{"id":5563,"date":"2026-04-23T06:36:00","date_gmt":"2026-04-23T03:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5563"},"modified":"2026-04-20T08:15:33","modified_gmt":"2026-04-20T05:15:33","slug":"kohti-teollista-rakentamista-ja-sen-yli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/04\/23\/kohti-teollista-rakentamista-ja-sen-yli\/","title":{"rendered":"Kohti teollista rakentamista – ja sen yli"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hanna M\u00e4kitalo, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), asiantuntija, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"EU:n<\/figure>\n\n\n\n

Rakentamisen toimiala el\u00e4\u00e4 murrosvaihetta, jossa rakennusten valmistuksen ja siihen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n osaamisen koulutuksen kentt\u00e4 muuttuu. Olemme tottuneita toistelemaan yleisi\u00e4 mantroja, kuten \u201dTehd\u00e4\u00e4n, kuten on aina tehty\u201d tai \u201dRakentamisen tuottavuus ei ole kasvanut nelj\u00e4\u00e4n vuosikymmeneen\u201d. Tilanne ajaa v\u00e4kisinkin toistuvasti ajattelemaan, ett\u00e4 olemmeko todella n\u00e4in j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isi\u00e4 ja muuttumattomia?<\/p>\n\n\n\n

Tuottavuuden ruostunut lukko odottaa edelleen avaajaansa<\/h2>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainitun kaltaisissa lauseissa voi sin\u00e4ns\u00e4 olla per\u00e4\u00e4 ja yleisesti se, mihin uskomme, vahvistuu. Tutkimukset luovat kuvaa siit\u00e4, kuinka rakennusalan ty\u00f6n tuottavuus on pysynyt muuttumattomana koko toisen vuosituhannen alun. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tarkastelu osoittaa samaa trendi\u00e4 ja ty\u00f6maatekemisen tehottomuus on alalla yleisesti tunnistettu ongelma. Rakennusalan tuottavuudella tarkoitetaan kyky\u00e4 tuottaa ja kehitt\u00e4\u00e4 kustannustehokkaita ratkaisuja niin, ett\u00e4 itse prosessi synnytt\u00e4\u00e4 samalla enemm\u00e4n arvoa tuottavia tulevaisuuden palveluja ja tuotteita (Ahonen ym. 2020, 11).<\/p>\n\n\n\n

Tehdastuotannossa yritysverkostot ovat pidempiaikaisia kuin perinteisess\u00e4 rakentamisessa. T\u00e4m\u00e4 on tunnistettu rakentamisen laatua ja innovatiivisuutta parantavaksi tekij\u00e4ksi. Perinteinen rakentaminen on toisenlainen toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Pinttyneet toimintamallit haittaavat kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 yrityksiss\u00e4 ett\u00e4 sidosryhmiss\u00e4 ja rakennushankkeet muodostuvat monis\u00e4ikeisiksi projekteiksi, joissa kehitt\u00e4misty\u00f6n edellytykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t heikoiksi, kun kokonaistoteutuksen arviointi, analysointi ja oppiminen eiv\u00e4t ole kenenk\u00e4\u00e4n tai mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen toimijan vastuulla. (Ahonen ym. 2020, 165\u2013167.)<\/p>\n\n\n\n

Kiinteist\u00f6nomistajat ja rakennuttajat (Rakli) ry:n p\u00e4\u00e4ekonomisti Julia Ruotsi nostaa Kauppalehden tuoreessa mielipidekirjoituksessaan esiin TKI-ty\u00f6n merkityksen. Ruotsin mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioty\u00f6 voidaan n\u00e4hd\u00e4 rakentamisen kasvun keskeisin\u00e4 avaintekij\u00f6in\u00e4. (Kauppalehti 2026.) Lapin ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun yhteistoteutus TROK – Teollisen rakentamisen osaamisten kehitt\u00e4minen -hanke pyrkii tunnistamaan juurisyit\u00e4 totuttujen toimintatapojen taustalla, selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yritysten nykytilaa ja hakemaan ratkaisuja toimialan ongelmiin sek\u00e4 tulevaisuuden koulutustarpeisiin ja -sis\u00e4lt\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Haastavat ovat ajat ja muutosta vaaditaan, jotta p\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 2017 rakennusala tuotti arvonlis\u00e4\u00e4 noin kuudesosan koko Suomen bruttokansantuotteesta ja ty\u00f6llisti noin viidenneksen koko yrityskent\u00e4n ty\u00f6voimasta (Ahonen ym. 2020, 16), joten rakentamisen voidaan todeta olevan kansantaloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4 ala sek\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 investointien n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna. Talonrakentamisen osuus on nykyisin 42 prosenttia koko alan ty\u00f6llisyydest\u00e4 (Ahonen ym. 2020, 17).<\/p>\n\n\n\n

Suomessa rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on globaalisti tarkasteltuna suuri. Rakentamisen osuus globaalista bruttokansantuotteesta on 13 prosenttia, rakentamisen ala vastaa liki puolesta maailman kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja asuinsektorin energiantarve kattaa 40 prosenttia maailman kulutuksesta – ensisijaisesti l\u00e4mmitys- ja j\u00e4\u00e4hdytysj\u00e4rjestelmien kautta (Rojas-Herrera ym. 2025). Ei siis ole lainkaan ihme, ett\u00e4 teema on jatkuvasti ajankohtainen ja uusia toimintatapoja pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aktiivisesti.<\/p>\n\n\n\n

Rakentamiseen liittyy valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia sidonnaisuuksia ja kerrannaisvaikutuksia. Toimialan kehityksess\u00e4 on heijastumia muilta toimialoilta – ja vastaavasti muille toimialoille. Suomen talouskasvu j\u00e4i vuonna 2025 nollan tienoille, rakentamisen volyymi vuotta 2024 alemmalle tasolle, ja huonot ty\u00f6llisyysluvut kasvattavat matalapainetta kuluttajamarkkinoilla (Tilastokeskus 2026; Vihmo 2025). Vallitseva tilanne heijastuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuluttajien luottamukseen ja investointihalukkuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuodet ovat olleet rakennusalalle kaiken kaikkiaan haastavaa aikaa. Vuosikymmenen vaihteen vilkkaiden rakentamisvuosien j\u00e4lkeen seuranneet hiljaisemmat ajat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t viime vuoden tilastojen perusteella tasaantuneen, mutta selke\u00e4\u00e4 nousua ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole n\u00e4kyviss\u00e4 (Forecon 2026.) Tulevat vuodet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suunnan, jota t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voidaan vain arvioida \u2013 ja toivoa parasta.<\/p>\n\n\n\n

Jossainhan meid\u00e4n t\u00e4ytyy asua<\/h2>\n\n\n\n

Vaikka rakentamisen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut, tehdastuotannon suhdannen\u00e4kym\u00e4t ovat kuitenkin nousujohteiset. Rakentamisen tehdastuotannon osuus kaikesta rakentamisesta on kasvanut ja tuoreet markkinaraportit ennakoivat esivalmistettujen rakennusten markkinaosuuden jatkavan tasaista kasvua my\u00f6s tulevina vuosina (MENAFN 2025).<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s pientalosektori on viett\u00e4nyt viime vuodet hiljaiseloa. Kun tarkastellaan rakentamisen kokonaisuutta, pientalojen osuus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 30 vuoden tarkastelujakson alimmalla tasolla ja pientalojen osuus on alle kolmannes (27 %) kaikesta uudistuotannosta (STT 2025). Investointikyky tai -halukkuus on edelleen alhaista t\u00e4ll\u00e4kin sektorilla.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4varmoina aikoina investoinneista p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n varovaisemmin. Samaan aikaan rahoituksen saaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rahoittaja vakuuttuu projektin kannattavuudesta. Viime vuosien ep\u00e4varmuus on heijastunut jopa valmistalorakentamiseen ja pankit ovat ajoittain suhtautuneet varauksella my\u00f6s t\u00e4m\u00e4nkaltaisiin toteutuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ennakoitavampi ja hallitumpi rakentamisen kokonaisuus on, sit\u00e4 helpompi eri tahojen on uskoa ja sitoutua siihen. Kun prosessi on selke\u00e4, kustannukset hallinnassa ja lopputuloksen laatuun voi luottaa, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen taustalla on turvaa ja vakautta. Juuri t\u00e4llaiset riskienhallinnan keinot ovat niit\u00e4, jotka vahvistavat investointihalukkuutta silloinkin, kun yleinen markkinatilanne on haastava.<\/p>\n\n\n\n

Tehdastuotannon avulla kohti tuottavuutta ja laatua<\/h2>\n\n\n\n

Tehdastuotanto pyrkii vakiointiin ja varmuuteen (Kauppinen, Annunen & Haapasalo 2024). Hallitut prosessit pienent\u00e4v\u00e4t riskej\u00e4 niin toteuttajan kuin tilaajankin n\u00e4k\u00f6kulmasta, joten voisiko tehdasvalmisteisten tuotteiden yleistyminen huojentaa rakentajan mielt\u00e4 siten, ett\u00e4 investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksen syntymisen kynnyskin madaltuisi?<\/p>\n\n\n\n

Ominaisuuksiltaan tehdastekeminen eroaa perinteisest\u00e4 rakentamisesta kolmella keskeisell\u00e4 tavalla. Ensinn\u00e4kin tuotanto perustuu jatkuviin, vakioituihin ja mitattavissa oleviin prosesseihin, jotka ovat tehdasrakentamisen perusedellytys. Toiseksi toimitusketjut ovat toistuvia, mik\u00e4 parantaa sek\u00e4 lopputuotteen laatua ett\u00e4 koko tuotantoketjun tuottavuutta. Kolmanneksi teollinen toimintatapa luo toistettavuutta, joka mahdollistaa tuotekehityksen ja laadun jatkuvan parantamisen tuote tuotteelta ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. (Kauppinen, Annunen & Haapasalo 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Teollinen rakentaminen t\u00e4ht\u00e4\u00e4 kustannustehokkuuteen ja rakennusajan lyhenemiseen, ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyjen saavuttamiseen sek\u00e4 ty\u00f6n laadun ja resurssitehokkuuden parantamiseen tarjoamalla esivalmistukseen ja modulaarisuuteen perustuvia ratkaisuja, jotka v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t improvisointia ja mukautuvat muuttuviin tarpeisiin. (Porthan 2018; Rojas-Herrera ym. 2025.) Laadun ja olosuhteiden hallinta paranee hallituissa olosuhteissa, kun rakentamisen ty\u00f6vaiheet ja laaduntarkkailu voidaan toteuttaa valvotusti, pienemm\u00e4ll\u00e4 vaihtelulla ja ilman s\u00e4\u00e4olosuhteiden riskej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perinteinen rakentaminen perustuu ainutkertaisiin kohteisiin ja vaihteleviin olosuhteisiin, jossa tekeminen on vahvasti kokemukseen nojaavaa ja ty\u00f6valtaista (Lehto 2020, 36). Tuotantomenetelm\u00e4t voivat tarjota ratkaisuja yleisiin haasteisiin, ja edell\u00e4 mainitun kaltaisia tekemisen tapoja voidaan soveltaa my\u00f6s perinteisess\u00e4 rakentamisessa. Perinteiset rakentamisen prosessit pitkine ja muuttuvine alihankkijaketjuineen voivat kuitenkin heikent\u00e4\u00e4 vakiointia ja tuotekehityst\u00e4 sek\u00e4 luoda tarpeettomia muuttujia.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeiden j\u00e4lkianalyysi on kehityksen edellytys<\/h2>\n\n\n\n

Alan toimijat ovat yhteisty\u00f6ss\u00e4 kehitt\u00e4neet rakennushankkeiden j\u00e4lkiarviointia varten jatkuvaa parantamista ja kehitysty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4. (Latvala 2026). J\u00e4lkianalyysi luo puitteita jatkuvalle parantamiselle, sill\u00e4 valmistuneiden kohteiden toteutuksen kokonaistarkastelu antaa meille mahdollisuuden oppia prosessin vahvuuksista ja kehitt\u00e4mistarpeista. Valitettavasti projektin kokonaisvaltainen j\u00e4lkianalyysi j\u00e4\u00e4 usein tekem\u00e4tt\u00e4 (Salminen 2026).<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkianalyysi edellytt\u00e4\u00e4 kommunikaatiota. Projektin sujuvuuteen liittyv\u00e4 palaute voi olla puutteellista, vaikka uusia kohteita tulee ja toteutuksissa t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n samanlaisiin ongelmiin kerta toisensa j\u00e4lkeen. Rakennusalalla kaivataan selkeit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja ty\u00f6kaluja tiedon jakamiseen (Koirala, Wang, Ackerman & Lee 2025.) Viestinn\u00e4n v\u00e4lineiden, menetelmien ja kommunikaatiotyylien aktiivinen kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin toisiamme ja kehitt\u00e4\u00e4 rakentamisen prosesseja.<\/p>\n\n\n\n

Rakentamisen hiljaisempi jakso antaa yrityksille tilaisuuden panostaa tuotekehitykseen ja toteutuvien projektien perusteellisempaan analysointiin. Kehitt\u00e4misty\u00f6n hy\u00f6tyjen tunnistaminen ja taloudellinen satsaus toiminnan kehitt\u00e4miseen auttaa osaamisen vahvistamisessa, parantaa vastuullisuutta ja tehostaa toimintaa seuraavaa nousukautta varten. Lis\u00e4ksi toiminnan optimointi tukee yrityksen edellytyksi\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t resurssit, kuten avainhenkil\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Tieto katoaa vaikenemalla \u2013 osaaminen yksin puurtamalla<\/h2>\n\n\n\n

Rakennusalan tietopohja rakentuu pitk\u00e4lti hiljaisen tiedon varaan, joten osaaminen ja ty\u00f6kokemus heijastuvat tuottavuuteen (Koirala, Wang, Ackerman & Lee 2025). Kun ty\u00f6vaiheiden ja prosessien toistettavuus paranee, osaaminen vahvistuu. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tieto kulkee osaajalta toiselle.<\/p>\n\n\n\n

Kilpailuyhteiskunta on ajanut meit\u00e4 ajattelemaan, ett\u00e4 jaettu tieto ei ole tietoa, mutta historia puolestaan opettaa meit\u00e4 siit\u00e4, kuinka oppipoika, kis\u00e4lli ja mestari tiesiv\u00e4t paikkansa ja kyvykkyys kehittyi tekem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 osaavan ammattilaisen opastuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta yritysten osaaminen ja tiet\u00e4mys luovat vahvan pohjan opetuksen kehitt\u00e4miselle. Kun tunnistamme nykyty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeita, voimme paremmin vastata sen vaatimuksiin. Samaan aikaan luomme edellytyksi\u00e4 yhteiskunnan elinvoimaisuudelle, osallisuudelle ja tuottavuuden kasvulle.<\/p>\n\n\n\n

Palataan hetkeksi otsikon teemaan. Kohti \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 ja sen yli on Buzz Lightyear -hahmon (Disney 2026) ikoninen fraasi, joka symboloi ennen kaikkea mahdollisuuksien rajattomuutta, uskallusta, tiedonjanoa sek\u00e4 jatkuvaa oppimista ja kehittymist\u00e4. Ilmaisu kuvaa pyrkimyst\u00e4 rajojen ylitt\u00e4miseen sek\u00e4 maailman ymm\u00e4rt\u00e4miseen uusista n\u00e4k\u00f6kulmista, ja juuri siit\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kaikessa pohjimmiltaan on kyse. Meid\u00e4n on uskallettava tehd\u00e4 ratkaisuja, jotka viev\u00e4t meid\u00e4t kohti tulevaisuuden rakentamisen aikaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Ahonen, A., Ali-Yrkk\u00f6, J., Avela A., Junnonen, J-M., Kulvik, M., Kuusi, T., M\u00e4k\u00e4r\u00e4inen K. & Puhto J. 2020. Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.<\/p>\n\n\n\n

Disney 2026. Buzz Lightyear. Viitattu 19.3.2026 https:\/\/characters.disney.com\/toy-story\/buzz-lightyear<\/a><\/p>\n\n\n\n

Forecon 2026. Rakennusmarkkinoiden seuranta ja ennakointi \u2013 Suomessa ja ulkomailla. Viitattu 18.3.2026 https:\/\/www.forecon.fi\/palvelut\/rakennusmarkkinoiden-seuranta-ja-ennakointi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kauppalehti 2026. Mielipidekirjoitus \/ Rakentamisen tuottavuuden parantamiseen vaaditaan tki-toimintaa. Kauppalehti 12.3.2026. Viitattu 19.3.2026 https:\/\/www.kauppalehti.fi\/uutiset\/a\/857f2180-c2e3-4518-b8e7-f1df4155c6b0<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kauppinen, L., Annunen, P. & Haapasalo, H. 2024. Systematic literature review of themes and definitions of industrialized construction. Viitattu 18.3.2026 https:\/\/www.emerald.com\/sasbe\/article\/doi\/10.1108\/SASBE-06-2024-0224\/1258867\/Systematic-literature-review-of-themes-and<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lehto, E. 2020.Rakentamisen tuottavuus. Viitattu 17.3.2026 https:\/\/labore.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Raportteja41.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

MENAFN 2025. Finland Prefabricated Construction Industry Report 2025 Market to Grow By 5.6% This Year – Modular, Volumetric, And Panelised Workflows Are Gaining Systemic Support. Viitattu 11.3.2026 https:\/\/menafn.com\/1109902732\/Finland-Prefabricated-Construction-Industry-Report-2025-Market-To-Grow-By-56-This-Year-Modular-Volumetric-And-Panelised-Workflows-Are-Gaining-Systemic-Support<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rojas-Herrera, C., Martinez-Soto, A., Avenda\u00f1o-Vera, C., Cancino Carrasco, R & Reyes Barbato, N. 2025. Industrialized Construction: A Systematic Review of Its Benefits and Guidelines for the Development of New Constructive Solutions Applied in Sustainable Projects. Viitattu 20.3.2026 https:\/\/www.mdpi.com\/2076-3417\/15\/5\/2308<\/a><\/p>\n\n\n\n

Porthan, P. 2018. Moduulirakentaminen tuo murroksen rakennusteollisuuteen. Viitattu 20.3.2026 https:\/\/talotekniikka-lehti.fi\/moduulirakentaminen-tuo-murroksen-rakennusteollisuuteen\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Salminen, K. 2026. Hankkeiden j\u00e4lkianalyysi on vastaus rakennusalan ikuisuuskysymykseen. Rakennuslehti 6.3.2026, 10\u201311.<\/p>\n\n\n\n

STT 2025. Pientaloja rakennetaan suomessa harvinaisen v\u00e4h\u00e4n. Viitattu 6.3.2026 https:\/\/yle.fi\/a\/74-20184049<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tilastokeskus 2026. Suomen kansantalous kasvoi vuonna 2025 niukasti. Viitattu 6.3.2026 https:\/\/stat.fi\/fi\/julkaisu\/cmfqkostw01nv0evy3hspblfz<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vihmo, J. Fifty-sixty-tilanne. Suhdannekatsaus Syksy 2025. Rakennusteollisuus. Viitattu 6.3.2026 https:\/\/rt.fi\/tietoa-alasta\/tilastot-ja-suhdanteet\/suhdannekatsaukset\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: kommunikaatio, osaamisen kehitt\u00e4minen, rakennustuotanto, rakennustuoteteollisuus, teollinen rakentaminen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuodet ovat olleet rakennusalalle kaiken kaikkiaan haastavaa aikaa. Vaikka rakentamisen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut, tehdastuotannon suhdannen\u00e4kym\u00e4t ovat kuitenkin nousujohteiset. Meid\u00e4n on uskallettava tehd\u00e4 ratkaisuja, jotka viev\u00e4t meid\u00e4t kohti tulevaisuuden rakentamisen aikaa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5538,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798267,4234],"tags":[54578,110390,6751],"class_list":["post-5563","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2026","category-artikkeli","tag-hankkeet","tag-rakentaminen","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Makitalo_artikkeli_Lumen_2_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1rJ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5563","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5563"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5563\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5572,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5563\/revisions\/5572"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5563"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5563"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}