{"id":5356,"date":"2026-02-05T06:38:00","date_gmt":"2026-02-05T04:38:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5356"},"modified":"2026-04-16T09:46:13","modified_gmt":"2026-04-16T06:46:13","slug":"vaikuttavuus-ja-sen-arviointi-lapsiperheiden-sosiaalipalveluissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/02\/05\/vaikuttavuus-ja-sen-arviointi-lapsiperheiden-sosiaalipalveluissa\/","title":{"rendered":"Vaikuttavuus ja sen arviointi lapsiperheiden sosiaalipalveluissa \u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivi Rasinm\u00e4ki, YTM, kehitt\u00e4misasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue, YAMK-opiskelija, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Milla Immonen, FT, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaality\u00f6lt\u00e4 on vaadittu tehokkuutta ja vaikuttavuutta 1990-luvulta saakka ja vaikuttavuuden seurantaa osana sosiaality\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 sosiaalihuoltolain 2015 tapahtuneesta uudistuksesta l\u00e4htien (Toikko & Rantanen 2014, 219; Paasio 2017, \u201cSosiaality\u00f6 ja vaikuttavuus\u201d). Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ohjaa sosiaalihuoltoa tuottamaan muun muassa kustannusvaikuttavia palveluita sek\u00e4 tuottamaan tietoa sosiaalisista ongelmista ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 612\/2021 \u00a71; Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014 \u00a77). Sosiaalialan vaikuttavuus onkin uuden lain my\u00f6t\u00e4 ajankohtainen keskustelunaihe. Sosiaalialalla ei ole perinteisesti ker\u00e4tty vaikuttavuustietoa, mutta eri hyvinvointialueilla on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 kehitt\u00e4mistoimia vaikuttavuustiedon saatavuuden parantamiseksi (Harju 2025).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon vaikuttavuus ja sen arvioinnin kehitt\u00e4misen tarpeellisuus ovat olleet viime vuosina paljon esill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan vaikuttavuutta ja sen arviointia erityisesti sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain mukaisissa lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. N\u00e4ill\u00e4 palveluilla tuetaan lasten kasvua, kehityst\u00e4 ja turvallisuutta sek\u00e4 autetaan kasvatusvastuussa olevia aikuisia teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n heid\u00e4n arkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja erityispalveluiden piiriss\u00e4 (Kiili, Jaakola, Anis, Lamponen & Stenvall 2024, luku “Johdanto. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6 2020-luvulla”; Aaltio & Kannasoja 2024, luku “Katsaus lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6n vaikuttavuustutkimukseen Suomessa”). Artikkelissa avataan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin monitasoisuutta sek\u00e4 analytiikan mahdollisuuksia tukea sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n artikkelin ideointivaiheessa, hakusanojen kehittelyss\u00e4, rakenteen hahmottelussa, k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4hdeluettelon tarkistuksessa on hy\u00f6dynnetty teko\u00e4lyavusteista ty\u00f6kalua (Microsoft Copilot 2025).<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuus ja sen arviointi<\/h2>\n\n\n\n

Vaikuttavuus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri tavoin eri yhteyksiss\u00e4 tarkastelukulman mukaan, eik\u00e4 sille ole yht\u00e4 yhteist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 (Laihonen ym. 2024, 76; Heliskoski, Humala, Kopola, Tonteri, & Tykkyl\u00e4inen 2018, 5). Sill\u00e4 voidaan tarkoittaa tehdyn toiminnan aikaansaamaan my\u00f6nteist\u00e4 muutosta, esimerkiksi toimintakykyyn tai hyvinvointiin (Vaikuttavuuskeskus 2024). Arkikieless\u00e4 vaikuttavuudesta puhutaan usein ep\u00e4tarkasti ja se saatetaan sotkea vaikutuksiin. Lyhyesti ilmaistuna vaikutusten ja vaikuttavuuden eron voi n\u00e4hd\u00e4 siten, ett\u00e4 vaikutus on hy\u00f6ty tai haitta, vaikuttavuus taas kuvaa sit\u00e4, miten hyvin vaikutuksia saavutetaan (Klassen jne. 2010 teoksessa Heikkil\u00e4 & J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen 2025).<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuutta arvioitaessa keskeisin\u00e4 kysymyksin\u00e4 ovat: mik\u00e4 vaikuttaa mihinkin, miten, mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 ja milloin. Vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastelussa yhdistet\u00e4\u00e4n prosessit ja tulokset, eik\u00e4 tarkastella vain jompaa kumpaa. (Dahler-Larsen 2005, 7.) Palveluiden vaikuttavuuden yhteydess\u00e4 vaikuttavuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 palvelulla saadaan aikaan tuloksia. Vaikuttavuuden arvioinnilla selvitet\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 palvelumenetelm\u00e4t tuottavat toivottuja tuloksia. (Kettunen 2017, 6.) Vaikuttavuuden tarkastelun aikaj\u00e4nne voi vaihdella yksitt\u00e4isest\u00e4 palvelutapahtumasta, palveluketjuihin tai ne ylitt\u00e4viin vaikutuksiin (Pekkola, Leponiemi & Heikkil\u00e4 2025, 9).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaality\u00f6ss\u00e4 vaikuttavuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toiminnan aikaansaamina haluttuina tuloksina ja vaikutuksina. N\u00e4m\u00e4 vaikutukset voivat n\u00e4ky\u00e4 ryhm\u00e4n tai yksil\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 osallisuutena, hyvinvointina tai toimintakyvyn paranemisena. (Kivipelto 2016, luku \u201cArvioinnista vaikuttavuuteen\u201d.)<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuden tarkastelun monitasoisuus ja arvioinnin merkitys<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n (2024, 15) laatimissa valtakunnallisissa tavoitteissa sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4miselle todetaan, ett\u00e4 ne tulee tuottaa ja niit\u00e4 ohjata siten, ett\u00e4 ne ovat sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 yhteiskunnan kannalta vaikuttavia.  Sosiaalihuollon vaikuttavuutta ja sen arviointia on siten tarkasteleva monitasoisesti.  <\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n lastensuojelun laatusuosituksessa velvoitetaan tarjoamaan lastensuojelun asiakkaille tarpeenmukaista ja oikea-aikaista tukea. N\u00e4in ollen asiakasty\u00f6ss\u00e4 tulisi arvioida, miten my\u00f6nnetty palvelu tai tarjottu tuki vastaa asiakkaan tarpeisiin. (Malja, Puustinen-Korhonen, Petrelius & Eriksson 2019, 16, 23.) Asiakasty\u00f6ss\u00e4 tavoitteena tulee olla toivottujen tulosten aikaansaaminen ei-toivottujen tulosten sijaan. Vaikuttavuuden arviointia tarvitaan tuottamaan tietoa siit\u00e4, tuottaako tarjottu toimenpide, tuki tai palvelu toivottua tulosta vai ei. (Vrt. Aaltio & Kannasoja 2024, luku “Katsaus lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6n vaikuttavuustutkimukseen Suomessa”.)<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuden arviointi kytkeytyy hyv\u00e4\u00e4n ammatillisuuteen olemalla osa kriittist\u00e4 tarkastelua ja kehitt\u00e4mist\u00e4 (Kettunen 2017, 3). Tavoiteltavassa tilanteessa vaikuttavuustieto ohjaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n vaikuttaviksi todettuja ty\u00f6tapoja ja -menetelmi\u00e4 (Kivipelto 2016, luku \u201cVaikuttavuustiedon n\u00e4k\u00f6kulmat\u201d). Vaikuttavuuden arvioinnilla katsotaan luotavan edellytyksi\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalle toiminnalle, jossa asiakasty\u00f6ss\u00e4 yhdistyv\u00e4t paras saatavilla oleva tutkimustieto, ammattilaisen kokemus ja asiakkaan n\u00e4kemys (Aaltio & Kannasoja 2024, luku \u201cKatsaus lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6n vaikuttavuustutkimukseen Suomessa\u201d).<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuus ja sen arviointi ovat osa tiedolla johtamista ja siten palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4mist\u00e4. Tieto toiminnan vaikuttavuudesta auttaa johtoa ja henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 toteuttamaan sosiaalihuollolle asetettuja tavoitteita (Miettinen, Selander & Linnosmaa 2020, 78\u201379). Vaikuttavuuden arvioinnilla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan tarkempaa tietoa siit\u00e4, miten palvelut toimivat, ja t\u00e4t\u00e4 saatua tietoa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvattaa palveluiden tuloksellisuutta ja laatua (Kettunen 2017, 3). Lis\u00e4ksi tarvitaan tietoa eri toimenpiteiden (kustannus)vaikuttavuudesta resurssien entist\u00e4 parempaa kohdentamista varten (Miettinen ym. 2020 77\u201378; M\u00e4ki-Opas & Laatikainen 2021, 27). Forrester (2017) pit\u00e4\u00e4 tuloksellisuuden mittaamista t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 lapsiperheiden sosiaalipalveluiden hy\u00f6dyllisyyden ja tehokkuuden arvioinnissa. Mittaamisella ja arvioinnilla tuotetulla tiedolla voidaan tukea j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uusiutumaan ja oppimaan (Laihonen 2024, 87).<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskuntatasolta tarkasteltuna vaikuttavuus kytkeytyy rahoitukseen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen lis\u00e4\u00e4 kustannusvaikuttavuutta (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2020, 20). Kanervisto-Jokinen ja Koskim\u00e4ki (2025, 243) toteavat palveluiden vaikuttavuuden hyvinvointialueilla muodostavan oikeutuksen niiden rahoittamiselle verovaroin. Linnakangas, Paasio, Sepp\u00e4l\u00e4 ja Suikkanen (2015, 405) perustelevat vaikuttavuuden arviointia osana sosiaality\u00f6n aseman varmistamista hyvinvointiyhteiskunnan toimintamuotona. He n\u00e4kev\u00e4t hyvinvoinnin muutoksen luotettavan seurannan sek\u00e4 toimivien ja vaikuttavien toimintatapojen k\u00e4yt\u00f6n olennaisena osana profession aseman varmistamista.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon vaikuttavuutta voidaankin tarkastella esimerkiksi yhteiskunnallisella, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4- tai organisaatiotasolla yksil\u00f6tason lis\u00e4ksi (esim. M\u00e4ki-Opas & Laatikainen 2021, 29; Pekkola, Leponiemi & Heikkil\u00e4 2025, 9). N\u00e4it\u00e4 tasoja havainnollistetaan kuviossa 1. Yksil\u00f6tasolla tarkastelun kohteena on palvelun asiakasvaikutus. Organisaatiotasolla keski\u00f6ss\u00e4 on palveluiden toimivuus ja kustannukset. Yhteiskuntatasolla olennaista on puolestaan laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset, hyvinvointi sek\u00e4 resurssien kohdentaminen. Vaikuttavuuden tarkastelun tasot ovat dynaamisessa yhteydess\u00e4 toisiinsa. Esimerkinomaisesti kiteytettyn\u00e4: yksil\u00f6ille tarjottavat palvelut sek\u00e4 niiden vaikutukset ja vaikuttavuus heid\u00e4n tilanteeseensa ovat yhteydess\u00e4 siihen, mit\u00e4 palveluita organisaatiossa tarjotaan ja lopulta siihen, millaisia rakenteita yhteiskunta luo yksil\u00f6n ja perheiden tilanteiden tukemisen ymp\u00e4rille.  Yksitt\u00e4isten asiakkaiden tilanteisiin aikaansaadut vaikutukset \u201ckasaantuvat\u201d vaikuttavuustiedoksi, joka ohjaa yhteiskuntatasolla palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1<\/strong>. Vaikuttavuuden tasot.<\/p>\n\n\n\n

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden vaikuttavuustiedon j\u00e4ljill\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Edell\u00e4 todettiin, ett\u00e4 vaikuttavuutta voidaan tarkastella monitasoisesti. N\u00e4in ollen my\u00f6s vaikuttavuutta koskevan tiedon ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri l\u00e4hteist\u00e4 ja tasoilta saatavaa dataa. Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden vaikuttavuudesta puhuttaessa asiaa voidaan tarkastella niin lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, jolloin tarkastelussa voi olla esimerkiksi muutos asiakkaan tilanteessa kuin pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, jolloin katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t esimerkiksi palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan ja toimivuuteen (esim. Aaltio & Eriksson 2023, 319\u2013320). Asiakkaiden osallisuus on vaikuttavuuden arvioinnissa oleellista, ja palveluiden toimivuutta arvioitaessa olisikin hyv\u00e4 huomioida sek\u00e4 ammattilaisen ett\u00e4 asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmat (Kettunen 2017, 3).<\/p>\n\n\n\n

Lapsiperheiden sosiaalihuollon vaikuttavuustiedon kokoamisessa on haasteita.  Vaikuttavan (lapsiperheiden) sosiaalihuollon m\u00e4\u00e4rittely ja mittaaminen eiv\u00e4t ole osoittautuneet yksinkertaisiksi (Cree, Jain & Hillen 2019, 17; Forrester 2017). Esimerkiksi lastensuojelun voidaan n\u00e4hd\u00e4 palvelevan eri sidosryhmi\u00e4, joista jokainen m\u00e4\u00e4rittelee vaikuttavuuden eri tavoin (Hood 2019, 481). Forrester (2017) pit\u00e4\u00e4kin olennaisena sit\u00e4, kenen katsotaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n lapsiperheiden sosiaalipalveluissa seurattavista ja mitattavista tavoitteista sek\u00e4 tuloksista.<\/p>\n\n\n\n

Aaltio ja Erikson (2023, 320\u2013321) kuvaavat suomalaisen lastensuojelun osalta vaikuttavuuden arvioinnin ja arviointitutkimuksen haasteiksi tietopohjan ohuuden, ty\u00f6skentelytapojen konkreettisten kuvausten puuttumisen, tavoitteet ja niiden mittaamisen. N\u00e4m\u00e4 haasteet tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 tarvittavat tiedot ovat hajallaan eri tietoj\u00e4rjestelmiss\u00e4 eik\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ole kattavaa rekisteri- ja tilastotietoa. Sosiaality\u00f6n toimijoilla ei ole ollut kattavasti tapana j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 asiakasty\u00f6t\u00e4 selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 oleviksi menetelmiksi tai interventioiksi. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6skentelyn tarkka ymm\u00e4rrys, ja siten my\u00f6s vaikuttavuuden tutkimisen tapojen l\u00f6ytyminen muodostuvat haastaviksi. Lastensuojelun tavoitteisiin ja niiden mittaamiseen liittyv\u00e4 haaste kytkeytyy Aaltion ja Erikssonin mukaan tutkimustiedon puuttumiseen sek\u00e4 ty\u00f6skentelyn tuloksien mittaamisesta ett\u00e4 validoiduista mittareista.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ysin ilman mittareita ei sosiaalihuollossa toimita. Yksil\u00f6tasolla k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on asiakkaan itsens\u00e4 t\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia mittareita, joilla voidaan saada tietoa asiakkaan omasta kokemuksesta tilanteestaan. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan tulosmittareista. Ne ovat ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, usein kyselylomakkeita tiedon ker\u00e4\u00e4miseksi yksil\u00f6n tilanteesta, esimerkiksi asiakkaan hyvinvoinnin osalta. (Hood, Lansley, Mitchell & Gaskell-Mew 2020, 319.) My\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4lle tai asiakkaan l\u00e4heisille suunnatuilla mittareilla saadaan tietoa asiakkaan tilanteesta (esim. Miettinen ym. 2020, 84). Ty\u00f6ntekij\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kyseisi\u00e4 mittareita yksil\u00f6tasolla osana asiakasty\u00f6t\u00e4, mutta tutkijat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 interventioiden vaikuttavuuden arviointiin (Hood ym. 2020, 319). Yksil\u00f6tasolta saatua vaikutustietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaikuttavuuden arvioinnissa (esim. Harju 2025).<\/p>\n\n\n\n

Mittareiden ja muiden arviointimenetelmien hy\u00f6dynt\u00e4minen osana asiakasty\u00f6t\u00e4 ja vaikuttavuustiedon saantia vaatii lis\u00e4\u00e4 tutkimusta, kokeiluja niiden k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 ja soveltuvuudesta asiakasty\u00f6h\u00f6n. Henkil\u00f6st\u00f6n osaamista on vahvistettava mittareiden yhdenmukaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja menetelm\u00e4nhallintaan. (Flink & Aaltio 2020, 26; Manssila, Rahikka & Sj\u00f6blom 2018, 3.) Kivipelto (2016, 156) korostaa nimenomaisesti sosiaality\u00f6h\u00f6n soveltuvia ja toimivien mittareiden kehitt\u00e4misen tarvetta ty\u00f6n vaikuttavuuden seurannassa. H\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan mittaamisen tulee tapahtua sosiaality\u00f6n sis\u00e4lt\u00e4 tulevien tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

Flynn, Sundaresan ja Caffrey (2024) tarkastelivat fokusryhm\u00e4haastattelujen avulla Euroopassa sijaitsevassa lapsi- ja perhepalveluorganisaatiossa, mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia tulosmittareita voitaisiin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lapsi\u2011 ja perhepalveluissa vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointia varten. Tutkimuksen mukaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa vaikeuttavat erityisesti johdon heikko sitoutuminen, resurssien niukkuus, henkil\u00f6st\u00f6n osaamisvajeet, organisaatiokulttuurin vastustus sek\u00e4 teknologiset ongelmat. Toisaalta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa tukevat vahva johtajuus, riitt\u00e4v\u00e4 koulutus ja tuki, mittareiden hy\u00f6dyist\u00e4 tehty selke\u00e4 viestint\u00e4, toimivat prosessit ja tekninen infrastruktuuri sek\u00e4 avoin yhteisty\u00f6 eri toimijoiden kesken. Tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien tulosmittareiden juurruttaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n voi olla jopa haastavampaa kuin itse mittareiden kehitt\u00e4minen. <\/p>\n\n\n\n

Rekisteripohjaisilla mittareilla voidaan saada vaikuttavuustietoa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4tasolta. T\u00e4ll\u00f6in tieto pohjautuu tietoj\u00e4rjestelmist\u00e4 ja rekistereist\u00e4 saatavaan tietoon, ja sit\u00e4 sovelletaan esimerkiksi palvelun vaikuttavuuden arviointiin. (Miettinen ym. 2020, 87.) Sosiaalihuollon rekisterien kattavuudessa on todettu puutteita esimerkiksi sosiaalihuollon avopalveluiden osalta (Aejmelaeus, Pitk\u00e4nen & Matinheikki 2023, 17). Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamisen tasolla tarkastellaan esimerkiksi korjaavien palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai sosiaalihuollon (kokonais)kustannuksia (Heikkil\u00e4 & J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen 2025, 50; Kivipelto & Bj\u00f6rklund 2025). T\u00e4ll\u00f6in voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muun muassa Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen rekistereiden dataa. Rekistereist\u00e4 voidaan saada tietoa v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnista sek\u00e4 alueellisista eroista esimerkiksi palveluiden k\u00e4yt\u00f6n ja erilaisten haasteiden esiintyvyyden osalta.<\/p>\n\n\n\n

Rakenteellinen sosiaality\u00f6 on lakis\u00e4\u00e4teinen osa sosiaalihuoltoa, ja sen sis\u00e4lt\u00f6 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n Sosiaalihuoltolain (1301\/2014) 7 \u00a7:ss\u00e4.<\/strong> Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tuottaa asiakasty\u00f6h\u00f6n perustuvaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksist\u00e4 sek\u00e4 palvelujen vaikutuksista. Lis\u00e4ksi rakenteellinen sosiaality\u00f6 pyrkii ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ja korjaamaan sosiaalisia ongelmia sek\u00e4 tuomaan sosiaalihuollon asiantuntijuutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja muiden toimialojen suunnitteluun (Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014, \u00a7 7). Rakenteellisen sosiaality\u00f6n yhten\u00e4 osana tietoty\u00f6<\/strong>, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden elinolosuhteista, palvelujen toimivuudesta ja hyvinvointia tuottavista ja sit\u00e4 heikent\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4litet\u00e4\u00e4n tietoa eteenp\u00e4in sosiaalialan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Sosiaalinen raportointi<\/strong> on rakenteellisen tietoty\u00f6n menetelm\u00e4, jonka avulla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja analysoidaan sosiaalialan asiakasty\u00f6ss\u00e4 havaittuja ongelmia, ilmi\u00f6it\u00e4 ja hyvinvointia tukevia tekij\u00f6it\u00e4. Sosiaality\u00f6st\u00e4 on ker\u00e4tty tilastotietoa, mutta Rajala, L\u00e4hteenm\u00e4ki ja Kallion (2024, 219) mukaan se ei yksin riit\u00e4 kuvaamaan sosiaality\u00f6ss\u00e4 ilmenevi\u00e4 monimuotoisia ja syvempi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tarvitaan my\u00f6s laadullista raportointia tilastotietojen rinnalle.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly ja data-analytiikka sosiaality\u00f6n vaikuttavuuden arvioinnissa<\/h2>\n\n\n\n

Rakenteisen kirjaamisen ja rakenteellisen sosiaality\u00f6n my\u00f6t\u00e4 sosiaality\u00f6st\u00e4 alkaa kerty\u00e4 dataa, joka tarjoaa arvokasta tietoa toiminnan kehitt\u00e4miseen ja vaikuttavuuden arviointiin (Hujanen, Kinnunen, Ailio, & Koivum\u00e4ki 2021). Dataa voi kerty\u00e4 vaikuttavuuden kaikilta tasoilta. Pelkk\u00e4 datan ker\u00e4\u00e4minen ei kuitenkaan tuota arvoa. Data tulee jalostaa edelleen informaatioksi, tiet\u00e4mykseksi ja lopulta viisaudeksi, jotta se voi ohjata p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja kehitt\u00e4mist\u00e4 (Listenmaa2023).  Kest\u00e4v\u00e4 arvonluonti edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihminen on prosessin keski\u00f6ss\u00e4 ja organisaation toiminta mukautuu jatkuvasti asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin (Alhonsuo & V\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 2024, 35).<\/p>\n\n\n\n

Jotta data-analytiikasta on hy\u00f6ty\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 (kvantitatiivista) ett\u00e4 laadullista (kvalitatiivista) analyysia. Numeerisessa muodossa olevasta tiedosta, kuten tilastoista teht\u00e4v\u00e4 kvantitatiivinen analytiikka voi tunnistaa trendej\u00e4, asiakasvirtoja ja palvelujen k\u00e4ytt\u00f6asteita, kun taas laadullinen analytiikka auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaiden kokemuksia ja arvioimaan palvelujen laatua. N\u00e4iden yhdist\u00e4minen tuottaa kokonaisvaltaisemman kuvan sosiaality\u00f6n vaikuttavuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaality\u00f6ss\u00e4 syntyy paljon tekstimuotoista dataa, kuten asiakaskertomuksia ja raportteja. Teko\u00e4ly tarjoaa uusia mahdollisuuksia analysoida tekstimuotoista dataa, tunnistaa toistuvia ilmi\u00f6it\u00e4, luokitella asiakastarpeita sek\u00e4 tukea tiedolla johtamista. Erityisesti luonnollisen kielen k\u00e4sittelyyn (NLP) perustuvat menetelm\u00e4t, voivat tuoda n\u00e4kyv\u00e4ksi sellaisia rakenteita ja trendej\u00e4, joita manuaalisesti olisi vaikea havainnoida (Jukanti 2025, 1005-1012). N\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4t voivat esimerkiksi paljastaa, millaiset haasteet tai palvelutarpeet korostuvat tietyiss\u00e4 asiakasryhmiss\u00e4 tai alueilla.<\/p>\n\n\n\n

Tiedon visualisointi on keskeinen osa analyysiprosessia, sill\u00e4 se tekee monimutkaisesta datasta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja helposti jaettavaa (Koponen, Hild\u00e9n & Vapaasalo 2016). Esimerkiksi aikajanasarjat voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asiakkaiden hyvinvoinnin muutosta tukitoimien aikana, karttojen avulla voidaan visualisoida palvelujen alueellisia tarpeita ja verkostoanalyysit voivat kuvata asiakkaiden palvelupolkujen monimutkaisuutta. Hyvin suunnitellut visualisoinnit tukevat sek\u00e4 operatiivista johtamista ett\u00e4 strategista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, ja ne auttavat tekem\u00e4\u00e4n vaikuttavuutta n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s sidosryhmille, joille suuri datam\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi muutoin vaikeasti hahmotettava.<\/p>\n\n\n\n

Kun dataan pohjautuen on lopulta muodostettu ymm\u00e4rrys kokonaiskuvasta, resursseja voidaan kohdentaa niihin palveluihin, joista saadaan suurin kokonaishy\u00f6ty. Tietoon perustuen voidaan my\u00f6s parantaa palveluiden laatua ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kustannuksia. Tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen vaikuttavuuden arvioinnissa tulee olla jatkuvaa, jotta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko pohjautuisi ajankohtaiseen tietoon (esim. Laihonen 2024). Tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehd\u00e4 vaikuttavuus ja sosiaality\u00f6 n\u00e4kyv\u00e4ksi ja tukea tiedolla johtamista.<\/p>\n\n\n\n

Lastensuojeluty\u00f6n vaikuttavuuden arviointi on perinteisesti ollut haastavaa, sill\u00e4 vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t usein pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja monilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. Siksi pitkitt\u00e4isanalyysit ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, jotta voidaan seurata muutoksia ja arvioida tukitoimien todellista vaikutusta asiakkaiden hyvinvointiin ajan kuluessa. Lyhyen aikav\u00e4lin mittarit eiv\u00e4t riit\u00e4 kuvaamaan sosiaality\u00f6n kokonaisvaikutusta, sill\u00e4 esimerkiksi lastensuojelun toimenpiteiden hy\u00f6dyt voivat ilmet\u00e4 vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. Pitkitt\u00e4isanalyysit yhdistettyn\u00e4 ennustemalleihin tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa riskitekij\u00f6it\u00e4 ja kohdentaa varhaisia tukitoimia, mik\u00e4 voi ehk\u00e4ist\u00e4 raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta. Lastensuojelussa pitkitt\u00e4isanalyysien avulla voidaan seurata, miten tukitoimet vaikuttavat lapsen ja perheen hyvinvointiin ajan my\u00f6t\u00e4. Dataan pohjautuvat ennustemallit voivat my\u00f6s tunnistaa riskitekij\u00f6it\u00e4, jotka ennakoivat sijoituksia ja kriisitilanteita. Riskitekij\u00f6ihin puuttumalla, eli varhaisilla tukitoimilla, voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 raskaampien ja kalliimpien tukitoimien tarvetta. Ennustemallit voivat tunnistaa riskitekij\u00f6it\u00e4, jotka ennakoivat sijoituksia tai kriisitilanteita, ja n\u00e4in tukea ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. (Rosholm, Bodilsen, Michel ja Nielsen 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eri j\u00e4rjestelmist\u00e4 saatua tietoa, kuten sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja koulutuksen dataa, voidaan muodostaa kokonaiskuva, joka auttaa kohdentamaan resurssit sinne, miss\u00e4 ne tuottavat suurimman hy\u00f6dyn (STM 2023). Resurssien tarkempi kohdentaminen voi parantaa palveluiden laatua, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kustannuksia ja vahvistaa lapsen oikeutta turvalliseen kasvuymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi analytiikka voi tuottaa tietoa kustannus\u2013hy\u00f6ty -suhteesta, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4 (Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2021). Data-analytiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin eettist\u00e4 harkintaa ja tietosuojasta huolehtimista, sill\u00e4 kyse on arkaluonteisesta tiedosta. Kun analytiikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vastuullisesti, se voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4line vaikuttavuuden arvioinnissa ja lastensuojelun kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaality\u00f6n tiedolla johtaminen kehittyy kohti entist\u00e4 ennakoivampaa ja integroitua toimintaa. Teko\u00e4ly ja koneoppiminen mahdollistavat riskitekij\u00f6iden tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen, joka puolestaan voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 raskaiden tukitoimien tarvetta. Eri j\u00e4rjestelmist\u00e4 saatavan datan yhdist\u00e4minen luo kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta ja tukee monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Tiedon yhdist\u00e4misell\u00e4 voidaan tutkia my\u00f6s terveysongelmien ja sosiaalipaleluiden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Tulevaisuudessa reaaliaikainen vaikuttavuuden seuranta ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4t algoritmit voivat tehd\u00e4 sosiaality\u00f6n vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4mmiksi ja vahvistaa tiedolla johtamista lastensuojelussa.<\/p>\n\n\n\n

Huolellinen data-analytiikan ja teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii sek\u00e4 alan ymm\u00e4rryst\u00e4 ett\u00e4 analytiikkaosaamista.   Rajalan, L\u00e4hteenm\u00e4en ja Kallion (2024, 226) esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 linjausta mukaillen olisi suositeltavaa, ett\u00e4 sosiaalisen raportoinnin seuranta, analyysi ja kokonaisraportin laadinta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n hyvinvointialueella asiantuntijateht\u00e4v\u00e4ksi. Teht\u00e4v\u00e4 voisi sopia hyvinvointianalyytikolle, joka vastaisi raporttien koostamisesta, toimittamisesta johdolle sek\u00e4 tiedon avoimesta jakamisesta. N\u00e4in varmistetaan tiedon systemaattinen keruu ja sen hy\u00f6dynt\u00e4minen johtamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 palvelujen toimivuuden seurannassa.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Vaikuttavuustiedon avulla voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ohjata resursseja, tuottaa asiakasta auttavia palveluita ja toimenpiteit\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia menetelmi\u00e4. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei vaikuttavuustieto ole absoluuttinen totuus. Sen, kuten muunkin tiedon suhteen tulee olla kriittinen. Vaikuttavuustietoa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 on syyt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten ja mist\u00e4 tieto on tuotettu, miten sit\u00e4 tulkitaan ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n osana p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa (M\u00e4ki-Opas & Laatikainen 2021, 30).  Vaikuttavuustiedon ker\u00e4\u00e4minen ja vaikuttavuuden arviointi eiv\u00e4t ole pelkk\u00e4\u00e4 mittaamista. Tarvitaan ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, millaista dataa ja tietoa tarvitaan, mist\u00e4 sit\u00e4 on muodostettavissa, sen analysointia ja saadun tiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lapsiperheiden sosiaalipalveluita sek\u00e4 laajemmin sosiaalihuoltoa koskeva vaikuttavuustieto on viel\u00e4 puutteellista. Kuten edell\u00e4 on todettu, vaikuttavuuden arviointi on monitasoista ja niin eettisesti, poliittisesti kuin taloudellisestikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Vaikuttavuustietoa tarvitaan, jotta asiakkaita kyet\u00e4\u00e4n auttamaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Vaikuttavuuden arvioinnin vajavaisuuden taustalla on useita syit\u00e4 aina tiedon hajanaisuudesta alalle suunnattujen mittareiden ja mittaamiskulttuurin v\u00e4h\u00e4isyyteen. My\u00f6s jo olemassa olevaa dataa tulisi osata analysoida ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paremmin, jotta sit\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 paremmin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teon tukena.<\/p>\n\n\n\n

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden vaikuttavuustiedon ker\u00e4\u00e4misen, hy\u00f6dynt\u00e4misen sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4misen osalta on paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Tarvitaan muun muassa tutkittua tietoa, alalle suunnattuja mittareita sek\u00e4 osaamisen ja toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vahvistamista. N\u00e4in voidaan tavoitella tilannetta, jossa vaikuttavuuden arviointi ja tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen ovat l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 osa asiakasty\u00f6t\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa niin yksil\u00f6- kuin palveluj\u00e4rjestelm\u00e4tasollakin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Aaltio, E & Eriksson, P. 2023. Sijaishuollon mustaa laatikkoa ryhdytty avaamaan vaikuttavuuden ja laadun arvioimiseksi. Yhteiskuntapolitiikka 88 (2023):3, 319\u2013324. Viitattu 27.7.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2023061354677.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Aaltio, E. M. & Kannasoja, S. 2024. Katsaus lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6n vaikuttavuustutkimukseen Suomessa. Teoksessa J. Kiili, A-M. Jaakola, M. Anis, T. Lamponen & E. Stenvall (toim). Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6. Helsinki: Gaudeamus, luku “Katsaus lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6n vaikuttavuustutkimukseen Suomessa”.<\/p>\n\n\n\n

Aejmelaeus, R., Pitk\u00e4nen, L. J. & Matinheikki, J. 2023. Tiedosta tekoihin \u2013 Hyvinvointialueiden tiedolla ohjaaminen ja vaikuttavuus: Valtiovarainministeri\u00f6n Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja No. 63\/2023. Helsinki: Valtiovarainministeri\u00f6. Viitattu 13.12.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-367-673-2.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Alhonsuo, M; V\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4, H.2024, Datal\u00e4ht\u00f6isyys organisaatioissa julkaisussa Tietojohtamisen ja data-analytiikan taidot: strategioita, toimintamalleja ja ty\u00f6kaluja. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia<\/p>\n\n\n\n

Cree, V. E., Jain, S., & Hillen, D. P. 2019. Evaluating effectiveness in social work: Sharing dilemmas in practice. European Journal of Social Work, 22(4), 599\u2013610. Viitattu 14.12.2025 https:\/\/doi.org\/10.1080\/13691457.2018.1441136.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Dahler-Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Helsinki: Stakes.<\/p>\n\n\n\n

Flink, A. & Aaltio, E. 2020. Hyvinvoinnin ja muutoksen mittarit systeemisess\u00e4 lastensuojelussa. Katsaus mallin vaikuttavuuden arvioinnissa k\u00e4ytettyihin mittareihin ja menetelmiin. Ty\u00f6paperi 11\/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.12.2024 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-343-473-8.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Flynn, S,, Sundaresan, S. L., Caffrey, L. 2024.  Putting Outcomes into Practice: The Implementation of a Framework of Outcome Measures within a Child and Family Service, The British Journal of Social Work, Volume 54, Issue 6,  https:\/\/doi.org\/10.1093\/bjsw\/bcae037<\/p>\n\n\n\n

Forrester, D. 2017. Outcomes in Children\u00b4s Social Care. Journal of Children\u00b4s Services, Vol 12, Nro 2-3 (2017), 144-157. Viitattu 14.12.2024 https:\/\/doi.org\/10.1108\/JCS-08-2017-0036<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Harju, H. Arvioinnin rooli sosiaalihuollon vaikuttavuuskeskustelussa. Dialogi. Viitattu 17.12.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe20251215119348.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Heikkil\u00e4, M. & J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen, A. 2025. Vaikuttavuustiedon matka mittaamisesta julkiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Teoksessa S. Pekkola, U. Leponiemi & M. Heikkil\u00e4 (toim.), Vaikuttavuuden monet kasvot. Tampere: Vastapaino, 47\u201360.<\/p>\n\n\n\n

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyl\u00e4inen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Ty\u00f6kaluja ja esimerkkej\u00e4 palveluntuottajille. Sitran selvityksi\u00e4 130. Viitattu 21.9.2024 https:\/\/www.sitra.fi\/app\/uploads\/2018\/03\/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf.<\/p>\n\n\n\n

Hood, R. 2019. What to Measure in Child Protection? The British Journal of Social Work, Vol 49 Nro 2 (2019), 466-484. Viitattu 14.12.2024 https:\/\/doi.org\/10.1093\/bjsw\/bcy066.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hood, R., Lansley, S., Mitchell, T. & Gaskell-Mew, E. 2020. Using outcome measures in child protection work.  Child & Family Social Work, vol. 26, no. 3, 2021-08, 318-328. Viitattu 6.9.2025 https:\/\/doi.org\/10.1111\/cfs.12811.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hujanen, K., Kinnunen, U-M., Ailio, E., Koivum\u00e4ki, L. (2021). Sosiaality\u00f6n laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden kuvaamana. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 13(4), 360-371. http:\/\/dx.doi.org\/10.23996\/fjhw.109933<\/p>\n\n\n\n

Jukanti, M. 2025.Understanding Natural Language Processing (NLP) Technique. Journal of Computer Science and Technology Studies,
Vol 7, nro 7,<\/p>\n\n\n\n

Kananoja, A. & Ruuskanen, K. 2019. Selvityshenkil\u00f6n ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6
Julkaisusarja: Raportteja ja muistioita 2019:4. Viitattu 1.8.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-4026-0.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kanervisto-Jokinen, M. & Koskim\u00e4ki, M. 2025. Asiakasn\u00e4k\u00f6kulma sosiaalipalveluiden vaikuttavuudessa. Teoksessa S, Pekkola, U. Leponiemi & M. Heikkil\u00e4 (toim.) Vaikuttavuuden monet kasvot. Tampere: Vastapaino. 243\u2013259.<\/p>\n\n\n\n

Koponen, J., Hild\u00e9n, J., Vapaasalo, T. 2016. Tieto n\u00e4kyv\u00e4ksi: Informaatiomuotoilun perusteet. Aalto-yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

Kiili, J., Jaakola, A-M., Anis, M., Lamponen, T. & Stenvall, E. 2024. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6 2020-luvulla. Teoksessa J. Kiili, A-M. Jaakola, M. Anis, T. Lamponen & E. Stenvall (toim.) Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6. Helsinki: Gaudeamus, luku “Johdanto. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaality\u00f6 2020-luvulla”.<\/p>\n\n\n\n

Kettunen, P. 2017. Vaikuttavuuden arviointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tutkimusraportteja 2\/2017. Turun kaupunki. Viitattu 21.9.2024 https:\/\/www.turku.fi\/sites\/default\/files\/atoms\/files\/tutkimusraportti_2-2017.pdf.<\/p>\n\n\n\n

Kivipelto, M. 2016. Sosiaality\u00f6n arviointi ja vaikuttavuus. Teoksessa M. T\u00f6rr\u00f6nen, K. H\u00e4nninen, P. Jouttim\u00e4ki, T. Lehto-Lunden, P. Salovaara & M. Veistil\u00e4. (toim.) Vastavuoroinen sosiaality\u00f6. Helsinki: Gaudeamus, luku \u201cArvioinnista vaikuttavuuteen\u201d, luku \u201cVaikuttavuustiedon n\u00e4k\u00f6kulmat\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kivipelto, M. & Bj\u00f6rklund, L. 2025. Sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden mittaaminen ja seuranta. Dialogi. Viitattu 17.10.2025 https:\/\/dialogi.diak.fi\/2025\/02\/13\/sosiaalipalvelujen-vaikuttavuuden-mittaaminen-ja-seuranta\/.<\/p>\n\n\n\n

Laihonen, H., Kork, A.-A., Lunkka, N., Sinervo, L.-M., Sillanp\u00e4\u00e4, V., Kokko, P., & Hyv\u00e4rinen, J. 2024. Vaikuttavuuden johtamisen mekanismit \u2013 l\u00e4ht\u00f6kohtia ja edellytyksi\u00e4 hyvinvointialueille. Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauslehti, Vol 61 nro 1 (2024), 75\u201392. Viitattu 21.9.2024 https:\/\/doi.org\/10.23990\/sa.126151<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 612\/2021.<\/p>\n\n\n\n

Linnakangas, R., Paasio P., Sepp\u00e4l\u00e4, U. & Suikkanen, A. 2015. Mit\u00e4 mittarien k\u00e4ytt\u00f6 voisi tarjota sosiaality\u00f6lle. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaality\u00f6n tutkimuksen aikakauslehti, Vol 23 nro 4 (2015), 405\u2013415. Viitattu 23.12.2024 https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/53128.<\/p>\n\n\n\n

Listenmaa, J. (2023). Laita tieto t\u00f6ihin \u2013 Tiedolla johtamisen k\u00e4sikirja. Alma Talent.<\/p>\n\n\n\n

Malja, M., Puustinen-Korhonen, A., Petrelius, P. & Eriksson, P. 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2019:8. Viitattu 28.9.2024 h<\/a>ttp:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-4067-3.<\/p>\n\n\n\n

Manssila, J., Rahikka, A.& Sj\u00f6blom, S. 2018. Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sosiaalialan asiakasty\u00f6ss\u00e4. Toimia-suositus. Viitattu 29.9.2024 https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2018070427037<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, M., Selander, K. & Linnosmaa, I. 2020. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkiminen. Teoksessa A, Hujala & H. Taskinen (toim.)  Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: University Press, 77\u2013128. Viitattu 28.7.2025 https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/123995\/978-952-359-022-9.pdf. <\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ki-Opas, T. & Laatikainen, T. 2021. N\u00e4k\u00f6kulmia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaiseen vaikuttavuuden arviointiin. Yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, 36(5), 27\u201330. Viitattu 13.12.2025 https:\/\/www.lukusali.fi\/index.html?p=Suomen%20yleisl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit%20GPF%20ry&i=9031974c-1462-11ec-b627-00155d64030a.<\/p>\n\n\n\n

Paasio, P. 2017. Sosiaality\u00f6 ja vaikuttavuus. Teoksessa K. Aho, A. Kananoja, P. Marjam\u00e4ki (toim.) Sosiaality\u00f6n k\u00e4sikirja. 4. uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma, luku \u201cSosiaality\u00f6 ja vaikuttavuus\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Pekkola, S., Leponiemi, U. & Heikkil\u00e4, M. 2025. Vaikuttavuuden monien kasvojen nykyisyys. Teoksessa S. Pekkola, U. Leponiemi & M. Heikkil\u00e4 (toim.) Vaikuttavuuden monet kasvot. Tampere: Vastapaino, 7-25.<\/p>\n\n\n\n

Rajala, T., L\u00e4hteenm\u00e4ki, L., Kallio, J. 2024. Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaality\u00f6n tiedon tuottajana. Yhteiskuntapolitiikka, Vol 89, Nro 3.<\/p>\n\n\n\n

Rosholm, M., Bodilsen, S.,T. Michel, B., Nielsen, A.,S. (2024) Predictive risk modeling for child maltreatment detection and enhanced decision-making: Evidence from Danish administrative data. doi: 10.1371\/journal.pone.0305974. PMID: 38985689; PMCID: PMC11236184.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020\u20132022. Ohjelma ja hankeopas. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2020:3. Viitattu 13.12.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/server\/api\/core\/bitstreams\/2da36b9c-3d66-4f06-90f6-d739a5f63584\/content.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2024. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4miselle. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2024:2. Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Toikko, T. & Rantanen, T. 2014. Tuotetaanko sosiaality\u00f6st\u00e4 kokemukseen vai n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa? Teoksessa M. Zechner (toim.) Hyvinvointitieto: kokemuksellista, hallinnollista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tukevaa? Sein\u00e4joki: Sein\u00e4joen ammattikorkea koulu, 119-136.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuskeskus 2024. Tietoa vaikuttavuudesta. Viitattu 21.9.2024 https:\/\/vaikuttavuuskeskus.fi\/tietoa-vaikuttavuudesta\/.<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: Vaikuttavuus, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, teko\u00e4ly, data-analytiikka<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalialalla ei ole perinteisesti ker\u00e4tty vaikuttavuustietoa, mutta eri hyvinvointialueilla on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 kehitt\u00e4mistoimia vaikuttavuustiedon saatavuuden parantamiseksi.<\/p>\n

Artikkelissa avataan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin monitasoisuutta sek\u00e4 analytiikan mahdollisuuksia tukea sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. \u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5427,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798263,110187],"tags":[7402,798269,8747,798242,798265],"class_list":["post-5356","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2026","category-teema-artikkeli","tag-johtaminen","tag-lapset-ja-nuoret","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-tekoaly","tag-vaikuttavuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Rasinmaki_Immonen_teema-artikkeli_Lumen_1_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1oo","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5356"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5359,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5356\/revisions\/5359"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5427"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}