{"id":5228,"date":"2025-10-30T06:26:00","date_gmt":"2025-10-30T04:26:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5228"},"modified":"2025-10-28T07:20:03","modified_gmt":"2025-10-28T05:20:03","slug":"sairaana-sairaalassa-terveena-luonnossa-luontoavusteisuus-osana-sosiaali-ja-terveyspalveluita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/10\/30\/sairaana-sairaalassa-terveena-luonnossa-luontoavusteisuus-osana-sosiaali-ja-terveyspalveluita\/","title":{"rendered":"Sairaana sairaalassa, terveen\u00e4 luonnossa \u2013 luontoavusteisuus osana sosiaali- ja terveyspalveluita"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Anja Yli-Viikari, MMT, tutkija, Luonnonvarakeskus
Marja Uusitalo, YT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Reeta Sipola, agrologi (YAMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: luontohoiva, green care, koulutus<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisvaltainen terveysajattelu kadoksissa?<\/h2>\n\n\n\n

Lapin Kansa kertoo (21.4.2025), miten nuorten naisten psykiatrisiin ongelmiin ja itsetuhoisuuteen liittyv\u00e4t tapaukset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Nuorilta puuttuu keinoja omien olotilojen ja tunteiden s\u00e4\u00e4telyyn. Ytimess\u00e4 on kysymykset: \u201dp\u00e4rj\u00e4\u00e4nk\u00f6, riit\u00e4nk\u00f6, kelpaanko?”<\/p>\n\n\n\n

Vaikka monissa terveydenhoidon kysymyksiss\u00e4, kuten esimerkiksi syd\u00e4nsairausten tai sy\u00f6v\u00e4n hoidossa on edetty ilahduttavasti, meill\u00e4 on edelleen isoja mielenterveyteen, stressiin ja passiiviseen el\u00e4m\u00e4ntapaan liittyvi\u00e4 terveyshaasteita. Terveydenhoidon nykyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja ajattelutavat eiv\u00e4t ole pystyneet tarjoamaan n\u00e4ihin riitt\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteellinen hoito nojaa diagnooseihin ja k\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin, jotka ovat riippumattomia, tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia hoito-ohjeita. T\u00e4llaisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen osaamisen rinnalla tarvitaan my\u00f6s kokonaisvaltaisempaa ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4, jossa asiakkaan oma tahtotila, toimijuus ja valinnat ovat keskeisesti hoidon tuloksellisuuteen vaikuttava osatekij\u00e4. Niit\u00e4 on kuitenkin vaikea saada osaksi kokeellista tutkimusasetelmaa, joiden pohjalta k\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksia laaditaan<\/p>\n\n\n\n

Asiakasl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4 tarvitaan kyky\u00e4 asiakkaan el\u00e4m\u00e4ntilanteen, terveyden ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, ja parhaimmat ratkaisut l\u00f6ytyv\u00e4t asiakkaan ja ammattilaisen v\u00e4lisen keskustelun tuloksena (Kinnunen 2018, Chydenius Instituutti 2022). Ammattilainen tarvitsee k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 laajan ty\u00f6v\u00e4lineiden skaalan, josta valitaan kunkin asiakkaan tilanteeseen parhaiten sopivat keinot.<\/p>\n\n\n\n

Osaltaan vakiintuneet hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t nojaavat terapiakeskusteluihin. Aina puheeseen keskittyminen ei kuitenkaan riit\u00e4. Ihminen saattaa esimerkiksi j\u00e4\u00e4d\u00e4 jumiin omiin ajatuskulkuihinsa tai kokea rajoitteita omien tunteidensa sanallisessa ilmaisussa (Fisher 2023, Bengtsson ym. 2024). Nuoren el\u00e4m\u00e4ntilanne voi kriisiyty\u00e4 niin pahoin, ett\u00e4 h\u00e4n ei l\u00f6yd\u00e4 sanoja ahdistuksensa kuvaamiseen ja yhteytt\u00e4 terapeuttiin. Luonto- ja el\u00e4inavusteiset menetelm\u00e4t tarjoavat hyvi\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 t\u00e4llaisiin tilanteisiin. El\u00e4in tai luonto saattaa olla se, mik\u00e4 tuo lohtua, kun paljoa muuta ei ole en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteellisen hoidon ratkaisut ovat toimineet osin sen vuoksi, ett\u00e4 ihmisille on ollut saatavilla omaa toimintakyky\u00e4 ja osallisuutta vahvistavaa kokemuksia oman el\u00e4m\u00e4n tasolla. Silloin terapiassa on voitu keskitty\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi asiakkaan arkea ja suunnitella toimia hyvinvoinnin edist\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Nyt julkisen talouden s\u00e4\u00e4st\u00f6t kohdistuvat monien el\u00e4m\u00e4nlaatua tukevien j\u00e4rjest\u00f6jen toimintaan (HS 16.6.2025). Tehokas maank\u00e4ytt\u00f6 tiivist\u00e4\u00e4 osaltaan kaupunkirakennetta, v\u00e4hent\u00e4en terveytt\u00e4 ja hyvinvointia tukevaa luontokosketusta ihmisten arjessa (Tyrv\u00e4inen ym. 2024). Yhteiskunnalliset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset murentavat monin tavoin kokonaisvaltaista terveyden yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rakennammeko parhaillaan yhteiskuntaa, joka ei ole en\u00e4\u00e4 ihmisen tarpeiden, arvokkaan el\u00e4m\u00e4n ja ihmisen lajinmukaisten tarpeiden kannalta toimivaa (Manninen 2025, Salonen 2025)? Terveytt\u00e4 ei voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vain sairauden puuttumisena. On syntynyt tarve puhua ihmislajille arvokkaan ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4 sek\u00e4 tunnistaa nykyisten terveyspalvelujen kapeikkoja.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelemme luonnon roolia kokonaisvaltaisessa terveysajattelussa. Tavoitteena on t\u00e4ysi ja arvokas el\u00e4m\u00e4, joka tyydytt\u00e4\u00e4 ihmisen perustarpeet ymm\u00e4rt\u00e4en evoluutiokehityksen tuomia lajityypillisi\u00e4 vaatimuksia ihmisen terveydelle. <\/p>\n\n\n\n

Luontoterveys ja selviytyminen haastavista el\u00e4m\u00e4ntilanteista<\/h2>\n\n\n\n

Tutkimustiedon kautta on jo pystytty tunnistamaan monenlaisia terveysvaikutuksia, joita luontotoimintaan liittyy (kuva 1). Luontokokemukset tukevat sek\u00e4 kehon ett\u00e4 mielen hyvinvointia. Luonto houkuttaa liikkeelle ja mahdollistaa monenlaista fyysist\u00e4 aktiivisuutta yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. My\u00f6s lepo ja rauhoittuminen on luontevaa, kun ihminen tarvitsee palautumista stressist\u00e4 ja kuormittumisesta. Merkityksellinen tekeminen luonnon parissa, samoin kuin luontevasti syntyv\u00e4t sosiaaliset kontaktit tukevat ihmisen hyvinvointia. Luontoaltistus yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s kehon luontaista vastuskyky\u00e4 (Tyrv\u00e4inen ym. 2024). Tukea voi saada tukea jopa terveelliseen ravitsemukseen, kun ulkoilun my\u00f6t\u00e4 ruokahalu kasvaa ja syntyy monenlaisia yhteyksi\u00e4 ruoantuotannon alkujuurille (Yli-Viikari 2022).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4iden kaikkien kohdalla on omaehtoinen s\u00e4\u00e4tely. Ihmisill\u00e4 on luontainen kyky ja taipumus hakeutua sellaisten luontokokemusten \u00e4\u00e4relle, joita h\u00e4n sill\u00e4 hetkell\u00e4 eniten tarvitsee kehonsa, tunteidensa ja ihmissuhteidensa hallitsemiseksi. T\u00e4st\u00e4 kyvyst\u00e4 on apua erityisesti haastavissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1<\/strong>. Luonnon terveysvaikutukset ulottuvat sek\u00e4 kehoon ett\u00e4 mieleen.<\/p>\n\n\n\n

Viimeaikainen tutkimus on syvent\u00e4nyt ymm\u00e4rryst\u00e4mme haastavissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa olevien ihmisen selviytymisest\u00e4. Polyvagaaliteoria on neurologi Stephen Porghesin julkaisema j\u00e4sennys, joka kuvaa autonomisen hermoston toimintaa pitkittynytt\u00e4 stressi\u00e4 tuottavissa tilanteissa (Porghes 2021). Autonomisen hermoston on tunnistettu tukevan ihmisen selviytymist\u00e4 erityisesti kolmen s\u00e4\u00e4telymekanismin kautta. N\u00e4m\u00e4 mekanismit liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti my\u00f6s luonnon tuottamiin terveysvaikutuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Polyvagaaliteorian mukaan (Kuva 2) sympaattisen hermoston aktivoituminen nostaa ihmisen vireystilaa ja tukee toiminnallista ongelmanratkaisua. Luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia toimintaan ja tekemiseen matalalla kynnyksell\u00e4, mink\u00e4 kautta ihminen voi vahvistua oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 toimijana, ja samalla l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tapoja vahvistaa my\u00f6s fyysist\u00e4 kuntoa. Parasympaattisen hermoston dorsaalinen haara puolestaan laskee vireystilaa, jolloin ihminen pystyy elpym\u00e4\u00e4n levon ja rauhoittumiseen kautta ja ottaa pient\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 haastavaan tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Osaltaan parasympaattisen hermoston tuottamat rauhoittavat vaikutukset tapahtuvat my\u00f6s sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemana, mihin liittyy erityisesti ventraalisen vagushermon aktivoituminen. Ihminen pystyy \u201dlauman tukemana\u201d palautumaan rauhoittuneeseen mielentilaan, jolloin haasteellisissa tilanteissa on helpompi toimia uusien n\u00e4k\u00f6kulmien omaksumisen, pohdinnan ja tietoisten valintojen kautta. Psyykkisen turvan kautta rakentuu my\u00f6s vakaat kiintymyssuhteet ja ihmisen sis\u00e4istynyt turva, mik\u00e4 osaltaan mahdollistaa hermoston tasapainoista toimintaa (Panksepp & Biven 2012, Porghes 2021). Yhteyksien vahvistuessa omaan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n my\u00f6s kyvyt selviyty\u00e4 haastavissa tilanteissa vahvistuvat. Ihmiset sis\u00e4inen puhe muuttuu terveemm\u00e4ksi – \u201dmin\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4n, kelpaan, selvi\u00e4n\u201d (kuva 2).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2<\/strong>. Luonnonymp\u00e4rist\u00f6jen tuki autonomisen hermoston toiminnalle ja ihmisen selviytymiselle haastavissa tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

Aiempaan tutkimustietoon verrattuna polyvagaaliteorian keskeist\u00e4 antia on nimenomaan tilannekohtaisen s\u00e4\u00e4telyn kuvaaminen, jossa yksil\u00f6 pyrkii jatkuvasti hakeutumaan kohden omien henkil\u00f6kohtaisten tarpeiden mukaista tasapainoa ja ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamia mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa tueksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kokonaisvaltaisuuden ja tilannekohtaisuuden huomioinen saattaa olla keskeist\u00e4 luonto- ja el\u00e4inavusteisuuden vaikuttavuutta tutkittaessa (Harper & Dobud 2024). Hoitoty\u00f6n ammattilaisella on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 monia yht\u00e4aikaisia keinoja edist\u00e4\u00e4 asiakkaan terveytt\u00e4. Psyykkisesti turvallisessa ja sosiaalisesti kannustavassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 erilaiset yksil\u00f6t pystyv\u00e4t kasvamaan ja vahvistumaan oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 toimijoina. Kun pienetkin liikahdukset terveyden ja toimintakyvyn osa-alueilla tukevat toisiaan, ja yhdess\u00e4 niist\u00e4 alkaa avautua monenlaisia toivon ja luottamuksen polkuja asiakkaiden haastaviin el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin (Fernee ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n

Kehityksen jarrut ja kannustavat esimerkit<\/h2>\n\n\n\n

Luonto- ja el\u00e4inavusteisuus tarjoaa siis helposti muunneltavan ja kustannustehokkaan tavan ihmisen voimavarojen ja terveyden vahvistamiseen. Siit\u00e4 on kuitenkin vaikea saada kokeelliseen tutkimukseen perustuvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin. L\u00e4\u00e4ketiede keskittyy mittaamaan yksitt\u00e4isi\u00e4 vaikutusmekanismeja, kun asiakasl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4 on mukana monia samanaikaisia vaikuttavia ja tilannekohtaisesti muuttuvia osaprosesseja. Luontomenetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa onkin  edetty varsin hitaasti, vaikka alan ammattilaisilla on runsaasti my\u00f6nteisi\u00e4 kokemusta n\u00e4iden \u201dvoimapolkujen\u201d k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4 on nyt kova paine kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6jen hakemiseen, mik\u00e4 johtaa suoraan kaiken, \u201dtavanomaisen\u201d hoitotason ylitt\u00e4v\u00e4n toiminnan karsimiseen.  Asioita katsotaan numeroiden ja keskitetyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon valossa, ja ohitetaan samalla ammattilaisten laaja-alaisempi tiet\u00e4mys asiakkaiden tarpeista sek\u00e4 kyky ajatella tukemisen keinoja riitt\u00e4v\u00e4n monialaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi luonto- ja el\u00e4inavusteisten osaamisen edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 on jo monessa maassa. Muun muassa Norjassa osaaminen on otettu laajalti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s julkisissa terveyspalveluissa. Esimerkiksi S\u00f8rlandetin sairaala Kristiansandissa tarjoaa mielenterveyspotilaille mahdollisuuden osallistua 10-viikkoiseen luonto-ohjelmaan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahdeksan p\u00e4iv\u00e4npituista luontoretke\u00e4 ja kaksi yliy\u00f6n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4 retke\u00e4 (Fernee ym. 2020). Luonto on mukana my\u00f6s Norjan uudessa \u201dHyv\u00e4n mielenterveyden ABC-ohjelmassa\u201d, miss\u00e4 ihmisen mahdollisuudet aktiiviseen, yhteis\u00f6lliseen ja merkitykselliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n on nostettu mielenterveysty\u00f6n ytimeen (kuva 3).<\/p>\n\n\n\n

\"Ihmisi\u00e4<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3<\/strong>. Norjassa luonto on vahvasti mukana mielenterveysty\u00f6t\u00e4. Kuva: Friluftsterapi. https:\/\/friluftsterapi.com\/en\/.<\/p>\n\n\n\n

Suomessakin luontoteemat on nostettu vahvasti esille Sitran Luontoterveys-ohjelmassa. Monet j\u00e4rjest\u00f6t kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto \/ Aamos Kuntoutus, Sininauhaliitto ja Aivoliitto hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t menetelmi\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. My\u00f6s useita pieni\u00e4 sote-alan yrityksi\u00e4 kulkee luontoterveyden kehitt\u00e4misen k\u00e4rjess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luontol\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 sis\u00e4ltyy my\u00f6s useiden kuntien toimintaan, ilman asian erityist\u00e4 korostamista. Esimerkiksi Humppilan kunnassa toteutetaan ik\u00e4ihmisten liikuntaohjelmaa, johon sis\u00e4ltyy monipuolisesti sek\u00e4 sis\u00e4tiloihin ett\u00e4 ulos l\u00e4hiluontoon sijoittuvaa arkiliikuntaa (kuva 4). Tekemisen ytimess\u00e4 on liikkumisen ja yhteisen tekemisen ilo, eik\u00e4 palvelun tuottaminenkaan ole ollut kallista!<\/p>\n\n\n\n

\"Joukko<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 4<\/strong>. Humppilan liikuntapalveluissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n monipuolisesti sek\u00e4 sis\u00e4- ett\u00e4 ulkoliikunnan ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.  Kuva: Marina Alapere.<\/p>\n\n\n\n

Jokioisilla on puolestaan Elonkierto-puisto, jonka puitteissa tarjotaan monenlaista aktiivista ja yhteis\u00f6llist\u00e4 luontotoimintaa (kuva 5). K\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kasvaneet ja asiakaskunta monipuolistunut sis\u00e4lt\u00e4en sek\u00e4 matkailijoita ett\u00e4 paikallisia perheit\u00e4, koululuokkia ja j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Puiston toimintaa ja sen kehitt\u00e4mist\u00e4 ovat mahdollistaneet EU:n rahoitusohjelmat, ja parhaillaan toteutetaan Interactive Garden -hanketta. T\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n viherymp\u00e4rist\u00f6jen mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa.<\/p>\n\n\n\n

\"Lapsia<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 5.<\/strong> P\u00e4\u00e4si\u00e4ispolku on yksi tapahtumista, jotka laajentavat Elonkierto-puiston ymp\u00e4rivuotista tapahtumatarjontaa. Kuva: Elonkierto-puisto.<\/p>\n\n\n\n

Ammattilaisten koulutus laajenee<\/h2>\n\n\n\n

Luonto- ja el\u00e4inavusteisuuden menetelm\u00e4t ovat v\u00e4hitellen tulossa yh\u00e4 vahvemmin mukaan my\u00f6s sosiaali- ja terveysalan ammatillisiin opintoihin. Koulutuksen kehitt\u00e4minen ja koulutustarjonnan lis\u00e4\u00e4minen ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 keinoja lis\u00e4t\u00e4 luonto- ja el\u00e4inavusteisen toiminnan vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tietoa ja osaamista tarvitsevat sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijat ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tulevan toiminnan suuntaa ja resurssien kohdentamista. Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietopohjaa luonto- ja el\u00e4inavusteisen toiminnan vaikuttavuudesta se voidaan helposti sivuuttaa turhana menoer\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luonto- ja el\u00e4inavusteisten menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Suomessa edist\u00e4\u00e4 valtakunnallisesti toimiva Green Care Finland ry. Yhdistys v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, tarjoaa alan toimijoille verkostoitumismahdollisuuksia ja edist\u00e4\u00e4 alan tutkimusta ja koulutusta. Osaamiseen liittyy laajasti erilaisia menetelmi\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta, sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta, maatilojen kuntouttava toiminta sek\u00e4 ekopsykologian menetelm\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Green Care Finland ry on panostanut koulutuksen kehitt\u00e4miseen perustamalla erillisen koulutusty\u00f6ryhm\u00e4n, joka toimii koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien ja opiskelijoiden tukena. Yhdistys yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s palveluntuottajille suunnattua laatumerkkij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, johon sis\u00e4ltyy osaamista Green Caren laatukriteereist\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4, teoriasta, hyvinvointivaikutuksista ja palvelumalleista. Koulutuksen tarjoajat voivat pyyt\u00e4\u00e4 GCF ry:n koulutusty\u00f6ryhm\u00e4lt\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 laatumerkin vaatimusten t\u00e4yttymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luonto- ja el\u00e4inavusteisiin menetelmiin liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta on tarjolla sek\u00e4 yksityisten kouluttajien toimesta, ett\u00e4 eri oppilaitoksissa toiselta asteelta korkeakouluasteelle. Green Care -toiminta leikkaa l\u00e4pi monien alojen, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s opintotarjonnan monialaisuudessa. Opintoja on liitetty osaksi sosiaali-, terveys- tai kasvatusalaa sek\u00e4 matkailu-, liikunta- sek\u00e4 luonnonvara-alan tutkintoja. Yleisimmin koulutukset ovat 5\u201310 opintopisteen laajuisia l\u00e4hi- tai et\u00e4koulutuksia. Yleisen perustiedon lis\u00e4ksi luonnon hyvinvointivaikutuksista on tarjolla my\u00f6s laajempia ja syv\u00e4llisempi\u00e4 menetelm\u00e4opintoja. Mukana on useinkin alan yritt\u00e4jyytt\u00e4 tukevaa tietoa. Koulutuksia on tarjolla sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 ruotsiksi.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKorkea-asteen Green Care\u201d -koulutusverkosto on toiminut Suomessa jo vuodesta 2018, ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 20 opintopisteen laajuista \u201dGreen Care PRO\u201d -opintokokonaisuutta, jolla vastataan monialaisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n koulutustarpeisiin. Koulutusta toteuttavat yhteisty\u00f6ss\u00e4 Lapin, Kajaanin, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Centria -ammattikorkeakoulut. Lis\u00e4ksi Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa syvent\u00e4v\u00e4n 10 opintopisteen ohjausosaamisen kokonaisuuden. N\u00e4iden opintojen suorittaminen oikeuttaa 30 opintopisteen Green Care korkeakouludiplomiin.<\/p>\n\n\n\n

Opintojen koetaan tuovan hy\u00f6ty\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Opiskelijat kertovat usein motiiveikseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavan osaamisen hankkimisen ja muodollisen osaamisen tuottaman hy\u00f6dyn ty\u00f6llistymisess\u00e4 tai kiinnostavien ty\u00f6teht\u00e4vien tavoittelussa. Koulutusten suorittaneiden palaute on ollut positiivista, ja opintojen koetaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n varmuutta Green Care -menetelmien soveltamisessa sek\u00e4 tukevan alan yritystoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Opintojen tuloksena on syntynyt runsaasti ammatillisia opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 ja osaamista, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t Theseus-tietokannasta.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esittelimme perusteita ja erilaisia keinoja vahvistaa ihmisten luontoterveytt\u00e4. Luontoavusteiset menetelm\u00e4t tarjoavat edullisen vaihtoehdon voimavaral\u00e4ht\u00f6isen ty\u00f6skentelyn toteuttamiseen. Samalla ne tuottavat paljon ty\u00f6niloa ja kokemuksia ty\u00f6n merkityksellisyydest\u00e4 sote-alalla ty\u00f6skenteleville ammattilaisille.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkia ihmisi\u00e4 luontol\u00e4ht\u00f6inen tekeminen ei kiinnosta, eik\u00e4 tarvitsekaan. Silloin kuvataiteet, musiikki, draama tai urheilu voivat tarjota vastaavalla tavalla turvaa tuottavia ja yksil\u00f6n omaa kasvua ja toimintakyky\u00e4 tukevia kuntoutumisen ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan tasolla isona ja polttavana tarpeena on saada sairaudenhoitoon liittyv\u00e4n \u201dpatogeenisyyden\u201d rinnalle enemm\u00e4n psyykkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 terveytt\u00e4 tukevia \u201dsalutogeenist\u00e4\u201d ajattelua. Silloin pienet hoiva-alan yritykset ja kolmas sektori on keskeisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kokonaisuudessa mukana.<\/p>\n\n\n\n

Luonnonvarakeskuksen tutkijat Anja Yli-Viikari ja Marja Uusitalo ty\u00f6skentelev\u00e4t Interactive Gardens-hankkeessa EU:n Intereg-ohjelman rahoittamana. <\/em>Reeta Sipola ty\u00f6skentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhm\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Summary: Sick in hospitals, healthy in nature \u2013 nature-based approaches as part of social and health care services<\/h2>\n\n\n\n

Mental health challenges among young people have been rising in a current, modern society, and medical treatment alone has not been sufficient to meet the growing demand. A more holistic, client-centered approach is needed – one that takes into account the individual’s life context and everyday coping resources.<\/p>\n\n\n\n

Nature and animals can offer meaningful emotional support during the crises, by enhancing psychological safety and promoting the person\u2019s own agency. However, public budget cuts and increasingly dense urban environments threaten access to these services and to nature itself.<\/p>\n\n\n\n

Polyvagal theory helps explain how nature influences through the autonomic nervous system. Nature supports resilience in difficult life situations by offering multiple opportunities for exercise, rest, and social connection. Especially, polyvagal theory helps to understand the nature of situational regulation processes, in which the individual constantly strives to seek a balance that suits their own personal needs and to utilize the opportunities offered by the current environment. <\/p>\n\n\n\n

Although nature-assisted rehabilitation has been effective, their benefits are difficult to measure using conventional medical research methods that focus on measuring changes on certain health aspects. Besides this, the variety of personal pathways for healing should be recognized.  <\/p>\n\n\n\n

Despite the challenges, countries like Norway and Finland have already demonstrated successful implementation of nature- and animal-assisted approaches within social and healthcare services. Evolution will happen gradually, by small-scale piloting, and providing supplementary training for professionals. These topics have been integrated into the education of social and health care professionals, both in basic vocational training and at a higher education level. In addition, organizations like Green Care Finland play a key role in promoting awareness, training, and quality standards of the sector.<\/p>\n\n\n\n

Nature-assisted approaches offer a cost-effective and necessary complement to current health care system – benefiting both the clients and the workers. To ensure their continued availability, resource-oriented services must be protected from budget cuts and recognized as a vital part of the health system.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Panksepp J, Biven L. 2012. The archaeology of mind. Neuroevolutionary origins of human emotion. W. W. Norton & Company.<\/p>\n\n\n\n

Bengtsson, A., \u00c5shage, A., Andersson, M., Dybkj\u00e4r, E., Grahn, P.  2024.  Design based on health design theory and environmental psychology. Nordregio report 1. DOI:\u202f10.6027\/R2024:11403-2503<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Chydenius Instituutti 2022. Voimavaral\u00e4ht\u00f6isen asiakasty\u00f6. Mallinnus aikuissosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. AIKUMETOD-tutkimushanke.  Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.<\/p>\n\n\n\n

Fernee, C., Mesel, T., Andersen, A., Gabrielsen, L. 2019. Therapy the Natural Way: A Realist Exploration of the Wilderness Therapy Treatment Process in Adolescent Mental Health Care in Norway. Qualitative Health Research. 29. 1358-1377. 10.1177\/1049732318816301.<\/p>\n\n\n\n

Fernee, C., Gabrielsen, L., Andersen, A., Mesel, T. 2020.  Emerging stories of self: long-term outcomes of wilderness therapy in Norway, Journal of Adventure Education and Outdoor Learning, DOI: 10.1080\/14729679.2020.1730205.<\/p>\n\n\n\n

Fisher, C 2023. Trauma-informed nature therapy: a case study. Ecopsychology\u202f2023\u202f15:3,\u202f214-221.<\/p>\n\n\n\n

Harper, N., Dobud, W. 2024. What Is Outdoor Therapy? A New Name for an Old Therapeutic Practice. OBM Integrative and Complementary Medicine 2024; 9(4): 065; doi:10.21926\/obm.icm.2404065.<\/p>\n\n\n\n

Kinnunen, S. 2018. Osaksi yhteis\u00f6j\u00e4 yhdess\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u2013 aikuissosiaality\u00f6n uusi suunta. Teoksessa Kostilainen, H. & Nieminen, A. (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen n\u00e4k\u00f6kulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. Diak ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 13. s. 177-199.<\/p>\n\n\n\n

Mannila, L.2025. Kehomieli, lauma ja luonto. <\/strong>Katkenneiden yhteyksien j\u00e4ljill\u00e4. Tuuma.<\/p>\n\n\n\n

Porges, S. 2021. Polyvagal Theory: A biobehavioral journey to sociality. Comprehensive Psychoneuroendocrinology 7, 100069. doi<\/a>:10.1016\/j.cpnec.2021.100069<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Salonen, A. 2025. Mit\u00e4 j\u00e4\u00e4, jos toivo kuolee? Kirkonseutu. Blogi 2.5.2025. https:\/\/kirkonseutu.fi\/mielipiteet\/mita-jaa-jos-toivo-kuolee-6.100.464245.2bf1f064ff<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tyrv\u00e4inen, L., Halonen, J., Pasanen, T., Ojala, A., T\u00e4ubel, M., Kivel\u00e4, S., Leskel\u00e4, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T., Neuvonen, M. 2024. Luontoymp\u00e4rist\u00f6n terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76. Luonnonvarakeskus.<\/p>\n\n\n\n

Yli-Viikari, A. 2022. Tassunj\u00e4lki\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4 ja mieless\u00e4. Luontoavusteisuus lasten ja nuortentukipalveluissa. Luonnonvarakeskus.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoa koulutuksista<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Luonto- ja el\u00e4inavusteista osaamista Green Care -opinnoista -webinaari 8.5.2025. Green Care Finland ry:n koulutusty\u00f6ryhm\u00e4. Luonto- ja el\u00e4inavusteista osaamista Green Care -opinnoista<\/a><\/p>\n\n\n\n

Korkea-asteen Green Care -koulutusverkosto www.greencarekoulutus.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4\u00e4ketieteellinen hoito nojaa diagnooseihin ja k\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin, jotka ovat riippumattomia, tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia hoito-ohjeita. T\u00e4llaisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen osaamisen rinnalla tarvitaan my\u00f6s kokonaisvaltaisempaa ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4, jossa asiakkaan oma tahtotila, toimijuus ja valinnat ovat keskeisesti hoidon tuloksellisuuteen vaikuttava osatekij\u00e4. On syntynyt tarve puhua ihmislajille arvokkaan ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4 sek\u00e4 tunnistaa nykyisten terveyspalvelujen kapeikkoja. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan luonnon roolia kokonaisvaltaisessa terveysajattelussa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5173,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798260,110187],"tags":[115188,3829,110397,94804],"class_list":["post-5228","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2025","category-teema-artikkeli","tag-elaimet","tag-hyvinvointi","tag-hyvinvointipalvelut","tag-luonto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Yli-Viikari-et-al-teema-artikkeli-Lumen-3-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1mk","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5228"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5238,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5228\/revisions\/5238"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}