{"id":5604,"date":"2026-04-23T06:58:00","date_gmt":"2026-04-23T03:58:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5604"},"modified":"2026-04-20T08:32:51","modified_gmt":"2026-04-20T05:32:51","slug":"tyokykya-tukeva-uraohjaus-julman-optimismin-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/04\/23\/tyokykya-tukeva-uraohjaus-julman-optimismin-aikana\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6kyky\u00e4 tukeva uraohjaus julman optimismin aikana\u00a0\u00a0\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jonna L\u00f6f, KM, opinto- ja uraohjaaja, TOP-hanke, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu Johanna Sirvi\u00f6, YTM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, TOP-hanke, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Nuorisobarometri 2025 osoittaa, ett\u00e4 nuorten tulevaisuususko on heikentynyt ja koettu el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyys on laskenut pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Seitsem\u00e4n kymmenest\u00e4 nuoresta kokee painetta ty\u00f6n saamisesta. Nuorista 81 prosenttia haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon, kun samalla yli puolet nuorista kokee paineita koulutuksen saamisesta. Paineet ulkoa asetettuihin odotuksiin ovat kasvaneet, ja kolmannes nuorista kokee uupumusta (Happonen ja Laine 2026, 27\u201337, 58\u201359).<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy nuorille ep\u00e4varmana ja vaikeasti ennakoitavana. Samaan aikaan ty\u00f6kyky\u00e4 ja urapolkuja tukevien palvelujen asiakkailla on mielenterveyteen, jaksamiseen ja uupumiseen liittyvi\u00e4 haasteita. Kysymys ei ole en\u00e4\u00e4 ensisijaisesti siit\u00e4, miten rakentaa kiinnostava ty\u00f6ura, vaan siit\u00e4, miten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 ja kiinnitty\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman ennenaikaista uupumista.<\/p>\n\n\n\n

Uraohjaus on perinteisesti tukenut yksil\u00f6\u00e4 kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymisen ihannekuvia. Vaikka vahvuusperustainen ajattelu on tuonut ohjaukseen my\u00f6nteisi\u00e4 elementtej\u00e4, se voi samalla huomaamatta vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 menestyminen on yksil\u00f6n jatkuvan kehitt\u00e4misen ja sopeutumisen varassa. T\u00e4ss\u00e4 piilee julman optimismin vaara. Ohjauspuhe on sis\u00e4lt\u00e4nyt yksil\u00f6n osaamisen sanoittamista my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla. Vahvuuksien m\u00e4\u00e4rittely on usein kiinnittynyt ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arvostamiin piirteisiin, kuten sosiaaliseen sujuvuuteen, n\u00e4kyvyyteen ja itsevarmaan esiintymiseen, mik\u00e4 voi huomaamatta kaventaa k\u00e4sityst\u00e4, millainen osaaminen ja toimijuus on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 arvokasta.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kuvan \u00e4\u00e4relle on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja pohtia, millaista tulevaisuuden ty\u00f6markkinakuvaa uraohjauksella rakennetaan. Piileek\u00f6 ohjauksessa julman optimismin vaara, jos ohjausta ei tarkastella kriittisesti k\u00e4sill\u00e4 olevien ty\u00f6kykyk\u00e4sitysten ja ty\u00f6markkinoiden muutosten kautta? <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6, ty\u00f6kyky ja urasuunnittelu murroksessa<\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6kyky ja urasuunnittelu ovat ajautuneet murroskohtaan, jossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rakenteellinen ep\u00e4varmuus, suorituskeskeinen kulttuuri ja nuorten uupumiskokemukset kietoutuvat yhteen. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy nuorille katkonaisena, ennakoimattomana ja jatkuvaa oppimista vaativana jo ennen ty\u00f6uran alkua. Vaikka ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on dynaaminen ja tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuksia, nuoret aikuiset joutuvat varautumaan jatkuvaan kilpailuun ja ep\u00e4varmuuteen samalla, kun he odottavat ty\u00f6lt\u00e4 merkityksellisyytt\u00e4, joustavuutta ja tasapainoa (Airila & Savinainen 2024, 10). Yksil\u00f6- ja suorituskeskeinen kulttuuri, jatkuva kilpailu sek\u00e4 sosiaalinen vertailu lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kuormitusta erityisesti el\u00e4m\u00e4n nivelvaiheissa (Hartikainen 2026, 200; Vuorinen 2026, 131). <\/p>\n\n\n\n

Keltikangas-J\u00e4rvinen (2026) tarkastelee uusimmassa teoksessaan Itsekkyyden aika uupumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvua etenkin nuorilla, ty\u00f6uraansa aloittavilla henkil\u00f6ill\u00e4. Ty\u00f6st\u00e4 on tullut haastavampaa, vaativampaa ja monin tavoin ep\u00e4varmempaa sek\u00e4 pirstaleista. Ty\u00f6n luonne on muuttunut siin\u00e4, miss\u00e4 ennen palautumiseen fyysisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 riitti lepo, nyt monesta suunnasta tuleva kognitiivinen kuorma tuo yksil\u00f6n mielelle palautumisen tarvetta, jota ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tapahdu. Puhe ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 merkityksellisen\u00e4, mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4, valintoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yksil\u00f6llisen\u00e4 areenana asettaa yksil\u00f6n tilanteeseen, jossa on jatkuvasti pohdittava, onko t\u00e4m\u00e4 \u201cmun juttu\u201d ja olenko se riitt\u00e4v\u00e4n \u201chyv\u00e4 tyyppi\u201d t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Puhe yksil\u00f6llisest\u00e4 merkityksellisyydest\u00e4 on viety niin pitk\u00e4lle, ettei se kohtaa reaalimaailman ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa, ja kannustuksen sijaan se muuttuu vaatimukseksi. T\u00e4h\u00e4n kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ihanne menestyj\u00e4st\u00e4, yht\u00e4l\u00f6 on kohtuuton. (Keltikangas-J\u00e4rvinen 2026, 158\u2013161.)<\/p>\n\n\n\n

Nuorisobarometrin 2025 tulokset osoittavat, ett\u00e4 koulutukseen ja ty\u00f6llistymiseen liittyv\u00e4t odotukset kuormittavat nuoria merkitt\u00e4v\u00e4sti ja heijastuvat hyvinvointiin. Optimistisesti omaan tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten osuus laski vuoden 2021 80 prosentista vuonna 2024 61 prosenttiin (Happonen ym. 2026, 92\u201393). Paineiden k\u00e4sittelyss\u00e4 korostetaan usein resilienssi\u00e4, mutta pelkk\u00e4 yksil\u00f6n sopeutumiskyvyn vahvistaminen ei riit\u00e4, sill\u00e4 se siirt\u00e4\u00e4 vastuun rakenteellisista ongelmista nuorille itselleen (Laine, Happonen & Kiiski 2026, 6\u20137). Paineet syntyv\u00e4t vuorovaikutuksessa yksil\u00f6n omien tavoitteiden, sosiaalisten odotusten ja yhteiskunnallisten uhkakuvien kanssa (Happonen ym. 2026, 15).<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6n arvon muutos ja sukupolvien v\u00e4liset mielikuvat vahvistavat t\u00e4t\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4. Nuoret korostavat ty\u00f6ss\u00e4 hyvinvointia, merkityksellisyytt\u00e4 ja rajoja, kun taas ty\u00f6el\u00e4m\u00e4puheessa el\u00e4\u00e4 edelleen oletus jatkuvasta venymisest\u00e4 ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4. (Ty\u00f6terveyslaitos 2026.) Nuori voi kamppailla n\u00e4iden odotusten v\u00e4liss\u00e4, jossa nuorten toiveet saatetaan n\u00e4hd\u00e4 vaativuutena ja ep\u00e4varmuus yksil\u00f6n heikkoutena. T\u00e4llaiset mielikuvat voivat osaltaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 julmaa optimismia: uskoa siihen, ett\u00e4 jaksaminen ja menestyminen ovat lopulta kiinni yksil\u00f6n oikeasta asenteesta ja riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ponnistelusta. Pohdittavaksi j\u00e4\u00e4, autammeko nuoria luomaan tulevaisuuden kuvia, jotka vastaavat nykyhetken tarpeisiin ja ovat sek\u00e4 toivottavia ett\u00e4 mahdollisina pidettyj\u00e4 vai yrit\u00e4mmek\u00f6 mahduttaa heid\u00e4t vanhaan totuttuun muottiin ja k\u00e4sitykseen, millaisia heid\u00e4n tulisi olla ja mit\u00e4 tavoitella (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2026, 13, 31).<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4varmuus muuttaa urasuunnittelun luonnetta perustavanlaatuisesti. Lineaarinen uramalli ei en\u00e4\u00e4 vastaa todellisuutta, jossa vastuu p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4, jaksamisesta ja tulevaisuuden hallinnasta on yh\u00e4 vahvemmin yksil\u00f6ll\u00e4. Samalla urasuunnittelu alkaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 riskienhallintana: riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 ty\u00f6kykyni, uuvunko liian varhain, teenk\u00f6 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 valintoja? Meit\u00e4 on opetettu uskomaan, ett\u00e4 kehittyminen syntyy ponnistelun kautta: kirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 otetta, asettamalla rima yh\u00e4 korkeammalle ja keskittym\u00e4ll\u00e4 siihen, mik\u00e4 vaatii korjaamista. Kasvun ja kehittymisen korostaminen yksipuolisesti voi kaventaa tilaa uteliaisuudelta. (Vuorinen & Sarno 2026, 16\u201318; Vuorinen 2026, 132.) Siksi urasuunnittelussa realististen tavoitteiden lis\u00e4ksi tulisi tukea vahvemmin my\u00f6s my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia, tunnetaitoja, vahvuusvy\u00f6hykkeell\u00e4 toimimista ja onnistumisten n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemist\u00e4 (Vuorinen ym. 2026, 109; Vuorinen 2026 136).<\/p>\n\n\n\n

Julman optimismin mekanismit <\/h2>\n\n\n\n

Nuorille asetetut ty\u00f6h\u00f6n ladatut odotukset ja kasvatus, jossa on mielletty ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 areenaksi toteuttaa itse\u00e4\u00e4n, saada merkityksi\u00e4 ja menesty\u00e4, t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t nykyty\u00f6n realiteettien ja vaatimusten kanssa. Odotusten t\u00e4yttym\u00e4tt\u00f6myys k\u00e4\u00e4ntyy yksil\u00f6n syyksi: h\u00e4n ei ole tahtonut tai joustanut riitt\u00e4v\u00e4sti. N\u00e4in ollen kannustukseksi tarkoitettu puhe voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 alleviivaamaan yksil\u00f6llist\u00e4 ep\u00e4onnistumista. (Keltikangas-J\u00e4rvinen 2026, 158\u2013161.) Voidaankin pohtia, onko nuorten aikuisten tulevaisuudenkuvassa keski\u00f6ss\u00e4 ajatus julmasta optimismista: uskomuksesta, ett\u00e4 sinnikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 ponnistelulla, joustamisella ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4misell\u00e4 voi turvata paikkansa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Julma optimismi kietoutuu vahvasti ajatukseen onnellisesta lopusta. Lauren Berlantin (2011) mukaan kyse on kiinnittymisest\u00e4 tavoitteisiin, ihanteisiin tai lupauksiin, jotka n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t toivoa her\u00e4tt\u00e4vin\u00e4 ja kannustavina, mutta joiden saavuttaminen perustuu oletukseen yksil\u00f6n omien valintojen ja ponnistelujen riitt\u00e4vyydest\u00e4. Kun parempi tulevaisuus hahmottuu ensisijaisesti yksil\u00f6n hallittavana projektina, j\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisten eriarvoiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ja mahdollisuudet helposti sivuun. T\u00e4ll\u00f6in optimismi voi osoittautua harhaanjohtavaksi. Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja toivottu tulevaisuus siirtyv\u00e4t yh\u00e4 kauemmas. (Berlant 2011.) Julma optimismi voi siis luoda ep\u00e4realistisia haavekuvia yksil\u00f6n ulottuvilla olevasta paremmasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jonka uskotaan olevan yksil\u00f6n saavutettavissa.<\/p>\n\n\n\n

Blawya (2022) nostaa esiin vahvuusperustaisen pedagogiikan riskit tilanteissa, joissa nuorille siirret\u00e4\u00e4n liiallinen vastuu oman mielentilan ja hyvinvoinnin s\u00e4\u00e4telyst\u00e4. Ajatus yksil\u00f6n kyvyst\u00e4 saavuttaa onnellisuus kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ajatteluaan on sin\u00e4ns\u00e4 kannustava, mutta irrotettuna sosiaalisista ja rakenteellisista reunaehdoista, se voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kuormittavaksi. Kun nuorten erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ja mahdollisuudet sivuutetaan, vastuu rakenteellisista haasteista yksil\u00f6llistyy, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 uupumuksen, syyllisyyden ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden kokemuksia. Ilmi\u00f6 voi johtaa uupumiseen, kun yksil\u00f6 pyrkii sinnikk\u00e4\u00e4sti kohti ihanteita ja menestyst\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole realistisia vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Samalla julma optimismi voi vaikeuttaa irti p\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 tavoitteista, jotka eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 palvele yksil\u00f6n hyvinvointia.  (Blawya, 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Julman optimismin rajamailla liikkuva menestyspuhe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ulottuvuuden, jossa menestymisen vastakohtana on osattomuuden huoli. Jos et menesty, kehit\u00e4 osaamista, jousta ja kulje kohti haavekuvaa, vastakohtana on ty\u00f6- ja yhteiskuntael\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen. Sopivuus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n palkitaan tunnustuksilla, joita on tavoiteltava. Puhe ja tarinat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vaateen, ett\u00e4 itse\u00e4si kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, oikealla asenteella ja valinnoilla voit l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oman juttusi. Kuitenkin kilpailun koventuessa haaveita ja tavoitekuvaa on entist\u00e4 vaikeampi saavuttaa. T\u00e4m\u00e4 johtaa keh\u00e4\u00e4n, jossa tavoitteeseen voidaan kiinnitty\u00e4 viel\u00e4 tiukemmin. Varsinkin, kun vastapuolena on osattomuuden huoli. (Kyll\u00f6nen & Pekkola, 2023.)<\/p>\n\n\n\n

Julma optimismi ohjaa ylisuoriutumiseen, normalisoi ep\u00e4varmuuden ja siirt\u00e4\u00e4 ep\u00e4varman ty\u00f6llisyyden, kilpailukykypuheen ja jatkuvan joustamisen vaatimuksen kustannukset yksil\u00f6n ty\u00f6kyvylle. Ty\u00f6kyky ei n\u00e4ytt\u00e4ydy pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fyysisen\u00e4 tai kognitiivisena kykyn\u00e4, vaan emotionaalisena kokemuksena, jota muovaavat huoli, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunne ja jatkuva itses\u00e4\u00e4tely. Ty\u00f6terveyslaitoksen (2026) Erottavat emootiot -tutkimushankkeen mukaan t\u00e4m\u00e4 emotionaalinen kuormitus jakautuu ep\u00e4tasaisesti sukupolvien ja sukupuolten v\u00e4lill\u00e4: nuoremmille sukupolville ep\u00e4varmuus on usein normaali olotila, ei poikkeus. Erityisesti nuoret naiset raportoivat korkeampaa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta, suurempaa emotionaalista vastuunkantoa ja kuormitusta jo opintojen aikana. Ty\u00f6kyky koetaan ja tunnistetaan eri tavoin sen mukaan, kenell\u00e4 on varaa v\u00e4sy\u00e4 ja kenelt\u00e4 uupuminen hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kytkee yksil\u00f6lliset kokemukset laajempiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n normeihin ja sukupuolittuneisiin odotuksiin. (Ty\u00f6terveyslaitos 2026.)<\/p>\n\n\n\n

Julman optimismin heijasteet opintojen aikana<\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ep\u00e4varmuus muokkaa korkeakouluopiskelijoiden urasuunnittelua ja lis\u00e4\u00e4 tuen tarvetta jo opintojen aikana. Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy monille sumuisena, ja urasuunnitteluun kietoutuu huoli omasta jaksamisesta. Opiskelu ei ole en\u00e4\u00e4 vain oppimista ja ammatillisen identiteetin rakentamista, vaan my\u00f6s ennakoivaa selviytymist\u00e4 ep\u00e4varmassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nuorten tulevaisuususko m\u00e4\u00e4rittyy monitahoisesti prosessissa, jossa nuori omaksuu n\u00e4k\u00f6kulmia, puhetta ja k\u00e4sityksi\u00e4, joiden pohjalta hahmottaa tulevaisuutta. Tulevaisuususkoon liittyy my\u00f6s erilaisia tulevaan ja siihen vaikuttamiseen liittyvi\u00e4 uskomuksia, mutta kiinte\u00e4sti my\u00f6s yksil\u00f6n omat asiat, kulttuuri, puhetavat tulevaisuudesta, olosuhteet ja rakenteet. T\u00e4m\u00e4 monitahoinen tulevaisuususko on nuorten keskuudessa heikentynyt. Tulevaisuususkon on n\u00e4hty olevan yhteydess\u00e4 my\u00f6s mielen hyvinvointiin ja paineisiin, joita nuorille asettuu mm. ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2026, 9, 11\u201312, 27\u201328.)<\/p>\n\n\n\n

Opiskelu-uupumus voi olla pitkittyneen stressin seuraus ja ilmenee uupumusasteisena v\u00e4symyksen\u00e4, kyynisyyten\u00e4 ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteina. Emotionaalinen v\u00e4symys ei hellit\u00e4 levolla, ja opiskeluun liittyv\u00e4 kyynisyys heikent\u00e4\u00e4 merkityksellisyyden kokemusta ja motivaatiota. Pahimmillaan uupumus normalisoituu osaksi \u201dtavallista\u201d opiskelijael\u00e4m\u00e4\u00e4, mik\u00e4 kaventaa hyvinvointia ja vaikeuttaa toimintakyky\u00e4. (Katajavuori ym. 2025, 442.)<\/p>\n\n\n\n

Julma optimismi ohjaa opiskelijoita usein ylisuoriutumaan ja lykk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n palautumista. Opintoja tehd\u00e4\u00e4n ylitehokkaasti, lomat kuluvat r\u00e4stien kiinnikuromiseen ja kuormitus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana opiskelua. T\u00e4ll\u00f6in varoitusmerkkej\u00e4 ei tunnisteta ajoissa ja avun hakeminen viiv\u00e4styy usein siihen asti, kun toimintakyky on jo selv\u00e4sti heikentynyt (Airila ym. 2024, 9\u201310; Katajavuori ym. 2025, 448). Julma optimismi n\u00e4kyy arjessa itsens\u00e4 todistamisen tarpeena, jatkuvana vertailuna ja ajatuksena, ett\u00e4 lepo on ansaittava suoritusten kautta. Nuoret ovat ilmi\u00f6lle erityisen alttiita ep\u00e4varmojen ty\u00f6llistymisn\u00e4kymien, kilpailukykypuheen ja sosiaalisen median menestystarinoiden vuoksi. Identiteetti rakentuu helposti ehdollisuuden varaan: jos teen tarpeeksi, ehk\u00e4 olen riitt\u00e4v\u00e4. Itsens\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4 voi tulla pakonomaista ja ep\u00e4varmuus tai levon tarve tulkitaan yksil\u00f6n puutteiksi.<\/p>\n\n\n\n

Immonen (2025) korostaa, ett\u00e4 uraohjauksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole vahvistaa sinnikkyyden ja yksin p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen ihannetta, vaan tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi rakenteelliset odotukset ja kuormitustekij\u00e4t. Ty\u00f6terveyslaitoksen (2026) mukaan nuorille ty\u00f6ntekij\u00f6ille henkinen hyvinvointi on keskeinen osa ty\u00f6kyky\u00e4, ja kuormituksen varhainen tunnistaminen on kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edellytys. Kysymys kuuluukin, miten uraohjauksella voidaan purkaa julman optimismin rakenteita sen sijaan, ett\u00e4 niit\u00e4 huomaamatta vahvistetaan.<\/p>\n\n\n\n

Julman optimismin purkaminen korkeakoulujen uraohjauksessa <\/h2>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4 urasuunnittelu ei perustu rajattomaan optimismiin tai ylisuoriutumiseen, vaan realistiseen ja inhimilliseen suhteeseen ty\u00f6h\u00f6n ja opiskeluun. Julman optimismin purkaminen ei tarkoita vaatimustason laskemista, vaan n\u00e4k\u00f6kulman siirt\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6n venymisest\u00e4 rakenteisiin, pedagogiikkaan ja ohjauksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Ty\u00f6kyvyn murroksessa korostuvat ennakoiva ja proaktiivinen uraohjaus, tunne\u2011 ja itsetuntemustaitojen vahvistaminen sek\u00e4 yksil\u00f6llinen, el\u00e4m\u00e4ntilanteen huomioiva urasuunnittelu. Korkeakoulujen on tunnistettava oma roolinsa kuormituksen tuottajina ja rakennettava opiskelukulttuuria, jossa rajallisuus ja keskener\u00e4isyys sallitaan.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelimme Copilot\u2011teko\u00e4lyty\u00f6kalun kanssa, mihin suuntaan korkeakoulujen uraohjausta tulisi kehitt\u00e4\u00e4, jotta se tukisi paremmin opiskelijoiden opiskelu\u2011 ja ty\u00f6kyky\u00e4 sek\u00e4 purkaisi julman optimismin mekanismeja. Keskustelu toi esiin tarpeen tarkastella kriittisesti opintorakenteita ja niiden kohtuullisuutta. Opintojen mitoitus ei aina vastaa todellista ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kuormitushuiput sek\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset deadlinet normalisoituvat helposti osaksi opiskeluarkea. Uraohjauksessa keskityt\u00e4\u00e4n usein kiinnostuksiin ja osaamiseen, kun taas ty\u00f6- ja opiskelukyky j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein taka-alalle. Julman optimismin purkaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6- ja opiskelukyky tuodaan tietoisesti osaksi urakeskustelua ja opiskelijan kanssa pohditaan, millaiset olosuhteet ja ty\u00f6rytmit ovat h\u00e4nelle kest\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pedagogiikan tasolla julma optimismi vahvistuu ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa tehokkuudesta ja nopeudesta palkitaan ja arviointi painottuu lopputuloksiin oppimisprosessin kustannuksella. Korkeakoulut voivat vastata t\u00e4h\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 formatiivista arviointia, tekem\u00e4ll\u00e4 oppimisprosessia n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi ja tuomalla erilaiset suoritustavat osaksi jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 opiskeluarkea.<\/p>\n\n\n\n

Keskeist\u00e4 on my\u00f6s puhetapojen muuttaminen. Jos jaksaminen esitet\u00e4\u00e4n p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen\u00e4 ja kuormitus menestyksen hintana, julman optimismin mekanismit vahvistuvat. Ohjauksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sanoittaa rajojen asettamisen merkityst\u00e4, normalisoida avun hakeminen ja tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi moninaiset opinto\u2011 ja urapolut. Ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 ohjaus ja kest\u00e4v\u00e4 uraohjaus laajentavat k\u00e4sityst\u00e4 onnistuneesta urasta ja tukevat kyky\u00e4 el\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuuden kanssa ilman jatkuvaa itsens\u00e4 todistamisen tarvetta.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4puheella on my\u00f6s keskeinen rooli. Julma optimismi vahvistuu, jos ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kuvataan samanaikaisesti armottomana ja t\u00e4ysin yksil\u00f6n hallittavissa olevana. Kest\u00e4v\u00e4 uraohjaus perustuu realistiseen puheeseen ep\u00e4varmuudesta, osaamisen pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 kehittymisest\u00e4 ja siit\u00e4, ettei kaikkia taitoja tarvitse omata valmistuessa. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6kyky n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uran edellytyksen\u00e4, ei sen sivutuotteena.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Nuorten heikentynyt tulevaisuususko, kasvavat koulutus\u2011 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4paineet sek\u00e4 yleistyv\u00e4 uupumus haastavat pohtimaan, millaista k\u00e4sityst\u00e4 uraohjaus t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4. Kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy ep\u00e4varmana ja pirstaleisena, perinteinen urasuunnittelu voi huomaamatta vahvistaa julman optimismin mekanismeja. Vaarana on, ett\u00e4 uraohjauksessa valamme uskoa siihen, ett\u00e4 menestys ja jaksaminen ovat kiinni oikeasta asenteesta, vaikka todelliset kuormitustekij\u00e4t ovat pitk\u00e4lti rakenteellisia ja ty\u00f6n muutoksen synnytt\u00e4mi\u00e4 ep\u00e4realistisia vaatimuksia. <\/p>\n\n\n\n

Vahvuuspuhe ja henkil\u00f6kohtaisen potentiaalin korostaminen voivat parhaimmillaan tukea nuoria, mutta pahimmillaan ne vahvistavat painetta menestyj\u00e4ihannekuvasta. Siksi uraohjauksen tulisi siirty\u00e4 ihannekuvien vahvistamisesta kohti realistisempaa, hyvinvoinnin ja ty\u00f6kyvyn huomioivaa ohjausta. Uraohjausta tulisi kehitt\u00e4\u00e4 kohti toimintaa, joka tukee opiskelijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja rajansa, tarkastelee ty\u00f6el\u00e4m\u00e4odotuksia kriittisesti ja avaa tilaa ep\u00e4varmuuden siet\u00e4miselle. Kest\u00e4v\u00e4 uraohjaus ei lupaa varmoja polkuja, vaan rakentaa toivoa. Kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6uran edellytyksen\u00e4 on ty\u00f6kyky, ei pelkk\u00e4 sisukkuus. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Airila, A. & Savinainen, M. 2024. Mielenterveys koetuksella? \u2212 ratkaisuja nuorten ty\u00f6kyvyn tukemiseen ty\u00f6paikoilla. Varma: Tietoa ty\u00f6kyvyst\u00e4 3\/2024 https:\/\/www.varma.fi\/globalassets\/tyonantaja\/tietoa-tyokyvysta-nuoret.pdf  <\/p>\n\n\n\n

Appelqvist-Schmidlechner, K., Axelin, H.,Helenius, J., Jahnukainen, M., Kallio, J., Kiilakoski T., Kiiski, A., Kivinen, R., Kurki, M., Palom\u00e4ki, J., Pihkala, P., Puura, S. & T\u00e4hk\u00e4p\u00e4\u00e4, O. 2026. Nuorten tulevaisuususko horjuu- millaisia toimia nyt tarvitaan? Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n asiantuntijaryhm\u00e4n loppuraportti. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2026:18.<\/p>\n\n\n\n

Bwalya, A. 2022. Positiivista psykologiaa, toksista positiivisuutta vai julmaa optimismia? Suomen Psykologiliitto: Psykologilehti. Julkaistu 25.11.2022 https:\/\/psykologilehti.fi\/positiivista-psykologiaa-toksista-positiivisuutta-vai-julmaa-optimismia\/ .<\/p>\n\n\n\n

Berlant, L. 2011. Cruel Optimism. Durham, NC: Duke University Press.<\/p>\n\n\n\n

Happonen, K. & Laine, S. 2026. Tilasto-osio. Teoksessa Laine, S. &Happonen, K. (toim.) Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvoston, Nuorisotutkimusseuran ja Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisu, 9\u2013114.<\/p>\n\n\n\n

Hartikainen, T. 2026. Millaista on kasvaa nuoreksi maailmassa, jossa mik\u00e4\u00e4n ei tunnu riitt\u00e4v\u00e4n? Teoksessa Laine, S. & Happonen, K. (toim.) Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvoston, Nuorisotutkimusseuran ja Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisu, 199\u2013202.<\/p>\n\n\n\n

Immonen, J. 2025. Virtahepo ohjaushuoneessa \u2013 tarinatalous ja onnelliset loput uraohjauksessa. Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n blogi. Julkaistu 25.1.2025. https:\/\/uraohjaajat.fi\/virtahepo-ohjaushuoneessa-tarinatalous-ja-onnelliset-loput-uraohjauksessa\/ .<\/p>\n\n\n\n

Katajavuori, N., R\u00e4is\u00e4nen, M., Hyytinen, H., Tuononen, T., & Asikainen, H. 2025. Opiskelu-uupumus yliopisto-opintojen ensimm\u00e4isen vuoden aikana ja valintatavan yhteys opiskelu-uupumukseen ja opintomenestykseen. Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauslehti, 62(3), 440\u2013454. https:\/\/doi.org\/10.23990\/sa.138562<\/a> .<\/p>\n\n\n\n

Keltikangas-J\u00e4rvinen, L. 2026. Itsekkyyden aika. Helsinki: WSOY.  <\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00f6nen, V. & Pekkola, M. 2023. Ep\u00e4varma el\u00e4m\u00e4. Tampere: Vastapaino. <\/p>\n\n\n\n

Laine, S., Happonen, K. Kiiski, A. Esipuhe. Teoksessa Laine, S. &Happonen, K. (toim.) Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvoston, Nuorisotutkimusseuran ja Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisu, 5\u20137.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6terveyslaitos. 2026. Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6kyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa.   https:\/\/www.ttl.fi\/tutkimus\/hankkeet\/erottavat-emootiot .<\/p>\n\n\n\n

Vuorinen, K. 2026. T\u00f6rke\u00e4n vahvaksi. Kasva kohti omia vahvuuksiasi. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Tuumakustannus.<\/p>\n\n\n\n

Vuorinen, K. ja Sarno, J. 2026. T\u00f6rke\u00e4n vahvaksi. Omien vahvuuksien treenikirja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Tuumakustannus<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: tulevaisuus, optimismi, uraohjaus, vahvuudet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uraohjaus on perinteisesti tukenut yksil\u00f6\u00e4 kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymisen ihannekuvia. Vaikka vahvuusperustainen ajattelu on tuonut ohjaukseen my\u00f6nteisi\u00e4 elementtej\u00e4, se voi samalla huomaamatta vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 menestyminen on yksil\u00f6n jatkuvan kehitt\u00e4misen ja sopeutumisen varassa. T\u00e4ss\u00e4 piilee julman optimismin vaara. Yksil\u00f6 pyrkii sinnikk\u00e4\u00e4sti kohti ihanteita ja menestyst\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole realistisia. Julma optimismi ohjaa ylisuoriutumiseen.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5535,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798267,110187],"tags":[94,31084,798268],"class_list":["post-5604","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2026","category-teema-artikkeli","tag-koulutus","tag-tyoelama","tag-uraohjaus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Lof_Sirvio_teema-artikkeli_Lumen_2_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1so","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5604","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5604"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5604\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5605,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5604\/revisions\/5605"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5604"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5604"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5604"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}