{"id":550,"date":"2016-09-29T09:36:40","date_gmt":"2016-09-29T06:36:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=550"},"modified":"2016-09-29T15:14:25","modified_gmt":"2016-09-29T12:14:25","slug":"paloturvallista-puukerrostalorakentamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/09\/29\/paloturvallista-puukerrostalorakentamista\/","title":{"rendered":"Paloturvallista puukerrostalorakentamista"},"content":{"rendered":"

Lumen 2\/2016 TEEMA-ARTIKKELI<\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Valtteri Pirttinen, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), projekti-insin\u00f6\u00f6ri, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Suomen kaltaisissa kehittyneiss\u00e4 maissa rakentaminen aiheuttaa l\u00e4hes puolet hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 [1]. Huoli ilmastonmuutoksesta on ajanut my\u00f6s rakennussektoria eteenp\u00e4in kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisia keinoja rakentaa ja tuottaa energiaa. Yhten\u00e4 hyvin potentiaalisena ratkaisuna v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakentamisen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n puuta. Puu on ainoa rakennusmateriaali, joka sitoo hiilt\u00e4 itseens\u00e4. Vaikkakin puu on kaikille suomalaisille tuttu m\u00f6kkien ja omakotitalojen runkomateriaalina, on siit\u00e4 aikojen saatossa Suomessa rakennettu vajaat 50 kerrostaloa [2]. Puun k\u00e4ytt\u00f6 asuinkerrostalon runkomateriaalina ulkomailla on ollut yleist\u00e4 jo vuosikymmeni\u00e4. Viime vuosina puun k\u00e4ytt\u00f6 asuinkerrostalojen runkomateriaalina on yleistym\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s Suomessa. Puhuttaessa puukerrostaloista yleens\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 nousee esille kysymys \u201dOvatko puukerrostalot paloturvallisia?\u201d<\/p>\n

Puukerrostalojen palosuojaus<\/h2>\n

Suomen rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman osa E1 Rakennusten paloturvallisuus <\/em>uudistettiin 15.4.2011. Tuolloin laaditut uudistukset mahdollistivat puurunkoisten ja puulla verhottujen kerrostalojen rakentamisen taulukkomitoituksella paloluokassa 2 aina kahdeksaan kerrokseen saakka [3]. Puukerrostalojen paloturvallisuudesta huolehditaan rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelmassa monin keinoin, n\u00e4it\u00e4 menetelmi\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n seuraavassa kappaleessa.<\/p>\n

Puukerrostalot ovat aina varustettava automaattisella sammutusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, eli kaikki huoneistot ovat sprinkleroitava. Kantavat puurakenteet on suojattava suojaverhouksella, yleens\u00e4 sis\u00e4tiloissa suojaus toteutetaan kipsilevyin. Julkisivuverhouksen tuuletusrakoihin tehd\u00e4\u00e4n palokatkot, joilla ulkopuolisen palon levi\u00e4mist\u00e4 torjutaan. Puujulkisivuisen puukerrostalon mahdollinen julkisivupalon levi\u00e4minen tulee est\u00e4\u00e4 yl\u00e4pohjaan ja sen onteloon esimerkiksi palor\u00e4yst\u00e4\u00e4ll\u00e4. Puukerrostalon jakaminen palo-osastoihin tehd\u00e4\u00e4n samalla periaatteella kuin betonirakenteisessa kerrostalossa. Usein my\u00f6s puukerrostalojen ensimm\u00e4inen kerros toteutetaan betonisena [3].<\/p>\n

\"kuvio-pirttinen\"<\/p>\n

Kuvissa 2, 3, 4 ja 5 esitell\u00e4\u00e4n palosuojauksen menetelmi\u00e4.<\/p>\n

\"kuvat-pirttinen\"<\/p>\n

Kuva 2. Sprinkleri [4] \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 Kuva 3. Julkisivun palokatko [4]\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kuva 4. Suojaverhous [4]\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kuva 5. Palor\u00e4yst\u00e4s [4]<\/h6>\n

 <\/p>\n

Tilastojen perusteella kerrostalojen tulipalot saavat alkunsa l\u00e4hes aina irtaimiston palamisesta. Suurin osa asuntojen tulipaloista johtuvat tupakoinnista, s\u00e4hk\u00f6vioista tai tuhopoltosta. Puukerrostalojen automaattisesti toimivat sprinklerit sammuttavat irtaimistopalon jo hyviss\u00e4 ajoin, est\u00e4en samalla tulen levi\u00e4misen. Nykyisten suhteellisen tiukkojen puukerrostalon palovaatimusten perusteella voidaankin todeta, ett\u00e4 kerrostalon paloturvallisuuden kannalta vaarallisin riskitekij\u00e4 on asunnon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 runkomateriaalin sijaan. [5]<\/p>\n

\"pilakuva-pirttinen\"<\/p>\n

Kuva 6. Palovaarallisin yhdistelm\u00e4, Jari sarjakuva [2]<\/p>\n

Puukerrostalot muualla<\/h2>\n

Suomi on valtavista mets\u00e4varoistaan huolimatta melko uusi tekij\u00e4 puukerrostalorakentamisen saralla. Amerikassa ensimm\u00e4iset puukerrostalot on rakennettu jo 135 vuotta sitten [6]. Nyky\u00e4\u00e4n Pohjois-Amerikassa, Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa puukerrostalorakentaminen on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, runkoj\u00e4rjestelmi\u00e4 on useita sek\u00e4 niist\u00e4 on runsaasti tietoa ja kokemusta saatavilla [7]. L\u00e4hin hyv\u00e4 esimerkki puukerrostalorakentamisesta l\u00f6ytyy rakkaasta naapurimaastamme, Ruotsista.<\/p>\n

Ruotsissa puukerrostalorakentamisen markkinaosuus asuinkerrostalorakentamisessa on eri l\u00e4hteiden mukaan 15-20% (Suomessa 6%) [2]. Syit\u00e4 naapurimaamme suurempaan puukerrostalokantaan on useita, esimerkiksi pitk\u00e4lle kehitetty teollinen tuotanto, pidempi historia puukerrostalorakentamisesta sek\u00e4 kevyemm\u00e4t palom\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n palom\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n selit\u00e4 puukerrostalorakentamisen saavuttamaa markkinaosuutta. Vertailun vuoksi on kuitenkin mainittava, ett\u00e4 Ruotsin \u00a0palom\u00e4\u00e4r\u00e4ykset muun muassa mahdollistavat puupintojen esille j\u00e4tt\u00e4misen Suomen palom\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 helpommin [2][3]. Puupintojen piilottaminen onkin aiheuttanut puukerrostalorakentamisen kanssa tekemisiss\u00e4 olevien keskuudessa h\u00e4mmennyst\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 puurakentamisen kansainv\u00e4lisess\u00e4 seminaarissa, Forum Wood Building Nordicissa yleis\u00f6st\u00e4 esitettiin humoristinen kysymys Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rakennusneuvos Teppo Lehtiselle: \u201dEnt\u00e4, jos k\u00e4yt\u00e4mme ruotsalaista puuta, saammeko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 puupintoja enemm\u00e4n n\u00e4kyviin?\u201d<\/p>\n

Yhteenveto<\/h2>\n

Kokemusten, useiden tutkimusten sek\u00e4 Suomen palom\u00e4\u00e4r\u00e4ysten perusteella voidaan vastata my\u00f6nt\u00e4v\u00e4st\u00e4 alussa esitettyyn kysymykseen: \u201dOvatko puukerrostalot paloturvallisia?\u201d Puukerrostalojen sprinkleripakon takia puukerrostaloja voidaan pit\u00e4\u00e4 asukkaan hengen kannalta paloturvallisimpina kuin betonikerrostalot, joissa sprinklausta ei vaadita. Puukerrostaloalan toimijoille on ennakkotietojen mukaan tulossa helpotuksia vuonna 2017 tulevassa uudessa rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman paloturvallisuus asetuksessa (E1). Uuden asetuksen my\u00f6t\u00e4 muun muassa puupintoja on mahdollista j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyviin aiempaa enemm\u00e4n puukerrostaloissa. [8].<\/p>\n

Lapin AMK:ssa puurakentamisen tutkimusty\u00f6t\u00e4 on tehty viime aikoina CLT-rakentamisen saralla. CLT (=Cross Laminated Timber) tarkoittaa rakennusmateriaalia, jossa laudoista kerroksittain ristiinliimatut, massiiviset puulevyt toimivat pysty- tai vaakaelementtein\u00e4. CLT-tekniikka on yksi puukerrostalojen toteutuksissa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 rakennej\u00e4rjestelmist\u00e4 [3]. Vuosina 2013-2015 toteutettiin CLT-koetalo-projekti yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kemin Digipolis Oy:n ja Ammattiopisto Lappian kanssa. CLT-koetalo-projektissa Lapin AMK tuotti tutkittua tietoa CLT-rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta. Yhteisty\u00f6 Kemin Digipolis Oy:n kanssa jatkuu Future possibilities for CLT \u2013 projektissa (2015-2018), jossa on mukana my\u00f6s Centrian ammattikorkeakoulu, Luulajan tekninen yliopisto sek\u00e4 Ruotsin tekninen tutkimusinstituutti. Future possibilities for CLT \u2013 projektin keskeisimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 alueen tiet\u00e4myst\u00e4 CLT-rakentamisesta ja sen kilpailukyvyst\u00e4 nykyhetkell\u00e4 ja tulevaisuudessa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

[1] Suomen Tulevaisuus, Hyvinvointia puusta 2016. Tiedesarja. Ohjaus: Nina Pulkkis. Tuotanto: Franck Media<\/p>\n

[2] Karjalainen Markku, Kerrostalorakentaminen Suomessa, Puuidea 2016. 17.3.2016 http:\/\/www.puumies.fi\/pdf\/Markku%20Karjalainen.pdf<\/a><\/p>\n

[3] Tolppanen Janne, Karjalainen Markku, Lahtela Tero, Viljakainen Mikko. Suomalainen puukerrostalo \u2013 Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen. Helsinki: Opetushallitus, 2013.<\/p>\n

[4] Lahtela Tero, Puukerrostalon palom\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja palosuojamaalit, Puuidea 2016 puukerrostalorakentamisen seminaari. 17.3.2016 http:\/\/www.puumies.fi\/pdf\/Tero%20Lahtela.pdf<\/a><\/p>\n

[5] Sprinklaus pakolliseksi asuinkerrostaloihin. Puuinfo 8.12.2011 http:\/\/www.puuinfo.fi\/tiedote\/sprinklaus-pakolliseksi-asuinkerrostaloihin<\/a><\/p>\n

[6] Karjalainen Markku, Suomi on puukerrostalojen takapajula. Kansan Sanomat 16.4.2010 http:\/\/www.kansanuutiset.fi\/artikkeli\/2196516-suomi-on-puukerrostalojen-takapajula<\/a><\/p>\n

[7] Karjalainen Markku, Puun k\u00e4yt\u00f6lle rakentamisessa valoisat n\u00e4kym\u00e4t. Puuinfo 4.2.2011 http:\/\/www.puuinfo.fi\/tiedote\/markku-karjalainen-puun-k%C3%A4yt%C3%B6lle-rakentamisessa-valoisat-n%C3%A4kym%C3%A4t<\/a><\/p>\n

[8] Lehtinen Teppo, Simplyfying the Norms \u2013 Wood Construction, Forum Wood Building Nordic 15.-17.6.2016. http:\/\/forum-woodnordic.com\/wp-content\/uploads\/2015\/09\/B4.1-Teppo-Lehtinen.pdf<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

asiasanat: paloturvallisuus, puukerrostalot, tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ovatko puukerrostalot paloturvallisia? Kerrostalon paloturvallisuuden kannalta vaarallisin riskitekij\u00e4 on asunnon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 runkomateriaalin sijaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":482,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[683690,110187],"tags":[110390,30368],"class_list":["post-550","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-16","category-teema-artikkeli","tag-rakentaminen","tag-turvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/09\/Pirttinen-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2016.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-8S","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/550","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=550"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/550\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":639,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/550\/revisions\/639"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/482"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=550"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=550"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=550"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}