{"id":5566,"date":"2026-04-23T06:38:00","date_gmt":"2026-04-23T03:38:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5566"},"modified":"2026-04-23T07:34:54","modified_gmt":"2026-04-23T04:34:54","slug":"siirrettavat-tilaelementtirakennukset-vastaus-pohjois-suomen-ihmisten-ympariston-ja-elinkeinoelaman-muuttuviin-tarpeisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/04\/23\/siirrettavat-tilaelementtirakennukset-vastaus-pohjois-suomen-ihmisten-ympariston-ja-elinkeinoelaman-muuttuviin-tarpeisiin\/","title":{"rendered":"Siirrett\u00e4v\u00e4t tilaelementtirakennukset \u2013 vastaus Pohjois-Suomen ihmisten, ymp\u00e4rist\u00f6n ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n muuttuviin tarpeisiin?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"https:\/\/lucit.sharepoint.com\/:b:\/s\/Julkisettiedostot\/IQBkPd7sX-F9S7MGoP8AB5w_ASBhOmdRSdPmywKrjiR8Rps?e=jmakxc\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Ville Airas, Ins. (YAMK), lehtori, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1851\" height=\"221\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-elinvoimakeskus-vaaka.jpg\" alt=\"EU:n osarahoittama ja elinvoimakeskuksen logot.\" class=\"wp-image-5561\" style=\"width:600px\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-elinvoimakeskus-vaaka.jpg 1851w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-elinvoimakeskus-vaaka-600x72.jpg 600w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-elinvoimakeskus-vaaka-1280x153.jpg 1280w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-elinvoimakeskus-vaaka-320x38.jpg 320w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-elinvoimakeskus-vaaka-1536x183.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1851px) 100vw, 1851px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Suomen v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 pian enemm\u00e4n kuin nuoria. T\u00e4m\u00e4 haastaa meid\u00e4t kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskuntaa siten, ett\u00e4 yksitt\u00e4isten ihmisten el\u00e4m\u00e4nkaaret voivat olla pidempi\u00e4 ja monimuotoisempia. V\u00e4est\u00f6 keskittyy my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n etel\u00e4iseen Suomeen ja muutamiin suuriin kasvukeskuksiin. (Dufva ym. 2026, 15, 22). T\u00e4ll\u00f6in harvaan asutuilla alueilla, kuten Pohjois-Suomessa ja Lapissa, asutuksen ennustetaan harventuvan entisest\u00e4\u00e4n. Samaan aikaan luontokadon ja ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat yh\u00e4 selvemmin n\u00e4kyviksi (Dufva ym. 2026, 43).<\/p>\n\n\n\n<p>On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 isoja kysymyksi\u00e4 ei voida ratkaista yksitt\u00e4isill\u00e4 toimenpiteill\u00e4. My\u00f6s rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrett\u00e4v\u00e4t tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi matkalla kohti hyv\u00e4\u00e4 tulevaisuutta?<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuljetettavaksi valmistettu &#8211; asuttavaksi tarkoitettu<\/h2>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"385\" height=\"256\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Kuva1-Airas.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-5570\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Kuva1-Airas.png 385w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Kuva1-Airas-320x213.png 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 385px) 100vw, 385px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 1<\/strong>. Tilaelementin asennuksen ja valmistamisen periaatekuva. Kuva on luotu teko\u00e4lyll\u00e4 16.3.2026, M365 Copilot GPT-5<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennus saa perusmuotonsa lattiasta, seinist\u00e4 ja katosta. Kokonaisuuteen vaikuttavat lis\u00e4ksi lukemattomat pienet yksityiskohdat sek\u00e4 eriasteiset talotekniset j\u00e4rjestelm\u00e4t. Syntyy ajatus, milloin rakennusta voisi ajatella tuotteena ja rakentamisen sijaan puhua kokoonpanosta, kuten teollisesti valmistettujen tuotteiden yhteydess\u00e4 yleens\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n? Talokirjaa selatessa mielleyhtym\u00e4 tuotekuvastoon on selke\u00e4, mutta luokitellaanko talo tuotteeksi vai rakennukseksi, vai voisiko se mahdollisesti olla niit\u00e4 molempia?<\/p>\n\n\n\n<p>Tehdasolosuhteissa tuotettu tilaelementti voi olla kokonainen siirrett\u00e4v\u00e4 rakennus tai sen osa. Tilaelementit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tehtaalta l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n v\u00e4lisein\u00e4t, valmiit sis\u00e4pinnat, kiintokalusteet sek\u00e4 putki- ja viem\u00e4r\u00f6inti-, ilmanvaihto ja s\u00e4hk\u00f6ty\u00f6t valmiiksi tehtyn\u00e4. Pienten siirrett\u00e4vien rakennusten kohdalla my\u00f6s vesikattorakenteet voivat sis\u00e4lty\u00e4 tilaelementtiin. Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen k\u00e4sityksen ty\u00f6maalla tapahtuvasta rakentamisesta- muodostaen erillisen palvelukokonaisuuden.<\/p>\n\n\n\n<p>Tilaelementtien fyysiset mitat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t EU- ja ETA-valtioissa voimassa olevien kuljetuss\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaisesti (Elinvoimakeskus 2026a, Elinvoimakeskus 2026b). S\u00e4\u00e4d\u00f6sten perusteella tilaelementin suositeltava leveys on enint\u00e4\u00e4n 4 metri\u00e4, korkeus enint\u00e4\u00e4n 3,2 metri\u00e4 ja pituus 10\u201315 metri\u00e4. Mik\u00e4li mitat kasvavat n\u00e4it\u00e4 suuremmiksi, kuljetuskustannukset nousevat merkitt\u00e4v\u00e4sti s\u00e4\u00e4d\u00f6sten edellytt\u00e4mien kuljetuksen aikaisten lis\u00e4toimenpiteiden seurauksena.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yksil\u00f6llinen koti muuttuvan maailman tarpeisiin<\/h2>\n\n\n\n<p>Koti on moniulotteinen k\u00e4site, jossa yhdistyv\u00e4t fyysiset, henkil\u00f6kohtaiset sek\u00e4 sosiaaliset ulottuvuudet. Mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 ei tee paikasta kotia ja kodin merkitykset vaihtelevat yksil\u00f6itt\u00e4in. (Sixsmith 1986, 285). Perinteisesti yhteisess\u00e4 kodissa on asunut useita henkil\u00f6it\u00e4. &nbsp;Nykyisin Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yhden ihmisen taloutta, joka on noin 47 prosenttia asuntokuntien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (Dufva ym. 2026, 24). Kodin merkitys ihmiselle s\u00e4ilyy muuttumattomana, vaikka fyysisen koon tarve pienenee. Tilaelementit soveltuvat erinomaisesti kasvavaan pienempien asuntojen tarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennusprojektin kokonaiskustannusten ennustettavuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rakennushanketta suunnittelevan henkil\u00f6n talouden hallinnan kannalta. Teollisesti tilaelementeist\u00e4 valmistettava koti tarjoaa asiakkaalle ennustettavat kustannukset, sill\u00e4 tuotteen toimittava palveluntarjoaja vastaa koko toimitusketjun riskeist\u00e4- kaupan teosta aina valmiin tuotteen luovutukseen asti (Khan ym. 2023,1).<\/p>\n\n\n\n<p>Tilojen tehokkaan k\u00e4yt\u00f6n ja vakioinnin seurauksena pieneten rakennusten tilaratkaisut eiv\u00e4t kuitenkaan ole asumisen laadun kannalta t\u00e4ysin ongelmattomia. Esimerkiksi pieniss\u00e4 asunnoissa keitti\u00f6 ja olohuone muodostavat usein yhteisen tilan, jolloin ne kilpailevat toistensa k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta. T\u00e4ll\u00f6in keitti\u00f6n kalusteiden, kuten ruokailuryhm\u00e4n, tilantarve voi pienent\u00e4\u00e4 oleskelutilaa, jolloin sohvakaluston sijoittaminen muodostuu vaikeaksi. Ohjeistuksissa keitti\u00f6-, ruokailu- ja olohuonetiloja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n erillisin\u00e4, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erityisesti pieniss\u00e4 asunnoissa ne ovat samassa tilassa. (Tervo ym. 2025, 90, 91.)&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Yksitt\u00e4isen ihmisen asumistarpeisiin ja niiden muuttumiseen vaikuttavat my\u00f6s yksil\u00f6st\u00e4 riippumattomat tekij\u00e4t. Muun muassa maailmanj\u00e4rjestys ja geopoliittiset j\u00e4nnitteet vaikuttavat yh\u00e4 enemm\u00e4n yksitt\u00e4isen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja edellytt\u00e4v\u00e4t yhteiskuntaa varautumaan tulevaisuuden eri skenaarioihin (Dufva ym. 2026, 32). Kriisitilanteessa auttamisen tarve syntyy nopeasti ja se on ennalta arvaamatonta. Siirrett\u00e4v\u00e4t tilaelementtirakennukset voidaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n h\u00e4t\u00e4tila-, majoitus- tai terveyspalveluiden mahdollistamiseksi lyhyell\u00e4 varoitusajalla apua tarvitsevien ihmisten v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Materiaalitehokkuus edist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja luonnon hyvinvointia<\/h2>\n\n\n\n<p>Ihmiskuntana olemme oman toimintamme seurauksena ylitt\u00e4neet luonnon kantokyvyn rajat. Ilmastonmuutos ja luontokato eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 tulevaisuuden uhkakuvia, vaan todellisia ilmi\u00f6it\u00e4. K\u00e4ynniss\u00e4 olevan ymp\u00e4rist\u00f6kriisin syveneminen on katkaistava seuraavien vuosien aikana. Kiertotalousaste on suomessa alhainen, mutta se ei tarkoita, ett\u00e4 yritykset eiv\u00e4t toimisi jo t\u00e4ll\u00e4 saralla.Uusien tuotteiden kiertotaloutta edistet\u00e4\u00e4n valitsemalla ratkaisuja, jotka tukevat koko elinkaaren hallintaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo kierrossa olevat tuotteet puolestaan pyrit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman tehokkaasti (Dufva ym. 2026, 43, 48).<\/p>\n\n\n\n<p>Puun k\u00e4ytt\u00e4minen rakennusmateriaalina v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakentamisen ilmastolle haitallisten vaikutusten syntymist\u00e4. &nbsp;Suomen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on asettanut vuonna 2020 tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2025 julkisesta rakentamisesta puurakentamisen osuus olisi 45 prosenttia. (ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2020). Tavoitteen t\u00e4yttymist\u00e4 arvioivaa selvityst\u00e4 ei ole viel\u00e4 julkaistu, mutta puun k\u00e4ytt\u00e4minen julkisten rakennusten materiaalina on lis\u00e4\u00e4ntynyt. My\u00f6s puurakenteisista teollisesti valmistetuista tilaelementeist\u00e4 on rakennettu julkisia rakennuksia, kuten p\u00e4iv\u00e4koteja, kouluja terveyskeskuksia ja kirjastoja. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tilaelementtirakentaminen on ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4mpi ratkaisu verrattuna perinteiseen paikallarakentamiseen. Tutkimusten mukaan tehdasvalmisteisten tilaelementtien tuotannossa materiaalihukka pienenee jopa 83 prosenttia (Zohourian ym. 2025, 8). Materiaalihukan v\u00e4hent\u00e4minen on konkreettinen keino hidastaa luontokadon etenemist\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 rakennusalan resurssien tehokasta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kiertotalouden n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna rakennukset tulisi suunnitella ja toteuttaa niin, ett\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 olisi mahdollisimman pitk\u00e4. Tilaelementeist\u00e4 valmistetut kokonaisuudet mahdollistavat rakennusten uusiok\u00e4yt\u00f6n, vaikka k\u00e4ytt\u00f6tarpeet muuttuvat. Elementit voidaan irrottaa, siirt\u00e4\u00e4 ja asentaa uudelleen erilaiseen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 rakenteellisia muutost\u00f6it\u00e4 (Li ym. 2023, 1). Esimerkkin\u00e4 tilaelementeist\u00e4 valmistettujen rakennusten siirt\u00e4misest\u00e4 l\u00e4hialueellamme voidaan pit\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4joen ydinvoimaty\u00f6maalle rakennettujen asuntojen siirt\u00e4misest\u00e4 kausity\u00f6ntekij\u00f6iden vuokrak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Rukalle (Ruuska 2026, 2\u20133).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Laadukasta ja tehokasta rakentamista teollisin menetelmin<\/h2>\n\n\n\n<p>Teollinen tuotantomalli mahdollistaa yhten\u00e4isen prosessin, jossa yksi toimija vastaa tuotteen etenemisest\u00e4 myynnist\u00e4 aina luovutukseen asti. Taloudellisesti kannattava tilaelementtituotanto edellytt\u00e4\u00e4 suunnitteluratkaisujen standardointia, tuotantolinjan rakentamista ja ty\u00f6maalla tapahtuvien toimintojen optimointia (Karjalainen ym. 2025, 3625). Kehittyneell\u00e4 tuotantolinjalla rakennettava tilaelementti siirtyy kokoonpanolinjalla ty\u00f6pisteelt\u00e4 toiselle samaan tapaan kuin autoteollisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Teollisessa tuotannossa jokainen tilaus etenee tuotantoon ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn prosessin mukaisesti. Prosessissa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vakioitujen suunnitelmien mukaisia esivalmisteita ja saavuttaa kokoonpanolinjalla valmistuvalle tuotteelle lyhyt l\u00e4pimenoaika (Olhager 2003, 321\u2013322). Teollisesti valmistettujen puurakenteisten tilaelementtien standardoitu tuotanto parantaa rakentamisen laatua ja tehokkuutta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy perinteiseen rakentamiseen verrattuna noin puolet lyhyemp\u00e4n\u00e4 rakennusaikana ja jopa viidenneksen s\u00e4\u00e4st\u00f6n\u00e4 kokonaiskustannuksissa (Zohourian ym. 2025, 8).<\/p>\n\n\n\n<p>Teollisen tuotannon aloittaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Siihen olennaisesti kuuluvat liukuhihnamainen ajattelutapa ja prosessien optimointi ovat usein rakennusalan tarpeisiin vaikeasti sovellettavia (Jensen ym. 2015, 161). Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n voidaan n\u00e4hd\u00e4 rakennettavien kohteiden erilaisuus ja yksil\u00f6llisyys. Lis\u00e4ksi teollisesti valmistettavalla tuotteella pit\u00e4\u00e4 olla riitt\u00e4v\u00e4n suuri kysynt\u00e4, jotta tuotannon aloittaminen on kannattavaa. Perinteiseen rakentamiseen verrattuna teollisen tuotannon k\u00e4ynnist\u00e4misen haasteena ovat my\u00f6s suuret alkuinvestoinnit, kuljetusten monimutkaistuminen sek\u00e4 rajallinen suunnittelujoustavuus (Zohourian ym. 2025, 19).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tie kohti kest\u00e4v\u00e4p\u00e4\u00e4 rakentamista<\/h2>\n\n\n\n<p>Ilmastonmuutos aiheuttaa arktisen alueen luontoon merkitt\u00e4vi\u00e4 ja palautumattomia muutoksia, joiden pys\u00e4ytt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 koordinoituja toimia (Malik ym. 2025, 1).&nbsp; Kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus syntyy yksitt\u00e4isist\u00e4 toimista. Siirrett\u00e4vien rakennusten teollisen tuotannon lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 voidaan parantaa rakentamisen taloudellisuutta ja laatua sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakentamisesta aiheutuvaa ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapin alueella on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 useita matkailukohteisiin liittyvi\u00e4 hankkeita, jotka toteutetaan erillisi\u00e4 majoitusyksik\u00f6it\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en (Haapakangas 2025, 8\u20139). Teollisen rakentamisen periaatteet ovat hyvin sovellettavissa t\u00e4m\u00e4n tyyppiseen rakentamiseen. Olisiko matkailurakentamisen avulla l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n suuri kysynt\u00e4 taloudellisesti kannattavan teollisen tilaelementtituotannon k\u00e4ynnist\u00e4miseksi?<\/p>\n\n\n\n<p>Perinteisess\u00e4 projektikohtaisessa rakentamisessa ty\u00f6 ei ole paikkasidonnaista, mik\u00e4 johtaa usein liikkuvaan ty\u00f6h\u00f6n ty\u00f6maan vaihtuessa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. T\u00e4m\u00e4 korostuu erityisesti Pohjois-Suomessa, miss\u00e4 ty\u00f6maiden v\u00e4liset et\u00e4isyydet voivat olla satoja kilometrej\u00e4. Asutuskeskuksen l\u00e4heisyydess\u00e4 toimivalle tilaelementtej\u00e4 tuottavalle tehtaalle ty\u00f6voimaa on helpompi saada, koska ty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n samassa paikassa p\u00e4ivitt\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s yritykselle taloudellisesti kannattavaa, koska ty\u00f6ntekij\u00f6iden majoituksien ja matkustuksesta tulevien kulujen osuus v\u00e4henee merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n<p>Siirrett\u00e4vien rakennusten teollinen valmistaminen edellytt\u00e4\u00e4 perinteisest\u00e4 rakentamisen palvelutarjonnasta poikkeavan, vakioidun palvelukokonaisuuden kehitt\u00e4mist\u00e4, jossa tuotteen suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat asiakkaan tarpeet. Lopputuloksena t\u00e4llainen malli tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden edist\u00e4\u00e4 tavoitteellista ty\u00f6t\u00e4 kohti parempaa tulevaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Korkeakouluilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus alueen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misess\u00e4. Koulutus perustuu opetussuunnitelmaan, jonka jatkuvalla kehitt\u00e4misell\u00e4 varmistetaan koulutuksen laatu, ajantasaisuus ja vaikuttavuus (Huusko 2025, 1). Lapin ammattikorkeakoulun ja Centria-ammattikorkeakoulun toteuttama yhteishanke TROK &#8211; teollisen rakentamisen osaamisen kehitt\u00e4minen tukee yritysten siirtymist\u00e4 kohti teollisen rakentamisen toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa. Hanke tuottaa haastattelujen perusteella esiin nousseiden kehitystarpeiden pohjalta koulutusmateriaalia, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<p>Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. &amp; L\u00e4hdem\u00e4ki-Pekkinen, J. 2026. Megatrendit 2026: Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitra. Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/megatrendit-2026\/\">https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/megatrendit-2026\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Elinvoimakeskus 2026a. Milloin erikoiskuljetuslupaa ei tarvita EU- ja ETA-valtiossa rekister\u00f6idylle ajoneuvolle. 2.1.2026. Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/elinvoimakeskus.fi\/documents\/d\/elinvoimakeskus\/milloin_erikoiskuljetuslupaa_ei_tarvita_eu-_ja_eta-valtiossa_rekisteroidylle_ajoneuvolle_02-01-2026\">https:\/\/elinvoimakeskus.fi\/documents\/d\/elinvoimakeskus\/milloin_erikoiskuljetuslupaa_ei_tarvita_eu-_ja_eta-valtiossa_rekisteroidylle_ajoneuvolle_02-01-2026<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Elinvoimakeskus 2026b. Suurimmat sallitut mitat Suomessa kuljetettaessa ajoneuvoa normaaliliikenteess\u00e4. 2.1.2026. Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/elinvoimakeskus.fi\/documents\/d\/elinvoimakeskus\/-suurimmat_sallitut_mitat_suomessa_kuljetettaessa_ajoneuvoa_normaaliliikenteessa-_2026-01-02_-1\">https:\/\/elinvoimakeskus.fi\/documents\/d\/elinvoimakeskus\/-suurimmat_sallitut_mitat_suomessa_kuljetettaessa_ajoneuvoa_normaaliliikenteessa-_2026-01-02_-1<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Haapakangas, T. 2025. Lapissa ainakin yli 60 resorttia.&nbsp;Lapinkansa&nbsp;3.11.2025, 8-9.<\/p>\n\n\n\n<p>Huusko, M. 2025. Opetussuunnitelmaty\u00f6n kehitt\u00e4minen korkeakouluissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 10:2025. Viitattu 13.4.2026. <a href=\"https:\/\/www.karvi.fi\/sites\/default\/files\/sites\/default\/files\/documents\/KARVI_T1025.pdf\">https:\/\/www.karvi.fi\/sites\/default\/files\/sites\/default\/files\/documents\/KARVI_T1025.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Jensen, K., Nielsen, K. and Brunoe, T. 2015. Application of Mass Customization in the Construction Industry. Advances in Production Management Systems: Innovative Production Management Towards Sustainable Growth, 161-168. Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1007\/978-3-319-22756-6_20\">https:\/\/doi.org\/10.1007\/978-3-319-22756-6_20<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Karjalainen, M., Ilg\u0131n, H. E. &amp; Pajunen, S.&nbsp;2025.&nbsp;Case studies from Finland: improving the productivity of industrial wood apartment building construction. World Conference on Timber Engineering 2025: Advancing Timber for the Future Built Environment, 3619-3627. Viitattu 16.3.2026 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.52202\/080513-0444\">https:\/\/doi.org\/10.52202\/080513-0444<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Khan, A., Yu, R., Liu, T., Gu, N. &amp; Walsh, J. 2023. Volumetric Modular Construction Risks: A Comprehensive Review and Digital-Technology-Coupled Circular Mitigation Strategies. Sustainability, Volume 15 Nro 8,7019 (2023). Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3390\/su15087019\">https:\/\/doi.org\/10.3390\/su15087019<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Li, J., Andersen, L. V. &amp; Hudert, M. M. 2023. The Potential Contribution of Modular Volumetric Timber Buildings to Circular Construction: A State-of-the-Art Review Based on Literature and 60 Case Studies. Sustainability, Volume 15 Nro 23,16203 (2023). Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3390\/su152316203\">https:\/\/doi.org\/10.3390\/su152316203<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Malik, I. H., Ahmed, R., Ford, J. D., &amp; Hamidi, A. R. 2025. Arctic Warming: Cascading Climate Impacts and Global Consequences. Climate, Volume 13 Nro 5, (2025). <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3390\/cli13050085\">https:\/\/doi.org\/10.3390\/cli13050085<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Olhager, J. 2003. Strategic positioning of the order penetration point. International Journal of Production Economics. Volume 85 Nro 3 (2003), 319\u2013329. Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0925-5273(03)00119-1\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0925-5273(03)00119-1<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Ruuska, H. 2026. Ydinvoimalta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt talo tulee Rukalle.&nbsp;Koillissanomat&nbsp;23.1.2026, 2-3.<\/p>\n\n\n\n<p>Sixsmith, J. (1986). The meaning of home: An exploratory study of environmental experience. Journal of Environmental Psychology, Volume 6 Nro 4 (1986), 281\u2013298. Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0272-4944(86)80002-0\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0272-4944(86)80002-0<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Tervo, A., Meril\u00e4inen, S. &amp; Lilius, J.&nbsp;2025.&nbsp;Floor plan analysis of kitchens and dining areas in small urban homes.&nbsp;Nordic Journal of Architectural Research,&nbsp;Volume 37 Nro 2 (2025), 71-100.&nbsp;Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/arkitekturforskning.net\/na\/article\/view\/1408\">https:\/\/arkitekturforskning.net\/na\/article\/view\/1408<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2020. Yh\u00e4 useampi julkinen rakennus on pian rakennettu puusta \u2013 tavoitteet puun k\u00e4yt\u00f6lle julkisessa rakentamisessa asetettu. Tiedote 8.9.2020. Viitattu 16.3.2026 <a href=\"https:\/\/ym.fi\/-\/yha-useampi-julkinen-rakennus-on-pian-rakennettu-puusta-tavoitteet-puun-kaytolle-julkisessa-rakentamisessa-asetettu#:~:text=Tavoiteltu%20puurakentamisen%20markkinaosuus%20kaikesta%20julkisesta%20uudisrakentamisesta%20on,vuonna%202022%20ja%2045%20%25%20vuonna%202025\">https:\/\/ym.fi\/-\/yha-useampi-julkinen-rakennus-on-pian-rakennettu-puusta-tavoitteet-puun-kaytolle-julkisessa-rakentamisessa-asetettu#:~:text=Tavoiteltu%20puurakentamisen%20markkinaosuus%20kaikesta%20julkisesta%20uudisrakentamisesta%20on,vuonna%202022%20ja%2045%20%25%20vuonna%202025<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Zohourian, M., Pamidimukkala, A., Kermanshachi, S. &amp; Almaskati, D. 2025. Modular Construction: A Comprehensive Review.&nbsp;Buildings,&nbsp;Volume 15 Nro 12 (2025). Viitattu 16.3.2026. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3390\/buildings15122020\">https:\/\/doi.org\/10.3390\/buildings15122020<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Asiasanat: rakentaminen, rakennusteollisuus, puurakentaminen moduulirakentaminen, kiertotalous, ymp\u00e4rist\u00f6, ty\u00f6llisyys<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>My\u00f6s rakennusalan tulee tarkastella vakiintuneita toimintatapojaan, jotta voimme turvata lastemme ja tulevien sukupolvien tulevaisuuden. Voisivatko siirrett\u00e4v\u00e4t tilaelementit olla yksi konkreettinen toimi?<\/p>\n<p>Tilaelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa haastaa perinteisen k\u00e4sityksen ty\u00f6maalla tapahtuvasta rakentamisesta. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5530,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798267,110187],"tags":[54578,115164,115200,110390],"class_list":["post-5566","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2026","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-kiertotalous","tag-palvelutuotanto","tag-rakentaminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Airas_teema-artikkeli_Lumen_2_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1rM","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5566","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5566"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5566\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5654,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5566\/revisions\/5654"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5566"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5566"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5566"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}