{"id":5374,"date":"2026-02-05T06:28:00","date_gmt":"2026-02-05T04:28:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5374"},"modified":"2026-02-05T07:00:33","modified_gmt":"2026-02-05T05:00:33","slug":"tekoaly-transformatiivisen-oppimisen-tukena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/02\/05\/tekoaly-transformatiivisen-oppimisen-tukena\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly transformatiivisen oppimisen tukena"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Maria Joutsenvirta, KTT, erityisasiantuntija, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kun maailma muuttuu harppauksin, monimuotoiset kriisit voimistavat toisiaan ja perinteiset toimintatavat menett\u00e4v\u00e4t merkityst\u00e4\u00e4n, korkeakoulujen rooli yhteiskunnan uudistajana ja uudistuvan osaamisen tuottajana korostuu. Transformatiivinen oppiminen muuttaa ihmisten ajattelua ja toimintaa kohti tulevaisuuskest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 taitoja toimia kompleksisessa ja ep\u00e4varmassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Miten teko\u00e4ly voi tukea oppimista, jonka tavoitteena on uudistaa ihmisten perustavia uskomuksia ja maailmasuhdetta sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kasvuaan ekososiaalisen sivistyksen hengess\u00e4? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvaan, kuinka teko\u00e4ly voi toimia kumppanina ja osana emansipatorista oppimista, jossa vapaudutaan rajoittavista ajattelumalleista ja kasvetaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta rakentaviksi toimijoiksi. K\u00e4ytin Microsoftin Copilot-teko\u00e4ly\u00e4 sparraajana ja Lapin AMKin \u2019Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuustaidot\u2019 -pilottikurssia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Transformatiivinen oppiminen ammatillisen osaamisen uudistajana<\/h2>\n\n\n\n

Tulevaisuus haastaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia taitoja ja niiden kouluttamista ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Samalla korkeakoulutuksen teht\u00e4v\u00e4t laajenevat kohti yhteiskunnallisia, ekologisia ja sivistyksellisi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 (Salonen & Bardy 2015; Heikkinen & Kukkonen 2019; Laininen & Salonen 2019). J. V. Snellmanin sivistysk\u00e4site on elinvoimainen muistutus ihmisen\u00e4 olemisen peruskysymyksist\u00e4 monikriisin ajassamme: \u201dsivistyneen ihmisen ensimm\u00e4inen velvoite on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aikansa vaatimukset ja tarttua ihmiskunnan t\u00e4rkeimpiin ja vaikeimmin ratkaistaviin ongelmiin\u201d (Miettinen & Ojanen 2024: 214). Aikamme vaatimuksiin sis\u00e4ltyy yh\u00e4 vahvemmin tulevaisuusajattelun ja -taitojen vahvistaminen.  <\/p>\n\n\n\n

Pelkk\u00e4 kouluttautuminen tietylle alalle ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. Ammattispesifisen osaamisen rinnalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitaan monialaisia, siirrett\u00e4vi\u00e4 ja yhteiskunnallista uudistumista tukevia transversaalisia taitoja. T\u00e4m\u00e4 luo uusia haasteita opetussuunnitelmien, oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen ja TKI-toiminnan kehitt\u00e4miselle. (Isacsson, Salonen & Guilland 2016; Unkari-Virtanen 2024.) Transformatiivinen oppiminen tarjoaa edistyksellisen l\u00e4hestymistavan koulutuksen monitahoiseen uudistumiseen. Sen tavoitteena ei ole vain tietojen ja teknisten taitojen sek\u00e4 osaamisen lis\u00e4\u00e4minen, vaan syv\u00e4llinen muutos ihmisten ajattelussa, tunteissa, tietorakenteissa ja maailmasuhteessa, mik\u00e4 luo pohjan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavalle muutoskyvykkyydelle ja tulevaisuuskest\u00e4v\u00e4lle toiminnalle. (Laininen & Salonen 2019; Joutsenvirta, Laininen, Tyni & Korkeakoski 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Ihmisen\u00e4 kasvu tapahtuu reflektiivisess\u00e4 dialogissa<\/h2>\n\n\n\n

Toimimme VUCA-maailmassa (volatile, uncertain, complex, ambiguous), jossa tieto muuttuu nopeasti, varmuus katoaa, syy-seuraussuhteet h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t ja moniselitteisyys on pysyv\u00e4 tila. Olosuhteet haastavat aikuisia kasvamaan kohti itseohjautuvampia ja reflektiivisempi\u00e4 kehitystasoja, jolloin ajattelun kompleksisuus kasvaa, kyky kohdata paradokseja, s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tunteita ja siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta kehittyy, ja identiteetti muuntuu ulkoisesta ohjautuvuudesta kohti sis\u00e4ist\u00e4 autonomiaa ja arvojen tietoista valintaa (Kegan 1994). Transformatiivinen oppiminen pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n aikuisten kognitiivista, emotionaalista ja psykologista kehityst\u00e4 tavalla, jossa kaikki oppimisen tasot ovat el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutuksessa (ks. taulukko 1) ja joka auttaa heit\u00e4 kasvamaan tietoisemmiksi, vastuullisemmiksi ja muutoskykyisemmiksi toimijoiksi (Siiril\u00e4, Salonen, Laininen, Pantsar & Tikkanen 2018; Laininen & Salonen 2023; Laininen, Joutsenvirta & Salonen 2024).
<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Taulukko 1. <\/strong>Oppimisen kognitiivinen, metakognitiivinen ja episteeminen taso sek\u00e4 niihin liittyv\u00e4t painotukset ja oppimista luonnehtivat tunnuspiirteet. (Sterling 2011; Salonen ym. 2023). L\u00e4hde: Laininen & Salonen 2023.<\/p>\n\n\n\n

Oppimisen taso<\/strong><\/td>Oppimisen painotus<\/strong><\/td>Oppimista luonnehtivat tunnuspiirteet<\/strong><\/td><\/tr>
Kognitiivinen oppiminen<\/em> \u201cAsioiden tekeminen paremmin\u201d<\/em><\/td>Tieto<\/td>Rationaalinen ajatteluTulevaisuus nykyisen kehityksen jatkumonaMukautuva ja toisintava toimijuus<\/td><\/tr>
Metakognitiivinen oppiminen<\/em> \u201cParempien asioiden tekeminen\u201d<\/em><\/td>Arvot<\/td>Kriittinen, reflektiivinen ja systeeminen ajatteluTulevaisuus vaihtoehtoisina tulevaisuuksinaVaihtoehtoja tunnistava ja uutta luova toimijuus<\/td><\/tr>
Episteeminen oppiminen<\/em> \u201cAsioiden n\u00e4keminen toisin\u201d<\/em><\/td>Kokemus<\/td>Mielikuvitus, tunteet ja kehollinen tiet\u00e4minenTulevaisuuden k\u00e4ytt\u00e4minen nykyhetkess\u00e4Yhteiskunnan uudistamiseen pyrkiv\u00e4 transformatiivinen toimijuus<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Transformatiivinen oppiminen ei tapahdu yksil\u00f6iss\u00e4 erikseen, vaan suhteissa ja dialogissa. Oppiminen on sosiaalinen, kehollinen ja emotionaalinen prosessi, jonka aikana pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan syv\u00e4lle juurtuneita \u2013 osin tiedostamattomia \u2013 oletuksia, uskomuksia ja maailmasuhdetta sek\u00e4 arvioimaan niit\u00e4 reflektiivisess\u00e4 dialogissa. Dialogista tulee parhaimmillaan vapauttava prosessi, jossa oppijat ja opettajat rakentavat yhdess\u00e4 kriittist\u00e4 tietoisuutta ja uutta luovaa toimijuutta. (Mezirow 1991, 2009; Taylor 2001; Freire 1970\/2017.) Prosessi vaatii paljon kokemuksellista oppimista ja rohkeutta kohdata ep\u00e4varmuutta, ristiriitoja ja keskener\u00e4isyytt\u00e4. Oppimiskyky kasvaa, kun hidastetaan tahtia, luovutaan kontrollista, astutaan ei-tiet\u00e4misen tilaan, kuunnellaan syv\u00e4llisesti ja avaudutaan kokemukselliseen yhteyteen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman kanssa. (Holma, Laininen & Joutsenvirta 2025.)<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyn mahdollisuuksia ja riskej\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Miten teko\u00e4ly voi tukea transformatiivista oppimisprosessia, joka pyrkii vahvistamaan sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 yhteis\u00f6n tulevaisuustoimijuutta? Cambridgen yliopiston kasvatustieteen professori Rupert Wegerifin (2025) mukaan avain opiskelijoiden valmistautumiseen tulevaisuutta varten on koulutuksen m\u00e4\u00e4ritteleminen dynaamiseksi, dialogiseksi prosessiksi, jossa tietoa ei siirret\u00e4 tai rakenneta erill\u00e4\u00e4n, vaan se elet\u00e4\u00e4n ja laajennetaan toisiinsa liittyvien \u00e4\u00e4nien kautta. Teko\u00e4lyty\u00f6kalut voivat laajentaa dialogia syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppijoiden ajattelua laajassa mittakaavassa. Teko\u00e4ly voi esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4, haastaa ajattelua, yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja tarjota uusia n\u00e4k\u00f6kulmia dialogiseen prosessiin.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly voidaan n\u00e4hd\u00e4 tahona, joka pystyy tuomaan keskusteluun lis\u00e4-\u00e4\u00e4ni\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia auttamaan ihmisi\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n oman ajattelunsa suhteessa muihin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Teko\u00e4lyn tuottamaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei tule k\u00e4sitell\u00e4 totuutena, vaan reflektion kohteena ja peilin\u00e4 ihmisten ajattelulle. Oppijat arvioivat sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kriittisesti ja pyrkiv\u00e4t tunnistamaan my\u00f6s sen taustalla olevia oletuksia. (Tang ym. 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyy monia riskej\u00e4. Transformatiiviseen oppimiseen kuuluu keskeisesti kriittinen reflektio, tunteiden k\u00e4sittely sek\u00e4 omien ajattelu- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien uudistaminen. Oppimisessa korostuu kannattelevan ymp\u00e4rist\u00f6n merkitys: on luotava turvallinen kokemuksellinen tila, jossa voidaan kohdata moniselitteisyytt\u00e4, ep\u00e4varmuutta ja hankaliakin tunteita. Jos oppijat alkavat luottaa teko\u00e4lyn tuottamiin vastauksiin ilman kriittist\u00e4 arviointia, heid\u00e4n kykyns\u00e4 harjoittaa reflektiivist\u00e4 ajattelua heikkenee. Teko\u00e4ly voi my\u00f6s h\u00e4irit\u00e4 kuulluksi tulemisen ja tunteiden k\u00e4sittelyn prosessia, jos dialogi ohjautuu teko\u00e4lyn tuottamien sis\u00e4lt\u00f6jen ymp\u00e4rille osallistujien kokemusten sijaan. Turvallinen tila ja ryhm\u00e4n keskin\u00e4inen luottamus voi h\u00e4iriinty\u00e4, jos teko\u00e4ly tuottaa hyvin normatiivista tai ohjaavaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja luo kokemuksen ulkopuolisesta tarkkailijasta. (Zhai, Wibowo & Li 2024; Garc\u00eda-Penalvo 2023; Davar, Dewan & Zhang 2025.) Teko\u00e4lyn v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen k\u00e4ytt\u00f6 voi est\u00e4\u00e4 juuri sen sis\u00e4isen ty\u00f6n, joka tekee oppimisesta transformatiivista.<\/p>\n\n\n\n

Wegerif korostaa teknologian roolia v\u00e4lineen\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4liseen yhteyteen dialogissa, jossa ei ole selke\u00e4\u00e4 rajaa \u201dopettajan\u201d ja \u201doppijan\u201d v\u00e4lill\u00e4: kaikki osallistuvat samaan kokemukselliseen ja sykliseen prosessiin, jossa jokaisen henkil\u00f6kohtainen ymm\u00e4rrys rikastuttaa kollektiivista viisautta, ja n\u00e4k\u00f6kulmat voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja yhdisty\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 tavoilla. Pedagogiikassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 soveltaa dialogisia hyveit\u00e4, kuten syv\u00e4llist\u00e4 kuuntelua, toisten asemaan asettumista ja rohkeutta kyseenalaistaa omia ennakkoluuloja ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. (Wegerif 2025.) Kielellist\u00e4 dialogia on hy\u00f6dyllist\u00e4 laajentaa kehollisen vuorovaikutuksen suuntaan. Teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n my\u00f6t\u00e4 ihmisen kehollisuus nousee yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi oppimisen ulottuvuudeksi \u2013 se on alue, jota \u201dep\u00e4orgaaninen, dataperustainen \u00e4ly\u201d ei voi korvata ja joka toimii perustana viisaudelle, ihmisten arvokkuudelle ja heid\u00e4n v\u00e4liselleen luottamukselle (Harari 2024). Aikuiskoulutuksessa perinteiset l\u00e4hestymistavat painottavat tyypillisesti kognitiivista oppimista ja laiminly\u00f6v\u00e4t kehon ja mielen v\u00e4lisen yhteyden t\u00e4rke\u00e4n roolin oppimisprosessissa.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisen ajattelu ja oppiminen on kehollista<\/h2>\n\n\n\n

Systeemiajattelun ja teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n yleistyess\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen ajattelun tasoja ja potentiaaleja (J\u00e4rvilehto 2025). Ajattelututkimuksen pioneeri Daniel Kahneman erottelee kaksi erilaista ajatteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Ihmisen rationaalinen ja tietoinen p\u00e4\u00e4ttely on hidas ja pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kerrallaan vain v\u00e4h\u00e4n informaatiota. Kun maailma muuttuu nopeasti, ongelmat monimutkaistuvat ja tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, rationaalinen ajattelu v\u00e4syy ja ylikuormittuu helposti. Lis\u00e4ksi se takertuu usein vanhoihin malleihin ja voi tulla luovan ajattelun esteeksi. Kahnemanin nime\u00e4m\u00e4 toinen ajatteluj\u00e4rjestelm\u00e4 on intuitio, jota h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ensisijaisena j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4. Intuitiivinen ja usein tiedostamaton mieli pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kerrallaan valtavasti informaatiota. Se havainnoi ja prosessoi jatkuvasti ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4rsykkeit\u00e4 ja yhdist\u00e4\u00e4 asioita assosiatiivisesti ja luovasti ilman tietoista ponnistelua. (Kahneman 2012.)<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyyn verrattuna ihmisten ajattelu ja vuorovaikutus on perustaltaan kehollista: kaikki mielen rakenteet ovat ankkuroituneet kehoon (Yin & Goller 2024). Kehonsa kautta ihminen on my\u00f6s osa maapallon orgaanista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja el\u00e4vi\u00e4 systeemeit\u00e4 (Harari 2024). Ekososiaalisten kriisien aikakaudella, jossa kaikki on yhteydess\u00e4 kaikkeen, korostuu ihmisten kyky lukea kehon tuntemuksia ja intuitiivisia signaaleja. Oikein k\u00e4ytettyn\u00e4 ja yhdess\u00e4 analyyttisen ajattelun kanssa ne auttavat ihmisi\u00e4 lukemaan toisiaan ja tilanteita nopeasti. Tilanteessa jokin valinta, k\u00e4sitys tai toimintatapa voi ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 vaikuttaa rationaalisesti perustellulta, mutta kehollinen tuntemus \u2013 esimerkiksi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ep\u00e4mukavuuden tunne \u2013 voi ohjata kohti viisaampaa ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 toimintaa. (Laininen & Joutsenvirta 2025.)<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4v\u00e4t systeemit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t monia vastakkaisilta tuntuvia voimia, jotka ovat osa samaa kokonaisuutta. Transformatiivisessa oppimisessa ei pyrit\u00e4 sulkemaan ristiriitoja, vaan oppiminen tapahtuu erilaisten j\u00e4nnitteiden kautta. J\u00e4nnitteet aktivoivat ihmisiss\u00e4 helposti hermoston automaattisen \u201dtaistele tai pakene\u201d -reaktion. T\u00e4ss\u00e4 tilassa kyky kuunnella, reflektoida ja toimia viisaasti katoaa. Mutta kun kehoa rauhoitetaan ja syntyy vahva kehomieli-yhteys, avautuu kyky tutkia j\u00e4nnitteit\u00e4 avoimesti ja uteliaasti. Voidaan saavuttaa syvempi ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten systeeminen muutos syntyy sek\u00e4 ulkoisissa rakenteissa ett\u00e4 ihmisten sis\u00e4isess\u00e4 maailmassa. Voidaan saavuttaa my\u00f6s yhteenkuuluvuuden kokemus, joka auttaa toimimaan tulevaisuuskest\u00e4v\u00e4mmin. (Joutsenvirta 2025a, 2025c; Holma 2025.)<\/p>\n\n\n\n

Esimerkkin\u00e4 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuustaidot -pilottikurssit<\/h2>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutetaan kev\u00e4tlukukaudella 2026 kaksi Lapin AMKin opiskelijoille suunnattua \u2019Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuustaidot\u2019 -pilottikurssia, yksi AMK-tasolla ja toinen YAMK-tasolla. Verkossa toteutettavilla opintojaksoilla harjoitetaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nousevia metataitoja soveltamalla transformatiivisen oppimisen periaatteita (Joutsenvirta & Heikkala 2025). K\u00e4ytin Microsoftin Copilot-teko\u00e4ly\u00e4 apuna ideoimaan keinoja, joilla teko\u00e4ly voi tukea oppimista kurssilla, jolla opiskelijat k\u00e4yv\u00e4t paljon dialogia pienryhmiss\u00e4. Kokosin taulukkoon 2 esimerkkej\u00e4 havainnollistamaan teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Ennen teko\u00e4lyn tuomista dialogiin ryhm\u00e4t tutustuvat oppimateriaaliin ja k\u00e4yv\u00e4t opettajan muotoilemien teht\u00e4vien avulla dialogia annetusta aiheesta. Teht\u00e4viin sis\u00e4ltyy kehon ja mielen yhteyden vahvistamista ja kuuntelun syvent\u00e4mist\u00e4. Opettajan ohjaamana opiskelijaryhm\u00e4t voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 sparraajana, joka voi tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ryhm\u00e4n ajattelun rakenteita, tuoda vaihtoehtoisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja auttaa tutkimaan j\u00e4nnitteit\u00e4. Ryhm\u00e4t eiv\u00e4t hae teko\u00e4lylt\u00e4 \u201doikeita vastauksia\u201d tai \u201dvalmiita ratkaisuja\u201d, mutta voivat harjoitella teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 dialogin laajentamiseen ja oman ajattelunsa syvent\u00e4miseen. Opettaja voi tarjota esimerkkikehotteita annettavaksi teko\u00e4lylle. H\u00e4n voi ohjeistaa, ett\u00e4 teko\u00e4ly ei tee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ryhm\u00e4n puolesta, vaan ryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on k\u00e4yd\u00e4 reflektiivist\u00e4 dialogia siit\u00e4, mit\u00e4 tuntemuksia, oivalluksia tai kriittisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 teko\u00e4lyn vastaukset her\u00e4ttiv\u00e4t. Koska kurssilla harjoitellaan sis\u00e4isen kokemuksen tutkimista, ryhm\u00e4t voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 my\u00f6s ideoimaan keinoja tutkia kokemusta kehollisuuden kautta.
<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Taulukko 2<\/strong>. Esimerkkej\u00e4 teko\u00e4lypohjaisten ty\u00f6kalujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 opiskelijoiden dialogeissa<\/p>\n\n\n\n

Oletusten n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen<\/td>Ryhm\u00e4 kirjoittaa dialogissa syntyneen ajatuksensa teko\u00e4lylle: \u201dTy\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitaan jatkossa ennen kaikkea teknist\u00e4 osaamista ja ihmisten v\u00e4linen vuorovaikutus v\u00e4henee.\u201d <\/em>Ryhm\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 haastamaan t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4. Teko\u00e4ly vastaa: \u201dKuulostaa loogiselta digitalisaation ja automaation n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta siihen voi tuoda kriittisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia.\u201d <\/em>Teko\u00e4ly listaa nelj\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa ja sen tehty\u00e4\u00e4n toteaa: \u201dEhk\u00e4 tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutus ei v\u00e4hene, vaan muuttuu \u2013 se siirtyy rutiinikeskusteluista syvemp\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n ja merkityksen luomiseen, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4.\u201d<\/em> Ryhm\u00e4 reflektoi kriittisesti teko\u00e4lyn tarjoamia n\u00e4k\u00f6kulmia ja jatkaa yhdess\u00e4luovaa dialogia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppimateriaalien sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja omia kokemuksiaan.<\/td><\/tr>
Keskustelun j\u00e4nnitteiden tutkiminen<\/td>Ryhm\u00e4 k\u00e4y dialogia kest\u00e4vyysmurroksesta. Keskustelu polarisoituu kahteen vastakkaiseen n\u00e4kemykseen: 1) \u201dYritysten on pakko kasvaa, muuten ne eiv\u00e4t selvi\u00e4.\u201d 2) \u201dKasvupakko on ongelma, josta pit\u00e4isi luopua.\u201d<\/em> Ryhm\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 tuomaan dialogiin kolmannen n\u00e4k\u00f6kulman. Teko\u00e4ly kuvaa laadullisen kasvun ja resilienssin n\u00e4k\u00f6kulman ja jatkaa: \u201dKasvu ei ole joko\/tai \u2013 se voi olla monimuotoista: taloudellista, sosiaalista, ekologista ja inhimillist\u00e4. Yrityksen selviytyminen voi perustua arvon luomiseen ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintamalliin, ei pelkk\u00e4\u00e4n volyymin lis\u00e4\u00e4miseen<\/em>.\u201d Ryhm\u00e4n j\u00e4nnite vaihtuu yhteiseksi tutkimiseksi kasvun eri muodoista. Kohtaavan dialogin edetess\u00e4 opiskelijat havahtuvat siihen, kuinka j\u00e4nnitteiden avoin tutkiminen on osa systeemist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/td><\/tr>
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n j\u00e4nnitteiden tutkiminen<\/td>Ryhm\u00e4 on k\u00e4ynyt dialogia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n j\u00e4nnitteisist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4. Ryhm\u00e4n mielest\u00e4 organisaatioiden tehokkuusvaatimukset kasvavat jatkuvasti. He pohtivat keinoja, joilla niiss\u00e4 voitaisiin edist\u00e4\u00e4 hyvinvointia ilman, ett\u00e4 se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tehottomuutena. Ryhm\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 avartamaan heid\u00e4n ajatteluaan: Teko\u00e4ly vastaa: \u201dHyvinvointi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein \u201cpehme\u00e4n\u00e4\u201d asiana, joka vie aikaa ja resursseja, mutta todellisuudessa se voi olla tehokkuuden edellytys, ei sen vastakohta. Ajattelua voi avartaa n\u00e4in\u2026 <\/em>[teko\u00e4ly kuvaa viisi keinoa avartaa ajattelua.] Ryhm\u00e4 pohtii kriittisesti teko\u00e4lyn tarjoamia keinoja peilaten niit\u00e4 opettajan jakamaan oppimateriaaliin ja omiin kokemuksiinsa. Rikastunut dialogi auttaa oppijoita luomaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kontekstiin uusia keinoja, joita he p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kokeilla osana annettua oppimisteht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/td><\/tr>
Sis\u00e4isen kokemuksen tutkiminen<\/td>Ryhm\u00e4 harjoittelee valintojen tekemist\u00e4 ep\u00e4varmuudessa ja ep\u00e4r\u00f6i kahden eri vaihtoehdon v\u00e4lill\u00e4. Ryhm\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 tuomaan heid\u00e4n kehollis-intuitiivinen puolensa mukaan tekem\u00e4\u00e4n valintaa. Teko\u00e4ly listaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksia, joita ryhm\u00e4 voi kokeilla yhdess\u00e4: kehollinen skannaus vaihtoehdoille, nopean mielikuvan harjoitus ja kehon kyll\u00e4\/ei -testi. Teko\u00e4ly jatkaa toteamalla: \u201dKehollinen tieto on usein nopeampi kuin rationaalinen analyysi, koska se perustuu kokemukseen ja tiedostamattomaan. Intuitio ei ole mystiikkaa \u2013 se on nopea tiedon prosessointitapa.\u201d<\/em> Ryhm\u00e4 kokeilee yht\u00e4 tai useampaa harjoitusta keskittyen tutkimaan kehollisia tuntemuksiaan. Sen j\u00e4lkeen he jakavat tuntemuksensa toisilleen siten, ett\u00e4 yhden puhuessa muut keskittyv\u00e4t kuuntelemaan syv\u00e4llisesti (opettaja on antanut ohjeet kuuntelun syvent\u00e4miseen). Ryhm\u00e4 voi halutessaan pyyt\u00e4\u00e4 teko\u00e4lylt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ehdotuksia kehollisen kokemuksen tutkimiseen tai edet\u00e4 opettajalta saadun ohjeistuksen seuraavaan kohtaan.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Opettaja portinvartijana ja turvallisen tilan rakentajana<\/h2>\n\n\n\n

Microsoftin Copilotin mukaan teko\u00e4lypohjaiset ty\u00f6kalut voivat simuloida tilanteita, joissa voi harjoitella erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien huomioimista ja j\u00e4nnitteiden sietoa. Keskustelubotit voivat simuloida erilaisia rooleja, joiden avulla oppijat voivat asettua toisenlaisten ihmisten asemaan. Teko\u00e4lyty\u00f6kalut voivat my\u00f6s auttaa tunnistamaan osallistujien tunteita ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja sek\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4, analysoida vastauksia ja tarjota palautetta.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lypohjaiset ty\u00f6kalut kehittyv\u00e4t nopeasti. Niiden k\u00e4yt\u00f6n tulee kuitenkin perustua huolelliseen harkintaan ja riskien arviointiin. Transformatiivinen oppiminen perustuu ihmisten kohtaavaan l\u00e4sn\u00e4oloon \u2013 yhteyden saamiseen itseen ja toisiin \u2013 ja sis\u00e4isen maailman liikahduksiin, jotka houkuttelevat muutokseen ja kasvuun. Tiedollisella, j\u00e4rkiper\u00e4isell\u00e4 ajattelulla on t\u00e4ss\u00e4 prosessissa paikkansa, mutta muutokseen tarvitaan erityisen paljon tunteiden k\u00e4sittely\u00e4 sek\u00e4 intuition ja kehon voimaa. (Joutsenvirta & Salonen 2020, 188.) Teko\u00e4ly ei voi korvata inhimillist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa ja yhteyden kokemusta. Koneen \u00e4ly ei voi korvata empaattista katsetta, kosketusta, hiljaista yhdess\u00e4oloa ja jaettua kokemusta. Ihmisill\u00e4 on ainutlaatuinen kyky l\u00f6yt\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olon ja syv\u00e4n luottamuksen tilasta reitti merkityksellisiin yhteyksiin ja ihmisen\u00e4 kasvuun. Kest\u00e4vyyskriisien ajassa kokemuksellinen oppiminen laajentuu my\u00f6s ihmisen ja muun luonnon v\u00e4liseen yhteyteen. (Foster 2025; Holma, Laininen & Joutsenvirta 2025.)<\/p>\n\n\n\n

Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on pyrki\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta siit\u00e4, ett\u00e4 teko\u00e4lyn tuottamat sis\u00e4ll\u00f6t eiv\u00e4t ohjaa liikaa, oppijat eiv\u00e4t ulkoista ajatteluaan koneelle ja dialogi s\u00e4ilyy el\u00e4viin suhteisiin perustuvana. Teko\u00e4lyn rooli kannattaa rajata selke\u00e4sti, jotta se ei p\u00e4\u00e4se h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n el\u00e4viss\u00e4 suhteissa tapahtuvaa kokemuksellista oppimista. Rajaus perustuu opettajan pedagogiseen ja eettiseen harkintaan. Transformatiivisessa oppimisessa pyrit\u00e4\u00e4n luomaan turvallinen ja avoin tila, jossa voidaan yhdess\u00e4 tutkia, kyseenalaistaa ja uudistua. Kahden tai useamman opettajan vertaisopettajuus luo paremmat edellytykset tilan kannattelulle (engl. holding space), jossa voidaan turvallisesti kokea j\u00e4nnitteit\u00e4, ep\u00e4varmuutta ja omaa keskener\u00e4isyytt\u00e4. (Joutsenvirta 2025b; Isaacs 1999\/2008.) Filosofisesti ihmisen kokonaisvaltaisen kasvun ja sivistyksen peruspilareina on pidetty hyvyytt\u00e4, totuutta ja kauneutta. Niit\u00e4 voidaan soveltaa perustana arvioimaan, onko toiminta eettist\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4, ajattelu totta ja oppimisprosessi merkityksellinen ja ehe\u00e4 (Ojanen 2008; Joutsenvirta & Salonen 2020, 29\u201334).<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly ei ole pelkk\u00e4 teknologinen apuv\u00e4line oppimisessa, vaan se voi tarjota keinoja uudistaa koko oppimisprosessia. Transformatiivisen oppimisen ytimess\u00e4 ovat tunteisiin ja kehollisiin kokemuksiin ulottuva dialogi, yhdess\u00e4 luova ajattelu sek\u00e4 kyky kohdata ep\u00e4varmuutta ja rakentaa merkityksellisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 niin ihmisten kuin ihmisten ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Teko\u00e4ly voi toimia yhdess\u00e4 ajattelun sparraajana, joka haastaa, rikastaa ja laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmia, mutta se ei koskaan korvaa inhimillist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa, empatiaa, kehollista kokemusta tai kyky\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 vaikeitakin tunteita.<\/p>\n\n\n\n

Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on ohjata teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eettisesti ja pedagogisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, tukien oppijoiden kriittist\u00e4 ajattelua ja yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4. Monikriisin aikakaudella tarvitsemme oppimista, joka vahvistaa sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 yhteis\u00f6n kyky\u00e4 luoda uutta ja toimia kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentajina. Teko\u00e4ly voi olla mukana tukemassa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4, mutta transformatiivinen muutos ja ihmisen\u00e4 kasvu tapahtuvat viime k\u00e4dess\u00e4 el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 dialogissa, syv\u00e4llisess\u00e4 kuuntelussa ja rohkeudessa kyseenalaistaa omia ajattelumalleja. Hyv\u00e4 tulevaisuus ei synny itsest\u00e4\u00e4n \u2013 se rakentuu dialogissa ja jatkuvassa oppimisessa, jossa ihminen ohjaa teko\u00e4lyn eettist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kehityst\u00e4, kun yhdess\u00e4 kuljetaan kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja vaikuttavaa oppimista.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Davar, N. F., Dewan, M. A. A. & Zhang, X. 2025. AI Chatbots in Education: Challenges and Opportunities. Information, 16(235), 1-25. https:\/\/doi.org\/10.3390\/info16030235<\/a><\/p>\n\n\n\n

Foster, R. 2025. An ecophenomenological interpretation of planetary social pedagogy. International Journal of Social Pedagogy, 14(1), 12. https:\/\/doi.org\/10.14324\/111.444.ijsp.2025.v14.x.012<\/a><\/p>\n\n\n\n

Freire, P. 1970\/2017. Pedagogy of the Oppressed (M. B. Ramos, Trans.; Penguin Classics ed.). London: Penguin Classics.<\/p>\n\n\n\n

Garc\u00eda-Penalvo, F. J. 2023. Generative Artificial Intelligence: Challenges, Opportunities, and Risks in Higher Education. Proceedings for the 14th<\/sup> International Conference on e-Learning 2023, September 28-29, Belgrade, Serbia.<\/p>\n\n\n\n

Harari, Y. N. 2024. Nexus: A Brief History of Information Networks from the Stone Age to AI. UK: n Penguin Random House.<\/p>\n\n\n\n

Heikkinen, H. L. T. & Kukkonen, H. 2019. Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna: osaaminen, sivistys ja tiedon intressit. Aikuiskasvatus 4, 262-275.<\/p>\n\n\n\n

Holma, S. 2025. Planetaarista osallisuutta etsim\u00e4ss\u00e4: Ohjattu tietoisuusharjoite rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Sosiaalipedagogiikka, vol. 26, 141-154. https:\/\/doi.org\/10.30675\/sp.161707<\/a><\/p>\n\n\n\n

Holma, S., Laininen, E. & Joutsenvirta, M. (toim.) 2025. Planetaarinen opettajuus ja oppiminen: ty\u00f6kirja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentajille. It\u00e4-Suomen yliopisto. https:\/\/erepo.uef.fi\/items\/2ad6d201-2470-49de-bf94-87d6454a8de7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Isaacs, W. 1999\/2008. Dialogue: The Art of Thinking Together. Crown Publishing Group.<\/p>\n\n\n\n

Isacsson, A., Salonen, A. O., Guilland, A. 2016. Transversaalit taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 18(4), 61\u201367. https:\/\/journal.fi\/akakk\/article\/view\/84854<\/a><\/p>\n\n\n\n

Joutsenvirta, M. 2025a. Tasapainota vastakohdat: polariteettiajattelun voima ja viisaus. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti Lumen, 6.2.2025. https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/02\/06\/tasapainota-vastakohdat-polariteettiajattelun-voima-ja-viisaus\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Joutsenvirta, M. 2025b. Transformatiivisuus uudistaa opettajuutta. Julkaisussa S. Holma, E. Laininen & M. Joutsenvirta (toim). Planetaarinen opettajuus ja oppiminen: ty\u00f6kirja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentajille. It\u00e4-Suomen yliopisto, s. 9-11. https:\/\/erepo.uef.fi\/items\/2ad6d201-2470-49de-bf94-87d6454a8de7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Joutsenvirta, M. 2025c. J\u00e4nnitteiden merkitys planetaarisessa ty\u00f6ss\u00e4. Julkaisussa S. Holma, E. Laininen & M. Joutsenvirta (toim). Planetaarinen opettajuus ja oppiminen: ty\u00f6kirja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentajille. It\u00e4-Suomen yliopisto, s. 38-39. https:\/\/erepo.uef.fi\/items\/2ad6d201-2470-49de-bf94-87d6454a8de7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Joutsenvirta, M. & Heikkala, A. 2025. Tulevaisuustaidot valmistavat muuttuvaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pohjoisen tekij\u00e4t \u2013 Lapin AMKin asiantuntijablogi, 10.4.2025. https:\/\/lapinamk.fi\/blogiartikkeli\/tulevaisuustaidot-valmistavat-muuttuvaan-tyoelamaan\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Joutsenvirta, M. & Salonen, A. O. 2020. Sivistys vaurautena \u2013 radikaalisti, mutta lempe\u00e4sti kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books.<\/p>\n\n\n\n

Joutsenvirta, M., Laininen, E., Tyni, S. & Korkeakoski, M. 2022. Transformatiivinen oppiminen kest\u00e4vyysosaamisen tukena. AMK-lehti 3\/2022. https:\/\/uasjournal.fi\/3-2022\/transformatiivinen-oppiminen-kestavyysosaamisen-tukena\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rvilehto, L. 2025. Konemieli. Helsinki: Tammi.<\/p>\n\n\n\n

Kahneman, D. 2012. Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. Suom. Kimmo Pietil\u00e4inen. Helsinki: Terra Gognita. Alkuteos Thinking, fast and slow. New York: Farrar, Straus and Giroux, 2011.<\/p>\n\n\n\n

Kegan, R. 1994. In Over Our Heads: Mental Demands of Modern Life. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press.<\/p>\n\n\n\n

Laininen, E. & Joutsenvirta, M. 2025. Tulevaisuusl\u00e4ht\u00f6inen vertaisoppiminen ruokakulttuurin uudistajana. Sosiaalipedagogiikka, vol. 26, 155-170. https:\/\/doi.org\/10.30675\/sp.161486<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laininen, E. & Salonen, A. O. 2019. Koulutusorganisaatiot yhteiskunnan uudistajina. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2019, vol. 20, 61-72. https:\/\/doi.org\/10.30675\/sa.80443<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laininen, E. & Salonen, A. O. 2023. Planetaarinen sosiaalipedagogiikka uudistaa k\u00e4sityksi\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja ammatillisesta osaamisesta. Sosiaalipedagogiikka, vol. 24, 105-124. https:\/\/doi.org\/10.30675\/sp.127973<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laininen, E., Joutsenvirta, M. & Salonen, A. O. 2024. Planetaarinen sosiaalipedagogiikka ihmisen\u00e4 kasvamisen ja yhteiskunnan uudistumisen vauhdittajana. Sosiaalipedagogiikka 25, 129\u2013144. https:\/\/doi.org\/10.30675\/sp.144879<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mezirow, J. 1991. Transformative Dimensions of Adult Learning. San Francisco: Jossey-Bass.<\/p>\n\n\n\n

Mezirow, J. 2009. An overview on transformative learning. Teoksessa K. Illeris (toim.) Learning theorists\u2026 in their own words. Routledge. s. 90\u2013105. https:\/\/people.bath.ac.uk\/edspd\/Weblinks\/MA_ULL\/Resources\/General\/Illeris%202009%20Contemporary%20Theories%20of%20Learning.pdf<\/a> \/ haettu 22.12.2025.<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, R. & Ojanen, E. 2024. Sivistyksen tiet \u2013 Katsaus Snellmanin koskevaan suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen tulkintoihin Snellmanin sivistysk\u00e4sitteest\u00e4. Teoksessa R. Miettinen, E. Ojanen, S. H\u00e4m\u00e4ri & S. Lemmetty (toim.): J. V. Snellman ja suomalainen sivistysk\u00e4sitys. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto: Aikuiskasvatuksen 55. vuosikirja, SoPhi, ss. 192-221.<\/p>\n\n\n\n

Ojanen, E. 2008. Sivistyksen filosofia. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n\n\n\n

Salonen, A. O. & Bardy, M. 2015. Ekososiaalinen sivistys her\u00e4tt\u00e4\u00e4 luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus35(1), 4\u201315. https:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.94118<\/a><\/p>\n\n\n\n

Salonen, A. O., Laininen, E., H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, J. & Sterling, S. 2023. A Theory of Planetary Social Pedagogy. Educational Theory 73 (4), 615\u2013637. DOI: https:\/\/doi.org\/10.1111\/edth.12588<\/a><\/p>\n\n\n\n

Siiril\u00e4, J., Salonen, A. O., Laininen, E., Pantsar, T., Tikkanen, J. 2018. Transformatiivinen oppiminen antroposeenin ajassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 20(5). Okka-s\u00e4\u00e4ti\u00f6, s. 39\u201356. https:\/\/journal.fi\/akakk\/article\/view\/84520<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sterling, S. 2011. Transformative Learning and Sustainability: sketching the conceptual ground. Learning and Teaching in Higher Education 5, 17\u201333. Saatavissa https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/266184629_Transformative_Learning_and_Sustainability_Sketching_the_Conceptual_Ground<\/a> (haettu 11.1.2026).<\/p>\n\n\n\n

Tang, K. S., Cooper, G., Rappa, N., Cooper, M., Sims, C. & Nonis, K. 2024. A dialogic approach to transform teaching, learning & assessment with generative AI in secondary education: a proof of concept. Pedagogies: An International Journal<\/em>, 19<\/em>(3), 493\u2013503. https:\/\/doi.org\/10.1080\/1554480X.2024.2379774<\/a><\/p>\n\n\n\n

Taylor, E. W. 2001. Transformative learning theory: a neurobiological perspective of the role of emotions and unconscious ways of knowing. International Journal of Lifelong Education, 20(3), 218-236. https:\/\/doi.org\/10.1080\/02601370110036064<\/a><\/p>\n\n\n\n

Unkari-Virtanen, L. 2024. TKIO rakentaa dialogista ja oppivaa korkeakoulua. Kirjoitus Metropolia ammattikorkeakoulun blogissa, 6.5.2024. https:\/\/blogit.metropolia.fi\/hiilta-ja-timanttia\/2024\/05\/06\/tkio-rakentaa-dialogista-ja-oppivaa-korkeakoulua\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Wegerif, R. 2025. Rethinking Educational Theory. Education as Expanding Dialogue. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing Ltd.<\/p>\n\n\n\n

Yin, F. & Goller, T. 2024. Embodied schema information processing theory: an underlying mechanism of embodied cognition in communication. Communication Theory, 34(3), 154-165. https:\/\/doi.org\/10.1093\/ct\/qtae010<\/a><\/p>\n\n\n\n

Zhai, C., Wibowo, S. & Li, L. D. 2024. The effects of over-reliance on AI dialogue systems on students\u2019 cognitive abilities: a systematic review. Smart Learning Environments, 11(28), 1-37. https:\/\/doi.org\/10.1186\/s40561-024-00316-7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: uudistava oppiminen, kest\u00e4v\u00e4 kehitys, sivistys, dialogi, emansipaatio<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Transformatiivinen oppiminen muuttaa ihmisten ajattelua ja toimintaa kohti tulevaisuuskest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 taitoja toimia kompleksisessa ja ep\u00e4varmassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Miten teko\u00e4ly voi tukea oppimista, jonka tavoitteena on uudistaa ihmisten perustavia uskomuksia ja maailmasuhdetta sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kasvuaan ekososiaalisen sivistyksen hengess\u00e4? <\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvaan, kuinka teko\u00e4ly voi toimia kumppanina ja osana emansipatorista oppimista, jossa vapaudutaan rajoittavista ajattelumalleista ja kasvetaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta rakentaviksi toimijoiksi. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5417,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798263,110187],"tags":[43350,94,798242,31084],"class_list":["post-5374","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2026","category-teema-artikkeli","tag-kestava-kehitys","tag-koulutus","tag-tekoaly","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Joutsenvirta_teema-artikkeli_Lumen_1_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1oG","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5374"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5374\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5498,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5374\/revisions\/5498"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}