{"id":5607,"date":"2026-04-23T06:52:00","date_gmt":"2026-04-23T03:52:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5607"},"modified":"2026-04-20T08:30:09","modified_gmt":"2026-04-20T05:30:09","slug":"palveluiden-murros-lastensuojelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/04\/23\/palveluiden-murros-lastensuojelussa\/","title":{"rendered":"Palveluiden murros lastensuojelussa \u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Johanna Majala, YTM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, lehtori ja asiantuntija J\u00e4k\u00e4l\u00e4-hankkeessa, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kohti kokonaisvaltaisempaa lastensuojelua<\/h2>\n\n\n\n

Palveluiden murros n\u00e4kyy lastensuojelussa kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ulottuu rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja ty\u00f6n arkeen. Keskeist\u00e4 on siirtym\u00e4 korjaavasta ty\u00f6st\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n tukeen: perheit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n auttamaan varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin ongelmat kasautuvat lastensuojelun asiakkuudeksi. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy perhekeskusmallien vahvistumisena sek\u00e4 neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun roolin korostumisena arjen tukena. Samalla palvelut integroituvat yh\u00e4 tiiviimmin toisiinsa, ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 on entist\u00e4 keskeisemp\u00e4\u00e4 lapsen ja perheen tilanteen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa. Yhteiset asiakassuunnitelmat, koordinoidut palveluryhm\u00e4t ja uudet yhteisty\u00f6mallit luovat ehjempi\u00e4 palvelupolkuja.<\/p>\n\n\n\n

Lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on laaja kokonaisuus, joka toimii suunnitelmallisesti ja ennakoidusti. Ensisijaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 sill\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 ja tukea lapsen kehityst\u00e4 ja kasvua. L\u00e4ht\u00f6kohtana on tavoitteellinen ja pitk\u00e4j\u00e4nteinen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n ohjaaminen, johtaminen ja kehitt\u00e4minen. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka toiminnallaan vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Palvelut ja tuki pyrit\u00e4\u00e4n toteuttamaan niin, ett\u00e4 lapsi ja perhe hy\u00f6tyv\u00e4t niist\u00e4 parhaiten. (THL 2025.)<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6 lastensuojelussa vaatii useita keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4, jotta se toimii aidosti ja ottaen huomioon sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 koko perheen edun. Lastensuojelu teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 viranomaisten sek\u00e4 muiden lastensuojelussa toimivien toimintaa, jolloin taustalla on vahva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Valmiit normit ja kriteerit s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4t toimenpiteit\u00e4, joihin lastensuojelussa ty\u00f6skentelev\u00e4t ovat velvoitettuja ryhtym\u00e4\u00e4n. Suomessa lastensuojelu ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n laajasti ollen sek\u00e4 perheen ett\u00e4 lapsen hyvinvointia tukevaa. T\u00e4m\u00e4 hyvinvointipainotteinen lastensuojelun malli rakentuu hyvin pitk\u00e4lle sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ammatillisuuden kautta. (Eronen 2012, 22.) Nykyisin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 systeeminen malli, jossa ajatuksena on huomioida ihmissuhteet ja ymp\u00e4rist\u00f6n tekij\u00e4t sek\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n perheterapiaa perheen tukena. Parhaimmillaan systeeminen malli lis\u00e4\u00e4 dialogisuutta, luottamusta ja osallisuutta. Se mahdollistaa monitoimijaisen yhteisty\u00f6n, jossa eri toimijat toimivat yhdess\u00e4 yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n eteen. Aalto ja Isokuortti (2019, 2) kuvaavat mallin olevan laajamittaisin kansallisesti koordinoitu lastensuojelun toimintakulttuurin muutos.<\/p>\n\n\n\n

Lasten oikeuksien ja osallisuuden vahvistaminen on toinen keskeinen kehityssuunta: lapsen \u00e4\u00e4ni halutaan tuoda yh\u00e4 kuuluvammaksi, ja osallisuutta tuetaan strukturoitujen haastattelujen, digitaalisten palautekanavien sek\u00e4 erilaisten osallistavien menetelmien avulla. Sosiaalialalla kielen valta-aseman ongelmalliseksi tekee se, ett\u00e4 alalla kohdataan aina lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka hiljenev\u00e4t, vaikenevat tai vet\u00e4ytyv\u00e4t puhetilanteissa. Hiljaisuuden seurauksena asiakastilanteiden hierarkiat voivat vahvistua, vuorovaikutus olla instituutiol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja pahimmillaan asiakasta voidaan tulkita v\u00e4\u00e4rin. (Korkiam\u00e4ki, Turtiainen & Vierula 2025, 403.)  Suomessa nuorten osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksiin on kiinnitetty viimevuosina yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. Yhteiskunnan kest\u00e4vyyden kannalta aihe on erityisen t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 yhteiskunnan jatkuvuus ja uudistavuus tapahtuu keskeisesti uuden sukupolven kautta. (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2021, 83.)<\/p>\n\n\n\n

Lastensuojelu yhteiskunnan muutosten ristipaineessa<\/h2>\n\n\n\n

Yhteiskunnan murros n\u00e4kyy lastensuojelun arjen haasteissa. Henkil\u00f6st\u00f6n saatavuus, ty\u00f6voimapula ja suuret asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t vaikuttavat palveluiden laatuun ja pakottavat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia ty\u00f6njakoja ja tukirooleja. Sijaishuollossa yksityisten toimijoiden rooli on kasvanut, mik\u00e4 tuo mukanaan sek\u00e4 monipuolisempia palveluja ett\u00e4 huolta laadun ja kustannusten hallinnasta. Lis\u00e4ksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, erityisesti lastensuojelulain uudistukset ja hyvinvointialueiden muodostuminen, ohjaavat toimintaa. Parhaimmillaan ne ohjaavat kohti yhten\u00e4isempi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja entist\u00e4 vahvempaa lapsen oikeuksien toteutumista, mutta samalla my\u00f6s luovat uhkakuvia isoista muutoksista sek\u00e4 palveluiden heikent\u00e4misest\u00e4. Keskeisin\u00e4 uudistuksina sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4 on ehdottanut, ett\u00e4 sosiaality\u00f6 ja sosiaaliohjaus s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin ensisijaisiksi keinoiksi vastata asiakkaiden tuen tarpeisiin. Sosiaalihuollon palvelurakennetta selkeytett\u00e4isiin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 palveluja ja s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 kevennett\u00e4isiin. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain rajapintaa vahvistettaisiin siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lastensuojelun avohuollon tukitoimet ja j\u00e4lkihuolto sosiaalihuoltolain alaisuuteen. Asiakasprosessia yksinkertaistettaisiin uudistamalla tuen tarpeen arviointia, asiakassuunnitelmaa ja omaty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kevent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirjaamisvelvoitteita. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ryhm\u00e4 esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sosiaality\u00f6t\u00e4 ja sosiaaliohjausta koskevista hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 luovuttaisiin. (STM 2026.)<\/p>\n\n\n\n

Lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t haasteet j\u00e4sentyv\u00e4t kolmeen kategoriaan. Haasteina ovat palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n monimutkaisuus, pirstaleisuus sek\u00e4 resurssiniukkuus. Haasteet ilmenev\u00e4t inhimillisen, kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen lastensuojeluty\u00f6n tekemisess\u00e4 sek\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden ammattilaisten kanssa. (M\u00e4ntt\u00e4ri-van der Kuip 2022.) Lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n rakenteelliset haasteet heijastuvat suoraan ty\u00f6n laatuun ja lapsen saamaan tukeen. Monimutkainen ja pirstaleinen palvelurakenne vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa ja hidastaa tuen oikea-aikaista kohdentumista. Resurssien niukkuus puolestaan lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kuormitusta ja kaventaa mahdollisuuksia toteuttaa lapsen tarpeisiin perustuvaa, pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Haasteiden yhteisvaikutuksena lastensuojeluty\u00f6 saattaa muuttua reaktiiviseksi ja yksitt\u00e4isiin tilanteisiin keskittyv\u00e4ksi sen sijaan, ett\u00e4 lapsen tilannetta voitaisiin tarkastella kokonaisuutena ja ennakoivasti. T\u00e4m\u00e4 korostaa tarvetta selkeytt\u00e4\u00e4 palvelujen rakennetta, vahvistaa yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 turvata riitt\u00e4v\u00e4t resurssit, jotta lapsen etu voi toteutua kaikissa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n vaiheissa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnalliset muutokset \u2013 kuten talouspaineet, perheiden eriarvoistuminen ja mielenterveyden haasteiden lis\u00e4\u00e4ntyminen \u2013 heijastuvat suoraan lastensuojeluty\u00f6h\u00f6n ja kiihdytt\u00e4v\u00e4t palveluiden uudistamisen tarvetta. Parhaimmillaan palveluiden murros tarkoittaa siirtym\u00e4\u00e4 kohti entist\u00e4 varhaisempaa, osallistavampaa, digitaalisempaa ja moniammatillisempaa lastensuojelua. Kyse olisi palvelusta, jossa lapsen etu ja perheiden arjen tuki ovat keski\u00f6ss\u00e4. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden kannalta tarkasteltuna yksi merkitt\u00e4v\u00e4 osatekij\u00e4 on ihmisen tarve tulla huomioiduksi ja sosiaalisesti tunnustetuksi (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2021, 83). T\u00e4m\u00e4 kehityskulku korostaakin tarvetta rakentaa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4, joka tunnistaa varhain haavoittuvuudet. Tavoitteena on my\u00f6s, ett\u00e4 vahvistetaan perheiden toimijuutta sek\u00e4 mahdollistetaan institutionaalisesti johdonmukaiset, yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset tukitoimet muuttuvassa yhteiskunnallisessa kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n

Nuoren osallisuus ja yhteisty\u00f6n merkitys hyvinvoinnin tukemisessa<\/h2>\n\n\n\n

Nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen on moninainen, eri ulottuvuuksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 asia. Parhaiten nuorten hyvinvointia tuetaan, kun eri toimijat tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4. Yhteisty\u00f6h\u00f6n liittyy erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia kuten nuoren kuuleminen ja osallistaminen mukaan h\u00e4nt\u00e4 koskeviin asioihin. Kyse ei siis ole vain nuoren kuulemisesta, vaan kuuntelemisesta ja mukaan ottamisesta, yhteisty\u00f6st\u00e4 ja yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4. Pahimmillaan tilanteet, joissa nuori ei tule kuulluksi, eik\u00e4 yhteisty\u00f6 toimi, voivat johtaa nuoren syrj\u00e4ytymiseen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 haasteina ovat puutteelliset keinot tunnistaa syrj\u00e4ytymisvaarassa olevia nuoria sek\u00e4 palvelukokonaisuuden pirstaloituneisuus (Leskel\u00e4 ym. 2022, 14).<\/p>\n\n\n\n

Lastensuojelussa samaan kokonaisuuteen kuuluvat palvelut ovat yleens\u00e4 hajallaan eri toimijoilla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nuori saa tukea monesta eri paikasta, kuten koulusta, terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista, mutta kukaan ei koordinoi kokonaisuutta. Pahimmillaan nuori joutuu kertomaan saman tarinan eri viranomaisille, tapaamisia voi olla p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in tai nuori voi jopa saada ristiriitaisia ohjeita. T\u00e4m\u00e4 on johtanut puheeseen palveluiden tehottomuudesta ja kuormittavuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6n lastensuojelun asiakkaan kanssa voisi kuvata olevan erityisen t\u00e4rke\u00e4 ja herkk\u00e4 prosessi, koska siihen liittyy molempien osalta mielikuvia ja odotuksia. Lis\u00e4ksi  aiemmat kokemukset voivat vahvasti vaikuttaa uusiinkin kohtaamisiin. Avun saamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 nuori on itse tiedostanut ja hyv\u00e4ksynyt omat ongelmansa ja avun tarpeensa. T\u00e4m\u00e4 on hankalaa, sill\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 leimaa avun hakemista sek\u00e4 avun tarpeen tunnistamista. Yhten\u00e4 keinona ja edellytyksen\u00e4 on asioiden avoin esille tuominen ja niist\u00e4 keskusteleminen, jolloin aikuiset ottavat nuorelle t\u00e4rke\u00e4t asiat vakavasti, eiv\u00e4tk\u00e4 ohita niit\u00e4. (Majlander ym., 2023, 88.) On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuori kokee l\u00e4heiset aikuiset turvallisiksi ja olonsa hyv\u00e4ksytyksi heid\u00e4n kanssaan.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen kest\u00e4vyyden vahvistuminen lastensuojelun murroksessa<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toteutuminen tarkoittaa, ett\u00e4 hyvinvoinnin edellytykset siirtyv\u00e4t oikeudenmukaisesti sukupolvelta toiselle. Sen tavoitteena on kaventaa eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydess\u00e4 ja osallisuudessa. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden keskeinen edellytys on resurssien ja toimintamahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen (Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys 2021). T\u00e4m\u00e4 merkitsee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemist\u00e4 ja osallisuuden vahvistamista kaikille.<\/p>\n\n\n\n

Lastensuojelu on siirtym\u00e4ss\u00e4 rakenteellisessa ja toiminnallisessa murrosvaiheessa kohti ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ja varhaiseen tukeen painottuvaa palvelumallia, jossa perhekeskusten sek\u00e4 neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun rooli lapsiperheiden hyvinvoinnin ensisijaisina tukirakenteina vahvistuu. Palveluiden integraatio tiivistyy, ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 muodostuu keskeiseksi mekanismiksi perheiden tilanteiden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja tarpeenmukaisen tuen suunnittelussa. Kokonaisuudessaan kehityssuunta ilment\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 kohti varhaisempaa, osallistavampaa ja rakenteellisesti yhten\u00e4isemp\u00e4\u00e4 lastensuojelua, jossa lapsen oikeuksien toteutuminen, perheiden arjen tukeminen ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden vahvistaminen muodostavat keskeiset orientaatiopisteet.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Aalto, Elina & Isokuortti, Nanne 2019: Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Kuvaus asiakastason ydinelementeist\u00e4, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Viitattu 26.02.2026. THL Ty\u00f6paperi 33<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Eronen, Tuija 2012: Lastenkoti osana el\u00e4m\u00e4ntarinaa. Narratiivinen tutkimus lastenkodissa asuneiden kertomuksista. Tampereen yliopistopaino Oy \u2013 Juvenes Print. Tampere.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Juha 2021. Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta -l\u00e4ht\u00f6kohtia, suuntaviivoja, reunaehtoja. KAKS \u2013 Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6. Julkaisu 41.<\/p>\n\n\n\n

Korkiam\u00e4ki, Riikka. & Turtiainen, Pirjo, & Vierula, Tarja. (2025). Sopivasti puhelias \u2013 Nuoren puhujana asemoituminen j\u00e4lkihuollon siirtoneuvotteluissa. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaality\u00f6n Tutkimuksen Aikakauslehti, 33(4), 386\u2013408. https:\/\/doi.org\/10.30668\/janus.146765<\/a><\/p>\n\n\n\n

Leskel\u00e4, Riikka-Leena & K\u00e4sm\u00e4, Lauta & Jokiranta, Virve & Salonen, Neea & Valtakari, Mikko & Yli-Koski, Maria & M\u00e4\u00e4tt\u00e4, Mirja 2022: Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyn palvelurakenne, rahavirrat sek\u00e4 seurannan haasteet. Eduskunnan talousvaliokunnan julkaisu 1\/2022. Viitattu 16.03.2026. Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyn palvelurakenne, rahavirrat sek\u00e4 seurannan haasteet<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Majlander, Satu & Vihtari, Johanna & Kekkonen, Marjatta & Sankalahti, Katja & Turu, Petra & Rautiainen, Silja 2023: Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus. Kansallisen lapsistrategian toimenpiteen 14 raportti. Viitattu 16.03.2026. Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ntt\u00e4ri-van der Kuip, Maija 2022. Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t rakenteelliset haasteet ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimintamahdollisuudet julkisen sektorin lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaality\u00f6n Tutkimuksen Aikakauslehti, 30(1), 21-43. https:\/\/doi.org\/10.30668\/janus.107864<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys 2021. Viitattu 25.03.2026 Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys – THL<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

STM 2026. Sosiaalihuollon palvelu-uudistus. Ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotukset 2026. Viitattu 26.03.2026. Sosiaalihuollon palvelu-uudistus : Ty\u00f6ryhm\u00e4n ehdotukset 2026<\/a><\/p>\n\n\n\n

THL 2025. Lastensuojelun k\u00e4sikirja. Lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4. Viitattu 30.03.2026. Lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 – THL<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: sosiaalipalvelut, nuoret, lastensuojelu, j\u00e4lkihuolto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palveluiden murros n\u00e4kyy lastensuojelussa kokonaisvaltaisena muutoksena, joka ulottuu rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja ty\u00f6n arkeen. Keskeist\u00e4 on siirtym\u00e4 korjaavasta ty\u00f6st\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n tukeen.<\/p>\n

Lastensuojelun haasteina ovat palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n monimutkaisuus, pirstaleisuus sek\u00e4 resurssiniukkuus.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5537,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798267,110187],"tags":[54578,798269,115200,8747],"class_list":["post-5607","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2026","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-lapset-ja-nuoret","tag-palvelutuotanto","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Majala_teema-artikkeli_Lumen_2_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1sr","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5607","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5607"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5608,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5607\/revisions\/5608"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}