{"id":5257,"date":"2025-10-30T06:12:00","date_gmt":"2025-10-30T04:12:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5257"},"modified":"2025-10-27T11:27:45","modified_gmt":"2025-10-27T09:27:45","slug":"nir-analyysin-mahdollisuudet-tilatasolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/10\/30\/nir-analyysin-mahdollisuudet-tilatasolla\/","title":{"rendered":"NIR-analyysin mahdollisuudet tilatasolla\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Elisa Moilanen, agrologi (AMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu
Tapio Py\u00f6r\u00e4l\u00e4, agrologi (AMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"Logokokoelma.\"<\/figure>\n\n\n\n

Asiasanat: l\u00e4hi-infrapunaspektroskopia, maatalous, teknologia<\/p>\n\n\n\n

Rehuanalyysit auttavat optimoimaan ruokinnan eri el\u00e4inryhmille sopiviksi ja samalla niist\u00e4 saadaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa nurmentuotannon kehitt\u00e4misen tueksi (Iltanen & Siren 2025). NIR-analyysimittarit tarjoavat tilallisille nopean ja kustannustehokkaan tavan seurata rehujen ravintoarvoja tilatasolla. Mahdolliset rehujen laatupoikkeamat voidaan havaita nopeasti ja tarvittavat toimenpiteet tehd\u00e4 jo ennen virallisten laboratorioanalyysien valmistumista. Vertaistekno-hankkeessa p\u00e4\u00e4stiin kokeilemaan NIR-mittareita viljelij\u00f6iden omissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025.<\/p>\n\n\n\n

Vertaistekno-hankkeessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n, tuotetaan ja levitet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 tietoa uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 tilatason kokemuksista. Hankkeen aikana p\u00e4\u00e4osin maatalousyritt\u00e4jist\u00e4 koostuneet alueelliset pienryhm\u00e4t ovat p\u00e4\u00e4sseet kerrytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokemusta uusista teknologioista vertaiskokemuksien kautta. Hankkeen aikana on kokeiltu erilaisia peltoviljely- ja kotiel\u00e4inteknologioita. Viestint\u00e4\u00e4 on tehty hanketoimijoiden taholta monikanavaisesti esimerkiksi tuottamalla havainnollistavia videoita, artikkeleita ja sosiaalisen median julkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

Mihin NIR-analyysi perustuu?<\/h2>\n\n\n\n

NIR-analyysi pohjautuu l\u00e4hi-infrapunaspektroskopiaan (eng. near-infrared), jonka avulla voidaan tutkia erilaisia n\u00e4ytteit\u00e4 nopeasti ja kustannustehokkaasti. Menetelm\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 NIR-alueen valo, tyypillisesti 780\u20132500 nanometrin aallonpituuksilla, tunkeutuu analysoitavaan n\u00e4ytteeseen ja vaikuttaa siin\u00e4 olevien molekyylien kanssa. Kun valo osuu esimerkiksi lehtiin, hein\u00e4\u00e4n tai jyviin, osa s\u00e4teilyst\u00e4 absorboituu, eli imeytyy n\u00e4ytteen kemiallisten sidosten v\u00e4r\u00e4htelyihin, jolloin osa heijastuu tai l\u00e4p\u00e4isee materiaalin. (Sohn ym. 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Absorbanssin mittaus tarkoittaa siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 mitataan kuinka paljon tietyn aallonpituuden valosta j\u00e4\u00e4 \u201cpuuttumaan\u201d n\u00e4ytteest\u00e4 valon kuljettua sen l\u00e4pi tai heijastuttua sen pinnasta. T\u00e4m\u00e4 puuttuva osuus kertoo, millaisia kemiallisia sidoksia ja yhdisteit\u00e4 n\u00e4ytteess\u00e4 on, koska eri molekyylit absorboivat valoa tietyill\u00e4 ominaisilla aallonpituuksilla. NIR-mittareissa laite l\u00e4hett\u00e4\u00e4 infrapunavaloa n\u00e4ytteeseen ja havaitsee takaisin heijastuneen spektrin, josta muodostetaan mittaustulos.<\/p>\n\n\n\n

NIR-menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yleisesti esimerkiksi maatalouden, elintarvikkeiden ja l\u00e4\u00e4kkeiden tutkimisessa. Rehujen analysoinnissa NIR-spektroskopia on tehokas erityisesti kosteuden, proteiinien, rasvojen ja muiden t\u00e4rkeiden aineosien mittaamisessa. Se on laboratorioiden yleisesti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 esimerkiksi erilaisten rehujen ja viljojen analysoinnissa. (Measurelabs 2025.) NIR-mittareiden suurin etu perustuu niiden kykyyn tuottaa reaalisaikasta tietoa ja viljelij\u00e4 voi muun muassa arvioida sadon laatua ennen korjuuta. Koska menetelm\u00e4 ei vaadi erillist\u00e4 n\u00e4ytteiden k\u00e4sittely\u00e4, on menetelm\u00e4 turvallinen, nopea ja kustannustehokas.<\/p>\n\n\n\n

Laitteet testiss\u00e4 Vertaistekno-hankkeen pienryhm\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulun pienryhm\u00e4n j\u00e4senet testasivat NIR-mittareita omilla tiloillaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 Rovaniemell\u00e4 ja Tervolassa. Testitilat saivat viikoksi lainaan kaksi eri valmistajan NIR-mittaria, joita he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kokeilemaan omaan tahtiin. Laitteet olivat Dinamica Generalen X-NIR ja John Deeren HarvestLab3000. Molemmat laitteet on suunniteltu tilak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja niiden k\u00e4ytett\u00e4vyys on pyritty hiomaan mahdollisimman helpoksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1<\/strong>. HarvestLab3000 analysointiyksikk\u00f6 k\u00e4ytt\u00f6valmiudessa.<\/p>\n\n\n\n

Vertaistekno-hankkeen avulla tilalliset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t testaamaan n\u00e4it\u00e4 teknologioita ilman taloudellisesta riski\u00e4. Kokemukset laitteista olivat positiivisia ja testaajat kokivat, ett\u00e4 laitteista voisi olla hy\u00f6ty\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4.  Testijakso koettiin hy\u00f6dylliseksi ja tietoa erilaisten teknologioiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tiloilla tarvitaan, \u201cMielenkiintoista p\u00e4\u00e4st\u00e4 testailemaan t\u00e4llaisia laitteita, – Nyt on tietoa n\u00e4ist\u00e4kin pohjalla\u201d, (Haastateltava 2).<\/p>\n\n\n\n

Analyysi ruokinnan suunnittelun tukena<\/h2>\n\n\n\n

Rehuanalyysi antaa konkreettista tietoa rehujen laadusta ja auttaa viljelij\u00f6it\u00e4 suunnittelemaan esimerkiksi rehujen sy\u00f6tt\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 ja arvioimaan rehujen s\u00e4il\u00f6nn\u00e4llist\u00e4 laatua (Kurkioja 2024). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 el\u00e4imilleen sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 ja sen takia rehujen analysointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kun rehujen laatu ja ravinteet ovat tiedossa, ruokinnan suunnittelu helpottuu ja my\u00f6s ruokintakustannukset on helpompi laskea (Kivinen & Kemppainen 2025).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2<\/strong>. Analysoinnin etenemisen seurantaa HarvestLab3000 k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Laboratorioanalyysit ovat tilamittareita tarkempia ja edelleen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa rehujen analysoinnissa. Toisella testitilalla tehd\u00e4\u00e4n itse ruokintasuunnitelmat tilan lampolaan. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mittarista voisi olla todellinen hy\u00f6ty lampolalle, \u201cTilalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva laite voisi olla apuna ja tukena virallisten tulosten rinnalla\u201d, (Haastateltava 2). Laboratorioon l\u00e4hetett\u00e4vien n\u00e4ytteiden tuloksia joutuu odottamaan, joten reaaliaikainen analyysitulos voisi ainakin t\u00e4llaisessa tapauksessa auttaa tasapainoisen ruokinnan toteuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Tulee kuitenkin muistaa, ett\u00e4 el\u00e4inten ruokinnassa aistinvarainen havainnointi on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja pelkkien lukujen ja arvojen sokea tuijottaminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koko totuus. Ennakointi on tasapainoisen ruokinnan toteuttamisessa kaiken perusta ja erilaisilla ty\u00f6kaluilla on oma paikkansa t\u00e4ss\u00e4 asiassa. (Kauppila 2024.)<\/p>\n\n\n\n

\"Henkil\u00f6n<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3<\/strong>. Analysointi k\u00e4ynniss\u00e4 kannettavalla X-NIR laitteella<\/p>\n\n\n\n

Investointip\u00e4\u00e4t\u00f6s vaatii harkintaa ja lis\u00e4tietoa<\/h2>\n\n\n\n

NIR-mittareiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja analyysien luotettavuutta on tutkittu ProAgria Etel\u00e4-Pohjanmaan hallinnoimassa P\u00f6tsi-hankkeen X-NIR rehun\u00e4ytteenotto-pilotissa (1.12.2019-31.12.2023). Pilotin tuloksena huomattiin, ett\u00e4 laitteen tuottaman analyysin luotettavuutta ja tarkkuutta pystyt\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n laitteelle teht\u00e4vill\u00e4 lis\u00e4kalibroinneilla. Pilotissa havaittiin my\u00f6s, ett\u00e4 kyseisille laitteille olisi tarvetta ja kiinnostusta. Laitteiden investointikustannus tulisi kuitenkin olla suhteellisen alhainen, jotta tilalliset hankkisivat laitteita omalle tilalle. (ProAgria 2023.) Vertaisteknon pienryhm\u00e4n kokemukset tukevat t\u00e4t\u00e4 havaintoa. Kyseisten laitteiden investointi ei noussut kummankaan tilan investointilistan k\u00e4rkeen ja my\u00f6s hankintahinta saisi olla korkeintaan pari tuhatta euroa. \u201cInvestointi voisi olla tarpeellinen, jos ruokinta tilalla olisi erilainen\u201d, (Haastateltava 1).  <\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden ty\u00f6kalu tilallisille<\/h2>\n\n\n\n

Testiss\u00e4 olleet NIR-mittarit vakuuttivat helppok\u00e4ytt\u00f6isyydell\u00e4\u00e4n, mutta kysymyksi\u00e4 her\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tulosten luotettavuudesta, korkeasta hankintahinnasta ja analyysitulosten tulkinnasta. Osaamista tulosten tulkintaan ja konkreettiseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen tarvitaan lis\u00e4\u00e4. On hyv\u00e4 pohtia, kenen t\u00e4t\u00e4 tietoa t\u00e4ytyy osata tulkita ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, onko se tilallinen itse vaiko ruokintasuunnittelusta vastaava ammattilainen. My\u00f6s laitteille teht\u00e4vien kalibrointien merkitys korostuu, jotta poikkeavuutta laboratorioanalyyseihin olisi mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ja mittarit antaisivat luotettavaa tietoa analysoitavasta materiaalista.<\/p>\n\n\n\n

NIR-mittareiden kehittyminen ja tietoisuus niiden mahdollisuuksista voi lis\u00e4t\u00e4 tilallisten investointihalukkuutta laitteiden osalta. Tilakoon kasvaessa investoinnin arvo korostuu, koska muutokset ruokinnassa voivat vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s tuotokseen. Tulevaisuudessa NIR-mittauksen yhdist\u00e4minen teko\u00e4lypohjaisiin mallinnusmenetelmiin ja paikkatietoteknologiaan voi edelleen lis\u00e4t\u00e4 sen roolia maataloudessa, kun tavoitteena on optimoida sadon laatu ja resurssien k\u00e4ytt\u00f6 dataperusteisesti. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 tuleeko tilatasolla teht\u00e4vist\u00e4 NIR-analyyseist\u00e4 rutiininomaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 tulevaisuuden maatiloille.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Iltanen, I. & Siren, C. 2025. Rehun\u00e4ytteet kertovat totuuden \u2013 n\u00e4ytteenotto kannattaa joka kerta! Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.proagria.fi\/blogit\/ruokintapoydalla\/rehunaytteet-kertovat-totuuden-naytteenotto-kannattaa-joka-kerta<\/p>\n\n\n\n

Kauppila, T. 2024. Kest\u00e4v\u00e4 ja tehokas ruokinta ja rehuntuotanto. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/www.semex.com\/downloads\/sitefiles\/fi\/kestavaruokinta.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kivinen, J. & Kemppainen, R. 2025. Tunne ja varmista s\u00e4il\u00f6rehun laatu. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.proagria.fi\/blogit\/ruokintapoydalla\/tunne-ja-varmista-sailorehun-laatu<\/p>\n\n\n\n

Kurkioja, L. 2024. Rehuanalyysi on avainasemassa ruokinnan suunnittelussa. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/www.proagria.fi\/blogit\/ruokintapoydalla\/rehuanalyysi-on-avainasemassa-ruokinnan-suunnittelussa<\/a><\/p>\n\n\n\n

Measurelabs 2025, NIR-spektroskopia. Viitattu 5.8.25 https:\/\/measurlabs.com\/fi\/menetelmat\/lahi-infrapunaspektroskopia-nir\/<\/p>\n\n\n\n

ProAgria 2023. X-NIR-mittalaitteen testaus ja vertailu Seilabin ja Eurofinsin NIR-analyysiin. Viitattu 11.9.2025 https:\/\/www.proagria.fi\/uploads\/Yhteenveto-X-NIR-rehunaytteenottopilotista.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sohn, S-I., Pandian, S., Oh, Y-J., Zaukuu, J-L., Kang, H-J., Ryu, T-H., Cho, W-S., Youn-Sung, C., Shin, E-K. & Cho, B-K. 2021. An overview of Near Infrared Spectroscopy and its applications in detection of genetically modified organisms. Viitattu 10.10.2025 Doi 10.3390\/ijms22189940<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rehuanalyysit auttavat optimoimaan ruokinnan eri el\u00e4inryhmille sopiviksi ja samalla niist\u00e4 saadaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa nurmentuotannon kehitt\u00e4misen tueksi.<\/p>\n

NIR-analyysimittarit tarjoavat tilallisille nopean ja kustannustehokkaan tavan seurata rehujen ravintoarvoja tilatasolla. Vertaistekno-hankkeessa p\u00e4\u00e4stiin kokeilemaan NIR-mittareita viljelij\u00f6iden omissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5163,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798260,110187],"tags":[110378,115188,54578,798255],"class_list":["post-5257","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2025","category-teema-artikkeli","tag-biotalous","tag-elaimet","tag-hankkeet","tag-maatalous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Moilanen-Pyorala-teema-artikkeli-Lumen-3-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1mN","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5257","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5257"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5273,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5257\/revisions\/5273"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}