{"id":5249,"date":"2025-10-30T06:32:00","date_gmt":"2025-10-30T04:32:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5249"},"modified":"2025-10-28T07:23:08","modified_gmt":"2025-10-28T05:23:08","slug":"paikan-lukutaito-avaimena-uudistavaan-matkailuun-lapissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/10\/30\/paikan-lukutaito-avaimena-uudistavaan-matkailuun-lapissa\/","title":{"rendered":"Paikan lukutaito avaimena uudistavaan matkailuun Lapissa"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kati Koivunen, KTT, YTM, yliopettaja, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Sanna-Mari Renfors, FT, dosentti, yliopettaja, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: matkailu, uudistava liiketoiminta, uudistava matkailu, systeemiajattelu, osallistaminen, paikkapositiivisuus<\/p>\n\n\n\n

Uudistava eli regeneratiivinen matkailu voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 transformatiiviseksi l\u00e4hestymistavaksi, jonka tavoitteena on vahvistaa matkailukohteiden kyky\u00e4 kukoistaa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 niiden hyvinvointia ja elinvoimaa (Bellato, Frantzeskaki, Lee, Cheer & Peters, 2023). L\u00e4hestymistapa pohjautuu ekologiseen maailmankuvaan, jossa ihminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osaksi luontoa ja toimii kumppanuudessa luonnon kanssa. Se yhdist\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen sek\u00e4 l\u00e4nsimaisen tieteen n\u00e4k\u00f6kulmat, hahmottaen matkailun erottamattomana osana luonnon kokonaisuutta (Bellato, Frantzeskaki & Nygaard, 2024). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma siirt\u00e4\u00e4 huomion pois yksinkertaistetusta haittojen minimoinnista kohti paikkaperustaista ja systeemist\u00e4 muutosta, jossa matkailu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana el\u00e4v\u00e4\u00e4, vuorovaikutteista kokonaisuutta (ks. Bellato & Pollock, 2023).<\/p>\n\n\n\n

Uudistava matkailu on usein ymm\u00e4rretty kapeasti ja toisinaan jopa pelkistetty iskulauseeseen “j\u00e4t\u00e4 paikka parempaan kuntoon” (vrt. Global Sustainable Tourism Council, 2025). Vaikka kiinnostus uudistavaa matkailua kohtaan on kasvanut nopeasti 2020-luvun alussa niin tutkimuskohteena kuin matkailutoimialan mahdollisuutena, ilmi\u00f6 k\u00e4rsii edelleen teoreettisesta hajanaisuudesta sek\u00e4 toimijoiden puutteellisesta ymm\u00e4rryksest\u00e4 uudistavan ajattelutavan perusperiaatteista (Corral-Gonz\u00e1lez, Cavazos-Arroyo & Garc\u00eda-Mestanza, 2023). Uudistavan matkailun l\u00e4ht\u00f6kohtana on kokonaisvaltainen n\u00e4kemys, jossa talous, luonto ja ihmiset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n toisiinsa kytkeytyneiksi. Jos muutoskehyst\u00e4 rakennetaan ensisijaisesti talouskasvun varaan, aidon systeemisen muutoksen edellytykset heikkenev\u00e4t (Bellato & Pollock, 2023).<\/p>\n\n\n\n

Tavoitteena paikkapositiivisuus<\/h2>\n\n\n\n

Systeeminen l\u00e4hestymistapa n\u00e4kee paikan el\u00e4v\u00e4n\u00e4 kokonaisuutena, jossa ihmiset, vesist\u00f6t, mets\u00e4t, el\u00e4imet, maaper\u00e4 ja vuodenajat muodostavat toisistaan riippuvaisen verkoston. Uudistava matkailu on t\u00e4ll\u00f6in v\u00e4line, jolla vahvistetaan paikan uudistumiskyky\u00e4 systeemiajattelun kautta (Bellato & Pollock, 2023). Uudistavassa matkailussa kehitt\u00e4minen on paikkaperustaista eli matkailua kehitet\u00e4\u00e4n aina l\u00e4htien itse paikasta ja sen ainutlaatuisista erityispiirteist\u00e4, ei ulkopuolelta tuotujen ja kontekstista irrallisten mallien avulla. Paikka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n n\u00e4in ollen ainutlaatuiseksi ja dynaamiseksi sosio-ekologiseksi systeemiksi tietyll\u00e4 maantieteellisell\u00e4 alueella, joka on syntynyt luonnon ekosysteemin ja kulttuurin vuorovaikutuksesta (Mang & Reed, 2012). Jokaisella paikalla on oma identiteettins\u00e4: erityiset geologiset, ekologiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset piirteens\u00e4, jotka ovat ajan my\u00f6t\u00e4 kietoutuneet yhteen ja muovanneet paikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Uudistavassa matkailussa keskeist\u00e4 on juuri t\u00e4m\u00e4n paikan sielun ymm\u00e4rt\u00e4minen, jossa keskeisess\u00e4 roolissa on paikkaperustainen tieto. Paikkaperustainen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, sill\u00e4 sit\u00e4 luodaan paikallisten asukkaiden ja yhteis\u00f6jen paikkaan liittyvien kokemusten kautta ajan kuluessa (Toner ym., 2023). T\u00e4m\u00e4 tekee yhteis\u00f6st\u00e4 keskeisen toimijan uudistavan matkailun kehitt\u00e4misess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla systeeminen l\u00e4hestymistapa edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paikan \u00e4\u00e4ni tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi sek\u00e4 tietotuotannossa ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa sen sosio-ekologisen systeemin vahvistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Matkailun paikkaperustaisen kehitt\u00e4misen perustana ovat arvot, joita Becken ja Kaur (2022) nimitt\u00e4v\u00e4t \u201cjuuristoksi\u201d. N\u00e4it\u00e4 arvoja ovat: 1) paikan vaaliminen ja vastavuoroinen suhde (Walker & Moscardo, 2016), 2) ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen hyvinvointi (Forum for the Future, 2021), 3) luontosuhteen etiikka (Bellato & Pollock 2023; Omma, 2024), 4) osallisuus ja paikallisten oikeudet (Bellato ym., 2023), 5) sukupolvien v\u00e4linen vastuu (Becken & Kaur, 2022) sek\u00e4 6) paikkaperustainen tieto (Ryfield ym., 2019; Brattland & Mustonen, 2018). T\u00e4m\u00e4n juuriston mukaisesti matkailun menestyst\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 mitata kulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sidotuilla kriteereill\u00e4, vaan laajemmilla paikan ja yhteis\u00f6n elinvoimaa kuvaavilla mittareilla. T\u00e4m\u00e4 resonoi Lapin kontekstissa, jossa paikan \u00e4\u00e4ni ja paikallisyhteis\u00f6jen tavoitteet ovat perinteisesti kietoutuneet yhteen luonnon rytmien kanssa (vrt. Tennberg, 2025).<\/p>\n\n\n\n

Paikkapositiivisuus puolestaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tavoitetta: matkailun on tuotettava ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti my\u00f6nteinen vaikutus paikkaan. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa luonnon tilan vahvistamista, paikallisten tarinoiden n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemist\u00e4 tai arjen luontoyhteytt\u00e4 tukevia ratkaisuja (Sustainable Hospitality Alliance, 2022; WTTC, 2022; UN Tourism, 2024; Landstr\u00f6m, 2022). Yhdeksi havainnollistavaksi esimerkiksi t\u00e4st\u00e4 ajattelusta k\u00e4y Ommanin (2024) Norjassa tekem\u00e4 tutkimus, jossa luontomatkailuoppaat toimivat \u201cpaikkapedagogeina\u201d, jotka n\u00e4kev\u00e4t el\u00e4imet, vedet ja maisemat aktiivisina toimijoina, eiv\u00e4t pelkkin\u00e4 kulisseina. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa ohjaa matkailijoita rakentamaan kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ja vastavuoroisempia suhteita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n paikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Arktisen matkailun lukutaidon viitekehys<\/h2>\n\n\n\n

Paikkaperustaisen matkailun kehitt\u00e4minen Lapissa edellytt\u00e4\u00e4 arktisen alueen lukutaitoa eli paikallisten asukkaiden ja yhteis\u00f6jen kokemuksellista, paikkaan sidottua tietoa, jota hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n matkailun suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuvio 1 havainnollistaa arktisen matkailun lukutaidon viitekehyksen.<\/p>\n\n\n\n

\"Keh\u00e4kuvioon<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1.<\/strong> Arktisen matkailun lukutaidon viitekehys.<\/p>\n\n\n\n

Viitekehyksen ytimess\u00e4 on paikkapositiivisuuden periaate, jota tarkastellaan nelj\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman eli “linssin” kautta: paikan tarina, paikan tuntu, paikan vaaliminen ja paikan \u00e4\u00e4ni. N\u00e4it\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia tukevat rakenteelliset elementit \u2013 valmiudet, osallistava kehitt\u00e4minen, arvot ja tietoperustaisuus \u2013 jotka yhdess\u00e4 muodostavat kokonaisuuden. T\u00e4m\u00e4 kokonaisuus ohjaa matkailun suunnittelua ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutusta kohti syvemp\u00e4\u00e4 paikkapositiivisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Paikan tarina<\/h3>\n\n\n\n

Paikan tarina (engl. story of place) viittaa k\u00e4sitteeseen, jossa paikan historialliset, kulttuuriset ja ekologiset kerrostumat muovaavat ymm\u00e4rryst\u00e4 nykyisyydest\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t tulevaisuuden suuntaa. Paikan tarina on ty\u00f6kalu kokonaisvaltaisen systeemin ja sen osien v\u00e4lisen vuorovaikutuksen ja suhteiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen tuoden n\u00e4m\u00e4 esille (Mang & Reed, 2012). Kuten Ryfield ym. (2019) korostavat, paikan tarinaa voidaan tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi narratiivien ja representaatioiden analyysin kautta, esimerkiksi taiteessa, kirjallisuudessa tai muissa kulttuurisissa tuotoksissa. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 perinteisi\u00e4 kartoitus- ja kyselyaineistoja, sill\u00e4 se paljastaa kiinnittymisen ja merkitysten syvempi\u00e4 ulottuvuuksia. Esimerkiksi Rovaniemen keskustaa koskeva tutkimus (Landstr\u00f6m, 2022) havainnollistaa, mit\u00e4 paikan tarina tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: muistojen kerrostumat, jokimaiseman pitk\u00e4kestoinen merkitys ja yhteis\u00f6llisten tilojen arvo muodostavat kertomuksen, joka ohjaa sek\u00e4 asukkaiden kiinnittymist\u00e4 ett\u00e4 tulevaisuuden suunnittelutarpeita.<\/p>\n\n\n\n

Paikan tuntu<\/h3>\n\n\n\n

Paikan tuntu (engl. sense of place) puolestaan liitt\u00e4\u00e4 kokemukset kulttuuriperint\u00f6\u00f6n, historiaan ja yhteis\u00f6n arvoihin. Csurg\u00f3 ja Smith (2022) m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen syv\u00e4sti kulttuuriekosysteemiin liittyv\u00e4ksi ilmi\u00f6ksi, jossa paikkaan liittyv\u00e4 kiintymys ja identiteetti rakentuvat aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinn\u00f6n kerrostumien kautta. Paikan tuntu on siten syv\u00e4llinen kuulumisen ja merkityksen prosessi, joka ilment\u00e4\u00e4 ihmisten ja ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutusta. T\u00e4m\u00e4 linssi ei siis tarkoita pelkk\u00e4\u00e4 maiseman esteettist\u00e4 kokemusta, vaan se muodostuu historiallisista jatkumoista, perinteist\u00e4 ja arjen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotka luovat merkityksi\u00e4 ja ohjaavat ihmisten suhdetta paikkaan. Arktisessa matkailussa on jo tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4st\u00e4: N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6joella kolttasaamelaisten perinteinen tieto ja tutkijoiden aineistot punoutuivat yhteen ja paljastivat paikan muutoksia, kuten vedenlaadun, virtaamien ja lajiston vaihteluja (Csurg\u00f3 & Smith, 2022). Paikan tuntu ei siten ole vain yksil\u00f6n tunne, vaan yhteis\u00f6llisesti tuotettua ja jaettua tietoa, joka vahvistaa sek\u00e4 ekologista ett\u00e4 sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 matkailun kehitt\u00e4misess\u00e4. Yhteis\u00f6n havainnot ja paikkamuistot tekev\u00e4t paikan tuntua n\u00e4kyv\u00e4ksi tavoilla, joita tavanomaiset mittarit eiv\u00e4t aina tavoita (Csurg\u00f3 & Smith, 2022).<\/p>\n\n\n\n

Paikan vaaliminen<\/h3>\n\n\n\n

Paikan vaaliminen (engl. care of place) viittaa k\u00e4sitteeseen, jossa paikan tunnun rinnalle nousee tunne vastuusta ja velvollisuudesta huolehtia paikasta. Walker ja Moscardo (2016) m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen prosessiksi, jossa matkailijoiden paikkakokemukset eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esteettiseen tai emotionaaliseen tasoon, vaan laajenevat sitoutumiseksi paikan hyvinvointiin ja sen s\u00e4ilytt\u00e4miseen tuleville sukupolville. Vaaliminen syntyy erityisesti silloin, kun matkailuel\u00e4mykset perustuvat alkuper\u00e4iskansojen arvoihin ja kulttuurisiin tulkintoihin, jotka avaavat paikan merkityksi\u00e4 ja rakentavat vastavuoroisuutta matkailijan ja paikan v\u00e4lille. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa uudistaa matkailukokemusta siten, ett\u00e4 se edist\u00e4\u00e4 pid\u00e4ttyv\u00e4isyytt\u00e4, vahvistaa vastavuoroisuuden periaatetta sek\u00e4 luo k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka tuovat huolenpidon ja vastuullisuuden keskeisiksi elementeiksi ihmisen ja paikan v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Paikan \u00e4\u00e4ni<\/h3>\n\n\n\n

Paikan \u00e4\u00e4ni (engl. voice of place) viittaa siihen, ett\u00e4 paikan toimijuus ja identiteetti eiv\u00e4t ole pelkki\u00e4 abstrakteja k\u00e4sitteit\u00e4, vaan ne materiaalistuvat kielen, kulttuurin, yhteis\u00f6n ja perinteisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kautta. Lindley-Highfield ja Hepburn (2025) korostavat, ett\u00e4 kotikielten ja kulttuuriperinn\u00f6n vahvistaminen antaa tilaa paikan omalle \u00e4\u00e4nelle: kieli toimii paitsi viestinn\u00e4n v\u00e4lineen\u00e4 my\u00f6s merkityksen muodostajana, joka kantaa paikallista kulttuuria ja identiteetti\u00e4 l\u00e4pi sukupolvien. Esimerkiksi arktisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 opetuksen konteksteissa on havaittu, ett\u00e4 kun paikalliset kielet otetaan tunnustetusti osaksi opetusta ja arviointeja, se vahvistaa oppijoiden ja opettajien kokemusta paikasta ja sen kulttuurisista kerrostumista (Lindley-Highfield & Hepburn, 2025). T\u00e4m\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 paikan \u00e4\u00e4ni -linssi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: paikan \u00e4\u00e4ni kuuluu, kun paikalliset kielet ja kulttuurit eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 marginaaliin vaan ovat n\u00e4kyvi\u00e4 ja tunnustettuja.<\/p>\n\n\n\n

Toimintaa tukevat rakenteet<\/h3>\n\n\n\n

Linssien toimintaa tukevat nelj\u00e4 keskeist\u00e4 rakennetta: valmiudet, osallistava kehitt\u00e4minen, arvot ja tietoperustaisuus. N\u00e4iden rakenteiden avulla varmistetaan, ett\u00e4 matkailun kehitt\u00e4minen perustuu paikallisiin erityispiirteisiin, paikkaperustaiseen tietoon ja yhteis\u00f6l\u00e4ht\u00f6iseen suunnitteluun.<\/p>\n\n\n\n

Valmiuksilla<\/strong> tarkoitetaan paikkakohtaisia kyvykkyyksi\u00e4 ja osaamista, kuten toimijoiden v\u00e4lisi\u00e4 alliansseja, selkeit\u00e4 rooleja ja iteratiivista oppimista, joiden varaan pitk\u00e4j\u00e4nteinen systeeminen muutos rakentuu (Sharma & Tham, 2023). Osallistava kehitt\u00e4minen<\/strong> korostaa yhteis\u00f6n \u00e4\u00e4nt\u00e4 konsulttien tai viranomaisten n\u00e4kemysten sijaan matkailun suunnittelussa ja kehitt\u00e4misess\u00e4 (Forum for the Future, 2021). Uudistavan kehityksen arvot<\/strong> suuntaavat tavoitteet ja mittarit pois kulutusperusteisista kriteereist\u00e4 kohti paikan moninaisia hyvinvointivaikutuksia (Becken & Kaur, 2022). Tietoperustaisuus<\/strong> puolestaan tarkoittaa paikkaperustaista tietoa, jossa tieteelliset mittarit, paikallinen ja perinteinen ekologinen ja sosiaalinen tieto sek\u00e4 narratiiviset ja kokemukselliset aineistot kootaan yhteen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ohjaamiseksi (Mang & Reed, 2012; Brattland & Mustonen, 2018; Toner ym., 2023).<\/p>\n\n\n\n

Toimintalinjat Lapin matkailulle<\/h2>\n\n\n\n

Arktisen matkailun lukutaito ei ole vain teoreettinen k\u00e4site, vaan konkreettinen ty\u00f6kalu, joka voi ohjata Lapin matkailua kohti paikkaperustaista ja yhteis\u00f6l\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. Se edustaa systeemist\u00e4 muutosta, jossa matkailua ei en\u00e4\u00e4 tarkastella vain ihmiskeskeisesti, vaan osana laajempaa sosio-ekologista kokonaisuutta. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa pyrkii vahvistamaan yhteytt\u00e4 arktisen luonnon, paikallisten yhteis\u00f6jen ja paikkatiedon v\u00e4lill\u00e4 ja samalla m\u00e4\u00e4rittelee uudelleen, mit\u00e4 matkailulla tavoitellaan, miten tietoa tuotetaan ja kuka saa osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n\n\n\n

Lapin matkailun kehitt\u00e4misess\u00e4 tulisi siirty\u00e4 yksitt\u00e4isten k\u00e4yntikokemusten tuottamisesta kohti kokonaisvaltaista paikan ja sen elinvoiman vahvistamista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 matkailun tavoitteena on tukea luonnon ja yhteis\u00f6jen uudistumiskyky\u00e4, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kasvattaa k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 tai taloudellista tuottoa. Uudistava kehitys edellytt\u00e4\u00e4 arvojen ja ajattelutapojen muutosta sek\u00e4 niiden viemist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suunnitteluun ja arviointiin. Menestyksen mittarina tulisi olla paikan sosio-ekologisen systeemin hyvinvointi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 muutos vaatii my\u00f6s rakenteellisia uudistuksia: paikallisten yhteis\u00f6jen \u00e4\u00e4ni ja osallistuminen on tunnustettava pysyv\u00e4ksi osaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Samalla on vahvistettava paikallista osaamista ja yhteisty\u00f6t\u00e4, jossa regeneraatio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jatkuvana oppimisena, kumppanuuksina ja vastavuoroisina suhteina paikkaan. Tietopohjan tulee olla monimuotoinen yhdist\u00e4en tieteellisen tutkimuksen, kokemuksellisen tiedon ja perinteisen sosio-ekologisen ymm\u00e4rryksen. Vain n\u00e4in voidaan rakentaa matkailua, joka ei ainoastaan s\u00e4ilyt\u00e4, vaan my\u00f6s uudistaa Lapin ainutlaatuista luontoa ja kulttuuria tuleville sukupolville.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/h2>\n\n\n\n

Becken, S., & Kaur, J. (2022). Anchoring \u201ctourism value\u201d within a regenerative tourism paradigm: A government perspective. Journal of Sustainable Tourism, 30(1), 52\u201368. https:\/\/doi.org\/10.1080\/09669582.2021.1879822<\/p>\n\n\n\n

Bellato, L., & Pollock, A. (2023). Regenerative tourism: A state-of-the-art review. Tourism Geographies. Advance online publication. https:\/\/doi.org\/10.1080\/14616688.2023.2294366<\/a><\/p>\n\n\n\n

Bellato, L., Frantzeskaki, N., Lee, E., Cheer, J. M., & Peters, A. (2023). Transformative epistemologies for regenerative tourism: Towards a decolonial paradigm in science and practice? Journal of Sustainable Tourism, 32<\/em>(6), 1161\u20131181. https:\/\/doi.org\/10.1080\/09669582.2023.2208310<\/a><\/p>\n\n\n\n

Bellato, L., Frantzeskaki, N., & Nygaard, C. A. (2024). Towards a regenerative shift in tourism: Systemic transformations in policy and practice. Journal of Tourism Futures<\/em>. Advance online publication. https:\/\/doi.org\/10.1108\/JTF-03-2023-0104<\/p>\n\n\n\n

Brattland, C., & Mustonen, T. (2018). How traditional knowledge comes to matter in Atlantic salmon governance in Norway and Finland. Arctic, 71(4), 375\u2013392. https:\/\/doi.org\/10.14430\/arctic4751<\/p>\n\n\n\n

Corral-Gonz\u00e1lez, L., Cavazos-Arroyo, J., & Garc\u00eda-Mestanza, J. (2023). Regenerative tourism: A bibliometric analysis. Journal of Tourism, Heritage & Services Marketing, 9(2), 41\u201354. https:\/\/doi.org\/10.5281\/zenodo.7994098<\/a><\/p>\n\n\n\n

Csurg\u00f3, B., & Smith, M. K. (2022). Cultural heritage, sense of place and tourism: An analysis of cultural ecosystem services in rural Hungary. Sustainability, 14(12), 7305. https:\/\/doi.org\/10.3390\/su14127305.<\/p>\n\n\n\n

Forum for the Future. (2021). Guide to critical shifts: The critical shifts needed for a business to adopt a just and regenerative mindset. https:\/\/timetotransform.biz\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/compassforjustandregenerativebusinessfinal.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Global Sustainable Tourism Council. (2025). Regenerative tourism and sustainable tourism.<\/em> Retrieved September 29, 2025, from https:\/\/www.gstc.org\/regenerative-tourism\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Landstr\u00f6m, A. (2022). Places of meaning and belonging in the urban Arctic: A study on place attachment, place identity and the impacts of change in Rovaniemi City center [Master\u2019s thesis, University of Lapland]. Lauda-julkaisuarkisto. https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2022062148254<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lindley-Highfield, M., & Hepburn, A. (2025). The Role of Language in Place-Attentiveness. Shared Voices 2025. University of the Arctic. Retrieved 220925 from https:\/\/www.uarctic.org\/media\/zgakv2di\/2025_uarctic_shared_voices_screen_version.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mang, P., & Reed, B. (2012). Designing from place: A regenerative framework and methodology. Building Research & Information, 40(1), 23\u201338. https:\/\/doi.org\/10.1080\/09613218.2012.621341<\/a><\/p>\n\n\n\n

Omma, F. M. (2024). Regenerative nature-based tourism: Tour guides and stakeholder dynamics in Arctic Norway. Journal of Tourism Futures. Advance online publication. https:\/\/doi.org\/10.1108\/JTF-10-2023-0237<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ryfield, F., Cabana, D., Brannigan, J., & Crowe, T. (2019). Conceptualizing \u2018sense of place\u2019 in cultural ecosystem services: A framework for interdisciplinary research. Ecosystem Services, 36<\/em>, 100907. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ecoser.2019.100907<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sharma, B., & Tham, A. (2023). Regenerative tourism: Opportunities and challenges. Journal of Responsible Tourism Management, 3(1), 15\u201323. https:\/\/doi.org\/10.47263\/JRTM.03-01-02<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sustainable Hospitality Alliance. (2022). Pathway to Net Positive Hospitality v2.0 (overview).<\/em> https:\/\/sustainablehospitalityalliance.org\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Pathway-to-Net-Positive-Hospitality-overview.pdf<\/a> World Sustainable Hospitality Alliance<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tennberg, M. (2025). Land, nature and culture in Finnish Lapland. In E. C. H. Keskitalo (Ed.), Understanding Human\u2013Nature Practices for Environmental Management: Examples from Northern Europe (pp. 87\u2013100). Routledge. https:\/\/doi.org\/10.4324\/9781003481041-5<\/a><\/p>\n\n\n\n

Toner, J., Desha, C., Reis, K., Hes, D., & Hayes, S. (2023). Integrating ecological knowledge into regenerative design: A rapid practice review. Sustainability, 15(17), 13271. https:\/\/doi.org\/10.3390\/su151713271<\/a><\/p>\n\n\n\n

Walker, K., & Moscardo, G. (2016). Moving beyond sense of place to care of place: The role of Indigenous values and interpretation in promoting transformative change in tourists\u2019 place images and personal values. Journal of Sustainable Tourism, 24(8\u20139), 1243\u20131261. https:\/\/doi.org\/10.1080\/09669582.2016.1189924<\/a><\/p>\n\n\n\n

World Travel & Tourism Council. (2022). Nature Positive Vision for Travel & Tourism.<\/em> https:\/\/v.fastcdn.co\/u\/5adc1a9a\/63672195-0-Nature-Positive-Visi.pdf<\/a> v.fastcdn.co<\/a><\/p>\n\n\n\n

World Tourism Organization (UN Tourism), World Travel & Tourism Council, Sustainable Hospitality Alliance, & ANIMONDIAL. (2024). Nature Positive Travel & Tourism in Action.<\/em> https:\/\/www.e-unwto.org\/doi\/epdf\/10.18111\/9789284425020<\/a> UNWTO<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uudistavan matkailun l\u00e4ht\u00f6kohtana on kokonaisvaltainen n\u00e4kemys, jossa talous, luonto ja ihmiset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n toisiinsa kytkeytyneiksi. Sen kehitt\u00e4minen on paikkaperustaista eli matkailua kehitet\u00e4\u00e4n aina l\u00e4htien itse paikasta ja sen ainutlaatuisista erityispiirteist\u00e4, ei ulkopuolelta tuotujen ja kontekstista irrallisten mallien avulla. Arktisen matkailun lukutaito ei ole vain teoreettinen k\u00e4site, vaan konkreettinen ty\u00f6kalu, joka voi ohjata Lapin matkailua kohti paikkaperustaista ja yhteis\u00f6l\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5159,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798260,110187],"tags":[43350,16009,115152,59266,684179],"class_list":["post-5249","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2025","category-teema-artikkeli","tag-kestava-kehitys","tag-matkailu","tag-osallisuus","tag-vastuullisuus","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Koivunen-Renfors-teema-artikkeli-Lumen-3-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1mF","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5249"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5251,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5249\/revisions\/5251"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5159"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}