{"id":5393,"date":"2026-02-05T06:26:00","date_gmt":"2026-02-05T04:26:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5393"},"modified":"2026-01-30T08:32:04","modified_gmt":"2026-01-30T06:32:04","slug":"miten-tekoalyn-kanssa-jaettu-toimijuus-vaikuttaa-korkeakouluopetukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/02\/05\/miten-tekoalyn-kanssa-jaettu-toimijuus-vaikuttaa-korkeakouluopetukseen\/","title":{"rendered":"Miten teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus vaikuttaa korkeakouluopetukseen?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"https:\/\/lucit.sharepoint.com\/:b:\/s\/Julkisettiedostot\/IQDp5XmlYb0LTq8L0uPwkr7hAVngbJ9H72hx6T5wJElaSZk?e=CGJCiA\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Riikka Partanen, FT, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em> <br><em>Tanja Kyykk\u00e4, FM, lehtori, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto<\/h2>\n\n\n\n<p>Noin 700 miljoonaa ihmist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 joka viikko. Se tarkoittaa joka kymmenett\u00e4 aikuista, joista puolet on alle 26-vuotiaita. Heist\u00e4 80 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 kirjoittamiseen, tiedon etsimiseen, perehtymiseen tai neuvon kysymiseen. (Chatterji ym. 2025.) Chatterjin ynn\u00e4 muiden (2025) tutkimus vahvistaa, ett\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi sopivien l\u00e4hteiden etsimisen sijasta syntetisoitujen vastausten kuluttamiseen. Toisin sanoen, teko\u00e4ly on siell\u00e4, miss\u00e4 ihmiset nyky\u00e4\u00e4n ajattelevat, etsiv\u00e4t tietoa ja oppivat.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>ChatGPT:st\u00e4 onkin Chatterjin ynn\u00e4 muiden (2025) mukaan tullut suurin informaalin oppimisen alusta historiassa, ja se tekee opiskelijoiden teko\u00e4lytaitojen kehitt\u00e4misest\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n osaamistavoitteen l\u00e4hes jokaiselle korkeakoulun opintojaksolle. Teko\u00e4lyn my\u00f6t\u00e4 oppimisen luonne on muuttunut yhteistoiminnalliseksi prosessiksi ja toimijuus jaetuksi (co-agency, shared agency) (Holter ym. 2025; Luckin 2018; Bandura 2001). Muutos luo sek\u00e4 pedagogisia haasteita ett\u00e4 mahdollisuuksia erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isille ammattikorkeakouluille (Silvennoinen, Aksovaara, Paananen &amp; Koskinen 2025).<\/p>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn integroiminen ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta opiskelijoille voidaan tarjota osaamista, joka edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6llistymist\u00e4 ja tukee teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (Silvennoinen ym. 2025). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan, miten teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus uudistaa korkeakouluopetuksen rakenteita, pedagogiikkaa ja arviointia. Luonnostelemme my\u00f6s Lapin AMKin omaa opintojaksokohtaista teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6selvityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Teko\u00e4ly oppimisen kumppanina<\/h2>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus tarkoittaa, ett\u00e4 opiskelija hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 tavoitteiden saavuttamisessa, arvioi sen tuottamaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 omaa toimintaansa vuorovaikutuksessa teko\u00e4lyn kanssa (Holter ym. 2025; Luckin 2018; Bandura 2001).&nbsp; Korkeakouluissa teko\u00e4ly tulisi n\u00e4hd\u00e4 oppimisen kumppanina, joka osallistuu tiedon tuottamiseen, ongelmanratkaisuun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon yhdess\u00e4 opiskelijan kanssa (Paananen &amp; Pernu 2025). Kumppanuus on vuorovaikutteinen prosessi, jossa opiskelija tekee aloitteen, teko\u00e4ly reagoi, ja t\u00e4m\u00e4 iteratiivinen sykli muovaa lopputulosta. Esimerkiksi akateemisessa kirjoitusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelija luonnostelee tekstin, teko\u00e4ly ehdottaa parannuksia ja opiskelija arvioi ja muokkaa teksti\u00e4 edelleen. N\u00e4in toimijuus jakautuu, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta s\u00e4ilyy opiskelijalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus laajentaa oppimisen mahdollisuuksia (Paananen &amp; Pernu 2025), mutta edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista metatoimijuutta; pohdintaa siit\u00e4, mihin teko\u00e4ly\u00e4 kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja miss\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6 voi heikent\u00e4\u00e4 oppimista. Opettajan rooli on ohjata opiskelijaa kriittisyyteen ja teko\u00e4lyn vastuulliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallia, miten uutta teknologiaa on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Teko\u00e4lylukutaito tarkoittaakin esimerkiksi kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten teko\u00e4lyj\u00e4rjestelm\u00e4t tuottavat tietoa, miten niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja millaisia eettisi\u00e4 valintoja niihin sis\u00e4ltyy (Salonen 2025).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Haasteena on, ett\u00e4 liiallinen teko\u00e4lyavusteisuus voi heikent\u00e4\u00e4 kriittist\u00e4 ajattelua ja kaventaa oppimisen autonomiaa, jolloin opiskelija voi tulla riippuvaiseksi teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Opiskelijan voi olla my\u00f6s vaikea erottaa oma ajattelu teko\u00e4lyn tuotoksesta. Malgieri ja Pasquale (2024) huomauttavatkin, ett\u00e4 teko\u00e4lyst\u00e4 on tullut osa arkea nopeasti, mutta sen s\u00e4\u00e4ntely on j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkeen, mink\u00e4 vuoksi haavoittuvassa asemassa olevia ryhmi\u00e4 koskevat riskit ovat jo konkretisoituneet. Vakavampien ongelmien syntyminen tulevaisuudessa on eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ellei teko\u00e4ly\u00e4 s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 vastuullisesti. (Malgieri &amp; Pasquale 2024.) Korkeakouluilla voi olla t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 rooli, jos halutaan, ett\u00e4 teko\u00e4lyll\u00e4 on v\u00e4est\u00f6lle enemm\u00e4n hyvinvointi- eik\u00e4 pahoinvointivaikutuksia (Li, Zhang, Lee, Kraut &amp; Mohr 2023; Pataranutaporn ym. 2021).<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4emmekin, ett\u00e4 parhaimmillaan oppimisen kumppanuus ja jaettu toimijuus teko\u00e4lyn kanssa voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 korkeakouluopiskelijan opiskelukuormaa, tukea kielellist\u00e4 tasa-arvoa, auttaa oppimisvaikeuksissa ja tarjota henkil\u00f6kohtaista palautetta (Jeon 2024; Bahari, Han, &amp; Strzelecki 2025). Teko\u00e4lyn avulla voidaan vahvistaa oppimismotivaatiota ja min\u00e4pystyvyytt\u00e4 (Kym\u00e4l\u00e4inen 2025), jos oppimisprosessi tehostuu ja opiskelija saa teko\u00e4lylt\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 palautetta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 korkeakouluopettaja voi nyt siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn nopea yleistyminen on asettanut korkeakoulut pohtimaan, miten sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ohjataan niin, ett\u00e4 oppimismahdollisuudet ovat tasapuoliset ja pedagogisesti mielekk\u00e4\u00e4t. Nyt opiskelijat kokeilevat generatiivista teko\u00e4ly\u00e4 itsen\u00e4isesti ep\u00e4selvien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen varassa, mik\u00e4 Silvennoisen ym. (2025) mukaan voi johtaa eriarvoisiin oppimismahdollisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>On kehitett\u00e4v\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 teko\u00e4lypedagogiikkaa, joka Salosen ja Kotilaisen (2025) mukaan tarkoittaa, ett\u00e4 kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 ja ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4 osallisuutta ja kriittist\u00e4 ajattelua. Opettajan teht\u00e4v\u00e4ksi muodostuu teko\u00e4lyn integroiminen osaksi opetusta, oppimista ja arviointia. Korkeakouluopettajan rooli muuttuu oppimisprosessin suunnittelijaksi, teko\u00e4lyn eettisen ja kriittisen k\u00e4yt\u00f6n ohjaajaksi, reflektion ja syvent\u00e4v\u00e4n ajattelun fasilitoijaksi ja tiedon laadun vartijaksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Oppilaitoksissa on jo kehitetty ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijoiden ja teko\u00e4lyn jaettua toimijuutta. Esimerkiksi LUC-konsernissa on huolehdittu yhdenvertaisesta p\u00e4\u00e4syst\u00e4 teko\u00e4lyty\u00f6kaluihin lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Copilot osaksi opiskelijoiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tilej\u00e4. Lis\u00e4ksi opintojaksojen kuvauksissa on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Arenen (2024) liikennevalomalli (kuva 1), joka selkeytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevia periaatteita.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"553\" height=\"310\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Kuva-1-Partanen.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5396\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Kuva-1-Partanen.jpg 553w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Kuva-1-Partanen-320x179.jpg 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 553px) 100vw, 553px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 1<\/strong>. Arenen liikennevalomalli 2024 (Arene 2024)<\/p>\n\n\n\n<p>Opiskelijoiden osallisuuden ja kriittisen ajattelun tukemiseksi jokaisen korkeakouluopettajan tulisi pohtia, miten teko\u00e4lyll\u00e4 voisi tukea oman opintojakson oppimisteht\u00e4vi\u00e4, ohjausta, palautetta ja opiskelijan itseohjautuvuutta. Esimerkiksi JAMKin opiskelijoilla toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 opiskelijat pitiv\u00e4t teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dyllisimp\u00e4n\u00e4 opintojakson loppuesitysten laatimisessa, mutta v\u00e4hemm\u00e4n hy\u00f6dyllisen\u00e4 arviointikeskusteluihin valmistautumisessa. Tulokset korostavat, ett\u00e4 teht\u00e4vien suunnittelu vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaiseksi teko\u00e4lyn pedagoginen arvo koetaan. (Silvennoinen ym. 2025.)<\/p>\n\n\n\n<p>Korkeakouluopettajat ovatkin ansiokkaasti j\u00e4rjest\u00e4neet AI\u2011klinikoita, rakentaneet botteja ja perustaneet vertaisverkostoja, joissa jaetaan prompteja ja malliteht\u00e4vi\u00e4 ja pohditaan arvioinnin periaatteita. Koska opiskelijalla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pohjalla aiempaa osaamista opintojakson sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, korostuu tarve mallintaa vastuullisuutta teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Opettajan on perusteltua havainnollistaa osana opetustaan, kuinka oppiva teko\u00e4ly ei vain k\u00e4sittele tietoa, vaan muodostaa uusia merkityksi\u00e4. Tiedonmuodostusprosessiin voi synty\u00e4 vinoumia ja virheit\u00e4, jotka voivat vaikuttaa teko\u00e4lyn tuottamiin sis\u00e4lt\u00f6ihin ja niiden pohjalta tehtyihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin (Salonen 2025). Opettajalla on oman alansa asiantuntijana loistava mahdollisuus tehd\u00e4 teko\u00e4lyn virheet n\u00e4kyviksi ja osoittaa ne opiskelijoille, jotta he oppivat suhtautumaan teko\u00e4lyyn kriittisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Opiskelijoita voisi palvella erityisesti vastuullisen teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n mallintaminen opintojaksolla, mutta se vaatii opettajalta ty\u00f6aikaa opintojakson ennakkovalmisteluun ja teht\u00e4vien muokkaamista. Tasa-arvoa ja osallisuutta voidaan vahvistaa osallistavilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opiskelijoilta ideoita ja kokemuksia teko\u00e4lyst\u00e4. Opintojakson alussa opiskelijoilta voidaan esimerkiksi kysy\u00e4, miten he itse hy\u00f6dynt\u00e4isiv\u00e4t teko\u00e4ly\u00e4 oppimistavoitteiden saavuttamisessa. N\u00e4in teko\u00e4lypedagogiikka ei j\u00e4\u00e4 pelk\u00e4ksi tekniseksi ohjeistukseksi, vaan rakentuu yhteis\u00f6llisesti ja tukee kriittisen ajattelun kehittymist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tulee opintojaksojen arviointiin?<\/h2>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn yleistyess\u00e4 oppimisen kumppanina arviointi ei voi perustua vain yhteen kurssiteht\u00e4v\u00e4\u00e4n, vaan on tarkasteltava oppimisprosessia ja sit\u00e4, miten opiskelija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, arvioi ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn tuottamaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 (Arene 2024). Korkeakouluissa onkin yleistym\u00e4ss\u00e4 tapa edellytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 esimerkiksi vaatimalla AI\u2011k\u00e4ytt\u00f6selvityst\u00e4 palautusten yhteydess\u00e4. My\u00f6s EU:n teko\u00e4lyasetus (Regulation (EU) 2024\/1689), jonka kansallista toimeenpanoa koskevat lait tulivat Suomessa voimaan 1.1.2026, ohjaa l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen osana arviointia. Esimerkiksi <a href=\"https:\/\/opiskelijan.metropolia.fi\/fi\/opintojen-suorittaminen\/opinnaytetyo-ja-kypsyysnayte\/tekoalyn-kaytto\">Metropoliassa<\/a> on laadittu teko\u00e4lyll\u00e4 teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n ohjeita opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 ja <a href=\"https:\/\/libguides.haaga-helia.fi\/nain-haet-tietoa\/tekoaly\">Haaga-Heliassa<\/a> teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n ohjeita tiedonhakuun.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lapin ammattikorkeakoulun opintojaksokohtainen AI-k\u00e4ytt\u00f6selvitys voisi perustua Albert Banduran (2006; 2018) sosiokognitiiviseen toimijuuden teoriaan, sill\u00e4 sen avulla on mahdollista tukea sek\u00e4 opettajaa ett\u00e4 opiskelijaa vastuullisessa teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja sen mallintamisessa. Teorian mukaan toimijuuden osa-alueita ovat aikomuksellisuus, ennakointi, reaktiivisuus ja itsereflektio.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Banduran (2001; 2018) mukaan toimijuus alkaa aikomusten asettamisesta. Oppimisen arvioinnissa aikomuksellisuus n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 on linjassa teht\u00e4v\u00e4n tavoitteiden kanssa. Opettaja voisi tukea opiskelijan teko\u00e4lytaitoja kertomalla ja konkreettisesti osoittamalla, miten h\u00e4n suosittelee teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi opintojaksolla. Opiskelija voi osoittaa osaamistaan esimerkiksi perustelemalla mihin teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytettiin ja miksi. Ennakointi puolestaan kiteytyy siin\u00e4, ett\u00e4 opiskelija tunnistaa ty\u00f6kalujen rajoitteet, riskit ja eettiset reunaehdot sek\u00e4 tarkistaa v\u00e4itteet luotettavista l\u00e4hteist\u00e4. Opettaja voi tukea opiskelijaa osoittamalla, miten teko\u00e4lyn tuottaman tiedon luotettavuutta voi arvioida ja pyyt\u00e4\u00e4 opiskelijaa esimerkiksi osoittamaan, miten l\u00e4hteiden luotettavuus on varmistettu.<\/p>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 (Bandura 2006; 2018). Olennaista on, kykeneek\u00f6 opiskelija korjaamaan teko\u00e4lyn&nbsp;virheit\u00e4, rajaamaan teko\u00e4lyn roolia ja s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n luottamustaan sen tuottamiin vastauksiin. Opettajan olisikin hyv\u00e4 jakaa oppimisteht\u00e4v\u00e4n tekeminen erilaisiin ty\u00f6vaiheisiin ja mallintaa konkreettisesti teko\u00e4lyn vastuullista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jotta opiskelija voisi reflektoida teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misen vaikutusta omaan oppimiseensa. &nbsp;Arvioinnin tueksi opiskelijaa voi pyyt\u00e4\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n konkreettisia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin h\u00e4n arvioi ja muokkasi teko\u00e4lyn tuottamaa informaatiota.<\/p>\n\n\n\n<p>Opintojakson lopussa opiskelijalta voidaan pyyt\u00e4\u00e4 kirjallinen pohdinta oppimisprosessista. Opiskelija voi arvioida, miten teko\u00e4ly tuki oppimista, miss\u00e4 vaiheissa sen k\u00e4ytt\u00f6 oli hy\u00f6dyllist\u00e4 tai haitallista ja mit\u00e4 prosessi opetti. Reflektointi tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi opiskelijan toimijuuden kehittymisen. Opettaja voi jakaa my\u00f6s omia havaintojaan, kuten mit\u00e4 h\u00e4n oppi kokeillessaan teko\u00e4ly\u00e4 oppimisteht\u00e4viss\u00e4 ja miten se muokkasi h\u00e4nen ajatteluaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"518\" height=\"748\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Kuva-2-Partanen.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5397\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Kuva-2-Partanen.jpg 518w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Kuva-2-Partanen-222x320.jpg 222w\" sizes=\"auto, (max-width: 518px) 100vw, 518px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 2<\/strong>. Jaettu toimijuus teko\u00e4lyn kanssa<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus muuttaa korkeakoulutusta perustavanlaatuisesti. Painopiste siirtyy tuotoksista prosesseihin, opettamisesta fasilitointiin ja yksinoppimisesta yhteistoimijuuteen teko\u00e4lyn kanssa. Muutoksen hallinta edellytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 aikaa kriittist\u00e4 ja mahdollistavaa otetta, jotta teko\u00e4ly vahvistaa sek\u00e4 opettajan ett\u00e4 opiskelijan toimijuutta ja hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n<p>Teko\u00e4lyn hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4 potentiaali ja toimiva oppimiskumppanuus toteutuvat, kun opettaja ohjaa opiskelijoita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n teko\u00e4ly\u00e4 tarkoituksenmukaisesti, kriittisesti ja vastuullisesti niin, ett\u00e4 teko\u00e4ly tukee, mutta ei korvaa oppijan toimijuutta. Samalla on syyt\u00e4 tarkastella kest\u00e4vyytt\u00e4, sill\u00e4 teko\u00e4lysysteemien hiilijalanj\u00e4lki voi nousta l\u00e4hes 80 miljoonaan tonniin (de Vries\u2011Gao 2025). T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, miten yksitt\u00e4iset korkeakoulut voisivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai kompensoida teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n ilmastovaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Vastuullinen teko\u00e4lypedagogiikka valmistaa opiskelijoita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jossa teko\u00e4ly ja muut nousevat teknologiat ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Opettajien teht\u00e4v\u00e4 on tukea kasvua muuttamalla omaa toimintaansa jo nyt ja vahvistamalla opiskelijoiden yhteiskunnallista osallisuutta. Salonen (2025) muistuttaa, ett\u00e4 jos teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi sosiaaliturvan valvonnassa, jokaisella kansalaisella tulee olla automaattinen p\u00e4\u00e4sy raporttiin ker\u00e4tyist\u00e4 tiedoista, niiden yhdist\u00e4misest\u00e4 ja p\u00e4\u00e4telmist\u00e4 sek\u00e4 oikeus korjata virheet \u2013 ja meid\u00e4n opettajina on osoitettava opetuksessa, miksi t\u00e4m\u00e4 on olennaista.<\/p>\n\n\n\n<p>Korkeakouluopetuksen tuleva teht\u00e4v\u00e4 on opettaa, miten teko\u00e4ly\u00e4 kyseenalaistetaan ja miten n\u00e4kyv\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n vastausten taustalla oleva, usein n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n prosessi. DiPaola, Payne ja Breazeal (2020) korostavat, ett\u00e4 opiskelijoista tulee kasvattaa sek\u00e4 tietoisia teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ett\u00e4 uusien teko\u00e4lyratkaisujen tuottajia.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitelty Banduran toimijuuden teoriaan perustuva AI-k\u00e4ytt\u00f6selvitys tarjoaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen viitekehyksen teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n mallintamiseen ja arvioimiseen opintojaksoilla. Sen avulla opettaja voi systemaattisesti tukea aikomuksellisuutta, ennakointia, itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja reflektiota niin, ett\u00e4 teko\u00e4ly vahvistaa opiskelijan kyky\u00e4 toimia tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<p>Arene 2024. Arenen suositukset teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 ammattikorkeakouluille 2024. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu 12.1.2026 <a href=\"https:\/\/arene.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Arenen-suositukset-tekoalyn-hyodyntamisesta-ammattikorkeakouluille-2024.pdf\">https:\/\/arene.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Arenen-suositukset-tekoalyn-hyodyntamisesta-ammattikorkeakouluille-2024.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Bahari, A., Han, F., &amp; Strzelecki, A. 2025. Integrating CALL and AIALL for an interactive pedagogical model of language learning. Education and Information Technologies, Volume 30, January 2025, 14305\u201314333. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10639-025-13388-w.<\/p>\n\n\n\n<p>Bandura, A. 2001. Social cognitive theory: An agentic perspective. Annual Review of Psychology, Volume 52, 1\u201326. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/10.1146\/annurev.psych.52.1.1.<\/p>\n\n\n\n<p>Bandura, A. 2006. Toward a psychology of human agency. Perspectives on Psychological Science, 1(2), 164\u2013180. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/10.1111\/j.1745-6916.2006.00011.x.<\/p>\n\n\n\n<p>Bandura, A. 2018. Toward a psychology of human agency: Pathways and reflections. Perspectives on Psychological Science, 13(2), 130\u2013136. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/10.1177\/1745691617699280.<\/p>\n\n\n\n<p>Chatterji, A., Cunningham, T., Deming, D. J., Hitzig, Z., Ong, C., Shan, C. Y., &amp; Wadman, K. 2025. How people use ChatGPT. National Bureau of Economic Research, Working Paper, September 2025. Viitattu 16.1.2026&nbsp; <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3386\/w34255\">https:\/\/doi.org\/10.3386\/w34255<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>de Vries-Gao, A. 2025. The carbon and water footprints of data centers and what this could mean for artificial intelligence. Patterns, Volume 7, Issue 1, 9 January 2026. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.patter.2025.101430.<\/p>\n\n\n\n<p>DiPaola, D. &amp; Payne, B. H. &amp; Breazeal, C. 2020. Decoding design agendas: an ethical design activity for middle school students. Proceedings of the interaction design and children conference, 1\u201310. Viitattu 10.1.2026 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1145\/3392063.3394396\">https:\/\/doi.org\/10.1145\/3392063.3394396<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Holter, S., Moruzzi, C., &amp; El-Assady, M. 2025. Towards Agency in Human-AI Collaboration.&nbsp;IEEE Computer Graphics and Applications. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1109\/MCG.2025.3623892\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">10.1109\/MCG.2025.3623892<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Jeon, J. 2024. Exploring AI chatbot affordances in the EFL classroom: Young learners\u2019 experiences and perspectives. Computer Assisted Language Learning, 37(1-2), 1-26. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/10.1080\/09588221.2021.2021241.<\/p>\n\n\n\n<p>Kym\u00e4l\u00e4inen, L. 2025. Teko\u00e4ly oppimiseen sitouttajana yl\u00e4kouluissa. Kandidaatin tutkielma, Oulun yliopisto. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:oulu-202505153437.<\/p>\n\n\n\n<p>Li, H., Zhang, R., Lee, Y. C., Kraut, R. E., &amp; Mohr, D. C. 2023. Systematic review and meta-analysis of AI-based conversational agents for promoting mental health and well-being. NPJ Digital Medicine, Volume 6, December 2023. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/doi.org\/10.1038\/s41746-023-00979-5.<\/p>\n\n\n\n<p>Luckin, R. 2018. Machine learning and human intelligence: The future of education. Lontoo: UCL Institute of Education Press.<\/p>\n\n\n\n<p>Malgieri, G., &amp; Pasquale, F. 2024. Licensing high-risk artificial intelligence: Toward ex ante justification for a disruptive technology. Computer Law &amp; Security Review, Volume 52, April 2024. Viitattu 16.1.2026 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.clsr.2023.105899\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.clsr.2023.105899<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Paananen, S., &amp; Pernu, H. 2025. AI in Collaborative Learning Situations in Higher Education A systematic literature review. Master\u2019s thesis, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/jyx.jyu.fi\/jyx\/Record\/jyx_123456789_103602.<\/p>\n\n\n\n<p>Pataranutaporn, P., Danry, V., Leong, J., Punpongsanon, P., Novy, D., Maes, P., &amp; Sra, M. 2021. AI-generated characters for supporting personalized learning and well-being. Nature Machine Intelligence, Volume 3, December 21. Viitattu 16.1.2026 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1038\/s42256-021-00417-9\">https:\/\/doi.org\/10.1038\/s42256-021-00417-9<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Regulation (EU) 2024\/1689 of the European parliament and of the Council. Viitattu 10.1.2026 https:\/\/eur-lex.europa.eu\/eli\/reg\/2024\/1689\/oj\/eng.<\/p>\n\n\n\n<p>Salonen, S. 2025. Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 sosiaaliturvan valvonnassa voi johtaa rakenteelliseen syrjint\u00e4\u00e4n. Mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 28.12.2026. Viitattu 16.1.2026 https:\/\/www.hs.fi\/mielipide\/art-2000011710209.html.<\/p>\n\n\n\n<p>Salonen, S. &amp; Kotilainen, S. 2025. Inclusive AI pedagogy in Media Education. MEC Abstracts. Viitattu 14.1.2026 <a href=\"https:\/\/share.google\/QsVG9Qb2aK2EGQXkG\">https:\/\/share.google\/QsVG9Qb2aK2EGQXkG<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Silvennoinen, M., Aksovaara, S., Paananen, S. &amp; Koskinen, M. 2025. From Resource to Learning Companion: Student Engagement with Generative AI in Higher Education. MEC Abstracts. Viitattu 14.1.2026 <a href=\"https:\/\/share.google\/QsVG9Qb2aK2EGQXkG\">https:\/\/share.google\/QsVG9Qb2aK2EGQXkG<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiasanat: arviointi, korkeakouluopetus, teko\u00e4ly, vastuullisuus, yhdenvertaisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus tarkoittaa, ett\u00e4 opiskelija hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 tavoitteiden saavuttamisessa, arvioi sen tuottamaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 omaa toimintaansa vuorovaikutuksessa teko\u00e4lyn kanssa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan, miten teko\u00e4lyn kanssa jaettu toimijuus uudistaa korkeakouluopetuksen rakenteita, pedagogiikkaa ja arviointia. Luonnostelemme my\u00f6s Lapin AMKin omaa opintojaksokohtaista teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6selvityst\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5422,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798263,110187],"tags":[94,798242],"class_list":["post-5393","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2026","category-teema-artikkeli","tag-koulutus","tag-tekoaly"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Partanen_Kyykka_teema-artikkeli_Lumen_1_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1oZ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5393","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5393"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5393\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5398,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5393\/revisions\/5398"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}