{"id":5483,"date":"2026-02-05T06:50:00","date_gmt":"2026-02-05T04:50:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5483"},"modified":"2026-02-03T08:34:49","modified_gmt":"2026-02-03T06:34:49","slug":"inhimilliset-tekijat-tekoalyn-kayttoonotossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/02\/05\/inhimilliset-tekijat-tekoalyn-kayttoonotossa\/","title":{"rendered":"Inhimilliset tekij\u00e4t teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Anu Pruikkonen, HTT, koulutusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa osaksi asiantuntijaty\u00f6n arkea on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon samaa kuin sosiaalisen median l\u00e4pimurrossa aikanaan. Teknologia on nopeasti ja helposti saatavilla, ja k\u00e4ytt\u00f6 l\u00e4htee liikkeelle yksil\u00f6iden kokeiluista, ei niink\u00e4\u00e4n organisaatioiden muotoilemista tavoitteista ja tahtotiloista. K\u00e4ytt\u00f6kokemukset ja k\u00e4yt\u00e4nteet syntyv\u00e4t pienist\u00e4 oivalluksista ja kollegoiden vinkeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aivan kuten miss\u00e4 tahansa muutostilanteessa osa innostuu ja osa ei. Miksi n\u00e4in? Korkeakoulussa puhumme luonnollisesti osaamisesta ja sen merkityksest\u00e4. Silti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ellei t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ovat asenteet ja motivationaaliset tekij\u00e4t. Se, mit\u00e4 ajattelen asiasta ja miten suhtaudun siihen. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 asenteiden ja motivaation tarkastelu on oleellista. Ne eiv\u00e4t muutu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osaamista. T\u00e4m\u00e4 voi kuulostaa koulutusorganisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta kerettil\u00e4iselt\u00e4 ajatukselta, mutta tiedon lis\u00e4\u00e4minen ei automaattisesti muutu toiminnaksi etenk\u00e4\u00e4n asioissa, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t omien ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. T\u00e4st\u00e4h\u00e4n teko\u00e4lyn omaksumisesta osaksi ty\u00f6t\u00e4 on suurelta osin kyse.<\/p>\n\n\n\n

Ne, jotka kokevat teko\u00e4lyyn henkil\u00f6kohtaista paloa, ovat sis\u00e4isesti motivoituneita. Heille uuden ty\u00f6kalun opettelu ei ole velvollisuus, vaan kiinnostava mahdollisuus. Samalla on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 suhtautuu teko\u00e4lyyn hyvin eri tavoin –  innostuneesti, varauksella, ep\u00e4luuloisesti tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton mallit<\/em> 1980-luvulta l\u00e4htien (esim. Davis 1989, Venkatesh ja Davis 2000) tuovat esille k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon vaikuttavina tekij\u00f6in\u00e4 muun muassa asenteen teknologiaa kohtaan, koetun k\u00e4yt\u00f6n helppouden, odotetun hy\u00f6dyn, k\u00e4yt\u00f6n hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden ja sosiaaliset, kuten kollegojen, vaikutukset. Asenteita voidaan tarkastella my\u00f6s arvojen<\/em> kautta. Arvottaako yksil\u00f6 teko\u00e4ly\u00e4 my\u00f6nteisesti vai kielteisesti? Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tai lis\u00e4arvoa siit\u00e4 on minulle ja ty\u00f6kontekstissa organisaatiolle, asiakkaalle ja ennen kaikkea oppijalle? Pirullista teko\u00e4lyss\u00e4, kuten monissa muissakin uusissa teknologioissa, on se, ett\u00e4 tunnistettujen hy\u00f6tyjen rinnalla on usein l\u00e4hes yht\u00e4 paljon haittoja tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin tietosuojaan ja etiikkaan liittyvi\u00e4 reunaehtoja, teko\u00e4lyn kontekstissa lopulta my\u00f6s oman ty\u00f6n merkityksen pohdintaa.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisist\u00e4 motivaatioteorioista yksi tunnetuimmista, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteoria<\/em> (Deci & Ryan 2000), tarjoaa t\u00e4h\u00e4n hy\u00f6dyllisen linssin. Se korostaa kolmea psykologista perustarvetta: kompetenssia<\/em>, autonomiaa<\/em> ja yhteenkuuluvuutta<\/em>. Kun n\u00e4m\u00e4 toteutuvat, syntyy merkityksellisyyden kokemus, joka on sis\u00e4isen motivaation l\u00e4hde.<\/p>\n\n\n\n

Autonomia<\/em> toteutuu korkeakoulukontekstissa usein ainakin periaatteessa, koska teko\u00e4ly on monella k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 osana ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 tietyin reunaehdoin. Mutta autonomiaan liittyy my\u00f6s se, ett\u00e4 toiminta on omien arvojen mukaista.  Pohjimmiltaan kyse on siis esimerkiksi siit\u00e4, koenko teko\u00e4lyn voivan aidosti edist\u00e4\u00e4 oppimista ja pedagogisia tavoitteita. Kompetenssissa<\/em> keski\u00f6\u00f6n nousee hallinnan tunne: kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 olen \u201casian p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d. Teko\u00e4lyn nopea kehittyminen tekee t\u00e4m\u00e4n vaikeaksi. Se, mik\u00e4 toimi viime viikolla, ei ehk\u00e4 toimikaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Syntyy pysyv\u00e4 jatkuvan oppimisen tarve. Mist\u00e4 siihen l\u00f6ytyy motivaatio, ja miten sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4 ilman, ett\u00e4 se muuttuu kuormaksi?<\/p>\n\n\n\n

Kolmas perustarve, yhteenkuuluvuus<\/em>, on tunne siit\u00e4, ett\u00e4 olemme kytk\u00f6ksiss\u00e4 toisiimme. Organisaatiokontekstissa teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 merkityksen rakentamista, joka voi osaltaan rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ammattikorkeakoulukent\u00e4ss\u00e4 Arenen teko\u00e4lysuositukset tarjoavat t\u00e4h\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdaksi yhteisen viitekehyksen. Niiden soveltaminen edellytt\u00e4\u00e4 ja samalla mahdollistaa yhteisen \u201ctolkun tekemisen\u201d. Yhteisesti jaetun ymm\u00e4rryksen siit\u00e4, mit\u00e4 teko\u00e4ly meill\u00e4 tarkoittaa, miten sen kanssa toimimme ja miten se kytkeytyy perusteht\u00e4viimme.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto organisaatiossa ei ole teknologinen projekti. Tied\u00e4mme aiemmasta tutkimuksesta, ett\u00e4 digitalisaatiohankkeet ep\u00e4onnistuvat, jos toteutusta johdetaan teknologia edell\u00e4. Sama p\u00e4tee teko\u00e4lyyn. Kyse on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin inhimillisten tekij\u00f6iden ja organisatoristen tekij\u00f6iden vaikutuksen yht\u00e4aikaisesta huomioimisesta. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n Lumen-lehden teemanumeron kolumnisti tutkimusjohtaja Jaana Leinonen Lapin hyvinvointialueelta pohtii kolumnissaan teko\u00e4lyn edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 systeemist\u00e4 muutosta, jossa teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana organisaation suunnitelmallista kehitt\u00e4mist\u00e4 ja se asemoidaan osaksi organisaation rakenteita, prosesseja ja rooleja.<\/p>\n\n\n\n

Lehden useissa artikkeleissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teko\u00e4ly\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ammatillisessa arjessa<\/strong>. Mirka Hienonen<\/em> pohtii puheenvuorossaan, miten teko\u00e4ly muuttaa ty\u00f6ntekij\u00e4n suhdetta omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, osaamiseensa ja ammatti-identiteettiins\u00e4. Humoristisesti kirjoitetussa Hubotti 3.0 teema-artikkelissaan Sisko H\u00e4iki\u00f6<\/em> ja Minna V\u00e4yrynen<\/em> tarkastelevat teko\u00e4ly\u00e4 kielten opetuksen ja viestint\u00e4- ja vuorovaikutusosaamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Samaan tematiikkaan kytkeytyy Outi K\u00e4hk\u00f6sen<\/em> teema-artikkelit teko\u00e4lysovelluksista kielen k\u00e4\u00e4nt\u00e4jin\u00e4 ja teko\u00e4lyst\u00e4 monimediaisen hankeviestinn\u00e4n v\u00e4lineen\u00e4. Opiskelijoiden kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 teko\u00e4lyperustaisesta hankeideoinnin sparrausty\u00f6kalusta raportoi Kaisa Pyykk\u00f6nen<\/em>. Olli Laitinen<\/em> puolestaan pohtii teko\u00e4lyn muutosvauhtia ja ymm\u00e4rryst\u00e4mme siit\u00e4 ja Mirva Juntti<\/em> puheenvuorossaan yhteist\u00e4 matkaansa teko\u00e4lyn kanssa asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4. Hannamari K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen<\/em> ja Eija Jumisko<\/em> kirjoittavat tiedolla johtamisesta ja teko\u00e4lyn mahdollisuuksista ennakointikyvykkyyden vahvistajana ja Pirja Fagerlund<\/em> ja Milla Immonen<\/em> puolestaan tarkastelevat teko\u00e4lyn mahdollisia vaikutuksia projektiammattilaisten ty\u00f6hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4lyst\u00e4 oppimisessa ja osaamisen kehittymisess\u00e4<\/strong> teemasta kirjoittavat Maria Joutsenvirta<\/em> pohtien teko\u00e4ly uudistavan oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 Riikka Partanen<\/em> ja Tanja Kyykk\u00e4<\/em> kirjoittavat opiskelijoiden ja teko\u00e4lyn jaetusta toimijuudesta oppimisessa ja opiskelussa. Teko\u00e4lyyn liittyvi\u00e4 vastuullisuus- ja laatun\u00e4k\u00f6kulmia<\/strong> pohtivat Outi Rantam\u00e4ki<\/em> ja Maarit Tihinen<\/em> artikkelissaan teko\u00e4lychatbotin kehitt\u00e4misess\u00e4 ja Tuuli Nivala<\/em> generatiivisen teko\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n vastuuta kuluttajan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n

Matkailutoimialaa ja teko\u00e4ly\u00e4<\/strong> k\u00e4sittelev\u00e4t teema- artikkeleissaan Petra Paloniemi<\/em>, P\u00e4ivi Hanni-Vaara<\/em> ja Outi K\u00e4hk\u00f6nen<\/em> myynti- ja markkinointiprosessien n\u00e4k\u00f6kulmasta ja ennakoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Pasi Satokangas<\/em> ja Tiina M\u00e4ki-Pet\u00e4j\u00e4<\/em> tarkastelevat teko\u00e4lyn mahdollisuuksia ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ennakoinnissa matkailualalla. Sari Pramila-Savukoski<\/em>, Outi Mattila<\/em>, Hannele Kauppila<\/em> ja Seija Taattola<\/em> kirjoittavat teko\u00e4lyn mahdollisuuksista hoitoty\u00f6ss\u00e4<\/strong> ja sen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 teko\u00e4lyn edellytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Davis, F. D. (1989). Perceived Usefulness, Perceived Ease of Use, and User Acceptance of Information Technology. MIS Quarterly<\/em>, 13(3), 319-340. <\/p>\n\n\n\n

Deci, E.L. & Ryan, R.M. (2000.) The \u201cWhat\u201d and \u201cWhy\u201d of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227-268.<\/p>\n\n\n\n

Venkatesh, V., & Davis, F. D. (2000.) A theoretical extension of the technology acceptance model: Four longitudinal field studies. Management Science, 46(2), 186\u2013204.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto organisaatiossa ei ole teknologinen projekti. Tied\u00e4mme aiemmasta tutkimuksesta, ett\u00e4 digitalisaatiohankkeet ep\u00e4onnistuvat, jos toteutusta johdetaan teknologia edell\u00e4. Sama p\u00e4tee teko\u00e4lyyn. Kyse on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin inhimillisten tekij\u00f6iden ja organisatoristen tekij\u00f6iden vaikutuksen yht\u00e4aikaisesta huomioimisesta.<\/p>\n

Lumen-lehden numeron 1\/2026 teemana on Teko\u00e4ly. Nyt.
\nTervetuloa lukijaksi!\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5424,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798263,110190],"tags":[798242,31084],"class_list":["post-5483","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2026","category-paakirjoitus","tag-tekoaly","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/01\/Pruikkonen_paakirjoitus_Lumen_1_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1qr","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5483","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5483"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5484,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5483\/revisions\/5484"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5424"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}