{"id":5462,"date":"2026-02-05T06:48:00","date_gmt":"2026-02-05T04:48:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5462"},"modified":"2026-02-05T06:54:21","modified_gmt":"2026-02-05T04:54:21","slug":"tekoaly-edellyttaa-systeemista-muutosta-miten-valmiita-olemme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/02\/05\/tekoaly-edellyttaa-systeemista-muutosta-miten-valmiita-olemme\/","title":{"rendered":"Teko\u00e4ly edellytt\u00e4\u00e4 systeemist\u00e4 muutosta \u2013 miten valmiita olemme?"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jaana Leinonen, HTT, dosentti, tutkimusjohtaja, Lapin hyvinvointialue<\/em><\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyst\u00e4 puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kontekstissa nyt samalla s\u00e4vyll\u00e4 ja innolla kuin digitalisaatiosta toista kymment\u00e4 vuotta sitten; ratkaisuna l\u00e4hes kaikkiin haasteisiin. Tuttuja ovat odotukset palveluiden tuottavuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, laadun ja asiakaskokemuksen parantumisesta, paremmasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta sek\u00e4 ty\u00f6n kuormituksen v\u00e4henemisest\u00e4. Teko\u00e4ly lupaa meille paljon ja sill\u00e4 tulee olemaan oma roolinsa ja merkityksens\u00e4 tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Harvempi sen mahdollisuuksia ainakaan kyseenalaistaa.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti alan asiantuntijoiden ja teko\u00e4lyosaajien kesken organisaatioiden arjen kokemusten ja n\u00e4kemysten j\u00e4\u00e4dess\u00e4 ennemminkin taka-alalle. T\u00e4m\u00e4 on harmillista, sill\u00e4 kyse ei ole ainoastaan siit\u00e4, mit\u00e4 teko\u00e4lyratkaisuja otamme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaan my\u00f6s strategisesta keskustelusta teko\u00e4lyn \u00e4\u00e4rell\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen meilt\u00e4 organisaatioina edellytt\u00e4\u00e4. Ja ennen kaikkea: miten valmiita olemme teko\u00e4lylle?<\/p>\n\n\n\n

Monet organisaatiot, my\u00f6s sosiaali- ja terveysalalla, ovat kompastuneet digitalisaation aikana samaan kiveen: uutta teknologiaa on tarkasteltu l\u00e4hinn\u00e4 irrallisena ratkaisuna tai lis\u00e4osana, joka on \u201dtipautettu\u201d osaksi arkea ja j\u00e4\u00e4ty odottelemaan tuottavuushy\u00f6tyj\u00e4. My\u00f6hemmin on havahduttu siihen, ett\u00e4 teknologia ei muuttanutkaan juuri mit\u00e4\u00e4n, koska rakenteet, prosessit ja vastuiden jakoon liittyv\u00e4t seikat j\u00e4iv\u00e4t huomioimatta ja digitalisaation johtaminen ontui. Organisaatioiden k\u00e4rsiess\u00e4 polkuriippuvuudesta teknologia saattoi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kulkemaan entisten toimintatapojen rinnalle omana polkunaan tai varjoprosessinaan. Teko\u00e4lyn kanssa meill\u00e4 ei ole varaa kompastua samaan kiveen, etenk\u00e4\u00e4n n\u00e4in valtavissa julkisen talouden paineissa. Jos teko\u00e4ly\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n toimintoihin suurin toivein mutta mekaanisesti, ilman systeemist\u00e4 otetta, on riski kompastumiselle kuitenkin olemassa.<\/p>\n\n\n\n

Nostankin keskusteluun 1950-luvulla kehittyneen Organization Developent (OD) -ajattelutavan. OD syntyi aikana, jolloin organisaatiot kasvoivat nopeasti ja samalla monimutkaistuivat. Niiden oli hankalaa pysy\u00e4 kasvussa mukana ja havaittiin, etteiv\u00e4t yksinkertaiset ratkaisut, aiemmat mallit ja kehitt\u00e4misen tavat en\u00e4\u00e4 toimineetkaan. Oltiin tilanteessa, jossa tarvittiin uudenlaista tapaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja johtaa organisaatioita. Systeemiteoreettiseen keskusteluun pohjautuva, sek\u00e4 psykologian, sosiaalitieteen ja johtamistieteiden oppeja yhdistelev\u00e4 OD tarjosi tuolloin uudenlaisen l\u00e4hestymistavan organisaatioiden uudistamiseen ja kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s me toimimme nyt ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa teknologia ja yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin teko\u00e4ly, muuttavat ja haastavat organisaatioita nopeammin ja voimakkaammin kuin ehk\u00e4 koskaan aiemmin. Vaikka OD on l\u00e4ht\u00f6isin toisesta ajasta ja maailmasta, se kaikessa yksinkertaisuudessaan tarjoaa toimivan viitekehyksen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja johtaa teknologian tuomia muutoksia. OD:n sanoma on varsin selke\u00e4: Organisaation tekninen ja sosiaalinen j\u00e4rjestelm\u00e4 muodostavat erottamattoman, keskin\u00e4isriippuvaisen kokonaisuuden mik\u00e4 tarkoittaa, ettei teknist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4 irrallaan ihmisist\u00e4, organisaation kulttuurista ja johtamisesta. Kun otamme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n teko\u00e4ly\u00e4, tarkoittaa se v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutosta my\u00f6s organisaation muissa osissa ja j\u00e4rjestelmiss\u00e4: vuorovaikutussuhteissa, palveluprosesseissa, asiantuntijuudessa, tiedon kulussa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tavoissa sek\u00e4 vastuissa ja ty\u00f6njaossa.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi algoritmien avulla voimme saada hyvinkin tarkkoja ennusteita tulevaisuuden palvelutarpeista, mutta lopulta n\u00e4iden ennusteiden hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 muutoksen aikaansaaminen riippuu siit\u00e4, osataanko algoritmien tuottamaa tietoa tulkita, luotetaanko algoritmien tuottamaan tietoon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, ja ovatko organisaation toimintaprosessit kunnossa silt\u00e4 osin, ett\u00e4 algoritmien tuottama tieto p\u00e4\u00e4tyy oikeille areenoille hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi. Toisena esimerkkin\u00e4 mainittakoon terveydenhuollon automaattiset kirjaukset, jotka muuttavat tiedon rakentumista hoitoty\u00f6ss\u00e4. Toimintana t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 ammattilaisen ja teko\u00e4lyn v\u00e4list\u00e4 saumatonta yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lyhyesti kuvattuna OD-ajattelu l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 ensin tunnistetaan ne keskeiset haasteet, joita teko\u00e4lyn avulla voidaan ja halutaan ratkaista. Ilman selke\u00e4\u00e4 ongelmanm\u00e4\u00e4rittely\u00e4 teko\u00e4ly j\u00e4\u00e4 helposti kokeiluksi, joka ei juurru eik\u00e4 tuota tavoiteltuja hy\u00f6tyj\u00e4. Toiseksi, teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misen kehitt\u00e4misen tulisi olla osallistavaa, iteratiivista ja oppimisen mahdollistavaa; tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 kokeiluja, arvioidaan vaikutuksia ja tarvittaessa korjataan suuntaa. T\u00e4ss\u00e4 kehityskulussa organisaation rakenteet, prosessit ja teko\u00e4ly ik\u00e4\u00e4n kuin r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n toimimaan yhdess\u00e4 saumattomaan yhteisty\u00f6h\u00f6n. Lopulta kyse on aina kulttuurisesta muutoksesta – organisaatiokulttuurimme m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, omaksutaanko teko\u00e4ly luontevaksi osaksi toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly ei ole irrallinen apuri, vaan sen tulisi asettua osaksi rakenteita, prosesseja ja rooleja. Siksi sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on pohjimmiltaan hyvin suunnitelmallista organisaation kehitt\u00e4mist\u00e4, ei tekninen hanke tai projekti. Teko\u00e4lyll\u00e4 ei tule tavoitella pikavoittoja. Ratkaisevaa on, kuinka systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti pystymme uudistamaan organisaatiotamme uusien teknologioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Mik\u00e4li t\u00e4ss\u00e4 onnistumme, pystymme sosiaali- ja terveyspalveluissa vapauttamaan resursseja kaikista t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n: ihmisen hyvinvointiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monet organisaatiot, my\u00f6s sosiaali- ja terveysalalla, ovat kompastuneet digitalisaation aikana samaan kiveen: uutta teknologiaa on tarkasteltu l\u00e4hinn\u00e4 irrallisena ratkaisuna tai lis\u00e4osana, joka on \u201dtipautettu\u201d osaksi arkea ja j\u00e4\u00e4ty odottelemaan tuottavuushy\u00f6tyj\u00e4. My\u00f6hemmin on havahduttu siihen, ett\u00e4 teknologia ei muuttanutkaan juuri mit\u00e4\u00e4n, koska rakenteet, prosessit ja vastuiden jakoon liittyv\u00e4t seikat j\u00e4iv\u00e4t huomioimatta ja digitalisaation johtaminen ontui.
\n
Column in English<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5490,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798263,110189],"tags":[39709,7402,798249,798242],"class_list":["post-5462","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2026","category-kolumni","tag-henkilostojohtaminen","tag-johtaminen","tag-organisaatiokulttuuri","tag-tekoaly"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/02\/Leinonen_kolumni_Lumen_1_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1q6","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5462","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5462"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5462\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5495,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5462\/revisions\/5495"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5462"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5462"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5462"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}