{"id":5360,"date":"2026-02-05T06:16:00","date_gmt":"2026-02-05T04:16:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5360"},"modified":"2026-02-05T07:11:56","modified_gmt":"2026-02-05T05:11:56","slug":"projektien-loppuarviointien-hyodyntaminen-tulevien-projektien-suunnittelussa-ja-projektitoimijoiden-tyohyvinvoinnin-kehittamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/02\/05\/projektien-loppuarviointien-hyodyntaminen-tulevien-projektien-suunnittelussa-ja-projektitoimijoiden-tyohyvinvoinnin-kehittamisessa\/","title":{"rendered":"Projektien loppuarviointien hy\u00f6dynt\u00e4minen tulevien projektien suunnittelussa ja projektitoimijoiden ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pirja Fagerlund, TtM, projektiasiantuntija, YAMK-opiskelija, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Milla Immonen, FT, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Organisaation projektien loppuarviointien hy\u00f6dynt\u00e4minen osana projektitoiminnan jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4 on yleinen toimintatapa. Loppuarvioinneista voidaan ker\u00e4t\u00e4 tietoa tulevien projektien tehokkaampaa toteutusta varten. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa projektiarviointeja tarkastellaan tapausesimerkin kautta. Organisaatioksi on valittu ICT-alan valtionhallinnon organisaatio, jossa vuosittain toteutetaan noin 200 projektia. Artikkelissa erityisen kiinnostuksen kohteena on arviointien hy\u00f6dynt\u00e4minen projektitoimijoiden ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi sairauspoissaolojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tarkasteltaessa ty\u00f6hyvinvointi liittyy vahvasti organisaation tulokselliseen toimintaan. Lis\u00e4ksi artikkelissa pohditaan, millaisia vaikutuksia teko\u00e4lyll\u00e4 voi tulevaisuudessa olla projektiammattilaisten ty\u00f6hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n

Projektien loppuarviointien rooli projektisykleiss\u00e4 <\/h2>\n\n\n\n

Projektinhallinnan keskeinen osa on projektien onnistumisen arviointi (Pereira, Varaj\u00e3o & Takagi 2022). Loppuarvioinnit sijoittuvat projektin elinkaaren loppuvaiheeseen. Niit\u00e4 voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten itsearviointina, ulkopuolisena arviointina, sidosryhm\u00e4palautteena tai n\u00e4iden yhdistelm\u00e4n\u00e4. Arvioinneissa saadaan palautetta asiakkailta, toimittajilta, ohjausryhm\u00e4lt\u00e4 ja projektiryhm\u00e4n j\u00e4senilt\u00e4. Moni\u00e4\u00e4nisyys tuo esiin erilaisia kehityskohteita ja auttaa suunnittelemaan parempia projekteja. Projektin loppuraportin n\u00e4k\u00f6kulmasta on my\u00f6s tuloksekkaampaa, kun siihen voidaan kirjata projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n havaintojen lis\u00e4ksi koko projektiryhm\u00e4n havaintoja loppuarvioinnin tuloksista (M\u00e4ntyneva 2025, 150).<\/p>\n\n\n\n

Loppuarvioinnissa pyrit\u00e4\u00e4n yleisemmin arvioimaan projektin tavoitteiden toteutumista ja projektin toiminnan onnistumista. Arviointi toteutetaan useimmiten lomakekyselyin\u00e4 tai haastatteluina. (Suopaj\u00e4rvi 2013, 27.) Arviointien avulla organisaatio voi ker\u00e4t\u00e4 systemaattisesti tietoa projektien onnistumisista ja haasteista. N\u00e4iden tietojen perusteella on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 organisaation projektitoimintaa tulevissa projekteissa. Arviointi itsess\u00e4\u00e4n ei tuo lis\u00e4arvoa kehitt\u00e4misty\u00f6lle, jos tietojen hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 ei oteta huomioon. Perinteinen n\u00e4k\u00f6kulma projektin onnistumisen arvioinnille on ollut asiakastyytyv\u00e4isyys. Yleisesti ajatellaan, ett\u00e4 jos arviointien perusteella todetaan projektin saavuttaneen aikataulu-, budjetti- ja laatuvaatimukset, projektin voidaan katsoa onnistuneen. N\u00e4iden perinteisten arviointikriteerien rinnalle on usein lis\u00e4tty my\u00f6s projektin vaikuttavuuden arviointi. Vaikuttavuuden arvioinnissa arvioidaan, miten projekti edist\u00e4\u00e4 organisaation strategisia tavoitteita, millaisia pitk\u00e4n aikav\u00e4lin hy\u00f6tyj\u00e4 syntyy ja miten projektin tulokset juurtuvat k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Projektin vaikuttavuuden tarkastelu auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko projekti tuonut lis\u00e4arvoa my\u00f6s pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n onnistunut operatiivisissa mittareissa. (Paasivaara, Suhonen & Nikkil\u00e4 2008, 140, 142\u2013145.)<\/p>\n\n\n\n

Loppuarviointien hy\u00f6dynt\u00e4minen organisaatioissa <\/h2>\n\n\n\n

Loppuarviointeja pidet\u00e4\u00e4n yleisesti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja hy\u00f6dyllisen\u00e4 osana projektinhallintaa.  Kuitenkin niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen vaihtelee organisaatioittain. Hyvin toteutettuna loppuarviointi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 virheiden toistumista projekteissa ja parantaa projektien tehokkuutta. Loppuarviointia voidaan tarkastella my\u00f6s projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n ammattitaidon mittarina. (Anbari, Carayannis & Voetsch 2008). Projektityypist\u00e4 riippumatta arviointikriteerein\u00e4 tarkastellaan yleens\u00e4 laatua, kustannuksia, aikaa sek\u00e4 mahdollisesti my\u00f6s strategisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia (Kozie & Stanuch 2024). Loppuarviointien systemaattisen hy\u00f6dynt\u00e4misen laiminly\u00f6nti voi est\u00e4\u00e4 organisaation osaamisen ja prosessien kehitt\u00e4mist\u00e4 (Von Zedtwitz 2002). Vaikka projektiryhm\u00e4 on tilap\u00e4isesti koottu teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten, sill\u00e4 on keskeinen rooli projektin onnistumisessa. T\u00e4st\u00e4 syyt\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 organisaation projektinhallinta on systemaattista ja projektiryhm\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen perusteet. Lis\u00e4ksi organisaation projektinhallintaan tulisi ehdottomasti sis\u00e4lty\u00e4 aikaisemmista projekteista opitut asiat. Valitettavan usein projektinhallintamalli koetaan raskaaksi ja kankeaksi eik\u00e4 projektiryhm\u00e4lle ole tarjolla riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta tai johdon tukea.  (Forsberg, Mooz & Cotterman 2003, 4-6.) Arviointien tuloksia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 konkreettisesti organisaation seuraavien projektien suunnittelussa esimerkiksi riskienhallinnan, aikataulutuksen ja viestinn\u00e4n parantamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Tapausesimerkin organisaatiossa projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 raportoi projektin loppuarvioinnin tulokset loppuraportissa. Tulokset on suositeltavaa esitell\u00e4 my\u00f6s projektiryhm\u00e4lle ja ohjausryhm\u00e4lle, jotta arviointiin liittyv\u00e4 tieto v\u00e4littyy kaikille keskeisille toimijoille. Tuloksien avulla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa projektin toiminnasta sek\u00e4 projektin suunnittelusta, etenemisest\u00e4 ja onnistumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Haasteet ja esteet arviointien hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 <\/h2>\n\n\n\n

Arviointeja ei aina hy\u00f6dynnet\u00e4 organisaatioissa johtuen esimerkiksi tiedon siiloutumisesta, resurssipulasta tai organisaatiokulttuurista. T\u00e4m\u00e4 voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 dokumentoimalla arvioinnit systemaattisesti, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vastuutahot arviointien l\u00e4pik\u00e4yntiin sek\u00e4 integroimalla loppuarvioinnin l\u00e4pik\u00e4ynnin organisaation projektinhallintamalliin. Arviointien l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulisi v\u00e4ltell\u00e4 kritiikin pelossa vaan enemm\u00e4nkin tarkastella niit\u00e4 projektikulttuurin kehitt\u00e4misn\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Parhaimmillaan loppuarvioinnit on integroitu osaksi organisaation laadun seurantaa. Projektiorganisaatioissa projektitoiminnan laatu ja sen kehitt\u00e4minen tulee n\u00e4hd\u00e4 oleellisena osana organisaation toimintaa. Projektissa havaittu yksitt\u00e4inen, onnistunut toimintatapa tulisi olla monistettavissa my\u00f6s muihin organisaation projekteihin (M\u00e4ntyneva 2005, 103).<\/p>\n\n\n\n

Projektin p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 haasteeksi muodostuu usein projektiryhm\u00e4n hajottaminen ja siirt\u00e4minen seuraaviin ty\u00f6teht\u00e4viin juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4, kun ryhm\u00e4n havainnot ja kokemukset olisivat t\u00e4rkeimmill\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 voi heikent\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 projektista kertynytt\u00e4 oppia ja est\u00e4\u00e4 arvokkaan hiljaisen tiedon siirtymisen organisaation k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi arviointien saatavuudessa ja l\u00f6ydett\u00e4vyydess\u00e4 on usein puutteita. Vaikka arvioinnit olisikin dokumentoitu, ne eiv\u00e4t ole organisaatiossa helposti saatavilla.  (Forsberg ym. 2003.)<\/p>\n\n\n\n

Projektity\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointi: keskeiset tutkimushavainnot    <\/h2>\n\n\n\n

Organisaation ty\u00f6hyvinvointiin kuuluu tavoitteellisuus, joustava toimintakulttuuri ja jatkuva kehitt\u00e4minen (Manka & Manka 2023, 114-115). Projektity\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointia ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin (Fiallega, Amin, Issa & Dzandu 2024; Cheung, Bowen, Cattell & Davis 2019). Fiallegan ym. (2024) mukaan projektity\u00f6ntekij\u00e4t itse nime\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkeimmiksi ty\u00f6hyvinvointiin liittyviksi tekij\u00f6iksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ihmissuhteet, resurssit ja viestinn\u00e4n.  Cheung ym. (2019) havaitsivat tutkimuksessaan, ett\u00e4 erityisi\u00e4 ty\u00f6hyvinvointi heikent\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi ovat projektity\u00f6h\u00f6n usein kuuluva ep\u00e4varmuus ty\u00f6suhteiden jatkuvuudesta ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n jakaantuminen ep\u00e4tasaisesti. Tutkimukseen osallistuneet projektiammattilaiset nostivat esiin erityisesti ty\u00f6kuorman hallinnan, palautteen puutteen sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n tuen merkityksen. (Cheung ym 2019.) Samantapaisia havaintoja nousi esiin my\u00f6s Siranovan (2024) tutkimuksessa. Siranova korostaa my\u00f6s johdon tuen t\u00e4rkeytt\u00e4. Issa & Pan (2021) ovat tutkineet projektity\u00f6ntekij\u00f6iden alttiutta stressille. Heid\u00e4n havaintonsa mukaan merkitt\u00e4vi\u00e4 stressitekij\u00f6it\u00e4 ovat aiemmin mainittujen ohella projektien rajattu aikataulu ja budjetti. Yksil\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmasta tuottavuuteen vaikuttavat ty\u00f6per\u00e4isten stressitekij\u00f6iden lis\u00e4ksi henkil\u00f6kohtaiset tekij\u00e4t, kuten ihmissuhteet tai projektity\u00f6ntekij\u00e4n terveystilanne (Issa & Pan 2021).<\/p>\n\n\n\n

Projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n rooli projektiryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 on varsin moninainen ja vastuullinen. Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 vastaa projektin etenemisen suunnittelusta, seurannasta ja raportoinnista, viestinn\u00e4st\u00e4, riskienhallinnasta sek\u00e4 muutoshallinnasta. M\u00e4ntyneva (2025, 34\u201335, 39\u201341, 116) lis\u00e4\u00e4 projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4n my\u00f6s hyv\u00e4n ty\u00f6skentelyilmapiirin yll\u00e4pit\u00e4misen.  Mahdollisissa projektiryhm\u00e4n sis\u00e4isiss\u00e4 ongelmatilanteissa projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n rooli on toimia ratkaisijana ja tukea siten ryhm\u00e4n ty\u00f6hyvinvointia. Projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n hyv\u00e4t johtamis- ja ihmissuhdetaidot viestint\u00e4- ja neuvottelutaitojen lis\u00e4ksi edesauttavat projektiryhm\u00e4n j\u00e4seni\u00e4 sitoutumaan projektiin. Projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n hyvin suunnittelema ja koordinoima projektin sis\u00e4inen viestint\u00e4 vaikuttaa positiivisella tavalla projektiryhm\u00e4n ty\u00f6ilmapiiriin.<\/p>\n\n\n\n

Projektiorganisaatioissa projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tulisi n\u00e4hd\u00e4 keskeisen\u00e4 toimijana ty\u00f6hyvinvointia kehitett\u00e4ess\u00e4. Perusteluna t\u00e4lle on, ett\u00e4 projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 toimii sek\u00e4 projektin vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 ty\u00f6njohdollisessa roolissa ett\u00e4 organisaation ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. (Kapsali, Prouska & Hajikazemi 2025.)  Valitettavan usein projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6ll\u00e4 on liian v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa ja h\u00e4n joutuu toimimaan ik\u00e4\u00e4n kuin kolmoisroolissa yritt\u00e4en saavuttaa asiakkaan ja organisaation johdon tyytyv\u00e4isyyden sek\u00e4 toisaalta my\u00f6s johtaa projektiryhm\u00e4\u00e4 (Forsberg ym. 2003, 148\u2013150).<\/p>\n\n\n\n

Projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n rooli ihmisten johtajana tulisi n\u00e4hd\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4, aivan kuten projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n rooli projektin onnistumisessa tai ep\u00e4onnistumisessa. Kuitenkin yleens\u00e4 arvioidaan vain projektin tavoitteiden saavuttamista ja projektitoimijoiden ty\u00f6hyvinvoinnin arvioiminen j\u00e4\u00e4 taka-alalle, jos toteutuu lainkaan. (Paasivaara, Suhonen & Virtanen 2013, 110.)<\/p>\n\n\n\n

Goerz (2021) on tutkinut projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6iden voimaantumiskokemukseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. H\u00e4n nime\u00e4\u00e4 voimaantumista tukeviksi tekij\u00f6iksi mm. p\u00e4tevyyden, itseohjautuvuuden, vaikutusmahdollisuuden, riitt\u00e4v\u00e4n informaation ja tuen, resurssit sek\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvan tiimikulttuurin. Paasivaara ym. (2008, 91) yhdist\u00e4v\u00e4t voimaantumiskokemukseen oman ty\u00f6n hallinnan tunteen sek\u00e4 mahdollisuuden vaikuttaa omaan ty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n sitoutuneisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Projektity\u00f6 on usein intensiivist\u00e4 ja vaatii tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Hyvinvoiva henkil\u00f6st\u00f6 jaksaa paremmin ja tekee laadukkaampaa ty\u00f6t\u00e4. Jos organisaatiossa tunnistetaan projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6ty\u00f6n stressitekij\u00f6it\u00e4, on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja ty\u00f6hyvinvoinnin parantamiseen ja sit\u00e4 kautta vaikuttaa positiivisesti ty\u00f6h\u00f6n sitoutumiseen ja projektin onnistumiseen (Jugdev, Mathur & Cook 2018). Ty\u00f6ntekij\u00e4n tulisi my\u00f6s itse ottaa vastuuta omasta ty\u00f6hyvinvoinnistaan omaa ty\u00f6kyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4, priorisoimalla ja oman osaamisen kehitt\u00e4misell\u00e4. Ty\u00f6hyvinvointiin vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6n hallinnan tunne eli ty\u00f6ntekij\u00e4n tuntemus siit\u00e4, voiko h\u00e4n vaikuttaa ty\u00f6teht\u00e4viins\u00e4 ja ty\u00f6tahtiin. Suomalaisista 20 % ilmoitti, ettei voi vaikuttaa ty\u00f6tahtiinsa tai ty\u00f6prosesseihin. (Manka & Manka 2023, 28, 34 41.) Tiukasti aikataulutetussa projektity\u00f6ss\u00e4 oman ty\u00f6n hallinnan tunne voi olla haastavaa, varsinkin kun projektity\u00f6ntekij\u00e4t ovat usein kiinnitetty useaan projektiin samanaikaisesti. <\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyn (AI) k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyy ICT-alalla, ja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella my\u00f6s sen vaikutuksia projektity\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointiin. Valtonen, Saunila, Ukko, Treves & Ritala (2025) tutkivat teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton vaikutuksia ty\u00f6hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ei suoraan paranna ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointia, mutta se vaikuttaa siihen ep\u00e4suorasti parantamalla ty\u00f6teht\u00e4vien optimointia ja ty\u00f6paikan turvallisuutta. Teko\u00e4ly voi merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rutiiniteht\u00e4vi\u00e4 ja automatisoida prosesseja, jolloin aikaa vapautuu luovempiin ja mielekk\u00e4\u00e4mpiin teht\u00e4viin, joka puolestaan voi lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n merkityksellisyytt\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuormitusta (Valtonen, Saunila, Ukko, Treves & Ritala 2025, 4). Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 voi my\u00f6s tukea ty\u00f6ntekij\u00f6iden autonomiaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 digitaalista kuormitusta ja informaatio\u00e4hky\u00e4, jos \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tiedon priorisointiin ja \u00e4rsyketulvan v\u00e4hent\u00e4miseen. Toisaalta teko\u00e4lyn nopea kehitys aiheuttaa osaamispaineita ja ep\u00e4varmuutta ty\u00f6n tulevaisuudesta, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden stressi\u00e4 ja heikent\u00e4\u00e4 psykologista turvallisuutta (Soulami, Benchekroun  & Galiulina 2024, 9). Teko\u00e4lyn vaikutus hyvinvointiin riippuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, miten sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa johdetaan. Avoin viestint\u00e4, henkil\u00f6st\u00f6n osallistaminen ja jatkuvan osaamisen kehitt\u00e4minen ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 onnistuneessa muutoksenhallinnassa (Garc\u00eda-Madurga, Gil-Lacruz, Saz-Gil, & Gil-Lacruz 2024, 9; Soulami ym. 2024, 13-14). Teko\u00e4lyst\u00e4 saadaan todellista hyvinvointihy\u00f6ty\u00e4 vasta silloin, kun sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto johtaa ty\u00f6n sujuvuuden, prosessien laadun ja turvallisuuden konkreettiseen paranemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Data-analytiikan ja teko\u00e4lyn roolin mahdollisuudet projektitoiminnan ja ty\u00f6hyvinvoinnin tukena<\/h2>\n\n\n\n

Projektiorganisaatioissa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 data-analytiikkaa ja teko\u00e4ly\u00e4 erityisesti projektien johtamisessa, arviointien systemaattisessa hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnin seurannassa. Projektien loppuarvioinnit, projektihallintaan liittyv\u00e4t tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja organisaation muut seurantaty\u00f6kalut tuottavat suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 dataa. Datan systemaattinen ker\u00e4\u00e4minen, jalostaminen, analysointi ja visualisointi mahdollistaa syvemm\u00e4n tarkastelun esimerkiksi aikataulu- ja resurssihaastetilanteissa. Datan laatuun ja tiedon ker\u00e4\u00e4misen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin on kuitenkin kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota, jotta datasta saadaan luotettavia tuloksia (Uddin 2025, 60).<\/p>\n\n\n\n

Projektin loppuarvioinnit voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4, eli numeraalista, ja laadullista, eli tekstimuotoista aineistoa. Tekstimuotoinen aineisto voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arvokasta hiljaista tietoa, jota ei ilman loppuarviointeja tulisi ker\u00e4tyksi. Luonnollisen kielen k\u00e4sittelyn (NLP) menetelm\u00e4t tukevat tekstimuotoisen aineiston teko\u00e4lypohjaisen analysoinnin (Jukanti 2025). NLP\u2011malleja k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 voidaan tunnistaa toistuvia teemoja ja kuormitustekij\u00f6it\u00e4 loppuarvioinnista sek\u00e4 projektikulttuuriin liittyvi\u00e4 kehitystarpeita.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly muuttaa my\u00f6s projektijohtamista, erityisesti parantamalla ennakointia ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja projektien suunnittelua sek\u00e4 tehostamalla riskienhallintaa. Ennustavan analytiikan avulla voidaan arvioida todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4 viiv\u00e4styksille, resurssien riitt\u00e4vyytt\u00e4 ja budjettiin liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 (Uddin 2025, 60-62). Analytiikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en organisaatiot voivat tehd\u00e4 tietoon pohjautuvia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 projektien priorisoinnista ja resurssien kohdentamisesta tavalla, joka samalla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n kuormitusta. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rakentaa my\u00f6s projektijohtamiseen eettisesti kest\u00e4vi\u00e4 ihmiskeskeisi\u00e4 ratkaisuja, jossa projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6iden rooli rakentuu ihmisen ja teknologian yhteisty\u00f6lle (Hughes ym. 2025, 17).<\/p>\n\n\n\n

Projektien loppuarvioinneista nousseita teemoja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi projektitoimijoiden ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkasteltiin ICT-organisaation projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6iden tilaamia projektien loppuarviointeja. Arvioinnit on ker\u00e4tty ajanjaksolla 1.1.-30.6.2025. Arvioitavia projekteja oli yhteens\u00e4 33 kappaletta, vastaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa 205. Arvioinnit on toteutettu Webropol-ty\u00f6kalulla projektin loppuvaiheessa. Vastaajina ovat olleet asiakkaat, toimittajat, projektin omistajat, projektiryhm\u00e4 sek\u00e4 ohjausryhm\u00e4.  Tarkasteltavat kysymykset olivat kvalitatiivisia, avoimia kysymyksi\u00e4: 1) \u201dMit\u00e4 teimme erityisen hyvin t\u00e4ss\u00e4 projektissa?\u201d ja 2) \u201dMit\u00e4 olisimme voineet tehd\u00e4 paremmin t\u00e4ss\u00e4 projektissa?\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Sanallisista arvioinneista (kuvio 1) voidaan tunnistaa samoja ty\u00f6hyvinvointiin liittyvi\u00e4 teemoja kuin kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimushavainnoissakin. Kun arvioinnit luokiteltiin, vastauksista nousi viisi sek\u00e4 projektin onnistumista ett\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia tukevaa teemaa: riitt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6resurssit, hyv\u00e4t johtamistaidot, ty\u00f6h\u00f6n sitoutuminen, onnistunut viestint\u00e4 ja yhteisty\u00f6 sek\u00e4 koulutus ja kehitt\u00e4minen. N\u00e4iden pohjalta voidaan suunnitella ty\u00f6hyvinvointiin vaikuttavia kehitt\u00e4mistoimia seuraaviin projekteihin. Etenkin hyviin johtamistaitoihin sek\u00e4 onnistuneeseen viestint\u00e4\u00e4n ja yhteisty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 mainintoja oli paljon. Ajoissa tiedottaminen, asiakkaan aktiivinen osallistuminen projektiin, projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n asiantuntemus ja projektin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen eteneminen koettiin loppuarvioinneissa t\u00e4rkeiksi onnistumisiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n


Kuvio 1.<\/strong> Ty\u00f6hyvinvointia tukevat teemat<\/p>\n\n\n\n

Tarkasteltaessa loppuarvioinneista nousseita ty\u00f6hyvinvointia heikent\u00e4vi\u00e4 teemoja, esille nousivat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t henkil\u00f6resurssit, aikatauluongelmat, puutteet projektinhallinnassa ja viestinn\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 projektinjohtamistaidoissa (kuvio 2). Tutkimustulosten mukaan projektin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n resurssienhallinta on selke\u00e4sti yhteydess\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiin (mm. Fiallega ym. 2024; Cheung ym. 2019). Jos henkil\u00f6resurssisuunnitelma on tehty alakanttiin, heijastuu se usein ylity\u00f6n\u00e4, kiireen tuntuna ja mahdollisesti my\u00f6s projektin aikataulun viiv\u00e4stymisen\u00e4. Jatkuva kiire ja aikapaine lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6n kuormittavuutta ja heikent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 2<\/strong>. Ty\u00f6hyvinvointia heikent\u00e4v\u00e4t teemat<\/p>\n\n\n\n

Suositukset ja kehitt\u00e4misehdotukset ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h2>\n\n\n\n

Loppuarviointien systemaattinen hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii organisaatiolta selkeit\u00e4 prosesseja ja vastuuhenkil\u00f6it\u00e4. Jotta ty\u00f6hyvinvointiin liittyv\u00e4t asiayhteydet tulisi huomioitua loppuarviointien tuloksia analysoitaessa, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 integroida ty\u00f6hyvinvointiin vaikuttavat teemat osaksi projektinhallintamalleja sek\u00e4 projektity\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 koulutuksia. T\u00e4llainen toimintakulttuuri tukisi sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6hyvinvointi n\u00e4ht\u00e4isiin projektitoiminnan l\u00e4pileikkaavana elementtin\u00e4, eik\u00e4 erillisen\u00e4 kokonaisuutena.<\/p>\n\n\n\n

Projektien loppuarvioinneista voidaan tunnistaa ty\u00f6hyvinvointiin liittyvi\u00e4 teemoja, kuten kuormitus, viestint\u00e4 ja ilmapiiri. N\u00e4it\u00e4 teemoja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 varsinaisen projektity\u00f6n kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misess\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kaksi kehitt\u00e4misaluetta ovatkin usein tiivisti yhteydess\u00e4 toisiinsa: esimerkiksi projektin realistinen aikataulutus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ylikuormitusta, joka puolestaan vaikuttaa ty\u00f6hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n

Loppuarviointien tuloksia voidaan tarkastella my\u00f6s organisaation arvonluontin\u00e4k\u00f6kulmasta. Asiakkaiden vastauksista voidaan tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 esimerkiksi asiakasarvosta eli miten projekti on onnistunut vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 puolestaan voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 arviointien tuloksia n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 omasta arvostaan ja projektiammattilaisuudestaan.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi organisaation mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 loppuarviointidataa analytiikan ja teko\u00e4lyn tukemana kannattaisi harkita. Numeerisen aineiston avulla voidaan tarkastella eri mittareissa tapahtuvia muutoksia ja tekstipohjaisen aineiston automaattinen analysointi voi tuoda esiin toistuvia kuormitustekij\u00f6it\u00e4 tai viestinn\u00e4n haasteita, jotka eiv\u00e4t muuten nousisi esille. Ennakoivien analyysien avulla voidaan tunnistaa projekteja, joissa ty\u00f6hyvinvointiriskit todenn\u00e4k\u00f6isesti kasvavat, ja kohdentaa tukea oikea-aikaisesti. T\u00e4llainen datal\u00e4ht\u00f6inen l\u00e4hestymistapa tukee sek\u00e4 projektitoiminnan laadun parantamista ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvoinnin vahvistamista.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Projektien loppuarviointeja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yleisesti tulevien projektien suunnittelussa ja projektitoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4. Harvemmin tuloksia tarkastellaan my\u00f6s projektitoimijoiden ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4in voitaisiin kuitenkin saada lis\u00e4arvoa kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n, varsinkin kun projektitoiminnan ja ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4minen ovat usein tiiviisti yhteydess\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6h\u00f6n sitoutuminen tai ty\u00f6n pitovoima on tunnustetusti yksi ty\u00f6hyvinvoinnin ilmenemismuoto. Hektisess\u00e4 ja ajoittain kuormittavassa projektity\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t projektiammattilaiset ovat ty\u00f6nantajan kannalta kilpailuetu, jos he ovat sitoutuneita jatkamaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n ja suoriutumaan ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n mahdollisimman hyvin. Etenkin projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6iden roolia ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misess\u00e4 tulisi vahvistaa, sill\u00e4 projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6ill\u00e4 on mahdollisuus toimia linkkin\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja organisaation johdon v\u00e4lill\u00e4, v\u00e4litt\u00e4en kokemuksia ja tarpeita ty\u00f6hyvinvoinnin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin liittyen (Kapsali, Prouska & Hajikazemi 2025).<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly tarjoaa ICT-alalle merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia ty\u00f6n mielekkyyden, tehokkuuden ja ty\u00f6hyvinvoinnin parantamiseen. Samalla sen hallitsematon tai huonosti johdettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto voi lis\u00e4t\u00e4 stressi\u00e4 ja ep\u00e4varmuutta. Hyvinvointia tukevat ratkaisut edellytt\u00e4v\u00e4t strategista suunnittelua, eettisi\u00e4 periaatteita ja henkil\u00f6st\u00f6n aktiivista osallistamista. Projektity\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sopia yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4miseen, jotta k\u00e4ytt\u00f6 on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4, turvallista ja tukee sek\u00e4 ty\u00f6n laatua ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Arviointien aktiivinen hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 projektitoiminnan ett\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta voidaan ajatella olevan organisaation investointi tulevaan. Teko\u00e4lyn lis\u00e4\u00e4ntyneen k\u00e4yt\u00f6n merkityst\u00e4 asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 ja sen vaikutusta ty\u00f6n pitovoimaan sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiin on toistaiseksi tutkittu verrattain v\u00e4h\u00e4n. Olisi mielenkiintoista selvitt\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn mahdollista yhteytt\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiin projektiorganisaatioissa, joissa ollaan pitk\u00e4ll\u00e4 teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Tulevaisuudessa teko\u00e4ly voi olla hy\u00f6dyllinen ty\u00f6kalu projektin hallintamallin noudattamiseen ja valvontaan. T\u00e4ll\u00f6in projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle j\u00e4isi enemm\u00e4n aikaa ihmisl\u00e4ht\u00f6iseen ty\u00f6h\u00f6n, kuten johtamis- ja viestint\u00e4taitojen yll\u00e4pitoon ja kehitt\u00e4miseen. Teko\u00e4ly tarjoaa my\u00f6s uusia mahdollisuuksia loppuarviointien systemaattiseen ja laajempaan hy\u00f6dynt\u00e4miseen projektitoiminnan jatkuvassa kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Anbari, Frank T., Elias G. Carayannis, and Robert James Voetsch. 2008. Post-project reviews as a key project management competence. Technovation 28.10 (2008): 633-643. Viitattu 15.11.2025 https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.technovation.2007.12.001<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Cheung, C. M., Bowen, P., Cattell, K., & Davis, J. 2019. Measuring what counts: Workplace well-being of project professionals. In thirty-fifth annual conference (p. 874). Viitattu 25.10.2025
https:\/\/research.manchester.ac.uk\/en\/publications\/measuring-what-counts-workplace-well-being-of-project-professiona\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Fiallega, A. S. U., Amin, N., Issa, D., & Dzandu, M. D. 2024. Exploring the Effect of Mindset on Project Manager Wellbeing. Procedia Computer Science, 239, 1831-1838. Viitattu 12.10.2025 https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.procs.2024.06.364<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Forsberg, K., Mooz, H. & Cotterman, H. 2003. Projektin hallinta \u2013 Malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Kirjapaino Oy.<\/p>\n\n\n\n

Garc\u00eda-Madurga, M.-\u00c1., Gil-Lacruz, A.-I., Saz-Gil, I., & Gil-Lacruz, M. 2024. The role of artificial intelligence in improving workplace well-being: A systematic review. Businesses, 4(3), 389\u2013410. Viitattu 17.1.2026. https:\/\/doi.org\/10.3390\/businesses4030024<\/a><\/p>\n\n\n\n

Goerz, K. 2021. The empowered project manager: Employee perception of empowerment. Journal of Applied Leadership and Management, 9, 41-60. Viitattu 1.12.2025
 https:\/\/www.journal-alm.org\/article\/view\/22349<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Hughes, L., Kiani Mavi, R., Aghajani, M., Fitzpatrick, K., Madugoda Gunaratnege, S., Hosseini Shekarabi, S. A., Hughes, R., Khanfar, A., Khatavakhotan, A., Kiani Mavi, N., Li, K., Mahmoud, M., Malik, T., Mutasa, S., Nafar, F., Yates, R., Alahmad, R., Jeon, I., & Dwivedi, Y. K. (2025). Impact of artificial intelligence on project management (PM): Multi-expert perspectives on advancing knowledge and driving innovation toward PM2030. Journal of Innovation & Knowledge, 10(5), 100772. Viitattu 17.1.2026.  https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jik.2025.100772<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jugdev, K., Mathur, G. & Cook, C. 2018. Linking workplace burnout theories to the project management discipline. International Journal of Managing Projects in Business, 11(1), s. 198\u2013221. Viitattu 25.10.2025 https:\/\/doi.org\/10.1108\/IJMPB-02-2017-0020?urlappend=%3Futm_source%3Dresearchgate.net%26utm_medium%3Darticle<\/a><\/p>\n\n\n\n

Issa, R., & Pan, Y. C. 2021. A framework to address stress and improve productivity of project teams. The Journal of Modern Project Management, 8(3). Viitattu 12.10.2025
https:\/\/journalmodernpm.com\/manuscript\/index.php\/jmpm\/article\/view\/JMPM02507\/409<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jukanti, M. 2025.Understanding Natural Language Processing (NLP) Technique. Journal of Computer Science and Technology Studies. Vol 7, nro 7. Viitattu 17.1.2026. <\/p>\n\n\n\n

Kapsali, M., Prouska, R., & Hajikazemi, S. 2025. The experience of wellbeing practices in project-based organisations. International Journal of Manpower, 46(3), 573-596. Viitattu 2.12.2025 https:\/\/doi.org\/10.1108\/IJM-11-2023-0669<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kozie\u0144, Ewa, and Marcin Stanuch. 2024. Societal and strategic perspectives of ex post project evaluation. International Journal of Management and Economics 60.2: 108-122.
Viitattu 15.11.2025 https:\/\/doi.org\/10.2478\/ijme-2024-0002<\/a><\/p>\n\n\n\n

Manka, M-L. &, Manka, M. 2023. Ty\u00f6hyvinvointi. 3., uudistettu painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ntyneva, M. 2025. Hallittu projekti – j\u00e4ntev\u00e4st\u00e4 suunnittelusta menestykselliseen toteutukseen. Helsingin seudun kauppakamari.<\/p>\n\n\n\n

Paasivaara, L., Suhonen, M. & Nikkil\u00e4, J. 2008. Innostavat projektit. Helsinki: Suomen sairaanhoitajaliitto.<\/p>\n\n\n\n

Paasivaara, L., Suhonen, M. & Virtanen, P. 2013. Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa. 2. , tarkistettu ja ajantasaistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma Oy.<\/p>\n\n\n\n

Pereira, J., Varaj\u00e3o, J., & Takagi, N. 2022. Evaluation of information systems project success\u2013Insights from practitioners. Information Systems Management, 39(2), 138-155. Viitattu 2.12.2025 https:\/\/doi.org\/10.1080\/10580530.2021.1887982<\/a><\/p>\n\n\n\n

Soulami, M., Benchekroun, S., & Galiulina, A. 2024. Exploring how AI adoption in the workplace affects employees: A bibliometric and systematic review. Frontiers in Artificial Intelligence, 7<\/strong>, Article 1473872. https:\/\/doi.org\/10.3389\/frai.2024.1473872<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suopaj\u00e4rvi, L. 2013. Opas projektiarviointiin. Suopaj\u00e4rvi, Leena. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisuja C. Ty\u00f6papereita 55. Viitattu 2.12.2025

\u0160ir\u00e1\u0148ov\u00e1, L. 2024. Project manager: innovation for health and sustainability in a dynamic work environment. Viitattu 1.12.2025 https:\/\/doi.org\/10.3846\/bm.2024.1195<\/a><\/p>\n\n\n\n

Uddin, M. R. (2025). AI-Enabled Project Management and IT Integration: A Systematic Review of Digital Transformation, Governance, and Leadership Models. Pacific Journal of Advanced Engineering Innovations, 2(2), 59-69. Viitattu 19.1.2026. https:\/\/doi.org\/10.70818\/pjaei.v02i02.0153<\/a><\/p>\n\n\n\n

Valtonen, A., Saunila, N., Ukko, J., Treves, L., Ritala, P. 2025. AI and employee wellbeing in the workplace: An empirical study. Journal of Business Research, Volume 199, 2025, Viitattu 17.1.2026. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jbusres.2025.115584<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Von Zedtwitz, M. 2002. Organizational learning through post\u2013project reviews in R&D. R&D Management, 32(3), 255-268. Viitattu 15.11.2025 https:\/\/doi.org\/10.1111\/1467-9310.00258<\/a><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: ty\u00f6hyvinvointi, projektioppiminen, projektinhallinta, projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6t, teko\u00e4ly<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teko\u00e4ly tarjoaa ICT-alalle merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia ty\u00f6n mielekkyyden, tehokkuuden ja ty\u00f6hyvinvoinnin parantamiseen. Samalla sen hallitsematon tai huonosti johdettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto voi lis\u00e4t\u00e4 stressi\u00e4 ja ep\u00e4varmuutta. <\/p>\n

Projektien loppuarviointeja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yleisesti tulevien projektien suunnittelussa. Harvemmin tuloksia tarkastellaan projektitoimijoiden ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5414,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798263,110187],"tags":[54578,3829,31084],"class_list":["post-5360","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2026","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-hyvinvointi","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Fagerlund_Immonen_teema-artikkeli_Lumen_1_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1os","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5360"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5502,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5360\/revisions\/5502"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}