{"id":5376,"date":"2026-02-05T06:06:00","date_gmt":"2026-02-05T04:06:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5376"},"modified":"2026-02-05T07:15:22","modified_gmt":"2026-02-05T05:15:22","slug":"dialogi-tyoyhteison-tiedon-ja-ymmarryksen-rakentajana-kokemuksia-eratauko-keskustelusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/02\/05\/dialogi-tyoyhteison-tiedon-ja-ymmarryksen-rakentajana-kokemuksia-eratauko-keskustelusta\/","title":{"rendered":"Dialogi ty\u00f6yhteis\u00f6n tiedon ja ymm\u00e4rryksen rakentajana: kokemuksia Er\u00e4tauko-keskustelusta"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Dialogue in Constructing Knowledge and Understanding within the Work Community: Reflections from an Er\u00e4tauko Dialogue<\/p>\n\n\n\n

Hanna Smedberg, HTM, ylitarkastaja, Lupa- ja valvontavirasto<\/em>
Heli V\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4, TkT, AmO, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Valtionhallinnossa toteutetaan vuosittain laaja ty\u00f6tyytyv\u00e4isyyskysely henkil\u00f6st\u00f6lle. Kyselyss\u00e4 vastataan monivalintakysymyksiin ty\u00f6hyvinvoinnin eri osa-alueista. Vastauksia on mahdollista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kommentoimalla avoimiin kysymyksiin. Vastaukset pisteytet\u00e4\u00e4n ja heikoimmat pisteet saaneisiin osa-alueisiin pit\u00e4\u00e4 yksik\u00f6itt\u00e4in kohdistaa kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirastoon kuuluvan asiantuntijayksik\u00f6n vuoden 2024 lopussa antamat vastaukset olivat osin ristiriitaisia ja vaikeasti tulkittavia. Lis\u00e4ksi ne erosivat melko paljon vastuualueen muiden yksik\u00f6iden vastauksista. Kyselyn vastaukset eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n luoneet luotettavaa kuvaa yksik\u00f6n ty\u00f6hyvinvoinnin kokonaistilanteesta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kyselyn vastauksien perusteella, ilman syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tietoa vastausten taustoista, ei p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kehitt\u00e4mistoimista voinut tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksik\u00f6n ty\u00f6tyytyv\u00e4isyyskyselyn vastausten taustoja purettiin Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Dialogin avulla oli tarkoitus saada tietoa vastauksiin vaikuttaneista asioista ja luoda syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 yksik\u00f6n j\u00e4senten ty\u00f6hyvinvointiin liittyviin n\u00e4kemyksiin. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytyjen ohjattujen dialogien tiedet\u00e4\u00e4n osallistujien kokemusten mukaan syvent\u00e4v\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 sek\u00e4 vahvistavan tietoisuutta ja valmiutta dialogiin (Grill ym. 2015, 278). Esimerkiksi Tsoukas (2009) ja Morner & von Korgh (2009) ovat tutkimuksissaan tulleet tulokseen, ett\u00e4 uutta tietoa syntyy erityisesti ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa arvioidaan, miten Er\u00e4tauko-keskustelu menetelm\u00e4n\u00e4 soveltuu yhteisen tiedon ja ymm\u00e4rryksen luomiseen ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ja miten sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi tarkastellaan dialogisten menetelmien k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 tiedolla johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Tausta ja aiempi tutkimus<\/h2>\n\n\n\n

Dialogi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

[Dialogue:] \u201c– a stream of meaning flowing among and through us and between us. This will make possible a flow of meaning in the whole group, out of which may emerge some new understanding. It\u2019s something new, which may not have been in the starting point at all. It\u2019s something creative. And this shared meaning is the \u201cglue\u201d or \u201ccement\u201d that holds people and societies together.\u201d <\/em>(Bohm 1996, 6.)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Dialogi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tutkimuskirjallisuudessa moniulotteisena vuorovaikutuksen muotona, jonka keskeinen tarkoitus on yhteisen merkityksen, ymm\u00e4rryksen ja tiedon rakentaminen. Dialogi ei rajoitu pelkk\u00e4\u00e4n keskusteluun tai mielipiteiden vaihtoon, vaan se on tietoinen prosessi, jossa osapuolet osallistuvat aktiivisesti toistensa n\u00e4k\u00f6kulmien tarkasteluun, kuunteluun ja yhteiseen oivaltamiseen. (Bohm 1996, 6, 32; Isaacs 2001, 63.)<\/p>\n\n\n\n

Dialogin m\u00e4\u00e4rittelyiss\u00e4 korostuvat erityisesti tasa-arvo, vastavuoroisuus, luottamus ja yhteinen ajattelu. Dialoginen vuorovaikutus edellytt\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 tulkita toisten viestej\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden taustalla vaikuttavia kokemuksia ja reagoida niihin osana laajempaa sosiaalista kontekstia. (Valo & Mikkola 2020, 7; Nummi 2023, 14; M\u00f6nkk\u00f6nen & Roos 2023, 166.) Dialogisuus ei ole vain puhetta tai kuuntelua, vaan se on vuorovaikutuksen laatuun ja luonteeseen liittyv\u00e4 ilmi\u00f6, jossa osapuolten ymm\u00e4rrys ja n\u00e4k\u00f6kulmat avartuvat (Kekoni ym. 2024, 40). Dialogisuus on my\u00f6s taitoa johdattaa vuorovaikutusta kohti dialogia (M\u00f6nkk\u00f6nen 2022, 82\u201383).<\/p>\n\n\n\n

Dialogin tavoitteena ei ole p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, vaan uusien n\u00e4k\u00f6kulmien l\u00f6yt\u00e4minen, oivallusten her\u00e4tt\u00e4minen ja tiedon uudelleen j\u00e4rjest\u00e4minen. Dialogi mahdollistaa tilanteiden uudelleenm\u00e4\u00e4rittelyn, k\u00e4sitteiden yhdistelyn ja uusien merkitysten syntymisen, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 luovan prosessin ytimen. (Tsoukas 2009, 953; Eriksson & Arnkil 2012, 37.) Yhteisen merkityksen muodostuminen on mahdollista silloin, kun dialogin osanottajat kykenev\u00e4t tulkitsemaan kulloistakin tilannetta, omia ja toistensa reaktioita sek\u00e4 hienovaraisia vuorovaikutusta ohjaavia tekij\u00f6it\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 he reagoivat vain vaistonvaraisesti (Bohm 1996, 39\u201340). Dialoginen tiedonmuodostus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jatkuvaa n\u00e4k\u00f6kulmien tarkastelua, jossa erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n tai yhdistet\u00e4\u00e4n (Holford 2010, 156).<\/p>\n\n\n\n

Organisaatiokontekstissa dialogisuus korostuu erityisesti muutostilanteissa ja ongelmanratkaisussa. Yhteisen ymm\u00e4rryksen rakentaminen edellytt\u00e4\u00e4 dialogista kuuntelua, joka syvent\u00e4\u00e4 puhujan n\u00e4k\u00f6kulman ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 yhteisymm\u00e4rryst\u00e4. (Ala-Kortesmaa & Isotalus 2015, 42.) Dialogisuuden toteutuminen riippuu organisaation viestint\u00e4kulttuurista, sen tilasta ja luonteesta, ja se edellytt\u00e4\u00e4 aikaa, yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 asennetta (M\u00f6nkk\u00f6nen & Puusa 2015, 11-12). Dialogi tukee ammatillista reflektiota, vahvistaa sitoutumista ja voi auttaa tarkentamaan organisaation missiota sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 kollegiaalisuutta. (Skordoulis & Dawson 2007, 1003-1004).<\/p>\n\n\n\n

Yhteisesti ja vuorovaikutteisesti hankittu tieto koetaan arvokkaaksi sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 organisaatiotasolla (Sabherwal ym. 2023, 1, 15). Dialogi toimii tiedonmuodostuksen v\u00e4lineen\u00e4, jossa energia ei kohdistu n\u00e4kemyserojen ratkaisemiseen, vaan uuden ymm\u00e4rryksen etsimiseen (Eriksson & Arnkil 2012, 37). N\u00e4in ollen dialogisuus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tiedonmuodostuksen prosessina, jossa osapuolet osallistuvat aktiivisesti merkitysten rakentamiseen ja yhteisen ymm\u00e4rryksen syvent\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-keskustelu dialogisena menetelm\u00e4n\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-keskustelu on dialogiin perustuva keskustelumenetelm\u00e4. Sen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 tasavertaista ja rakentavaa vuorovaikutusta eri taustoista tulevien ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Er\u00e4tauko antaa mahdollisuuden pys\u00e4hty\u00e4 kuuntelemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisia syv\u00e4llisemmin ilman painetta saavuttaa yksimielisyytt\u00e4 tai ratkaista asioita. Menetelm\u00e4 perustuu ohjattuun keskusteluun, jossa kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan k\u00e4sin. (Er\u00e4taukos\u00e4\u00e4ti\u00f6 2025.)<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4\u00e4 vastaavia ohjattuja keskusteluja tunnistetaan kansainv\u00e4lisesti esimerkiksi campfire conversation- ja campfire talk -termeill\u00e4. N\u00e4ille keskusteluille on luonteenomaista huolellinen valmistautuminen, fasilitaattorin rooli keskustelun tukijana sek\u00e4 osallistujien sitouttaminen ja tasa-arvoisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen ohjaavien kysymysten avulla. Keskustelut mahdollistavat luottamuksellisen vuorovaikutuksen ja niiss\u00e4 kuullaan avoimempia ja syv\u00e4llisempi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia. Dialogit avaavat my\u00f6s mahdollisuuden yhteiselle reflektiolle ja vertaistuelle.  (Lewis-O\u2019Connor ym. 2024, 131; Schulz ym. 2021, 171\u2013172.)<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-keskustelut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4n kaavan mukaisesti ja keskustelun vet\u00e4j\u00e4 huolehtii turvallisesta ilmapiirist\u00e4 sek\u00e4 rakentavan keskustelun pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen toteutumisesta. Keskusteluun voi osallistua kuka tahansa, eik\u00e4 aiempaa kokemusta tai asiantuntemusta tarvita. Er\u00e4taukoa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monenlaisissa tilanteissa \u2013 esimerkiksi valmistelun, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tai luottamuksen rakentamisen tukena \u2013 erityisesti silloin, kun halutaan kuulla erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4. (Er\u00e4taukos\u00e4\u00e4ti\u00f6 2025.)<\/p>\n\n\n\n

Parhaimmillaan Er\u00e4tauko luo oivalluksia, lis\u00e4\u00e4 empatiaa ja antaa \u00e4\u00e4nen my\u00f6s niille, jotka muuten saattaisivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 keskustelujen ulkopuolelle. Menetelm\u00e4\u00e4 on k\u00e4ytetty laajasti ymp\u00e4ri Suomea yli 600 organisaation toimesta, ja se soveltuu niin kasvokkaisiin kuin et\u00e4yhteydell\u00e4 toteutettaviin keskusteluihin. (Er\u00e4taukos\u00e4\u00e4ti\u00f6 2025.)<\/p>\n\n\n\n

\"Er\u00e4tauko-keskustelun<\/figure>\n\n\n\n

Kuva <\/strong>1<\/strong>. (Laaksolahti ja Alhanen 2018, 5.)<\/p>\n\n\n\n

Ohjatussa dialogissa ohjaaja varmistaa osallistujien tasavertaisen mahdollisuuden ilmaista n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n ja sen, ett\u00e4 vuorovaikutuksessa kunnioitetaan dialogin periaatteita. Rakenteellisessa dialogissa keskustelua ohjataan ennalta suunnitellun rakenteen ja dialogisten menetelmien avulla. Ohjaajalla on vaikutusvaltaa keskustelun kulkuun ja h\u00e4n voi tukea keskustelua esimerkiksi kysymyksill\u00e4. Ohjaajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 vuorovaikutus on tasevertaista ja rakentavaa. (Nummi, 2023, 30.)<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-mallissa dialogin ohjaaja eli fasilitaattori varmistaa, ett\u00e4 keskustelu pysyy dialogin periaatteiden mukaisena. Ohjaaja huolehtii, ett\u00e4 keskustelussa noudatetaan yhteisesti sovittuja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka luovat pohjan luottamukselle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Er\u00e4tauko-toimintamallin pohjautuu kuuteen rakentavan keskustelun pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n (kuva 1), jotka tekev\u00e4t keskustelusta nimenomaan Er\u00e4tauko-keskustelun. (Laaksolahti & Alhanen 2018, 5.)<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4\u00e4 on Er\u00e4tauko-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n (2025) mukaan vuodesta 2019 vuoden 2025 alkuun menness\u00e4 k\u00e4ytetty 12 300 keskustelussa, joihin on osallistunut yli 141 000 osallistujaa. Luvussa on mukana vain Er\u00e4tauko-s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle ilmoitetut keskustelut. Menetelm\u00e4 on saanut laajan suosion, mutta sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tai vaikutuksista on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tutkimustuloksia.<\/p>\n\n\n\n

Suhosen ym. (2022, 21) tekem\u00e4ss\u00e4 tapaustutkimuksessa sekakuoron yhteiskunnallisesta aktivismista tutkimusainestoa ker\u00e4ttiin Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4ll\u00e4. Tutkimuksessa arvioidaan, ett\u00e4 Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 oli hedelm\u00e4llist\u00e4, kun tutkimusmenetelm\u00e4ll\u00e4 pyrittiin osallistavuuteen, avoimuuteen ja kollektiivisen yhdenvertaisuuteen. Tutkimusprosessissa oivallettiin, ett\u00e4 harrastusyhteis\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 luottamusta ja yhdenvertaisuutta on mahdollisuutta vahvistaa ohjaamalla yhteis\u00f6\u00e4 dialogiin esimerkiksi Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Asiantuntijayksik\u00f6lle j\u00e4rjestettiin keskustelutilaisuus Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en alkuvuodesta 2025. Keskusteluun osallistui 16 henkil\u00f6\u00e4 ja vain yksi henkil\u00f6 yksik\u00f6st\u00e4 puuttui. Er\u00e4tauko-keskustelussa artikkelin p\u00e4\u00e4kirjoittaja oli mukana yksik\u00f6n j\u00e4senen\u00e4, mutta fasilitaattorin roolissa. H\u00e4n teki lis\u00e4ksi huomioita keskustelun kulusta, sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja osallistujien aktiivisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelutilaisuuden alkuun k\u00e4ytiin Er\u00e4tauko-keskustelun s\u00e4\u00e4nn\u00f6t yhdess\u00e4 l\u00e4pi ja sitouduttiin noudattamaan niit\u00e4. Varsinainen keskustelu aloitettiin pohtimalla asioita, jotka ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ovat hyvin. Sen j\u00e4lkeen mietittiin, miksi yksik\u00f6n kokemukset ylimm\u00e4n johdon toiminnasta olivat selv\u00e4sti heikompia, kuin muilla yksik\u00f6ill\u00e4. Lis\u00e4ksi paneuduttiin kehityskeskusteluiden her\u00e4tt\u00e4miin ajatuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Fasilitaattorin n\u00e4k\u00f6kulmasta keskustelu oli vilkasta ja erilaisia mielipiteit\u00e4 vaihdettiin arvostavassa ja hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4. Fasilitaattorin roolissa joutui toisinaan rajoittamaan \u00e4\u00e4nekk\u00e4impien osallistumista keskusteluun ja kannustamaan hiljaisempia mukaan. Vaikka keskustelun tavoitteena ei ollut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4miskohteista, ne valikoituvat kuin itsest\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4ss\u00e4 yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 dialogin tuloksena.<\/p>\n\n\n\n

Heti keskustelun j\u00e4lkeen ker\u00e4tyn palautekyselyn perusteella jokainen osallistuja oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mukana Er\u00e4tauko-keskustelussa. Kokemus arvioitiin p\u00e4\u00e4osin positiiviseksi tai neutraaliksi. Suurin osa koki keskustelun hy\u00f6dyllisen\u00e4 ja tunsi sen lis\u00e4\u00e4v\u00e4n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 omassa ty\u00f6yksik\u00f6ss\u00e4. Kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 palautetta annettiin keskustelun kohteena olleista asioista, mutta ei keskustelussa k\u00e4ytetyst\u00e4 Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puoli vuotta my\u00f6hemmin Er\u00e4tauko-keskusteluun osallistuneille l\u00e4hetettiin Webropol-kyselyty\u00f6kalulla luotu kysely, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan Er\u00e4tauko-keskustelusta ja dialogista menetelm\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 tarkastelemaan dialogin soveltuvuutta ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Kyselyn tarkoituksena oli keskusteluun osallistuneiden kokemuksen perusteella arvioida, kuinka hy\u00f6dyllinen Er\u00e4tauko-keskustelu voi olla, kun ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 halutaan luoda yhdess\u00e4 uutta tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset<\/h2>\n\n\n\n

Kyselyn vastausprosentti oli 75. Kyselyyn vastasi 12 henkil\u00f6\u00e4 16 keskusteluun osallistuneesta.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyss\u00e4 vastaajat arvioivat k\u00e4ym\u00e4\u00e4ns\u00e4 Er\u00e4tauko-keskustelua yhdentoista v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n avulla 6-portaisella Likert-asteikolla (1 = t\u00e4ysin eri mielt\u00e4, 6 = t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4). V\u00e4itt\u00e4m\u00e4t liittyiv\u00e4t erityisesti siihen, toteutuiko Er\u00e4tauko-keskustelun periaatteet, saavutettiinko uutta tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 sek\u00e4 miten hy\u00f6dyllinen Er\u00e4tauko-keskustelu voi olla menetelm\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi vastauksia oli mahdollista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 vastaamalla kahteen avoimeen kysymykseen.<\/p>\n\n\n\n

Taulukossa 1 esitet\u00e4\u00e4n kyselyn v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t, sek\u00e4 vastausten mediaani, minimi ja maksimi. Lis\u00e4ksi on ilmoitettu yhdistettyn\u00e4 samaa mielt\u00e4 (4\u20136) ja eri mielt\u00e4 (1\u20133) olevien vastausten prosentuaalinen jakautuminen. Taulukossa 2 on esitetty vastaajakohtaisesti vastaavat tilastolliset tunnusluvut. Taulukon 2 laskentaa varten on v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 7 k\u00e4\u00e4nnetty, jotta voidaan arvioida suoraan vastaajien arviota toteutuksen onnistumisesta kaikkien v\u00e4itt\u00e4mien yhdistetyist\u00e4 tunnusluvuista. Taulukoista saadaan selville vastaajajoukon yleinen n\u00e4kemys ja mielipiteiden jakautuminen v\u00e4itt\u00e4mitt\u00e4in sek\u00e4 vastaajakohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko <\/strong>1<\/strong>. Kyselyn v\u00e4itt\u00e4mien vastausten ep\u00e4parametriset tunnusluvut ja samaa ja eri mielt\u00e4 olevien yhdistetyt prosentuaaliset osuudet (n = 12).<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4itt\u00e4m\u00e4<\/strong><\/td>Md<\/strong><\/td>Min<\/strong><\/td>Max<\/strong><\/td>Eri mielt\u00e4 (1-3) %<\/strong><\/td>Samaa mielt\u00e4
(4-6) %<\/strong><\/td><\/tr>
1. Yksik\u00f6n tavanomaisiin keskusteluihin verrattuna Er\u00e4tauko-keskustelussa kuultiin useamman henkil\u00f6n ajatuksia.<\/td>5<\/td>4<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
2. Keskustelun ilmapiiri oli sellainen, ett\u00e4 kaikkien oli mahdollista kertoa avoimesti ajatuksistaan.<\/td>5<\/td>4<\/td>5<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
3. Sain tuoda omat n\u00e4kemykseni esiin keskustelussa.<\/td>5<\/td>5<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
4. Keskustelussa kuunneltiin muiden n\u00e4kemyksi\u00e4 kunnioittavasti.<\/td>5<\/td>4<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
5. Er\u00e4tauko-keskustelun j\u00e4lkeen minun on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kollegoiden n\u00e4k\u00f6kulmia keskustelluista aiheista.<\/td>4<\/td>3<\/td>5<\/td>8<\/td>92<\/td><\/tr>
6. Er\u00e4tauko-keskustelu antoi uusia n\u00e4k\u00f6kulmia asioihin, joista keskustelimme.<\/td>4<\/td>3<\/td>5<\/td>25<\/td>75<\/td><\/tr>
7. Ryhm\u00e4n ulkopuolinen fasilitaattori olisi ollut t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa sopivampi ohjaamaan keskustelua.<\/td>3<\/td>2<\/td>6<\/td>75<\/td>25<\/td><\/tr>
8. Osallistun mielell\u00e4ni uudelleen Er\u00e4tauko-keskusteluun, jos sellainen j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikalla.<\/td>5<\/td>4<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
9. Jotta dialogi olisi vaikuttavampi, sit\u00e4 pit\u00e4isi jatkaa.<\/td>5<\/td>3<\/td>6<\/td>8<\/td>92<\/td><\/tr>
10. Keskustelun her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 oivalluksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/td>4<\/td>3<\/td>5<\/td>17<\/td>83<\/td><\/tr>
11. Suosittelen Er\u00e4tauko-keskustelua ty\u00f6yhteis\u00f6ni tuleviin keskusteluihin.<\/td>4.5<\/td>3<\/td>6<\/td>8<\/td>92<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Vastaajat arvioivat Er\u00e4tauko-keskustelu yleisesti ottaen my\u00f6nteisesti (taulukko 1). Kaikki vastaajat kokivat, ett\u00e4 keskustelussa kuultiin useamman henkil\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 kuin tavallisesti ja keskustelussa sai tuoda omat ajatukset esiin. Kaikki vastaajat my\u00f6s arvioivat keskustelun ilmapiirin kunnioittavaksi ja avoimeksi. Lis\u00e4ksi kaikki vastaajat ilmaisivat osallistuvansa mielell\u00e4\u00e4n uudelleen ty\u00f6paikalla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n Er\u00e4tauko-keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

Valtaosa (92 %) vastaajista arvioi, ett\u00e4 heid\u00e4n on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 keskustelun j\u00e4lkeen muiden n\u00e4kemyksi\u00e4 keskustelluista asioista. L\u00e4hes kaikki vastaajat (92 %) my\u00f6s olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 dialogia tulisi jatkaa, jotta se olisi vaikuttavampi. Lis\u00e4ksi l\u00e4hes kaikki (92 %) vastaajat suosittelisivat Er\u00e4tauko-keskustelua ty\u00f6yhteis\u00f6n tuleviin keskusteluihin. 83 % vastaajista arvioi, ett\u00e4 keskustelun her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 oivalluksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, vaikkakin alle viidesosa vastaajista (17 %) oli hieman eri mielt\u00e4 oivallusten hy\u00f6dynnett\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eniten hajontaa, vaikkakin melko maltillista, ilmeni seuraavien v\u00e4itt\u00e4mien vastauksissa: Nelj\u00e4sosa (25 %) vastaajista oli hieman eri mielt\u00e4 siit\u00e4, antoiko keskustelu uusia n\u00e4k\u00f6kulmia keskusteltuihin asioihin. Nelj\u00e4sosa (25 %) vastaajista my\u00f6s arvioi, ett\u00e4 ryhm\u00e4n ulkopuolinen fasilitaattori olisi sopivampi ohjaamaan keskustelua. T\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytti vastausten pohjalta olevan kuitenkin vaikutusta vain yhden yleiseen kokemukseen keskustelun onnistumisesta (vastaaja 8, taulukko 2).<\/p>\n\n\n\n

Avoimia kysymyksi\u00e4 oli kaksi. Niiss\u00e4 kysyttiin Er\u00e4tauko-keskustelun mahdollisesti her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oivallusta tai kokemusta ja lis\u00e4ksi oli mahdollista vapaasti kommentoida menetelm\u00e4\u00e4. Avoimia vastauksia annettiin yhteens\u00e4 kuusi kappaletta. Vastauksissa nousivat esiin osallistujien kokemukset rauhallisesta ja keskeytyksett\u00f6m\u00e4st\u00e4 kuuntelemisesta sek\u00e4 toive kyselyn toteuttamisesta nopeammin keskustelun j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajakohtaiset tulokset (taulukko 2) osoittavat, ett\u00e4 Er\u00e4tauko-keskustelu koettiin kokonaisuudessaan positiivisena. Suurin osa vastaajista arvioi v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 positiivisesti, mik\u00e4 viittaa my\u00f6nteiseen kokemukseen sek\u00e4 keskustelun ilmapiirin ja osallistumismahdollisuuksien onnistumiseen.  Nelj\u00e4 vastaajaa oli eri mielt\u00e4 jostain yksitt\u00e4isest\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4 liittyen toteutuksen onnistumiseen. Kaksi vastaajista oli jonkin verran kriittisempi\u00e4 toteutuksen onnistumisen arvioinnissa. He olivat eri mielt\u00e4 noin nelj\u00e4s-kolmasosasta v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4. Valtaosa vastaajista arvioi Er\u00e4tauko-keskustelua ja sen onnistumista my\u00f6nteisesti. Menetelm\u00e4 vaikuttaa toimivan monella tasolla hyvin, vaikka kaksi vastaajaa oli osin hieman kriittisempi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko <\/strong>2<\/strong>.  Vastauksien ep\u00e4parametriset tunnusluvut sek\u00e4 prosentuaaliset osuudet saman- ja eri mielisyydest\u00e4 vastaajittain (n = 12). Kysymyksen numero 7 vastaukset on k\u00e4\u00e4nnetty toteutuksen onnistumisen mittaamiseksi vastaajittain.<\/p>\n\n\n\n

Vastaaja<\/td>Md<\/td>Min<\/td>Max<\/td>Eri mielt\u00e4 (1-3) %<\/td>Samaa mielt\u00e4
(4-6) %<\/td><\/tr>
1<\/td>5<\/td>5<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
2<\/td>4<\/td>5<\/td>5<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
3<\/td>5<\/td>4<\/td>5<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
4<\/td>5<\/td>4<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
5<\/td>5<\/td>3<\/td>5<\/td>9<\/td>91<\/td><\/tr>
6<\/td>6<\/td>4<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr>
7<\/td>5<\/td>3<\/td>5<\/td>9<\/td>91<\/td><\/tr>
8<\/td>4<\/td>2<\/td>5<\/td>36<\/td>64<\/td><\/tr>
9<\/td>4<\/td>3<\/td>5<\/td>27<\/td>73<\/td><\/tr>
10<\/td>5<\/td>3<\/td>5<\/td>9<\/td>91<\/td><\/tr>
11<\/td>5<\/td>1<\/td>5<\/td>9<\/td>91<\/td><\/tr>
12<\/td>5<\/td>4<\/td>6<\/td>0<\/td>100<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Vastaajien antamien arviointien perusteella kokemus Er\u00e4tauko-keskustelusta vaikuttaa siis melko yhten\u00e4iselt\u00e4. T\u00e4st\u00e4 poikkeaa ulkopuolisen fasilitaattorin tarvetta koskeva v\u00e4itt\u00e4m\u00e4, jossa n\u00e4kemykset jakautuivat muita v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 enemm\u00e4n. Vastaajista 75 % ei ilmaissut tarvetta ulkopuoliselle fasilitaattorille, mutta loput arvioivat, ett\u00e4 ulkopuolinen fasilitaattori olisi sopivampi ohjaamaan keskustelua. Vastaaja, joka ilmaisi suurimman tarpeen ulkopuoliselle fasilitaattorille (vastaaja 11) arvioi kuitenkin muutoin keskustelun onnistumisen positiivisesti. Ulkopuolinen fasilitaattori saattaisi kuitenkin luoda my\u00f6s kriittisemmin t\u00e4m\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n arvioineille lis\u00e4arvoa keskustelun onnistumista silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

Kaksi vastaajaa, jotka olivat osittain eri mielt\u00e4 siit\u00e4, antoiko keskustelu uusia n\u00e4k\u00f6kulmia asioihin (25 %),  olivat muita hieman kriittisempi\u00e4 menetelm\u00e4n onnistumista kohtaan (27 %\u201336 % eri mielt\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4). Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 kriittisemmin menetelm\u00e4\u00e4n suhtautuvat tarkastelevat my\u00f6s keskustelun tuottamaa tietoa ja sen merkityst\u00e4 sek\u00e4 tulosten hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 ep\u00e4ilev\u00e4mmin.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vaikuttavuuden arvioissa n\u00e4kyy my\u00f6s vastaajien arvioinneissa pient\u00e4 hajontaa. Vaikka 83 % vastaajista koki keskustelussa syntyneiden oivallusten olevan hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4, 17 % vastaajista oli asiasta eri mielt\u00e4. Kuitenkin 92 % vastaajista arvioi, ett\u00e4 dialogia tulisi jatkaa. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 menetelm\u00e4 voisi olla vaikuttavampi, jos keskusteluja jatkettaisiin sen sijaan, ett\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen keskustelu.<\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-keskustelu osoittautui toimivaksi menetelm\u00e4ksi ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteisen ymm\u00e4rryksen ja tiedon rakentamisessa. Etel\u00e4-Suomen aluehallintoviraston asiantuntijayksik\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yty Er\u00e4tauko-keskustelu toteutui Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja periaatteiden mukaisesti avoimen ja kunnioittavan kuuntelun ja keskustelun ilmapiiriss\u00e4. Ohjatun keskustelun j\u00e4rjest\u00e4minen Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en oli sujuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-keskustelun aikana syntyneet kehitt\u00e4miskohteet eiv\u00e4t olleet ennalta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4, vaan ne muotoutuivat dialogin aikana. T\u00e4m\u00e4 tukee k\u00e4sityst\u00e4 dialogista luovana prosessina, jossa merkitykset rakentuvat vuorovaikutuksessa (Tsoukas 2009, 953; Eriksson & Arnkil 2012, 37). Vaikka keskustelun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4mispotentiaali arvioitiin maltillisesti, suurin osa osallistujista koki menetelm\u00e4n hy\u00f6dylliseksi ja olisi valmis osallistumaan vastaavaan keskusteluun uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

Tiedolla johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta Er\u00e4tauko-keskustelu tuotti lis\u00e4arvoa t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6tyytyv\u00e4isyyskyselyn tuloksia syvemm\u00e4ll\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4. Dialogi mahdollisti vastausten taustalla vaikuttavien kokemusten ja merkitysten esiin tuomisen. N\u00e4in syntynyt tieto voi vahvistaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tietopohjaa ja auttaa kohdistamaan kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4 tarkemmin. Dialogi ei ainoastaan tuota uutta tietoa, vaan my\u00f6s muokkaa olemassa olevia k\u00e4sityksi\u00e4 ja vahvistaa ty\u00f6yhteis\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 luottamusta, kuten aiemmassa tutkimuksessakin on havaittu (Suhonen ym. 2022, 21). Menetelm\u00e4 my\u00f6s mahdollistaa hiljaisten \u00e4\u00e4nten esiin tuomisen ja tasavertaisen osallistumisen, mik\u00e4 on keskeist\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misess\u00e4 (Er\u00e4taukos\u00e4\u00e4ti\u00f6 2025; Ala-Kortesmaa & Isotalus 2015, 42).<\/p>\n\n\n\n

Artikkelin aineisto perustuu yhteen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n ja pieneen osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ainoastaan yhteen k\u00e4ytyyn Er\u00e4tauko-keskusteluun, mink\u00e4 vuoksi tuloksia ei voi yleist\u00e4\u00e4 laajasti. Lis\u00e4ksi artikkelin p\u00e4\u00e4kirjoittajan rooli sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4 ett\u00e4 fasilitaattorina voi vaikuttaa muun muassa osallistujien kokemuksiin keskustelun avoimuudesta. Kyselyn tulosten perusteella fasilitaattorin kaksoisrooli ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4 ei heikent\u00e4nyt suurimman osan osallistujien kokemusta, mutta t\u00e4h\u00e4n tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Mielenkiintoista olisikin selvitt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa, miten fasilitaattorin kaksoisrooli vaikuttaa keskusteluun ja sen onnistumiseen sek\u00e4 vaikuttavuuteen kaikkien osallistujien kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 dialogin vaikuttavuus j\u00e4\u00e4 rajalliseksi, mik\u00e4li se toteutetaan yksitt\u00e4isen\u00e4 tilaisuutena. Dialogin juurtuminen osaksi ty\u00f6yhteis\u00f6n kulttuuria edellytt\u00e4\u00e4 toistuvia kokemuksia ja vaiheittaista syventymist\u00e4 (Nummi 2023, 3-4, 186). Dialogi vaatii aikaa ja avointa organisaatiokulttuuria (Skordoulis & Dawson 2007, 1003). Jatkossa olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 tutkia, millaisia vaikutuksia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 dialogeilla on ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi olisi kiinnostavaa selvitt\u00e4\u00e4, miten fasilitaattorin sis\u00e4- tai ulkopuolisuus vaikuttaa osallistujien kokemuksiin ja keskustelun avoimuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4tauko-keskustelu dialogisena menetelm\u00e4n\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4misen v\u00e4line. Menetelm\u00e4\u00e4 on vuodesta 2018 alkaen k\u00e4ytetty laajasti, mutta sit\u00e4 koskevaa analyyttist\u00e4 tutkimustietoa on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 artikkeli osoittaa, ett\u00e4 Er\u00e4tauko-keskustelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon potentiaalia ja sen mahdollisuuksia voisi tutkia viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuudessa Er\u00e4tauko-tyyppisi\u00e4 dialogisia menetelmi\u00e4 voitaisiin integroida osaksi tiedolla johtamisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 esimerkiksi osana kehityskeskusteluja, palautek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai strategiaprosesseja.  Dialogi tarjoaa my\u00f6s erinomaisen mahdollisuuden tehd\u00e4 organisaation hiljaista tietoa n\u00e4kyv\u00e4ksi ja yhteiseksi organisaation kehitt\u00e4misen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Kun dialogi ei ole erillinen menetelm\u00e4, vaan osa organisaation tiedonmuodostusta, se voi lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon laatua ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Ala-Kortesmaa, S., & Isotalus, P. <\/a>2015. Professional Listening Competence Promoting Well-Being at Work in the Legal Context. INTERNATIONAL JOURNAL OF LISTENING<\/em>, 29<\/em>(1), 30-49. https:\/\/doi.org\/10.1080\/10904018.2014.937529<\/p>\n\n\n\n

Bohm, D. 1996. On Dialogue. London: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4taukos\u00e4\u00e4ti\u00f6 2025. Mik\u00e4 Er\u00e4tauko. Viitattu 12.8.2025. https:\/\/www.eratauko.fi\/mika-eratauko\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4taukos\u00e4\u00e4ti\u00f6 2025. Uutiset: Jo yli 141 000 osallistunut Er\u00e4tauko-keskusteluun. Viitattu 1.9.2025. https:\/\/www.eratauko.fi\/data2024\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Eriksson, E. & Arnkil, T-E. 2012. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Viitattu 20.8.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-33-1792-8<\/a><\/p>\n\n\n\n

Grill, C., Ahlborg Jr, G., Wikstr\u00f6m, E. & Lindgren, E. 2015. Multiple balances in workplace dialogue: experiences of an intervention in health care. The journal of workplace learning 2015-05, Vol.27 (4), p.267-281.<\/p>\n\n\n\n

Holford, W. 2010. Knowledge construction and risk induction mitigation in dialogical workgroup processes. Qualitative research in organizations and management 2010-08, Vol.5 (2), p.127-161<\/p>\n\n\n\n

Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdess\u00e4 ajattelemisen taito. Helsinki\/Jyv\u00e4skyl\u00e4. Gummerus kirjapaino Oy.<\/p>\n\n\n\n

Kekoni, T., M\u00f6nkk\u00f6nen, K., Hyv\u00e4rinen M., & Pakarinen, E. 2024. Vuorovaikutus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kuinka edist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6taitoja. Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Laaksolahti, H. & Alhanen, K. 2018. Et\u00e4tauko-kouluttajan opas. Vantaa: Erweko. https:\/\/www.sitra.fi\/app\/uploads\/2018\/11\/eratauko-kouluttajan-opas.pdf<\/p>\n\n\n\n

Lewis-O\u2019Connor<\/a>, A., Linzer, P. & Goldstein, E. 2024. Nurses\u2019 Experience After First Wave of COVID-19: Implications for a Trauma-Informed Workforce. Permanente journal<\/a> 2024, Vol.28 (1), p.124-134.<\/p>\n\n\n\n

Morner, M. & von Krogh, G. 2009. A note on knowledge creation in open-source software projects: what can we learn from Luhmann\u2019s theory of social systems? Syst Pract Action Res, 22, 431-443.<\/p>\n\n\n\n

M\u00f6nkk\u00f6nen, K. & Puusa, A. 2015. From Disunited to Joint Action: Dialogue Reflecting the Construction of Organizational Identity After a Merger. SAGE open<\/a> 2015-07, Vol.5 (3).<\/p>\n\n\n\n

M\u00f6nkk\u00f6nen, K. 2022. Vuorovaikutus asiakasty\u00f6ss\u00e4: asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. 3. painos. Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

M\u00f6nkk\u00f6nen, K. & Roos, S. 2023. Ty\u00f6yhteis\u00f6taidot digiajassa. Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Nummi, E. 2023. Dialogi ja inhimillisesti kest\u00e4v\u00e4 organisaatio. V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

Sabherwal, R., Steelman Z., Becerra-Fernandez I. 2023. Knowledge management mechanisms and common knowledge impacts on the value of knowledge at individual and organizational levels. International Journal of Information Management. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ijinfomgt.2023.102660<\/a><\/p>\n\n\n\n

Schulz, T., Wilmer, H., Yocum, H., Winford, E., Peck, D., Monlezun, A. & Schmalz, H. 2021. Campfire Conversations at the 2020 Annual Meeting: Insights and Lessons Learned from \u201cCuss-And-Discuss\u201d Rather than \u201cChalk-And-Talk\u201d. Rangelands<\/a> 2021, Vol.43 (4), p.166-172.<\/p>\n\n\n\n

Skordoulis, R. & Dawson, P. 2007<\/a>. Reflective decisions: the use of Socratic dialogue in managing organizational change. Management Decision 45(6), 991\u20131007.<\/p>\n\n\n\n

Suhonen, R., Cantell, H., Weselius, H., & Kouvo, T. 2022. \u201dKun ihminen ihminen on\u201d: Tapaustutkimus sekakuoro Koiton Laulun yhteiskunnallisesta aktivismista 1970-luvulta 2020-luvulle. Aikuiskasvatus<\/em>, 42<\/em>(1), 6\u201324. https:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.115550<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tsoukas, H. 2009. A Dialogical Approach to the Creation of New Knowledge in Organizations. Organization Science, 20(6), 941-957<\/p>\n\n\n\n

Valo, M., & Mikkola, L. 2020. Focusing on Workplace Communication. In L. Mikkola, & M. Valo (Eds.), Workplace Communication (pp. 3-14). Routledge. https:\/\/doi.org\/10.4324\/9780429196881-1<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: dialogi, tiedon muodostaminen, yhteinen tieto, Er\u00e4tauko-menetelm\u00e4, fasilitointi, ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4minen; tietojohtaminen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Er\u00e4tauko-keskustelu on dialogiin perustuva keskustelumenetelm\u00e4. Sen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 tasavertaista ja rakentavaa vuorovaikutusta eri taustoista tulevien ihmisten v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa arvioidaan, miten Er\u00e4tauko-keskustelu menetelm\u00e4n\u00e4 soveltuu yhteisen tiedon ja ymm\u00e4rryksen luomiseen ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ja miten sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Tapausesimerkkin\u00e4 toimii er\u00e4s Etel\u00e4-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva asiantuntijayksikk\u00f6.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5430,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798263,4234],"tags":[39709,3829,7402,31084],"class_list":["post-5376","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2026","category-artikkeli","tag-henkilostojohtaminen","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Smedberg_Vaataja_artikkeli_Lumen_1_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1oI","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5376","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5376"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5503,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5376\/revisions\/5503"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}