{"id":5609,"date":"2026-04-23T07:00:00","date_gmt":"2026-04-23T04:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5609"},"modified":"2026-04-20T08:34:16","modified_gmt":"2026-04-20T05:34:16","slug":"kohti-palvelujen-uutta-versiota-tuotteistaminen-ja-palvelumuotoilu-elamyspalvelujen-kehittamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2026\/04\/23\/kohti-palvelujen-uutta-versiota-tuotteistaminen-ja-palvelumuotoilu-elamyspalvelujen-kehittamisessa\/","title":{"rendered":"Kohti palvelujen uutta versiota: tuotteistaminen ja palvelumuotoilu el\u00e4myspalvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Anne Tolvanen, KTM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Muuttuvat palvelut<\/h2>\n\n\n\n

Palvelualat ovat jatkuvassa muutoksessa. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 muokkaavat samanaikaisesti teknologinen kehitys, kest\u00e4vyystavoitteet ja muuttuvat asiakasodotukset, ja ne pakottavat yrityksi\u00e4 uudistamaan palvelujaan yh\u00e4 nopeammin (Sitra, 2026). Palvelut 2.0 viittaa ajattelutapaan, jossa palvelu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisena kokemuksena ja arvonluonnin prosessina. Teknologia toimii mahdollistajana, mutta keski\u00f6ss\u00e4 ovat edelleen ihminen, vuorovaikutus ja kokemus.  Sen voidaan ajatella olevan kyse siirtym\u00e4st\u00e4 reaktiivisesta kehitt\u00e4misest\u00e4 ennakoivaan, asiakasl\u00e4ht\u00f6iseen palveluinnovaatioon. T\u00e4m\u00e4 muutos edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista osaamista palvelujen kehitt\u00e4jilt\u00e4, kyky\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 luovuus, analyyttisyys ja palvelumuotoilun menetelm\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan palvelut 2.0-ajattelua Lapin ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman Tuotteistaminen-opintojakson kautta. Toimeksiantajina opintojaksolla olivat rovaniemel\u00e4inen ohjelmapalveluyritys Kes\u00e4tekemisen keskus Roiske sek\u00e4 Pyh\u00e4ll\u00e4 sijaitseva kallioseikkailupuisto Pyh\u00e4kuru. Opintojakson ryhm\u00e4teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijoiden tuli ideoida ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 palvelutuote, jonka keski\u00f6ss\u00e4 Roiskeen toimeksiannossa oli j\u00e4\u00e4nveisto ja Pyh\u00e4kurun toimeksiannossa oheisohjelma kalliokiipeilyn yhteyteen. <\/p>\n\n\n\n

Molemmat yritykset edustavat el\u00e4myspalvelusektoria, jossa asiakaskokemus, turvallisuus ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ovat keskeisi\u00e4 kilpailutekij\u00f6it\u00e4.  Teht\u00e4v\u00e4nannot heijastivat yritysten aitoa kehitystarvetta. Opintojakso toimi konkreettisena esimerkkin\u00e4 palvelut 2.0-ajattelusta. Opiskelijat eiv\u00e4t ainoastaan harjoitelleet palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4, vaan tuottivat ratkaisuja todellisiin tarpeisiin. T\u00e4m\u00e4 loi oppimiselle merkityksellisyytt\u00e4 ja opiskelijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n konkreettisia palvelukonsepteja.<\/p>\n\n\n\n

Tuotteistaminen ja palvelumuotoilu kehitt\u00e4misen v\u00e4linein\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 tuotteistaminen ja palvelumuotoilu muodostavat toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n kokonaisuuden. Tuotteistaminen on prosessi, jossa palvelu m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, vakioidaan ja kuvataan siten, ett\u00e4 se on toistettavissa, hinnoiteltavissa ja myyt\u00e4viss\u00e4 (Parantainen, 2007). Sipil\u00e4 (1996) korostaa, ett\u00e4 tuotteistaminen konkretisoi asiantuntijuuden ja tekee palvelusta asiakkaalle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n kokonaisuuden. H\u00e4n erottaa tuotteistamisessa kolme tasoa: sis\u00e4isen toiminnan vakioinnin, palvelun systematisoinnin sek\u00e4 t\u00e4ysin tuotteistetun, markkinoitavan palvelun. (Sipil\u00e4 1996).   Palvelullistaminen viittaa laajempaan muutokseen, jossa yritykset siirtyv\u00e4t tuotel\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 ajattelusta palveluperusteiseen arvonluontiin (Tuulaniemi, 2011). Palvelumuotoilu osaltaan tuo kehitt\u00e4miseen asiakasl\u00e4ht\u00f6isen n\u00e4k\u00f6kulman. Sen keskeinen tavoite on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asiakkaan tarpeita, odotuksia ja kokemuksia sek\u00e4 suunnitella palvelu niiden pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

Ennakointi on olennainen osa t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta. Palvelujen kehitt\u00e4minen ei voi perustua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nykyhetken tarpeisiin, vaan sen tulee huomioida tulevaisuuden muutokset ja mahdollisuudet (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti, 2014). T\u00e4m\u00e4 kokonaisvaltainen l\u00e4hestymistapa luo hyv\u00e4n pohjan palvelujen kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n\n\n\n

Palvelukehityksen prosessi<\/h2>\n\n\n\n

Opintojakson pedagoginen ydin oli tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen. Opintojakson kehitt\u00e4misprosessi eteni vaiheittain ideoinnista valmiisiin palvelutuotteisiin. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa opiskelijaryhm\u00e4t tuottivat 99 palveluideaa per toimeksianto. Ideointi toteutettiin kahdessa osassa: ensin ideat kehitettiin ryhmiss\u00e4 itsen\u00e4isesti, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tuotettiin vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ideoita teko\u00e4lyn avulla. Menetelm\u00e4n tavoitteena oli irrottautua ilmeisist\u00e4 ratkaisuista ja laajentaa ajattelua. Kun ideointia ei rajoiteta alkuvaiheessa, syntyy tyypillisesti monipuolisempi ja innovatiivisempi ideajoukko.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 pakotti ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmeiset ratkaisut ja synnytti innovatiivisia konsepteja. Siin\u00e4 vaiheessa, kun ryhmist\u00e4 kuului naurua, tiesi parhaiden ideoiden syntyneen. Ideointivaiheen j\u00e4lkeen ryhm\u00e4t valitsivat ideoistaan kymmenen parasta ja vertailivat samalla itse tuotettuja sek\u00e4 teko\u00e4lyn tuottamia ideoita. Vertailu toi esiin keskeisen havainnon. Teko\u00e4ly nopeutti ideointia ja tuotti runsaasti vaihtoehtoja, mutta ideat olivat kesken\u00e4\u00e4n varsin samankaltaisia. T\u00e4m\u00e4 korostaa kriittisen arvioinnin merkityst\u00e4 ja ihmisen roolia luovassa prosessissa. Ideointivaiheessa tunnistettiin asiakkaiden erilaisia ja muuttuvia odotuksia. Asiakkaat eiv\u00e4t hae pelkk\u00e4\u00e4 suoritusta (esimerkiksi kiipeilykertaa), vaan kokonaisvaltaista el\u00e4myst\u00e4. Molemmille yrityksille luoduissa ideoissa korostuivat ohjauksen ja ohjeiden merkitys, turvallisuuden kokemukset, yhteis\u00f6llisyys ja joissain ideoissa digitaalisesti laajennettu el\u00e4mys ja kokemus.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijat kehittiv\u00e4t toimeksiantajille erilaisia palveluita. Pyh\u00e4kurulle kehitettiin esimerkiksi sesonkikahvila, lumilinna, pakohuone, extreme-el\u00e4myksi\u00e4 kalliolaskeutumisineen sek\u00e4 hiljaisuuden polku. Roiskeelle puolestaan ideoitiin muun muassa j\u00e4\u00e4baari, j\u00e4\u00e4festivaali, iglun rakentamista ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 j\u00e4\u00e4veistotapahtumia. Ideat heijastivat selke\u00e4sti palvelujen keskeisi\u00e4 kehityssuuntia, kuten kokemuksellisuutta, yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja el\u00e4myksellisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ideointivaiheessa konkretisoitui my\u00f6s tuotteistamisen keskeinen l\u00e4ht\u00f6kohta. Pelkk\u00e4 idea ei viel\u00e4 ole myyt\u00e4v\u00e4 palvelu. Jotta ideasta muodostuu toteuttamiskelpoinen palvelukonsepti, se edellytt\u00e4\u00e4 kohderyhm\u00e4n tarkkaa m\u00e4\u00e4rittely\u00e4, arvolupauksen kirkastamista, palveluprosessin kuvaamista sek\u00e4 resurssien ja kannattavuuden arviointia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1<\/strong>: Ryhm\u00e4n Pyh\u00e4kuru B teko\u00e4lyll\u00e4 luoma havainnekuva uudesta palvelukonseptista (Puhakka, Puranen Virmasalo & Ylitalo).<\/p>\n\n\n\n

Ideasta palvelukonseptiin<\/h2>\n\n\n\n

Seuraavassa vaiheessa ideat jalostettiin tuotteistamisen prosessin mukaisesti kohti toteuttamiskelpoisia palvelutuotteita. Ty\u00f6 k\u00e4ynnistyi toimintaymp\u00e4rist\u00f6n analyysill\u00e4, jossa tarkasteltiin asiakassegmenttej\u00e4, kilpailutilannetta ja keskeisi\u00e4 kehitystrendej\u00e4. Analyysin tukena hy\u00f6dynnettiin muun muassa PESTEL-viitekehyst\u00e4, joka auttoi j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n palveluun vaikuttavia ulkoisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskeinen osa prosessia oli asiakasm\u00e4\u00e4rittely. Opiskelijat loivat asiakasprofiileja ja tarkensivat kohderyhmien tarpeita, mik\u00e4 mahdollisti arvolupauksen kirkastamisen: mit\u00e4 arvoa palvelu tuottaa ja miten se erottuu kilpailijoista (Osterwalder ym., 2014).<\/p>\n\n\n\n

Valituista ideoista laadittiin service blueprint, joka kuvasi asiakkaan koko palvelupolun ensikontaktista j\u00e4lkiviestint\u00e4\u00e4n. Blueprint teki n\u00e4kyv\u00e4ksi palvelun frontstage- ja backstage-toiminnot sek\u00e4 auttoi tunnistamaan keskeiset kontaktipisteet ja mahdolliset kipukohdat. Palvelukuvaus oli prosessin viimeinen vaihe, jossa palvelukonsepti muotoiltiin myyt\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon. T\u00e4ss\u00e4 viimeisteltiin palvelun sis\u00e4lt\u00f6, toteutustapa, tarvittavat resurssit sek\u00e4 keskeiset kumppanuudet ja tarvikkeet. Lis\u00e4ksi palvelu esitettiin visuaalisesti posterina.<\/p>\n\n\n\n

Vaihe konkretisoi, ett\u00e4 toimiva palvelu edellytt\u00e4\u00e4 huolellista suunnittelua ja verkostomaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Samalla opiskelijat j\u00e4sensiv\u00e4t palvelun kokonaisuuden, mukaan lukien varausj\u00e4rjestelm\u00e4t ja turvallisuusprosessit. Kokonaisuus kattoi palvelukehityksen koko ketjun asiakasymm\u00e4rryksest\u00e4 valmiiseen markkinointimateriaaliin. Prosessi korosti, ett\u00e4 palvelu on kokonaisuus, joka syntyy useiden toimijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4. Samalla konkretisoitui palvelut 2.0-ajattelu: teknologia tukee palvelua automatisoimalla rutiineja, jolloin asiakaskohtaamisissa voidaan keskitty\u00e4 kokemukseen, vuorovaikutukseen ja turvallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2<\/strong>. Ryhm\u00e4n Pyh\u00e4kuru B Blueprint kehitetylle palvelutuotteelle (Puhakka, Puranen, Virmasalo & Ylitalo).<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuuden esittely<\/h2>\n\n\n\n

Opintojaksolla k\u00e4ytetyss\u00e4 prosessissa katselmukset toimivat palautepistein\u00e4, joissa opiskelijat esitteliv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja saivat lis\u00e4\u00e4 ohjausta ja neuvoja. Katselmusten kautta opiskelijat my\u00f6s oppivat esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuvaamaan viikon kehitt\u00e4misprosessejaan. Kehitysprosessi huipentui palvelukonseptien esittelyyn toimeksiantajille, jotka arvioivat niiden toteuttamiskelpoisuutta ja hy\u00f6dyllisyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si ty\u00f6n merkityksellisyytt\u00e4 ja toi mukaan ammatillisen vastuun kokemuksen. Opiskelijoiden palautteen perusteella oikeille yrityksille tehdyt kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t tuntuvat merkityksellisemmilt\u00e4 kuin kuvitteelliset toimeksiannot. Toimeksiantajille yhteisty\u00f6 tarjosi uusia palveluideoita, valmiita konsepteja ja j\u00e4senneltyj\u00e4 palvelukuvauksia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3<\/strong>. Ryhm\u00e4n Roiske B teko\u00e4lyll\u00e4 luoma havainnekuva uuden palvelutuotteen markkinointimateriaalista (Tiuraniemi ,Toropainen, Ulkuniemi, \u00c4ij\u00f6).<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n\n\n\n

Palvelujen kehitys suuntautuu kohti kokonaisvaltaisempia, ennakoivampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Asiakaskokemus, merkityksellisyys ja kest\u00e4vyys nousevat keskeisiksi kilpailutekij\u00f6iksi. Tarkasteltu opintojakso toimii konkreettisena esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 muutoksesta. Se osoittaa, miten palvelut 2.0-ajattelu voidaan vied\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotteistaminen, palvelumuotoilu ja ennakointi. Samalla se havainnollistaa, ett\u00e4 palvelujen kehitt\u00e4minen on moniulotteinen prosessi, joka edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luovuutta ett\u00e4 systemaattisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Tuotteistaminen-opintojakson yhteisty\u00f6malli Kes\u00e4tekemisen keskus Roisken ja Pyh\u00e4kurun kanssa osoittautui toimivaksi. Opiskelijat eiv\u00e4t vain harjoitelleet tuotteistamista, vaan kehittiv\u00e4t palveluja aitoihin tarpeisiin. T\u00e4m\u00e4 on pedagogisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 oppimisen relevanssia ja vahvistaa sitoutumista ty\u00f6skentelyyn.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6 tuotti arvoa my\u00f6s toimeksiantajille ja laajemmin aluekehitykselle. Pk-yritykset saivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 uusia palveluideoita ja valmiita konsepteja ilman suuria kehitt\u00e4misresursseja, mik\u00e4 tukee niiden uudistumiskyky\u00e4 ja kilpailukyky\u00e4. Samalla opiskelijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kiinni todellisiin kehitt\u00e4mishaasteisiin ja yritysten toimintalogiikkaan. Kyse oli siten molemminpuolisesta oppimisprosessista, jossa tieto ja osaaminen liikkuivat korkeakoulun ja yritysten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset korostavat yritysyhteisty\u00f6n ja yhteiskehitt\u00e4misen merkityst\u00e4 palvelukehityksess\u00e4. Palvelut eiv\u00e4t synny tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan vuorovaikutuksessa eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Yhteiskehitt\u00e4minen mahdollistaa erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien yhdist\u00e4misen ja tuottaa ratkaisuja, jotka ovat sek\u00e4 innovatiivisia ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttamiskelpoisia. Kokonaisuutena t\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 palvelut 2.0 eiv\u00e4t ole ainoastaan teknologinen p\u00e4ivitys, vaan laajempi muutos kohti verkostomaista, ennakoivaa ja inhimillist\u00e4 palvelukehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Ojasalo, K., Moilanen, T., & Ritalahti, J. (2014). Kehitt\u00e4misty\u00f6n menetelm\u00e4t: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro.<\/p>\n\n\n\n

Osterwalder, A., Pigneur, Y., Bernarda, G., & Smith, A. (2014). Value proposition design. John Wiley & Sons.<\/p>\n\n\n\n

Parantainen, J. (2007). Tuotteistaminen: Rakenna palvelusta tuote 10 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Talentum.<\/p>\n\n\n\n

Sipil\u00e4, J. (1996). Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen. WSOY.<\/p>\n\n\n\n

Sitra. (2026). Megatrendit 2026: Muutosvoimat toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme. Sitra. https:\/\/www.sitra.fi\/megatrendit<\/p>\n\n\n\n

Tuulaniemi, J. (2011). Palvelumuotoilu. Talentum Media Oy.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on k\u00e4ytetty ChatGTP teko\u00e4lyty\u00f6kalua rakenteen ideointiin sek\u00e4 kielenhuoltoon.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: asiakaskokemus, el\u00e4myspalvelut, ennakointi, innovaatiot, palvelumuotoilu, palvelut, tuotteistus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palvelujen kehitys suuntautuu kohti kokonaisvaltaisempia, ennakoivampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Asiakaskokemus, merkityksellisyys ja kest\u00e4vyys nousevat keskeisiksi kilpailutekij\u00f6iksi.<\/p>\n

Tuotteistamisen opintojaksolla liiketalouden opiskelijat eiv\u00e4t vain harjoitelleet tuotteistamista, vaan kehittiv\u00e4t palveluja kahden yrityksen aitoihin tarpeisiin.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5543,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798267,110187],"tags":[94,115200,17802],"class_list":["post-5609","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2026","category-teema-artikkeli","tag-koulutus","tag-palvelutuotanto","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2026\/04\/Tolvanen_teema-artikkeli_Lumen_2_2026.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1st","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5609","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5609"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5609\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5643,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5609\/revisions\/5643"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5543"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5609"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5609"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5609"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}