Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/h6>\nT\u00e4m\u00e4 kirjoitus on kokeilu yhteistoiminnallisesta artikkelin kirjoittamisesta ja yhteinen n\u00e4yte siit\u00e4 mit\u00e4 er\u00e4\u00e4n opintojakson aikana on tutkittu ja opittu. Opettaja on kirjoittanut alku- ja loppuluvun, opiskelijat omat vastuulukunsa ja artikkelia on kommentoitu ja muokattu nykymuotoonsa yhdess\u00e4.<\/p>\n
Aluksi<\/h2>\n
Poronkusema on vanha lappilainen et\u00e4isyyden mitta, jonka pituutta etel\u00e4n ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunne. Se on perinteisesti poronajossa k\u00e4ytetty ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen mittayksikk\u00f6, matka jonka poro pystyy kulkemaan virtsaamatta. Liian pitk\u00e4 juoksu aiheuttaa el\u00e4imelle myrkytystilan. Palkinen puolestaan tarkoittaa sek\u00e4 aluetta jolla porot luontaisesti liikehtiv\u00e4t ett\u00e4 hallinnollista yksikk\u00f6\u00e4, paliskuntaa. Kuinka pitk\u00e4\u00e4n poroa voidaan juoksuttaa ilman sen myrkytt\u00e4mist\u00e4? Kuka ja miten m\u00e4\u00e4rittelee matkan? Ep\u00e4ily\u00e4 olosuhteidemme erityislaadun hahmottamisesta on liitetty my\u00f6s tulossa olevaan sote-uudistukseen ja paikallisten palvelujen tilaan.\u00a0 Kauas on pitk\u00e4 matka, sanotaan.<\/p>\n
Et\u00e4isyydet voivat olla fyysisi\u00e4 tai ihmisten p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Niihin voi katsoa my\u00f6s perustuslain takaaman kansalaisten tasa-arvon ja yhteiskunnan eriarvoistumiskehityksen peileist\u00e4. Polarisoituvatko kunnat ja niiden v\u00e4est\u00f6 tulojen tai asuinpaikan perusteella voittajiin ja h\u00e4vi\u00e4jiin? Et\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko kansalaisten arjesta? Viev\u00e4tk\u00f6 kovenevat asenteet eri v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 kauemmaksi toisistaan? Liukuuko ammattialojen ja sukupuolten tasa-arvo sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 kauemmaksi (Tasa-arvovaje 2016)? Mit\u00e4 palveluja kuntiin j\u00e4\u00e4? Tulevat sosionomit ty\u00f6llistyv\u00e4t laajasti varhaiskasvatukseen ja nuorisoty\u00f6h\u00f6n sosiaali- ja terveydenhuollon lis\u00e4ksi. Viev\u00e4tk\u00f6 hallinnolliset ratkaisut perheiden palveluja erilleen? Lohkoutuuko \u2019sosiaalinen\u2019 muuntuessaan uusiutuvissa rakenteissa sosiaalisiksi investoinneiksi (ks.\u00a0 Kettunen 2015, 99)?\u00a0 Miten sosiaalisia et\u00e4isyyksi\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n tai edes pidet\u00e4\u00e4n kurissa? Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n rakenteellinen muutos welfare-mix -malleineen ja lakiuudistuksineen haastaa monilla tavoin sosiaali- ja terveysalan nykyisen ja tulevan henkil\u00f6st\u00f6n osaamista suhteessa v\u00e4est\u00f6n palvelutarpeisiin sek\u00e4 julkisen talouden tilaan (ks. Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016).<\/p>\n
Sosiaalialan koulutusohjelman 3. lukuvuoden opintokokonaisuus Yhteiskunnan muutos<\/em>, palvelujen kehitt\u00e4minen ja vaihtoehtoiset tuottamistavat <\/em>(9 op) kytkeytyy tiiviisti sosiaalialan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kansalliseen ja kansainv\u00e4liseen kehitykseen unohtamatta paikallisten ratkaisujen haasteita. Artikkelissa kerromme opintokokonaisuuden opintojakson Palvelujen kehitt\u00e4minen, laatu ja palveluohjaus <\/em>(3 op) toteutumisesta syksyll\u00e4 2016 sosionomikoulutuksen p\u00e4iv\u00e4opiskelijoiden osalta.<\/p>\nOsaamistavoitteet voi tiivist\u00e4\u00e4 opiskelijan tavoiteltavana osaamisen karttumana seuraavasti:<\/p>\n
\n- Tiedolliset prosessit: tunnistaa sosiaalipalveluiden kehitt\u00e4mistarpeita, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaisia tapoja tuottaa uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita sek\u00e4 tuntee palveluohjauksen ja laatuty\u00f6n ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/li>\n
- Taitoja kehitt\u00e4v\u00e4t prosessit: osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palvelujen laadun, arvioinnin ja kehitt\u00e4misen v\u00e4lineit\u00e4 sek\u00e4 jakaa ja dokumentoida osaamistaan<\/li>\n
- Reflektiiviset prosessit: osaa tunnistaa ja arvioida oman osaamisensa kehittymist\u00e4<\/li>\n
- Sosiaaliset prosessit: osaa tunnistaa oman toimintansa merkityksen koko ryhm\u00e4n oppimisessa ja kytkenn\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n (vrt. SoleOps 2016, Kangastie & Mastosaari 2016)<\/li>\n<\/ul>\n
Sis\u00e4lt\u00f6osaamisen lis\u00e4ksi opiskelija tarvitsee innovaatiokompetensseja toimiakseen monialaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja kehitt\u00e4misprosesseissa (ks. R\u00e4s\u00e4nen 2014, 5). Opintojakson toteutuksessa kokeiltiin uutta l\u00e4hestymistapaa. Usein perinteisess\u00e4 oppineisuuden osoituksessa opiskelija tenttii kurssiaineiston kurssin lopussa tai tuottaa kommentoivan esseen tai oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjan kurssin aikana. Ongelmallista n\u00e4iss\u00e4 toteutustavoissa on se, ett\u00e4 tuotos usein p\u00e4\u00e4tyy vain opettajan ja mahdollisten vertaisopponenttien tietoon. Aiemmat kokeilut ovat osoittaneet (ks. esim. J\u00e4rvi ym. 2015), ett\u00e4 muitakin vaihtoehtoja on. T\u00e4ll\u00e4 opintojaksolla on sovellettu ns. k\u00e4\u00e4nteisen luokkahuoneen ajatusta (ks. esim. Hannu & Muurim\u00e4ki 2015). Ryhmien yhteiset ja omat materiaalit ovat olleet alusta saakka kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Yhteist\u00e4 aikaa ei ole k\u00e4ytetty luennoimiseen vaan hankitun tiedon yhdess\u00e4 jakamiseen ja reflektointiin. Laaja sis\u00e4lt\u00f6alue asetti toteutukselle haasteita. Koska tutkittavaa oli paljon ja aikomuksemme oli jalkautua alueella toteutuviin tapahtumiin, her\u00e4si ajatus mahdollisuudesta toteuttaa osaamisen osoittaminen toisin ja soveltaa ns. k\u00f6ydenpunojanpedagogiikkaa \u201djokainen kehr\u00e4\u00e4 ja punoo omat kuitunsa yhteiseen k\u00f6yteen<\/em>\u201d (Kuivalahti 2015). Kun p\u00e4\u00e4dyimme kaikkien osallistujien yhteiseen portfolioon, h\u00e4ivytettiin et\u00e4isyytt\u00e4 my\u00f6s yksitt\u00e4isten oppijoiden sek\u00e4 opettajan ja opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 Jokaisella pienryhm\u00e4ll\u00e4 on ollut oma vastuualueensa, jonka kautta ilmi\u00f6kentt\u00e4\u00e4 katsoo.\u00a0 Muihin vastuualueisiin on tutustuttu yhteisen oppimisalustan, keskustelujen, toiminnan ja portfolion ty\u00f6st\u00e4misen my\u00f6t\u00e4. Portfolio tehtiin yhteiseksi julkaisuksi.<\/p>\nKeskeisi\u00e4 tiedonhankintaa ohjaavia tienviittoja ovat olleet kysymykset. Mit\u00e4 omalla alueella (niin paikkakuntana kuin ammattialana) on tapahtumassa? Mit\u00e4 sosiaalipalveluja kuntalaisilla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4? Miten palvelut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja kuka niihin ohjaa? Mink\u00e4laista laatua palveluntuottajat lupaavat ja miten palvelujen omavalvonta toteutuu? Miten palvelut toimivat k\u00e4ytt\u00e4jien mielest\u00e4 ja miten niit\u00e4 arvioidaan? T\u00e4m\u00e4n julkaisun teeman kannalta yksi kaikkiin edell\u00e4 mainittuihin kysymyksiin kytkeytyv\u00e4 kysymys on my\u00f6s, miten et\u00e4isyydet palveluista muuttuvat sote-uudistuksen ja digitalisaation edetess\u00e4 ja kuntien roolin muuttuessa. Opetuksen kannalta\u00a0 tavoitteena on ollut tuoda kysymykset n\u00e4kyviksi ja havainnollistaa sosiaalialan toimijoiden osallisuutta (tai sen puutetta).<\/p>\n
Yhteisin\u00e4 orientaatiokehyksin\u00e4 toimivat vierailut patiolle (patio.fi) ja Innokyl\u00e4\u00e4n (innokyl\u00e4.fi) sek\u00e4 perehtyminen soteuudistukseen (Sote- ja maakuntauudistus 2016) ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistamiseen palvelujen kehitt\u00e4jin\u00e4 (ks. Larjovuori ym. 2012). K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut yhteinen Moodle-ymp\u00e4rist\u00f6, jossa kullakin ryhm\u00e4ll\u00e4 oma alueensa materiaaleineen ja keskusteluineen. Pienimuotoisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen (Satka ym. 2016) areenana ovat olleet Kemin markkinoiden yhteydess\u00e4 toteutunut Lapin ammattikorkeakoulun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Hyvinvointitori sek\u00e4 sosiaalialan kampuksella pidetyt J\u00e4rjest\u00f6messut, joihin on jalkauduttu ja ker\u00e4tty kokemustietoa palveluista: Hyvinvointitorilla kuntalaisilta, J\u00e4rjest\u00f6messuilla kolmannen sektorin palveluja tuottavilta toimijoilta. Tapahtumissa ker\u00e4ttiin toiveita ja ideoita my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulu voisi tehd\u00e4. Analyysista, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ja kehitt\u00e4misehdotuksista on vastannut kukin opiskelijaryhm\u00e4 itse.<\/p>\n
Palveluohjaus<\/h1>\n
Roosa Impola,<\/em> AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nLeena Manninen, <\/em>AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nHanna Siira,<\/em> sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nV\u00e4in\u00f6 Vanham\u00e4ki, AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nJuhani Vy\u00f6rykk\u00e4, AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\nK\u00e4sitteen\u00e4 palveluohjaus tarkoittaa\u00a0sek\u00e4 asiakasty\u00f6n menetelm\u00e4\u00e4 (case management<\/em>) ett\u00e4 palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla (service coordination<\/em>). Suomessa palveluohjaus on vakiintunut tarkoittamaan yksil\u00f6kohtaista palveluohjausta, jossa\u00a0keskeist\u00e4 on asiakkaan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n luottamussuhde ja asiakasl\u00e4ht\u00f6inen ty\u00f6skentelytapa. Palveluohjaus on koordinointia, jonka tarkoitus on helpottaa yhteisty\u00f6t\u00e4 eri organisaatioiden ja hallinnonalojen v\u00e4lill\u00e4. Palveluohjaus on yksil\u00f6kohtainen, asiakasl\u00e4ht\u00f6inen, asiakkaan etua korostava ty\u00f6skentelytapa, jossa on keskeist\u00e4 asiakkaan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n luottamuksellinen suhde.\u00a0 Palvelut suunnitellaan palveluntarpeen yksil\u00f6llisell\u00e4 arvioinnilla, sek\u00e4 asiakkaan el\u00e4m\u00e4n, arjen, voimavarojen ja tavoitteiden kartoittamisella. Palveluohjauksessa ei pyrit\u00e4 muuttamaan asiakasta, vaan yhdess\u00e4 tekeminen ja asiakkaan omatoimisuus johtavat voimaantumiseen. Keskeisint\u00e4 on neuvonta, koordinointi ja asianajo.<\/p>\nPalveluohjaus on toimimista asiakkaan ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4televien palveluiden v\u00e4liss\u00e4 siltana ja \u201dasianajajana\u201d. Osana kurssiamme k\u00e4vimme haastattelemassa ihmisi\u00e4 palveluohjaukseen liittyen ja osa heist\u00e4 tunnistikin palveluohjauksen juuri t\u00e4llaiseksi, etenkin liittyv\u00e4n\u00e4 vammaispalveluihin, mutta valtaosalle k\u00e4site oli t\u00e4ysin tuntematon tai sit\u00e4 ei osattu yhdist\u00e4\u00e4 sosiaalipalveluihin. Monelle palveluohjaajana toimiikin Google kun etsit\u00e4\u00e4n palveluja tai haetaan apua ongelmiin.<\/p>\n
Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksil\u00f6lliset tarpeet, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asiakkaalle h\u00e4nen tarvitsemansa palvelut ja tuki k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevilla resursseilla sek\u00e4 siirty\u00e4 instituutio- ja j\u00e4rjestelm\u00e4keskeisist\u00e4 palveluista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4- ja kysynt\u00e4keskeisiin palveluihin. Palveluohjaus on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4n muutos- tai siirtym\u00e4vaiheissa, kuten koulusta siirtyminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomessa on kolme eri palveluohjausmallia; 1. Varsinainen palveluohjaus on tiivist\u00e4, jolloin asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t pieniksi. Siin\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 on p\u00e4\u00e4toiminen palveluohjaaja, joka on riippumaton palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. 2. Palveluohjauksellinen asiakasty\u00f6 on osa palvelu- tai viranomaisverkostoon kuuluvan ty\u00f6ntekij\u00e4n toimenkuvaa, johon kuuluu vastuu palvelujen toimivuudesta ja yhteensopivuudesta. 3. Palveluneuvonta on asiakkaille, joilla oma toiminnanohjaus ja el\u00e4m\u00e4n hallinta ovat kunnossa. Palveluneuvoja on asiakasryhm\u00e4ns\u00e4 oikeudet tiet\u00e4v\u00e4, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n asiantuntija, joka auttaa esimerkiksi palveluseteli-asiakkaita.<\/p>\n
Toivottavasti tulevaisuuden uudistukset, kuten toimeentulotuen haku Kelalta vapauttaa sosiaalitoimiston henkil\u00f6kunnan vastaamaan palveluohjauksen haasteisiin, kuten sen tunnettavuuden parantamiseen. Palvelut ovat nykyisin hyvin pirstaleiset ja asiakkaat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 niist\u00e4 tai niiden tuottajista mit\u00e4\u00e4n. Palveluohjaajalla tuleekin olla kokonaisn\u00e4kemys palveluista ja asiakkaan palveluiden tarpeista yhteen sovittaessaan niit\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja tunnistaa palveluohjauksen tarve sill\u00e4 asiakas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 mitk\u00e4 palvelut kuuluvat h\u00e4nelle tai ei ole voimavaroja hakeutua niiden piiriin.<\/p>\n
Palveluohjaaja<\/h2>\n
Palveluohjaajana toimiminen edellytt\u00e4\u00e4 sosiaali- tai terveysalan perustutkintoa sek\u00e4 kokemusta siit\u00e4 asiakasryhm\u00e4st\u00e4 kenen kanssa ollaan kulloinkin tekemisiss\u00e4. Palveluohjaajan p\u00e4\u00e4asiallinen teht\u00e4v\u00e4 on palveluiden varmistaminen ja koordinoiminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.\u00a0 Asiakas on aina toimeksiantaja, eik\u00e4 palveluohjaajalla ole varsinaista viranomaisvaltaa asiakkaaseen. Yhdess\u00e4 palveluohjaajan avustuksella asiakkaalle tulisi kartoittaa asiakkaan omat henkil\u00f6kohtaiset tavoitteet. Palveluohjaaja toimii aktivoivana osapuolena asiakasta tukien niin, ett\u00e4 asetettuihin tavoitteisiin olisi mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Palveluohjaajan tulisi tarkastella maailmaa ennen kaikkea asiakkaan silmin kokonaisvaltaisesti. Onnistunut palveluohjaus perustuu molemminpuoliseen dialogisuuteen, kunnioitukseen sek\u00e4 luottamuksellisuuteen. Palveluohjaaja toimii ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4lik\u00e4ten\u00e4 asiakkaan maailman ja systeemimaailman v\u00e4lill\u00e4. Hyv\u00e4t neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot ovat n\u00e4in ollen t\u00e4rkeit\u00e4 ominaisuuksia palveluohjaajan ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Palveluohjausprosessi voidaan katsoa onnistuneeksi siin\u00e4 vaiheessa kun asiakas on saavuttanut omat henkil\u00f6kohtaiset tavoitteensa, kykenee suoriutumaan itsen\u00e4isesti sek\u00e4 on tietoinen omista kyvyist\u00e4\u00e4n. Tavoitteellista on, ett\u00e4 palveluohjaussuhteen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 asiakas jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 aiempaa itsen\u00e4isemmin ja palveluohjaajaltaan saamiaan apuja hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n
Palveluohjauksen hy\u00f6dyt<\/h2>\n
Palveluohjauksen hy\u00f6tyihin kuuluu monia asioita, jotka p\u00e4\u00e4osin linkittyv\u00e4t toisiinsa eri palveluiden yhteisty\u00f6n kautta. Yksi tunnetuimpia palveluohjauksen tarjoajia on KELA, joka on suuressa osassa esimerkiksi opiskelijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4. KELA hoitaa suuren osan rahallisista tuista, mit\u00e4 ihmiset tarvitsevat, jos ovat opiskelijoita, ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 tai el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Palveluohjauksen hy\u00f6dyt tulevat esille parhaiten suoraan tilanteessa, miss\u00e4 ihmisell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n ei ole tietoa mit\u00e4 palveluita hakea ja mist\u00e4, jolloin palveluohjaaja ohjaa asiakkaan oikean palvelun piiriin ja n\u00e4in v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta turhilta k\u00e4ynneilt\u00e4 useilla eri palveluntarjoajilla.<\/p>\n
Palveluohjauksen suurimpia hy\u00f6tyj\u00e4 on se, ett\u00e4 monet eri ammatilliset palveluntarjoajat voivat toimia yhteisty\u00f6ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 joku osaa ohjata heid\u00e4t toisen ammattilaisen puheille sen j\u00e4lkeen, kun he ovat saaneet apua yhden asian kanssa, sen alan asiantuntijan kanssa.<\/p>\n
\u00a0Kemin Hyvinvointitori<\/h2>\n
Kurssimme sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n kuului pikaisten haastatteluiden tekeminen Kemin Hyvinvointitori-tapahtumassa. Kyselimme Hyvinvointitorin k\u00e4vij\u00f6ilt\u00e4 palvelunohjauksen tunnettavuudesta ja kokemuksia palveluohjauksen toimivuudesta. Kyselyymme vastasi 20 k\u00e4vij\u00e4\u00e4, joiden keski-ik\u00e4 oli 67 vuotta ja he asuivat p\u00e4\u00e4asiassa Meri-Lapin alueella. Vain kolmasosa heist\u00e4 tiesi, mit\u00e4 tarkoittaa palvelunohjaus. Monet vastaajista l\u00e4htisiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n sosiaalipalveluita kivijalka sosiaalitoimistosta tai Internetist\u00e4, jos sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oli mahdollisuus tai kykyj\u00e4. Palveluiden riitt\u00e4vyydest\u00e4 ei ollut kovin selke\u00e4\u00e4 kuvaa. Suurin osa vastaajista ei ollut tiet\u00e4\u00e4kseen koskaan k\u00e4ytt\u00e4nyt sosiaalipalveluita, joten heill\u00e4 oli k\u00e4sitys n\u00e4ist\u00e4 palveluista vain median ja kuultujen k\u00e4ytt\u00f6kokemusten pohjalta. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan sosiaalipalveluita ei suurimman osan mielest\u00e4 ollut riitt\u00e4v\u00e4sti, tai jos itse oli k\u00e4ytt\u00e4nyt palveluita, oltiin samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 palveluihin p\u00e4\u00e4seminen oli hankalaa ja aikaa viev\u00e4\u00e4. K\u00e4vij\u00f6iden toiveena olisi laajempi palvelutarjonta sek\u00e4 palvelumahdollisuuksien suurempi n\u00e4kyvyys. Yksi vastaaja toivoi nuorisolle enemm\u00e4n toimintaa ja palveluita, jotka ehk\u00e4isev\u00e4t syrj\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n
Yleinen vaikutelma oli, ett\u00e4 sosiaalipalveluja n\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4 ovat terveyspalvelut ja niist\u00e4 on paljon mielipiteit\u00e4. Sosiaalipalvelut n\u00e4htiin vastaajiemme keskuudessa h\u00e4pe\u00e4llisin\u00e4, joten kyselyyn oli todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4m\u00e4n takia hankala vastata, jos olisi sosiaalipalveluita k\u00e4ytt\u00e4nytkin. Sosiaalipalveluja ei tunnisteta, jonka eteen Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat voisivat tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, esimerkiksi jalkautumalla kansalaisten keskuuteen tekem\u00e4ll\u00e4 ns. etsiv\u00e4\u00e4 sosiaality\u00f6t\u00e4 tai j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mainoskampanjoita. Palveluohjauksen piiriin p\u00e4\u00e4seminen tulisi saada helpommaksi, johon ehdottaisimme kutsua palveluiden kartoitukseen tietyss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, esimerkiksi el\u00e4kkeelle siirrytt\u00e4ess\u00e4. Opiskelijoina toivoisimme Lapin ammattikorkeakoulun sosionomi -koulutukseen lis\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nharjoituksia useiden esseiden sijaan, jotta palveluohjaus ja palvelut tulevat opiskelijoillekin tutummiksi.<\/p>\n
Omavalvontasuunnitelmat ja laatuk\u00e4sikirjat sosiaalialalla<\/h1>\n
Helena Jaakola, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nEveliina Kreivi, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nLeena K\u00e4hk\u00f6nen, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nSusanna Laine, sosionomi (AMK)-opiskelija, Lapin Ammattikorkekoulu
\nNiina Lindell, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nKaisa Ruokoj\u00e4rvi, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\nAsiasanat: laatuk\u00e4sikirjat, omavalvontasuunnitelma, ty\u00f6nvalvonta, valvonta, sosiaaliala<\/p>\n
<\/p>\n
Sosiaalialan palvelulaatua pystyt\u00e4\u00e4n tarkkailemaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omavalvontasuunnitelman sek\u00e4 laatuk\u00e4sikirjojen avulla. N\u00e4iden ty\u00f6v\u00e4lineiden avulla parannetaan sosiaalipalveluiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 sek\u00e4 taataan yhten\u00e4isten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen toteutuminen asiakkaille samalla mahdollistaen ja voimistaen asiakkaan osallisuutta palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4. Laadunvalvonnan ja palvelukehityksen ty\u00f6kalujen tavoitteena ovat asiakkaan osallistamisen mahdollistaminen, yhdess\u00e4 toimimisen tehostaminen sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4minen edell\u00e4 mainittuja tavoitteita tukevaksi. Toistaiseksi, moni ihminen ei ole tietoinen n\u00e4iden kahden ty\u00f6v\u00e4lineen olemassaolosta, vaikka ne on luotu asiakkaiden edun turvaamiseksi. Viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 on asiakkaiden tietoisuus laatuun liittyv\u00e4st\u00e4 palautteenantomahdollisuudesta, ainakin Meri-Lapin alueella. T\u00e4m\u00e4 ilmeni, kun jalkauduimme kysym\u00e4\u00e4n paikallisilta yksityishenkil\u00f6ilt\u00e4 ja yhteisty\u00f6kumppaneilta omavalvontasuunnitelmista, laatuk\u00e4sikirjoista ja niihin liittyvist\u00e4 palautteenantomahdollisuuksista Kemin syysmarkkinoille sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6messuille syyskuussa 2016. Kiinnitimme huomiota siihen, ett\u00e4 kansalaisten ja jopa alan toimijoiden tietoisuus omavalvontasuunnitelmasta ja laatuk\u00e4sikirjoista on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, vaikka ne n\u00e4yttelev\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia osana sosiaalialan palvelukehityst\u00e4.<\/p>\n
Omavalvontasuunnitelma auttaa konkretisoimaan ty\u00f6yhteis\u00f6n kulttuuria ja arvoja<\/h2>\n
Omavalvontasuunnitelma on lakis\u00e4\u00e4teinen laadunhallinnan ty\u00f6v\u00e4line, joka asettaa sosiaalialan toimiyksik\u00f6n v\u00e4himm\u00e4isvaatimukset toiminnalle ja sen kehitt\u00e4miselle. Vuoden 2014 sosiaalihuoltolain muutoksen my\u00f6t\u00e4 omavalvontasuunnitelman tekeminen on pakollista muissakin kuin yksityisiss\u00e4 sosiaalitoimen yksik\u00f6iss\u00e4, ja se on teht\u00e4v\u00e4 puolen vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta (Husso 2014, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016). Omavalvontasuunnitelman lakiin lis\u00e4\u00e4misen tarkoituksena on ollut parantaa asiakkaiden osallisuutta, asemaa ja oikeuksia antamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa palveluj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4miseen (Kaukonen & Richter, 2015, 34, 39). Valviralla on tarjota valmis omavalvontasuunnitelman pohja, johon ty\u00f6yksikk\u00f6 kokoaa omavalvontasuunnitelmansa. Pohjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa toimitilojen turvallisuutta, asiakkaan kohtaamista, palveluprosesseja, toimintaan liittyv\u00e4n palautteen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja asiakastietojen k\u00e4sittely\u00e4. Toimintaa suunniteltaessa on mahdollista kirjata yl\u00f6s kehitysehdotuksia sek\u00e4 muodostaa kehityksen toteuttamisessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t aikataulut. (Valvira 2016.)<\/p>\n
Laadun vaatimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat asiakkaiden tarpeesta nousevia ja sosiaalipalveluiden kehitt\u00e4misen tulisi l\u00e4hte\u00e4 asiakkailta saadun palautteen pohjalta.\u00a0 (Kaukonen 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016) on todennut, ett\u00e4 omavalvontaa tulisi harjoittaa, suunnitella ja tehd\u00e4 koko ty\u00f6yhteis\u00f6n voimin. Parhaimpaan kokonaistulokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 asiakkaiden kanssa (Kaukonen 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016). Ty\u00f6yhteis\u00f6n keskin\u00e4inen yhteisty\u00f6 korostuu omavalvonnan kehitt\u00e4misprosessissa, sill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden on yhdess\u00e4 toteutettava omavalvontasuunnitelman sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 osana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4. Sosiaality\u00f6t\u00e4 toteutetaan aina eettisten arvojen pohjalta, mink\u00e4 vuoksi my\u00f6s riskien hallinnassa on kyse arvojen toteutumisesta. Kun arvoja tarkastellaan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 avoimesti, on arvok\u00e4sityksi\u00e4 mahdollista yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten kesken. T\u00e4m\u00e4 mahdollistuu silloin, kun ty\u00f6ntekij\u00e4t jakavat kesken\u00e4\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n arvoista.\u00a0 Yhteisty\u00f6ss\u00e4 luodussa omavalvontasuunnitelmassa ty\u00f6ntekij\u00f6iden konkreettinen asiakasosaaminen otetaan osaksi suunnittelua. Parhaimmillaan omavalvontasuunnitelma yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkakulttuuria, sill\u00e4 se tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi ty\u00f6paikan arvot ja toimintatavat. N\u00e4in ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 voidaan motivoida sitoutumaan omavalvonnan sis\u00e4ll\u00f6n toteuttamiseen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 osallisuus luo yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 vallitseva toimintakulttuuri kootaan yhteen omavalvontasuunnitelmaan, joka mahdollistaa ty\u00f6n arvioinnin sek\u00e4 kehitt\u00e4misen kohti asiakasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 toimintaa. Omavalvontasuunnitelma ei ole kuvaus ty\u00f6paikan ihanteista, vaan se kertoo realistisesti palveluun liittyvist\u00e4 uhkista sek\u00e4 riskeist\u00e4 ja palvelun onnistumisen kannalta kriittisist\u00e4 ty\u00f6vaiheista. Sit\u00e4 tulisi muokata tasaisin v\u00e4liajoin saadun ja ker\u00e4tyn asiakaspalautteen my\u00f6t\u00e4 ja sit\u00e4 tulisi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 vastaamaan ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Jatkuva arviointi on edellytys onnistuneelle omavalvonnalle.<\/p>\n
Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava kuka vastaa riskien hallinnasta. Jokaisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan riskeist\u00e4 ja puutteista eteenp\u00e4in esimiehelleen ja tarvittaessa Valviraan salassapitos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksien t\u00e4t\u00e4 rajoittamatta (Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014 5:48 \u00a7). Omavalvontasuunnitelma on toimitettava viranomaisille pyydett\u00e4ess\u00e4 ja sen tulisi olla julkisesti n\u00e4kyvill\u00e4. Ep\u00e4kohtien paljastaminen on haasteellista ty\u00f6yksik\u00f6ss\u00e4, jossa siedet\u00e4\u00e4n heikosti kritiikki\u00e4. Riskeist\u00e4 ja tapahtuneista virheist\u00e4 keskusteleminen vaatii ty\u00f6yhteis\u00f6lt\u00e4 uudenlaista avoimuutta ja keskustelukulttuuria, jossa ei syyllistet\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4in omavalvontasuunnitelma toteuttaa avoimuuden periaatetta my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4. (Tiitinen 2016, hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.)<\/p>\n
Laatuk\u00e4sikirjat – kuka laadun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4<\/h2>\n
Laatuk\u00e4sikirjan tarkoituksena on kuvata organisaation toimintaa ty\u00f6ntekij\u00f6ille sek\u00e4 asiakkaille. Laatuk\u00e4sikirjan avulla toiminnasta pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja avoimempaa. Toisaalta sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palveluiden esittelyss\u00e4 ja organisaation markkinoinnissa. Laatuk\u00e4sikirjoihin sis\u00e4ltyy laatupolitiikka, joka koostuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan liittyvist\u00e4 sopimuksista, seurantatavoista ja suunnitelmista, jonka avulla organisaation toimintaa ohjataan. Laatuk\u00e4sikirjaan sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s organisaatiossa toteutettavat perusteht\u00e4v\u00e4t koskien esimerkiksi yksik\u00f6n hoitoa, kuntoutusta, palvelua ja toiminnan arviointia. Laatuk\u00e4sikirjaa laatiessa organisaation on t\u00e4rke\u00e4 pohtia sit\u00e4, mit\u00e4 laatu juuri heid\u00e4n yksik\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarkoittaa. (Hovi- Ukkonen 2011, 19-21.)<\/p>\n
Soikkeli (2013, 46) esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laatu voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen; rakenne-, prosessi-, ja tuloslaatuun. Laadun ulottuvuuksia voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 asiakkaan, ty\u00f6ntekij\u00e4n tai palvelun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u00a0 Rakennelaatuun kuuluvat organisaation henkil\u00f6st\u00f6n ammattitaito, toimintaymp\u00e4rist\u00f6n fyysiset puitteet, koulutusmahdollisuudet ja riitt\u00e4v\u00e4t voimavarat. Prosessilaatuun kuuluvat esimerkiksi ty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eli erilaiset ty\u00f6otteet, luotettavuus, sek\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6sten ja ohjeiden noudattaminen. Tuloslaatuun kuuluvat asiakastyytyv\u00e4isyys, asiakkaan kokemus arvokkaasta kohtaamisesta sek\u00e4 toimintakyvyn koheneminen. Ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4h\u00e4n liittyy saavutettavissa olevan toimintakyvyn taso ilman haitallisia seurauksia. Tuloslaadussa palvelujen j\u00e4rjest\u00e4jille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehokas voimavarojen k\u00e4ytt\u00f6. (Soikkeli 2013, 46.)<\/p>\n![\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Kuva-1-J\u00e4rvi-Seija.png\")
Kuva 1. Laadun ulottuvuuksia. Sosiaaliala 2014.<\/figcaption><\/figure>\nLaadun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen tukena toimivat laatusuositukset. Niiden tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 toimintaa, tukea laadukasta palvelutuotantoa sek\u00e4 rohkaista toimimaan hyv\u00e4ksyttyjen periaatteiden ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien mukaisesti. Palvelukohtaisia laatusuosituksia on luotu esimerkiksi lastensuojeluun, vammaisten ihmisten asumispalveluihin, kouluterveydenhuoltoon sek\u00e4 p\u00e4ihdepalveluihin. (Laatusuositukset 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016.)<\/p>\n
Laissa ei ole m\u00e4\u00e4ritelty laatuk\u00e4sikirjojen pakollisuutta osana sosiaalialan organisaation toimintaa, mutta totesimme, ett\u00e4 ne antavat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa organisaatiosta ja sen toimintatavoista sek\u00e4 asiakkaalle ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4lle. Laatuk\u00e4sikirjat toimivat ihannetilassa sosiaalitoimiyksik\u00f6ss\u00e4 tehdyn ty\u00f6n pohjana, sill\u00e4 sit\u00e4 laatiessa on pohdittava eri n\u00e4k\u00f6kulmista mit\u00e4 laadukas ty\u00f6 kyseisess\u00e4 organisaatiossa tarkoittaa.<\/p>\n
Mietint\u00e4\u00e4<\/h2>\n
Omavalvontasuunnitelma on ilmi\u00f6n\u00e4 uusi ja k\u00e4sitteen\u00e4 tuntematon. Suunnitelma on julkista tietoa, mutta huomasimme, ett\u00e4 esimerkiksi Meri-Lapin alueen sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelmia ei ole helppoa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ainakaan internetist\u00e4, josta moni suomalainen etsii viranomaispalveluita koskevaa tietoa (Tilastokeskus 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016; Tilastokeskus 2014, hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016). Omavalvontasuunnitelman kirjoittaminen saattaa olla haasteellista, sill\u00e4 kirjatun tiedon on oltava ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 niin asiakkaan kuin ty\u00f6ntekij\u00e4n silmiss\u00e4. Konkreettisuus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys helpottavat omavalvontasuunnitelman hahmottamista molempien n\u00e4k\u00f6kulmasta.
\nEdell\u00e4 mainittu konkreettisuus toimintaprosesseja avaavine esimerkkeineen ovat my\u00f6s laatuk\u00e4sikirjojen luomisprosessin taustalla vallitsevana ajatuksena. Laatuk\u00e4sikirjojen tarkoituksena on lis\u00e4t\u00e4 organisaation l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tehd\u00e4 toiminnan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 avointa asiakkaalle sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Laatuk\u00e4sikirjaa luodessa olisi syyt\u00e4 pohtia, miten sen sis\u00e4lt\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n tutuksi ty\u00f6ntekij\u00f6ille sek\u00e4 sit\u00e4, tavoittaako laatuk\u00e4sikirja asiakkaat. Lis\u00e4ksi huomioon tulisi ottaa luodun sis\u00e4ll\u00f6n ymm\u00e4rrett\u00e4vyys; sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 k\u00e4sikirja sellaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4, jotka ovat asiakkaan ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4. Kuten omavalvontasuunnitelmaa tehdess\u00e4 my\u00f6s laatuk\u00e4sikirjaa laatiessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Laatuk\u00e4sikirjoja selatessamme huomasimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaatii joiltain Meri-Lapin organisaatiolta k\u00e4sikirjojen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 organisaation, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja asiakkaiden v\u00e4lill\u00e4 saadaan aikaan paras tuotos.<\/p>\n
Omavalvontasuunnitelman ja laatuk\u00e4sikirjan uhkana on j\u00e4\u00e4d\u00e4 asiakaskunnalle t\u00e4ysin tuntemattomaksi k\u00e4sitteeksi, sill\u00e4 sen etsiminen ja siihen tutustuminen vaatii asiakkaalta perehtymist\u00e4 ja valveutuneisuutta. Laatutavoitteista ja riskien hallinnasta asiakkaille kertominen kuuluu mielest\u00e4mme osaksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6nkuvaa korostaen heid\u00e4n tiet\u00e4myst\u00e4 ja ymm\u00e4rryst\u00e4 palveluj\u00e4rjestelemist\u00e4 sek\u00e4 niihin vaikuttamisesta. Uhkana on, ett\u00e4 kaikki kehitt\u00e4misen osallisuus j\u00e4\u00e4 vain puheen tasolle. T\u00e4m\u00e4n ehk\u00e4isemiseksi on sosiaalipalveluiden toimiyksik\u00f6iss\u00e4 syyt\u00e4 perehty\u00e4 sek\u00e4 omavalvontaan ett\u00e4 laatuk\u00e4sikirjoihin asiakasl\u00e4ht\u00f6isen palvelukehityksen ty\u00f6kaluina.<\/p>\n
Laadun ja arvioinnin ty\u00f6kalut<\/h1>\n
Oula Arpiainen, <\/em>sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nPirjo Isomets\u00e4 sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nSini Sorri sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nLaura Vipusaari, <\/em>sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nKatja V\u00e4h\u00e4, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nAleksi Ylitervo, <\/em>sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n <\/p>\n
Laadun arvioimiseen tarkoitettuja ty\u00f6kaluja on saatavilla useita ja niiden avulla saadaan hankittua hyvin erilaista sek\u00e4 eritasoista tietoa. Laadun mittaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sill\u00e4 sit\u00e4 ei pystyt\u00e4 mittaamaan suoraan. Eri ty\u00f6kalujen ja menetelmien avulla saadaan kuitenkin tuloksia, joiden avulla voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 laadusta. Arviointi tuo ty\u00f6n tuloksia ja vaikutuksia n\u00e4kyville ja tarjoaa n\u00e4in mahdollisuuden toiminnan kehitt\u00e4miseen. (Kivipelto, Kotiranta & Karjalainen 2010, 8.)<\/p>\n
Laadun kehitt\u00e4misen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on selke\u00e4 toiminta-ajatus ja strategia. Kaikkien ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten tulisi olla kiinnostuneita ty\u00f6n laadusta ja olla valmiita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Se vaatii ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senilt\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja taitoa ja mahdollisuutta keskustella toimintatavoista ja laadun kehitt\u00e4misen mahdollisuuksista. (Vuori 2002.)<\/p>\n
Arviointia aloitettaessa tulee mietti\u00e4 miksi ja kenelle arviointia ollaan tekem\u00e4ss\u00e4. Se antaa n\u00e4k\u00f6kulman toiminnan arvottamiselle. Sen j\u00e4lkeen voidaan mietti\u00e4 mit\u00e4 ja miten arvioidaan. Aineiston keruussa voi muun muassa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna laatu- ja arviointity\u00f6kaluja joko menetelm\u00e4n\u00e4 tai soveltaen. Valittaessa ty\u00f6kalua tulisi kuitenkin pohtia, onko menetelm\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen sopiva, soveltuuko se toimintatapoihin ja osataanko sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. (Soste;Soste.)<\/p>\n
Asiakastyytyv\u00e4isyystutkimukset ovat paljon k\u00e4ytettyj\u00e4, mutta niiden soveltuvuus yksin\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveysalalle on ollut kritisoinnin kohteena, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t arvioi asiakkaiden todellista tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 palveluun, vaan tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 jonkun toisen m\u00e4\u00e4rittelemiin kriteereihin.\u00a0 Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla paljon k\u00e4ytetyss\u00e4 BIKVA-mallissa l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat asiakkaiden n\u00e4kemykset palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Asiakkaat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t arviointi kysymykset omien kriteeriens\u00e4 perusteella, jotta laadun arviointi kohdistuu oikeisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin alalle soveltuvasti. Arviointiprosessi on portaittain yl\u00f6sp\u00e4in etenev\u00e4, joka kantaa niin asiakkaiden, kuin ty\u00f6ntekij\u00f6idenkin mielipiteet aina johdolle ja poliittisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille asti, jotta muutosmahdollisuudet olisivat mahdollisimman realistiset. (Krogstrup 2004, 3-7)<\/p>\n
Kyselimme eri j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulussa j\u00e4rjestetyiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6messuilla heid\u00e4n tavoistaan arvioida laatua.\u00a0 Monella j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 olikin tapana k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valmista kyselylomaketta, jossa kysyttiin asiakkaiden tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 palvelusta. Osa j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 kertoikin juuri asiakkailta saadun palautteen olevan eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 palveluiden laadun kehitt\u00e4misen kannalta.\u00a0 Osa j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ei tehnyt asiakastyytyv\u00e4isyyskyselyit\u00e4 ollenkaan, mutta innostuivat ajatuksesta, jotta saisivat mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 toimintaansa.<\/p>\n
<\/p>\n![\"Kuva](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Kuva-2-Seija-J\u00e4rvi.jpg\")
Kuva 2. J\u00e4rjest\u00f6messut Kosmoksessa. (Heli Lohi)<\/figcaption><\/figure>\nJalkauduimme my\u00f6s Kemin syysmarkkinoille yhteisty\u00f6ss\u00e4 Lapin AMK:n Hyvinvoinnin torin kanssa. Kyselimme toriv\u00e4elt\u00e4 mit\u00e4 mielt\u00e4 he olivat sosiaalipalveluista, ovatko he vastanneet kyselyihin tai antaneet palautetta. Osa vastaajista ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 sosiaalipalveluilla tarkoitetaan samaa kuin terveydenhuolto. Tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan aiheuttivat liian pitk\u00e4t jonotusajat ja ty\u00f6nlaatu. Sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi palveluiden pel\u00e4ttiin karkaavan viel\u00e4 kauemmas kemil\u00e4isten saatavilta. Moni vastaajista kertoi osallistuneensa kyselyihin ja antaneensa palautetta, mutta kokivat, ettei sill\u00e4 ole ollut mit\u00e4\u00e4n vaikutusta.<\/p>\n
\u201dEi tule sanottua, vaikka ois mielipidett\u00e4. Siell\u00e4 on viisaampia, saavat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\nEdell\u00e4 mainitun vastauksen antoi el\u00e4kkeell\u00e4 oleva seniori. Mielipide j\u00e4i mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meit\u00e4. Kuinka saamme ihmisten hiljaisen tiedon selville, mik\u00e4li heid\u00e4n p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen tunne on, ettei kyselyihin vastaamisella ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Ihmisten luottamuksen saamiseen eiv\u00e4t auta hienoimmatkaan mittarit. Pid\u00e4mme eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kyselyist\u00e4 saadut tulokset tuodaan julkiseen keskusteluun ja niist\u00e4 raportoidaan selke\u00e4sti. Ihmisell\u00e4 joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa kyselylomakkeen t\u00e4ytt\u00e4miselle ja palautteen antamiselle, tulisi olla my\u00f6s oikeus kuulla sen vaikutuksesta toimintaan. T\u00e4m\u00e4 kannustaisi ihmisi\u00e4 antamaan palautetta ja t\u00e4m\u00e4n kautta toimintaa saadaan kehitetty\u00e4. Laatua arvioitaessa ollaan niin palveluntuottajan, kuin asiakkaankin asialla.<\/p>\n
\u00a0<\/em>Lopuksi<\/h1>\nViel\u00e4 ei tiedet\u00e4, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudet \u201dalueelliset palkiset\u201d toimivat, millaisia hallinnollisia yksikk\u00f6j\u00e4 ne ovat ja mit\u00e4 ne kykenev\u00e4t tarjoamaan alueensa asukkaille. Sosiaalipalvelut eiv\u00e4t ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke vaan niihin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 eri tasot ja tahot alkaen globaaleista kehityskuluista yksitt\u00e4isen toimijan laatutoiveisiin ja ratkaisuihin. Asiantilan tarkastelussa olisikin huomioitava laajempi makroekonominen toimintaymp\u00e4rist\u00f6, j\u00e4rjestelm\u00e4tason muutokset ja varsinaisen toiminnan tason uudet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja kokeilut. N\u00e4ihin kaikkiin kohdistuu muutospaineita, joissa korostuvat uuden julkishallintoajattelun (NPM) mukaiset tehokkuuden ja tuottavuuden paranemiseen liittyv\u00e4t oletukset. (Junnila & Whellams 2016, 18-22.)<\/p>\n
Meneill\u00e4\u00e4n olevien uudistusten ja palveluntuottajien kilpailutuksen vaikutuksia asiakkaiden valinnanvapauteen tai palvelujen laatuun on osoittautunut varsin vaikeaksi ennakoida (Linnosmaa 2016). Uusliberalistinen retoriikka on ohjannut julkisten palvelujen uudistamista monissa maissa. Pohjoismaista hyvinvointimallia on viimeisten vuosikymmenten aikana sopeutettu ja muutettu. Muutoksen suunnista ja vaikutuksista on kaikkialla kaivattu sek\u00e4 tietoa ett\u00e4 laajempaa kansalaiskeskustelua, mutta my\u00f6s sosiaalialan asiantuntijoille on toivottu vahvempaa, kriittisemp\u00e4\u00e4 ja kantaaottavampaa roolia. (esim. Valkama 2012; Vidje 2013; Spolander et al. 2014.)<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n opintojakson puitteissa tarkasteltiin erityisesti kuntalaisten ja palvelun k\u00e4ytt\u00e4jien kokemuksia, palvelujen tuottajapuolelta rajauduttiin paikallisiin palveluihin. Hyvinvointitorilla ei kysytty erikseen lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 ja ei-lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 palveluista, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n jaoteltu niit\u00e4 tuottajatahon mukaan. Silti vastauksia voi pit\u00e4\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4vin\u00e4, sill\u00e4 Meri-Lapissa ei niink\u00e4\u00e4n pel\u00e4t\u00e4 sosiaalipalvelujen karkaavan. Pelkoja ei ole, koska sosiaalipalvelujen k\u00e4site ja sis\u00e4lt\u00f6 eiv\u00e4t ole ihmisille tuttuja (!) Sote-uudistuksessa tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio (Sitra & STM 2016). Sosiaalipalvelujen on kuitenkin pel\u00e4tty j\u00e4\u00e4v\u00e4n terveydenhuollon jalkoihin.\u00a0 Ryhmien tekemien haastattelujen perusteella pelko ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan aivan aiheeton.<\/p>\n
Suuri haaste tuntuisi olevan kuntalaisten aito kuuleminen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4minen. Niin sanotussa el\u00e4m\u00e4keskeisess\u00e4 suunnittelussa (Life-Based Design) palvelujen suunnittelun keski\u00f6ss\u00e4 ovat ihminen ja h\u00e4nen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4. Palvelujen teht\u00e4v\u00e4 on tukea ihmisten hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja arkea sek\u00e4 vastata heid\u00e4n tarpeisiinsa ja odotuksiinsa. Teknologian roolia tarkastellaan t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta nimenomaan kysym\u00e4ll\u00e4 mihin sit\u00e4 tarvitaan ja miten se tuo palveluille lis\u00e4arvoa. (Leikas & Launiainen 2016, 36.)<\/p>\n
On kuitenkin ihan eri asia, miten n\u00e4m\u00e4 periaatteet sopivat yhteen erilaisten ohjausmekanismien kanssa. Esimerkiksi palveluohjauksessa oleellisinta on, ett\u00e4 ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tarvitsemansa palvelut kun tuottajatahoja on useita eik\u00e4 oma kunta niist\u00e4 en\u00e4\u00e4 vastaa. Kuka vastaa jatkossa palveluohjauksesta ja sen laadusta? SITRAn ja STM:n luonnostelemassa palvelupakettimallissa palveluohjaus sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n tuotteeksi kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluiden osiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sen asemoimista eri tuottajien kilpailutettaviin palveluihin. (Sitra & STM 2016).<\/p>\n
Nykyisen kuntalain mukaan kuntalaisille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen suunnittelu edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vuorovaikutteista viestint\u00e4\u00e4. (Suomen Kuntaliitto 2016.) Ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tietoisia valittavanaan olevista vaihtoehdoista vaan on havaittu, ett\u00e4 tiedon puute ja v\u00e4limatkat ovat esteit\u00e4 valintojen tekemisen lis\u00e4\u00e4ntymiselle (Kaikkonen ym. 2016). T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi ilmi my\u00f6s pienimuotoisessa kentt\u00e4ty\u00f6ss\u00e4mme.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osallistumisen tavat tavoittavat laajasti palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja eri v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t. Tutkimuksen valossa hyv\u00e4osainen v\u00e4est\u00f6, etenkin korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat, ovat parhaiten kykenevi\u00e4 ajamaan omia intressej\u00e4\u00e4n (Rapeli & Borg 2016, 375). Hyv\u00e4osaiset eiv\u00e4t usein tunnista rakenteiden vaikutusta esimerkiksi k\u00f6yhyyteen (Saari 2015) mutta he ovat niit\u00e4 jotka usein p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 rakenteista. Sosiaalisen asiantuntijat voisivat ojentaa taskulamppunsa ja valottaa maaston n\u00e4it\u00e4kin osia. Kansalaisten arkiymp\u00e4rist\u00f6jen tutkimisessa voi eri tavoin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ns. puntaroivan demokratian osallistumismallia. Sen tarkoituksena on ker\u00e4t\u00e4 kansalaiskokemuksia ja kehitt\u00e4misen ideoita keskustelevaan ilmapiiriin pyrkivill\u00e4 kansalaisfoorumeilla kuten oli esimerkiksi Tornion turvallisuuskahvila. (Vaasan yliopisto 2016.)<\/p>\n
Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on tilausta sosiaaliohjauksen ja sosiaality\u00f6n kehitt\u00e4miselle. Esimerkiksi toimeentulotuen uudistamista selvitt\u00e4nyt ty\u00f6ryhm\u00e4 (2015) kaipaa suunnitelmallisuutta palveluprosessien kehitt\u00e4miseen ja vaikuttavuuden tarkasteluun sek\u00e4 integroivien ja ilman ajanvarausta saavutettavien matalan kynnyksen palvelumallien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 sosiaalipalveluissa. Ty\u00f6ryhm\u00e4 per\u00e4\u00e4nkuuluttaa my\u00f6s rakenteellisen ty\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4, jossa sosiaalisen asiantuntijat profiloituvat paikallisina asiantuntijoina, toimijoina ja kehitt\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n
Sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnoissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeineen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti t\u00e4rke\u00e4 oppimisen, tutkimisen ja kehitt\u00e4misen ymp\u00e4rist\u00f6. My\u00f6s sosiaality\u00f6n yliopisto-opinnoissa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus on vahventunut (ks. esim. Socca 2016) ja sosiaality\u00f6ss\u00e4 on kiinnostuttu ihmisten palvelukokemuksesta, heid\u00e4n osallisuudestaan palvelujen suunnittelussa ja kokeilemisesta ty\u00f6menetelm\u00e4n\u00e4 (Muurinen & Lovio 2016).<\/p>\n
Toteutuneen opintojakson aikana on kurottu kasaan et\u00e4isyytt\u00e4 korkeakouluymp\u00e4rist\u00f6n ja kuntalaisten elinymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 ja sovellettu \u00a0pienimuotoisesti kohderyhm\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tietoty\u00f6t\u00e4 (Kairala ym. 2012). Jatkossa oppimisen ty\u00f6kaluina voisivat toimia laajemmatkin yhteis\u00f6analyysit (Stakes 2000), pienimuotoiset selvitykset ja erilaiset kokeilut kuten s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset kansalaiskahvilat, joiden puitteissa kootaan tietoa vuorovaikutuksellisissa prosesseissa. N\u00e4ill\u00e4 eri v\u00e4est\u00f6ryhmien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa lis\u00e4tt\u00e4isiin edellytt\u00e4en, ett\u00e4 tieto niist\u00e4 v\u00e4litet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille.<\/p>\n
Yhten\u00e4 kysymyksen\u00e4 tapahtumissa oli, mit\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulu voisi tehd\u00e4. Meille tarjottiin t\u00e4h\u00e4n joitakin vastauksia ja kehitt\u00e4misideoita, kuten on k\u00e4ynyt ilmi edellisiss\u00e4 luvuissa. Voimme \u00a0olla mukana tekem\u00e4ss\u00e4 ja vaikuttamassa muiden toimijoiden kanssa alueemme palvelujen kehityssuuntiin. Muuten voi h\u00e4m\u00e4r\u00e4 laskeutua sosiaalipalvelujen ylle ja kauas on yh\u00e4 pidempi matka.<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/h1>\n
Hannu, H. & Muurim\u00e4ki, R. 2015. Oppimista yl\u00f6salaisin – kuinka mahtavaa! Teoksessa Haasio, A., Zechner, M. &\u00a0 P\u00e4\u00e4llysaho, S. (toim.) Internet, verkkopalvelut ja tietotekniset ratkaisut opetuksessa ja tutkimuksessa. Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 22. s.83-95.<\/p>\n
Hovi-Ukkonen, E. 2011. Lastenkoti Kotirauhan laatuk\u00e4sikirja. Opinn\u00e4ytety\u00f6 ylempi AMK. Lahden ammattikorkeakoulu.<\/p>\n
Husso, R. 2016. Kysymyksi\u00e4 ja vastauksia sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelmasta. Valvira. Viitattu 12.10.2016. http:\/\/www.valvira.fi\/sosiaalihuolto\/sosiaalihuollon-valvonta\/omavalvonta\/kysymyksia_ja_vastauksia <\/a><\/p>\nHusso. R. 2014. Sosiaalihuollon omavalvonta. Valvira. Viitattu 12.10.2016.<\/p>\n
Click to access Husso_250214.pdf<\/a><\/p>\nIlmarinen, K. Aalto, A-M & Muuri, A. 2016. Sosiaalipalvelut v\u00e4est\u00f6n ja asiakkaiden arvioimana. THL. http:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/130696<\/a><\/p>\nJunnila, M. & Whellams, A. 2016. Muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Teoksessa Junnila, M. , Hietapakka, L. & Whellams, A. (toim.) 2016. Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi. Valinnanvapauden muotoutuminen sote-palveluissa.THL Raportti 11\/2016. http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130823\/RAP2016_011verkko.pdf?sequence=3<\/a><\/p>\nJ\u00e4rvi, S., Kynk\u00e4\u00e4nniemi, T. & Kuosmanen, V. 2015. Opiskelijasta kriittiseksi yhteiskuntatoimijaksi \u2013 Itseohjautuvaa ja tutkivaa oppimista kumppanuuksien kehyksess\u00e4.<\/p>\n
Kaikkonen, R. ym. 2016. V\u00e4est\u00f6n kokemuksia valinnanvapaudesta. Teoksessa Junnila, M. , Hietapakka, L. & Whellams, A. (toim.) 2016. Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi. Valinnanvapauden muotoutuminen sote-palveluissa.THL Raportti 11\/2016. http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130823\/RAP2016_011verkko.pdf?sequence=3<\/a><\/p>\nKairala, M., L\u00e4hteinen, S. & Tiitinen, L. 2012. Rakenteellisen sosiaality\u00f6n osaaminen sosiaality\u00f6n opetuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6yhteydess\u00e4. Teoksessa Tuohino, T., Pohjola, A. & Suonio, M. (toim.) Sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetus liikkeess\u00e4. Valtakunnallinen sosiaality\u00f6n yliopistoverkosto Sosnet. http:\/\/www.sosnet.fi\/loader.aspx?id=64b15976-1b21-4e9d-9ae7-a4c60543ea88<\/a><\/p>\nKangastie, H. & Mastosaari, P. 2016. Osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen Lapin ammattikorkeakoulussa -Opiskelijan opas 2016 https:\/\/<\/a>publications.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/115049\/C%203%202016%20Osaamis%20ja%20ongelmaperustainen%20oppiminen.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\nKaukonen, N. & Richter, V. 2015. Sosiaalipalvelujen omavalvonta turvaamassa asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumisesta. Pro gradu \u2013 tutkimus. It\u00e4-Suomen Yliopisto.
\nhttp:\/\/epublications.uef.fi\/pub\/urn_nbn_fi_uef-20151039\/urn_nbn_fi_uef-20151039.pdf<\/a><\/p>\nKettunen, P. Hyvinvointivaltion yhteiskunta. Teoksessa Autto, J. & Nyg\u00e5rd, M. (toim.) 2015. Hyvinvointivaltion kulttuurintutkimus. Lapin yliopistokustannus. https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/61861\/Hyvinvointivaltion_kulttuurintutkimus_pdfA.pdf?sequence=4<\/a><\/p>\nKivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija & Karjalainen, Pekka 2010. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa. Suuntaaja lehti 1\/2010. Teema-artikkeli. Hakup\u00e4iv\u00e4 13.10.2016. https:\/\/www.aspa.fi\/sites\/default\/files\/Suuntaaja12010.pdf<\/a><\/p>\nKrogstrup, H. 2004. Asiakasl\u00e4ht\u00f6inen arviointi. BIKVA-malli. Helsinki: Stakes. Viitattu 24.10.2016. http:\/\/julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75625\/bikva.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\nKuivalahti, M. (toim.) 2015. K\u00f6ydenpunojan pedagogiikka. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/98418\/HAMK_koydenpunojan_pedagogiikka_2015_ejulkaisu.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\nKunnat.net. Lastensuojelun laatua linjataan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suosituksella. [viitattu: 12.10.2016] Saatavissa:http:\/\/www.kunnat.net\/fi\/Kuntaliitto\/media\/tiedotteet\/2014\/05\/Sivut\/lastensuojelun-laatusuositukset.aspx<\/p>\n
Larjovuori, R-L, Nuutinen, S., Heikkil\u00e4-Tammi, K. & Manka, M-L. 2012. Asiakkaat kuntapalveluiden kehitt\u00e4jiksi . Opas tehokkaan osallistumisen ty\u00f6kaluihin.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. https:\/\/www.tekes.fi\/globalassets\/julkaisut\/asiakkaat_kuntapalvelujen_kehittajiksi.pdf<\/a><\/p>\nLeikas, J. & Launiainen, H. (toim.) 2016. Anni ja Onni. Huomaamaton teknologia arjen apuna. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisusarja B:41. http:\/\/www.miinasillanpaa.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/Anni_ja_Onni_sisus_www_final.pdf<\/a><\/p>\nLinnosmaa, I. 2016. Miten kilpailu vaikuttaa hintoihin ja laatuun sote-palveluissa?OPTIMI. Terveys- ja sosiaalitalouden uutiskirje. https:\/\/www.thl.fi\/fi\/web\/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma\/talous\/optimi-terveys-ja-sosiaalitalouden-uutiskirje\/2016\/miten-kilpailu-vaikuttaa-hintoihin-ja-laatuun-sote-palveluissa-<\/a><\/p>\nMuurinen, H. & Lovio, I. 2016. Kokeileminen sosiaalipalveluiden kehitt\u00e4misen menetelm\u00e4n\u00e4 ja strategiana. Teoksessa Satka, M. ym. (toim.) K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen taito. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/166389\/K%c3%a4yt%c3%a4nt%c3%b6tutkimuksen_taito_julkaisu.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\nOKM 2015. Avoin tiede ja tutkimus \u2013k\u00e4sikirja http:\/\/avointiede.fi\/tiedonhallinta#sthash.j9QGKqDV.dpuf
\nhttp:\/\/avointiede.fi\/documents\/10864\/12232\/Avoimen+tieteen+ja+tutkimuksen+k%C3%A4sikirja+osa+2+versio+0.7\/d61a3720-5e0a-40f8-917b-725be0edd474<\/a><\/p>\nPaliskunnat 2016 http:\/\/paliskunnat.fi\/poro\/poronhoito\/paliskunnat\/<\/a><\/p>\nRapeli, & Borg, Sami. Teoksessa Kimmo Gr\u00f6nlund, K. & Wass. H. (toim.) 2016. Poliittisen osallistumisen eriytyminen.<\/p>\n
Eduskuntavaalitutkimus 2015. Oikeusministeri\u00f6. Selvityksi\u00e4 ja ohjeita 28\/2016.<\/p>\n
R\u00e4s\u00e4nen, M. (toim.) 2014. Innovaatiokompetensseja mittaamassa. Opas innovaatiovalmiuksien arviointiin.\u00a0 Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 90. http:\/\/julkaisut.turkuamk.fi\/isbn9789522164988.pdf<\/a><\/p>\nSitra & STM 2016. Tiedosta tekoihin. Palvelupaketit tietojohtamisen ty\u00f6kaluina.<\/p>\n
Socca 2016. Mit\u00e4 on sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus? http:\/\/www.socca.fi\/tutkimus\/kaytantotutkimus<\/a><\/p>\nSoikkeli, M & Warsell, L. 2013. Laatut\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4- Ehk\u00e4isev\u00e4n p\u00e4ihdety\u00f6 laatuk\u00e4sikirja. Tampere: Juvenes Print-Suomen Yliopistopaino Oy<\/p>\n
SoleOps2016. Opetussuunnitelmat. Ryhm\u00e4n opetussuunnitelma. https:\/\/soleops.lapinamk.fi\/opsnet\/disp\/fi\/ops_OpetTapTeks\/tab\/tab\/sea?opettap_id=8758424&stack=push<\/a><\/p>\nSociopolis: 28.9.2015 Omavalvontakoulutus I – Sosiaalihuollon omavalvonta. Puheenvuoro Niina Kaukonen. Viitattu 12.10.2016.
\nhttp:\/\/proconne.ulapland.fi\/p76516065\/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal<\/a><\/p>\nSociopolis: 2.12.2015 Omavalvontakoulutus II \u2013 Riskienhallinta. Puheenvuoro Niina Kaukonen. 12.10.2016.
\nhttp:\/\/www.luc.fi\/loader.aspx?id=536a50fb-f3f8-46a8-a22c-65de84d819ef<\/a><\/p>\nSosiaaliala.fi. Laadunhallinnan abc. [viitattu 12.10.2016] Saatavissa:
\nhttp:\/\/www.sosiaaliala.fi\/tavoitteemme\/vastuullisuus\/laadunhallinnan-abc\/<\/u><\/p>\n
Soste Suomen sosiaali ja terveys ry. Arvioinnin suunnittelu. Viitattu 16.10.2016. http:\/\/www.soste.fi\/elinvoimaiset-jarjestot\/arviointi-jarjestoissa\/arvioinnin-suunnittelu.html<\/a><\/p>\nSoste Suomen sosiaali ja terveys ry. Arviointity\u00f6kaluja. Viitattu 16.10.2016. http:\/\/www.soste.fi\/elinvoimaiset-jarjestot\/arviointi-jarjestoissa\/arviointityokaluja-3.html<\/a><\/p>\nSpolander, G. et al. 2014. The implications of neoliberalism for social work: Reflections from a six-country international research collaboration. International Social Work 2014, Vol. 57(4) 301\u2013312.<\/p>\n
Stakes 2000. Ideakortti 3\/00. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75900\/ideakortti3_00.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\nSote- ja maakuntauudistus 2016. STM. http:\/\/alueuudistus.fi\/etusivu<\/a><\/p>\nSuomen Kuntaliitto 2016. Kuntaviestinn\u00e4n opas. Ohjeet kunnan ja kuntapalveluja tuottavan yhteis\u00f6n viestint\u00e4\u00e4n ja markkinointiin. ISBN 978-952-293-390-4<\/p>\n
Tasa-arvovaje 2016. Tasa-arvovaje \u2013hanke. http:\/\/www.tasaarvovaje.fi\/?page_id=8<\/a><\/p>\nTerveyden ja hyvinvoinninlaitos. Laatusuositukset. [viitattu: 12.10.2016] Saatavissa: https:\/\/www.thl.fi\/fi\/web\/laatu-ja-potilasturvallisuus\/etusivu\/laadunhallinta\/laatusuositukset
\n<\/a><\/p>\nTiitinen, L. 2016. Omavalvonta. Hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.
\nhttps:\/\/prezi.com\/w7cauopewekw\/omavalvonta\/?utm_campaign=share&utm_medium=copy<\/a><\/p>\nTilastokeskus 2015. 1. Internetin k\u00e4yt\u00f6n muutoksia. Hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.
\nhttp:\/\/www.stat.fi\/til\/sutivi\/2015\/sutivi_2015_2015-11-26_kat_001_fi.html<\/a><\/p>\nTilastokeskus 2014. Suomalaiset ovat Euroopan k\u00e4rke\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 asioinnissa. Hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.
\nhttp:\/\/www.stat.fi\/artikkelit\/2014\/art_2014-09-29_007.html<\/a><\/p>\nToimeentulotuen uudistamista selvitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 2015. Toimeentulotuen uudistamista selvitt\u00e4neen ty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2015:28. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/126357\/URN_ISBN_978-952-00-3591-4.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\nVaasan yliopisto 2016. Tornion turvallisuuskahvila 25.5.2016. Yhteenveto. http:\/\/www.uva.fi\/fi\/sites\/turvallisuuskahvila\/tornion_turvallisuuskahvila\/tornion_turvallisuuskahvilan_yhteenveto.pdf<\/a><\/p>\nValkama, K. 2012. Asiakkuuden dilemma. N\u00e4k\u00f6kulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. ACTA WASAENSIA NO 267. Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7.\u00a0 http:\/\/www.uva.fi\/materiaali\/pdf\/isbn_978-952-476-412-4.pdf<\/a><\/p>\nVidje,. (ed.) 2013. Focus on The Nordic Welfare Model. Nordic Centre for Welfare and Social Issues. http:\/\/www.nordicwelfare.org\/PageFiles\/7117\/Nordic_Welfare_Model_Web.pdf<\/a><\/p>\nViinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016. Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa. AMK-lehti 2\/2016. https:\/\/uasjournal.fi\/tyoelama\/sosiaalialan-t-osaaminen-sote-uudistuksessa\/<\/a><\/p>\n
Osaamistavoitteet voi tiivist\u00e4\u00e4 opiskelijan tavoiteltavana osaamisen karttumana seuraavasti:<\/p>\n
- \n
- Tiedolliset prosessit: tunnistaa sosiaalipalveluiden kehitt\u00e4mistarpeita, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaisia tapoja tuottaa uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita sek\u00e4 tuntee palveluohjauksen ja laatuty\u00f6n ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/li>\n
- Taitoja kehitt\u00e4v\u00e4t prosessit: osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palvelujen laadun, arvioinnin ja kehitt\u00e4misen v\u00e4lineit\u00e4 sek\u00e4 jakaa ja dokumentoida osaamistaan<\/li>\n
- Reflektiiviset prosessit: osaa tunnistaa ja arvioida oman osaamisensa kehittymist\u00e4<\/li>\n
- Sosiaaliset prosessit: osaa tunnistaa oman toimintansa merkityksen koko ryhm\u00e4n oppimisessa ja kytkenn\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n (vrt. SoleOps 2016, Kangastie & Mastosaari 2016)<\/li>\n<\/ul>\n
Sis\u00e4lt\u00f6osaamisen lis\u00e4ksi opiskelija tarvitsee innovaatiokompetensseja toimiakseen monialaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja kehitt\u00e4misprosesseissa (ks. R\u00e4s\u00e4nen 2014, 5). Opintojakson toteutuksessa kokeiltiin uutta l\u00e4hestymistapaa. Usein perinteisess\u00e4 oppineisuuden osoituksessa opiskelija tenttii kurssiaineiston kurssin lopussa tai tuottaa kommentoivan esseen tai oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjan kurssin aikana. Ongelmallista n\u00e4iss\u00e4 toteutustavoissa on se, ett\u00e4 tuotos usein p\u00e4\u00e4tyy vain opettajan ja mahdollisten vertaisopponenttien tietoon. Aiemmat kokeilut ovat osoittaneet (ks. esim. J\u00e4rvi ym. 2015), ett\u00e4 muitakin vaihtoehtoja on. T\u00e4ll\u00e4 opintojaksolla on sovellettu ns. k\u00e4\u00e4nteisen luokkahuoneen ajatusta (ks. esim. Hannu & Muurim\u00e4ki 2015). Ryhmien yhteiset ja omat materiaalit ovat olleet alusta saakka kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Yhteist\u00e4 aikaa ei ole k\u00e4ytetty luennoimiseen vaan hankitun tiedon yhdess\u00e4 jakamiseen ja reflektointiin. Laaja sis\u00e4lt\u00f6alue asetti toteutukselle haasteita. Koska tutkittavaa oli paljon ja aikomuksemme oli jalkautua alueella toteutuviin tapahtumiin, her\u00e4si ajatus mahdollisuudesta toteuttaa osaamisen osoittaminen toisin ja soveltaa ns. k\u00f6ydenpunojanpedagogiikkaa \u201djokainen kehr\u00e4\u00e4 ja punoo omat kuitunsa yhteiseen k\u00f6yteen<\/em>\u201d (Kuivalahti 2015). Kun p\u00e4\u00e4dyimme kaikkien osallistujien yhteiseen portfolioon, h\u00e4ivytettiin et\u00e4isyytt\u00e4 my\u00f6s yksitt\u00e4isten oppijoiden sek\u00e4 opettajan ja opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 Jokaisella pienryhm\u00e4ll\u00e4 on ollut oma vastuualueensa, jonka kautta ilmi\u00f6kentt\u00e4\u00e4 katsoo.\u00a0 Muihin vastuualueisiin on tutustuttu yhteisen oppimisalustan, keskustelujen, toiminnan ja portfolion ty\u00f6st\u00e4misen my\u00f6t\u00e4. Portfolio tehtiin yhteiseksi julkaisuksi.<\/p>\n
Keskeisi\u00e4 tiedonhankintaa ohjaavia tienviittoja ovat olleet kysymykset. Mit\u00e4 omalla alueella (niin paikkakuntana kuin ammattialana) on tapahtumassa? Mit\u00e4 sosiaalipalveluja kuntalaisilla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4? Miten palvelut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja kuka niihin ohjaa? Mink\u00e4laista laatua palveluntuottajat lupaavat ja miten palvelujen omavalvonta toteutuu? Miten palvelut toimivat k\u00e4ytt\u00e4jien mielest\u00e4 ja miten niit\u00e4 arvioidaan? T\u00e4m\u00e4n julkaisun teeman kannalta yksi kaikkiin edell\u00e4 mainittuihin kysymyksiin kytkeytyv\u00e4 kysymys on my\u00f6s, miten et\u00e4isyydet palveluista muuttuvat sote-uudistuksen ja digitalisaation edetess\u00e4 ja kuntien roolin muuttuessa. Opetuksen kannalta\u00a0 tavoitteena on ollut tuoda kysymykset n\u00e4kyviksi ja havainnollistaa sosiaalialan toimijoiden osallisuutta (tai sen puutetta).<\/p>\n
Yhteisin\u00e4 orientaatiokehyksin\u00e4 toimivat vierailut patiolle (patio.fi) ja Innokyl\u00e4\u00e4n (innokyl\u00e4.fi) sek\u00e4 perehtyminen soteuudistukseen (Sote- ja maakuntauudistus 2016) ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistamiseen palvelujen kehitt\u00e4jin\u00e4 (ks. Larjovuori ym. 2012). K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut yhteinen Moodle-ymp\u00e4rist\u00f6, jossa kullakin ryhm\u00e4ll\u00e4 oma alueensa materiaaleineen ja keskusteluineen. Pienimuotoisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen (Satka ym. 2016) areenana ovat olleet Kemin markkinoiden yhteydess\u00e4 toteutunut Lapin ammattikorkeakoulun j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Hyvinvointitori sek\u00e4 sosiaalialan kampuksella pidetyt J\u00e4rjest\u00f6messut, joihin on jalkauduttu ja ker\u00e4tty kokemustietoa palveluista: Hyvinvointitorilla kuntalaisilta, J\u00e4rjest\u00f6messuilla kolmannen sektorin palveluja tuottavilta toimijoilta. Tapahtumissa ker\u00e4ttiin toiveita ja ideoita my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulu voisi tehd\u00e4. Analyysista, johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ja kehitt\u00e4misehdotuksista on vastannut kukin opiskelijaryhm\u00e4 itse.<\/p>\n
Palveluohjaus<\/h1>\n
Roosa Impola,<\/em> AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nLeena Manninen, <\/em>AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nHanna Siira,<\/em> sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nV\u00e4in\u00f6 Vanham\u00e4ki, AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nJuhani Vy\u00f6rykk\u00e4, AMK-opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\nK\u00e4sitteen\u00e4 palveluohjaus tarkoittaa\u00a0sek\u00e4 asiakasty\u00f6n menetelm\u00e4\u00e4 (case management<\/em>) ett\u00e4 palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla (service coordination<\/em>). Suomessa palveluohjaus on vakiintunut tarkoittamaan yksil\u00f6kohtaista palveluohjausta, jossa\u00a0keskeist\u00e4 on asiakkaan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n luottamussuhde ja asiakasl\u00e4ht\u00f6inen ty\u00f6skentelytapa. Palveluohjaus on koordinointia, jonka tarkoitus on helpottaa yhteisty\u00f6t\u00e4 eri organisaatioiden ja hallinnonalojen v\u00e4lill\u00e4. Palveluohjaus on yksil\u00f6kohtainen, asiakasl\u00e4ht\u00f6inen, asiakkaan etua korostava ty\u00f6skentelytapa, jossa on keskeist\u00e4 asiakkaan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n luottamuksellinen suhde.\u00a0 Palvelut suunnitellaan palveluntarpeen yksil\u00f6llisell\u00e4 arvioinnilla, sek\u00e4 asiakkaan el\u00e4m\u00e4n, arjen, voimavarojen ja tavoitteiden kartoittamisella. Palveluohjauksessa ei pyrit\u00e4 muuttamaan asiakasta, vaan yhdess\u00e4 tekeminen ja asiakkaan omatoimisuus johtavat voimaantumiseen. Keskeisint\u00e4 on neuvonta, koordinointi ja asianajo.<\/p>\n
Palveluohjaus on toimimista asiakkaan ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4televien palveluiden v\u00e4liss\u00e4 siltana ja \u201dasianajajana\u201d. Osana kurssiamme k\u00e4vimme haastattelemassa ihmisi\u00e4 palveluohjaukseen liittyen ja osa heist\u00e4 tunnistikin palveluohjauksen juuri t\u00e4llaiseksi, etenkin liittyv\u00e4n\u00e4 vammaispalveluihin, mutta valtaosalle k\u00e4site oli t\u00e4ysin tuntematon tai sit\u00e4 ei osattu yhdist\u00e4\u00e4 sosiaalipalveluihin. Monelle palveluohjaajana toimiikin Google kun etsit\u00e4\u00e4n palveluja tai haetaan apua ongelmiin.<\/p>\n
Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksil\u00f6lliset tarpeet, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asiakkaalle h\u00e4nen tarvitsemansa palvelut ja tuki k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevilla resursseilla sek\u00e4 siirty\u00e4 instituutio- ja j\u00e4rjestelm\u00e4keskeisist\u00e4 palveluista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4- ja kysynt\u00e4keskeisiin palveluihin. Palveluohjaus on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4n muutos- tai siirtym\u00e4vaiheissa, kuten koulusta siirtyminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomessa on kolme eri palveluohjausmallia; 1. Varsinainen palveluohjaus on tiivist\u00e4, jolloin asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t pieniksi. Siin\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 on p\u00e4\u00e4toiminen palveluohjaaja, joka on riippumaton palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. 2. Palveluohjauksellinen asiakasty\u00f6 on osa palvelu- tai viranomaisverkostoon kuuluvan ty\u00f6ntekij\u00e4n toimenkuvaa, johon kuuluu vastuu palvelujen toimivuudesta ja yhteensopivuudesta. 3. Palveluneuvonta on asiakkaille, joilla oma toiminnanohjaus ja el\u00e4m\u00e4n hallinta ovat kunnossa. Palveluneuvoja on asiakasryhm\u00e4ns\u00e4 oikeudet tiet\u00e4v\u00e4, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n asiantuntija, joka auttaa esimerkiksi palveluseteli-asiakkaita.<\/p>\n
Toivottavasti tulevaisuuden uudistukset, kuten toimeentulotuen haku Kelalta vapauttaa sosiaalitoimiston henkil\u00f6kunnan vastaamaan palveluohjauksen haasteisiin, kuten sen tunnettavuuden parantamiseen. Palvelut ovat nykyisin hyvin pirstaleiset ja asiakkaat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 niist\u00e4 tai niiden tuottajista mit\u00e4\u00e4n. Palveluohjaajalla tuleekin olla kokonaisn\u00e4kemys palveluista ja asiakkaan palveluiden tarpeista yhteen sovittaessaan niit\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja tunnistaa palveluohjauksen tarve sill\u00e4 asiakas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 mitk\u00e4 palvelut kuuluvat h\u00e4nelle tai ei ole voimavaroja hakeutua niiden piiriin.<\/p>\n
Palveluohjaaja<\/h2>\n
Palveluohjaajana toimiminen edellytt\u00e4\u00e4 sosiaali- tai terveysalan perustutkintoa sek\u00e4 kokemusta siit\u00e4 asiakasryhm\u00e4st\u00e4 kenen kanssa ollaan kulloinkin tekemisiss\u00e4. Palveluohjaajan p\u00e4\u00e4asiallinen teht\u00e4v\u00e4 on palveluiden varmistaminen ja koordinoiminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.\u00a0 Asiakas on aina toimeksiantaja, eik\u00e4 palveluohjaajalla ole varsinaista viranomaisvaltaa asiakkaaseen. Yhdess\u00e4 palveluohjaajan avustuksella asiakkaalle tulisi kartoittaa asiakkaan omat henkil\u00f6kohtaiset tavoitteet. Palveluohjaaja toimii aktivoivana osapuolena asiakasta tukien niin, ett\u00e4 asetettuihin tavoitteisiin olisi mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Palveluohjaajan tulisi tarkastella maailmaa ennen kaikkea asiakkaan silmin kokonaisvaltaisesti. Onnistunut palveluohjaus perustuu molemminpuoliseen dialogisuuteen, kunnioitukseen sek\u00e4 luottamuksellisuuteen. Palveluohjaaja toimii ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4lik\u00e4ten\u00e4 asiakkaan maailman ja systeemimaailman v\u00e4lill\u00e4. Hyv\u00e4t neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot ovat n\u00e4in ollen t\u00e4rkeit\u00e4 ominaisuuksia palveluohjaajan ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Palveluohjausprosessi voidaan katsoa onnistuneeksi siin\u00e4 vaiheessa kun asiakas on saavuttanut omat henkil\u00f6kohtaiset tavoitteensa, kykenee suoriutumaan itsen\u00e4isesti sek\u00e4 on tietoinen omista kyvyist\u00e4\u00e4n. Tavoitteellista on, ett\u00e4 palveluohjaussuhteen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 asiakas jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 aiempaa itsen\u00e4isemmin ja palveluohjaajaltaan saamiaan apuja hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n
Palveluohjauksen hy\u00f6dyt<\/h2>\n
Palveluohjauksen hy\u00f6tyihin kuuluu monia asioita, jotka p\u00e4\u00e4osin linkittyv\u00e4t toisiinsa eri palveluiden yhteisty\u00f6n kautta. Yksi tunnetuimpia palveluohjauksen tarjoajia on KELA, joka on suuressa osassa esimerkiksi opiskelijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4. KELA hoitaa suuren osan rahallisista tuista, mit\u00e4 ihmiset tarvitsevat, jos ovat opiskelijoita, ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 tai el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Palveluohjauksen hy\u00f6dyt tulevat esille parhaiten suoraan tilanteessa, miss\u00e4 ihmisell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n ei ole tietoa mit\u00e4 palveluita hakea ja mist\u00e4, jolloin palveluohjaaja ohjaa asiakkaan oikean palvelun piiriin ja n\u00e4in v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta turhilta k\u00e4ynneilt\u00e4 useilla eri palveluntarjoajilla.<\/p>\n
Palveluohjauksen suurimpia hy\u00f6tyj\u00e4 on se, ett\u00e4 monet eri ammatilliset palveluntarjoajat voivat toimia yhteisty\u00f6ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 joku osaa ohjata heid\u00e4t toisen ammattilaisen puheille sen j\u00e4lkeen, kun he ovat saaneet apua yhden asian kanssa, sen alan asiantuntijan kanssa.<\/p>\n
\u00a0Kemin Hyvinvointitori<\/h2>\n
Kurssimme sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n kuului pikaisten haastatteluiden tekeminen Kemin Hyvinvointitori-tapahtumassa. Kyselimme Hyvinvointitorin k\u00e4vij\u00f6ilt\u00e4 palvelunohjauksen tunnettavuudesta ja kokemuksia palveluohjauksen toimivuudesta. Kyselyymme vastasi 20 k\u00e4vij\u00e4\u00e4, joiden keski-ik\u00e4 oli 67 vuotta ja he asuivat p\u00e4\u00e4asiassa Meri-Lapin alueella. Vain kolmasosa heist\u00e4 tiesi, mit\u00e4 tarkoittaa palvelunohjaus. Monet vastaajista l\u00e4htisiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n sosiaalipalveluita kivijalka sosiaalitoimistosta tai Internetist\u00e4, jos sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oli mahdollisuus tai kykyj\u00e4. Palveluiden riitt\u00e4vyydest\u00e4 ei ollut kovin selke\u00e4\u00e4 kuvaa. Suurin osa vastaajista ei ollut tiet\u00e4\u00e4kseen koskaan k\u00e4ytt\u00e4nyt sosiaalipalveluita, joten heill\u00e4 oli k\u00e4sitys n\u00e4ist\u00e4 palveluista vain median ja kuultujen k\u00e4ytt\u00f6kokemusten pohjalta. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan sosiaalipalveluita ei suurimman osan mielest\u00e4 ollut riitt\u00e4v\u00e4sti, tai jos itse oli k\u00e4ytt\u00e4nyt palveluita, oltiin samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 palveluihin p\u00e4\u00e4seminen oli hankalaa ja aikaa viev\u00e4\u00e4. K\u00e4vij\u00f6iden toiveena olisi laajempi palvelutarjonta sek\u00e4 palvelumahdollisuuksien suurempi n\u00e4kyvyys. Yksi vastaaja toivoi nuorisolle enemm\u00e4n toimintaa ja palveluita, jotka ehk\u00e4isev\u00e4t syrj\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n
Yleinen vaikutelma oli, ett\u00e4 sosiaalipalveluja n\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4 ovat terveyspalvelut ja niist\u00e4 on paljon mielipiteit\u00e4. Sosiaalipalvelut n\u00e4htiin vastaajiemme keskuudessa h\u00e4pe\u00e4llisin\u00e4, joten kyselyyn oli todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4m\u00e4n takia hankala vastata, jos olisi sosiaalipalveluita k\u00e4ytt\u00e4nytkin. Sosiaalipalveluja ei tunnisteta, jonka eteen Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat voisivat tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, esimerkiksi jalkautumalla kansalaisten keskuuteen tekem\u00e4ll\u00e4 ns. etsiv\u00e4\u00e4 sosiaality\u00f6t\u00e4 tai j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mainoskampanjoita. Palveluohjauksen piiriin p\u00e4\u00e4seminen tulisi saada helpommaksi, johon ehdottaisimme kutsua palveluiden kartoitukseen tietyss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, esimerkiksi el\u00e4kkeelle siirrytt\u00e4ess\u00e4. Opiskelijoina toivoisimme Lapin ammattikorkeakoulun sosionomi -koulutukseen lis\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nharjoituksia useiden esseiden sijaan, jotta palveluohjaus ja palvelut tulevat opiskelijoillekin tutummiksi.<\/p>\n
Omavalvontasuunnitelmat ja laatuk\u00e4sikirjat sosiaalialalla<\/h1>\n
Helena Jaakola, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nEveliina Kreivi, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nLeena K\u00e4hk\u00f6nen, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nSusanna Laine, sosionomi (AMK)-opiskelija, Lapin Ammattikorkekoulu
\nNiina Lindell, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nKaisa Ruokoj\u00e4rvi, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\nAsiasanat: laatuk\u00e4sikirjat, omavalvontasuunnitelma, ty\u00f6nvalvonta, valvonta, sosiaaliala<\/p>\n
<\/p>\n
Sosiaalialan palvelulaatua pystyt\u00e4\u00e4n tarkkailemaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omavalvontasuunnitelman sek\u00e4 laatuk\u00e4sikirjojen avulla. N\u00e4iden ty\u00f6v\u00e4lineiden avulla parannetaan sosiaalipalveluiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 sek\u00e4 taataan yhten\u00e4isten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen toteutuminen asiakkaille samalla mahdollistaen ja voimistaen asiakkaan osallisuutta palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4. Laadunvalvonnan ja palvelukehityksen ty\u00f6kalujen tavoitteena ovat asiakkaan osallistamisen mahdollistaminen, yhdess\u00e4 toimimisen tehostaminen sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4minen edell\u00e4 mainittuja tavoitteita tukevaksi. Toistaiseksi, moni ihminen ei ole tietoinen n\u00e4iden kahden ty\u00f6v\u00e4lineen olemassaolosta, vaikka ne on luotu asiakkaiden edun turvaamiseksi. Viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 on asiakkaiden tietoisuus laatuun liittyv\u00e4st\u00e4 palautteenantomahdollisuudesta, ainakin Meri-Lapin alueella. T\u00e4m\u00e4 ilmeni, kun jalkauduimme kysym\u00e4\u00e4n paikallisilta yksityishenkil\u00f6ilt\u00e4 ja yhteisty\u00f6kumppaneilta omavalvontasuunnitelmista, laatuk\u00e4sikirjoista ja niihin liittyvist\u00e4 palautteenantomahdollisuuksista Kemin syysmarkkinoille sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6messuille syyskuussa 2016. Kiinnitimme huomiota siihen, ett\u00e4 kansalaisten ja jopa alan toimijoiden tietoisuus omavalvontasuunnitelmasta ja laatuk\u00e4sikirjoista on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, vaikka ne n\u00e4yttelev\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia osana sosiaalialan palvelukehityst\u00e4.<\/p>\n
Omavalvontasuunnitelma auttaa konkretisoimaan ty\u00f6yhteis\u00f6n kulttuuria ja arvoja<\/h2>\n
Omavalvontasuunnitelma on lakis\u00e4\u00e4teinen laadunhallinnan ty\u00f6v\u00e4line, joka asettaa sosiaalialan toimiyksik\u00f6n v\u00e4himm\u00e4isvaatimukset toiminnalle ja sen kehitt\u00e4miselle. Vuoden 2014 sosiaalihuoltolain muutoksen my\u00f6t\u00e4 omavalvontasuunnitelman tekeminen on pakollista muissakin kuin yksityisiss\u00e4 sosiaalitoimen yksik\u00f6iss\u00e4, ja se on teht\u00e4v\u00e4 puolen vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta (Husso 2014, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016). Omavalvontasuunnitelman lakiin lis\u00e4\u00e4misen tarkoituksena on ollut parantaa asiakkaiden osallisuutta, asemaa ja oikeuksia antamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa palveluj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4miseen (Kaukonen & Richter, 2015, 34, 39). Valviralla on tarjota valmis omavalvontasuunnitelman pohja, johon ty\u00f6yksikk\u00f6 kokoaa omavalvontasuunnitelmansa. Pohjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa toimitilojen turvallisuutta, asiakkaan kohtaamista, palveluprosesseja, toimintaan liittyv\u00e4n palautteen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja asiakastietojen k\u00e4sittely\u00e4. Toimintaa suunniteltaessa on mahdollista kirjata yl\u00f6s kehitysehdotuksia sek\u00e4 muodostaa kehityksen toteuttamisessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t aikataulut. (Valvira 2016.)<\/p>\n
Laadun vaatimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat asiakkaiden tarpeesta nousevia ja sosiaalipalveluiden kehitt\u00e4misen tulisi l\u00e4hte\u00e4 asiakkailta saadun palautteen pohjalta.\u00a0 (Kaukonen 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016) on todennut, ett\u00e4 omavalvontaa tulisi harjoittaa, suunnitella ja tehd\u00e4 koko ty\u00f6yhteis\u00f6n voimin. Parhaimpaan kokonaistulokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 asiakkaiden kanssa (Kaukonen 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016). Ty\u00f6yhteis\u00f6n keskin\u00e4inen yhteisty\u00f6 korostuu omavalvonnan kehitt\u00e4misprosessissa, sill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden on yhdess\u00e4 toteutettava omavalvontasuunnitelman sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 osana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4. Sosiaality\u00f6t\u00e4 toteutetaan aina eettisten arvojen pohjalta, mink\u00e4 vuoksi my\u00f6s riskien hallinnassa on kyse arvojen toteutumisesta. Kun arvoja tarkastellaan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 avoimesti, on arvok\u00e4sityksi\u00e4 mahdollista yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten kesken. T\u00e4m\u00e4 mahdollistuu silloin, kun ty\u00f6ntekij\u00e4t jakavat kesken\u00e4\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n arvoista.\u00a0 Yhteisty\u00f6ss\u00e4 luodussa omavalvontasuunnitelmassa ty\u00f6ntekij\u00f6iden konkreettinen asiakasosaaminen otetaan osaksi suunnittelua. Parhaimmillaan omavalvontasuunnitelma yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkakulttuuria, sill\u00e4 se tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi ty\u00f6paikan arvot ja toimintatavat. N\u00e4in ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 voidaan motivoida sitoutumaan omavalvonnan sis\u00e4ll\u00f6n toteuttamiseen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 osallisuus luo yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 vallitseva toimintakulttuuri kootaan yhteen omavalvontasuunnitelmaan, joka mahdollistaa ty\u00f6n arvioinnin sek\u00e4 kehitt\u00e4misen kohti asiakasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 toimintaa. Omavalvontasuunnitelma ei ole kuvaus ty\u00f6paikan ihanteista, vaan se kertoo realistisesti palveluun liittyvist\u00e4 uhkista sek\u00e4 riskeist\u00e4 ja palvelun onnistumisen kannalta kriittisist\u00e4 ty\u00f6vaiheista. Sit\u00e4 tulisi muokata tasaisin v\u00e4liajoin saadun ja ker\u00e4tyn asiakaspalautteen my\u00f6t\u00e4 ja sit\u00e4 tulisi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 vastaamaan ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Jatkuva arviointi on edellytys onnistuneelle omavalvonnalle.<\/p>\n
Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava kuka vastaa riskien hallinnasta. Jokaisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan riskeist\u00e4 ja puutteista eteenp\u00e4in esimiehelleen ja tarvittaessa Valviraan salassapitos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksien t\u00e4t\u00e4 rajoittamatta (Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014 5:48 \u00a7). Omavalvontasuunnitelma on toimitettava viranomaisille pyydett\u00e4ess\u00e4 ja sen tulisi olla julkisesti n\u00e4kyvill\u00e4. Ep\u00e4kohtien paljastaminen on haasteellista ty\u00f6yksik\u00f6ss\u00e4, jossa siedet\u00e4\u00e4n heikosti kritiikki\u00e4. Riskeist\u00e4 ja tapahtuneista virheist\u00e4 keskusteleminen vaatii ty\u00f6yhteis\u00f6lt\u00e4 uudenlaista avoimuutta ja keskustelukulttuuria, jossa ei syyllistet\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4in omavalvontasuunnitelma toteuttaa avoimuuden periaatetta my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4. (Tiitinen 2016, hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.)<\/p>\n
Laatuk\u00e4sikirjat – kuka laadun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4<\/h2>\n
Laatuk\u00e4sikirjan tarkoituksena on kuvata organisaation toimintaa ty\u00f6ntekij\u00f6ille sek\u00e4 asiakkaille. Laatuk\u00e4sikirjan avulla toiminnasta pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja avoimempaa. Toisaalta sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palveluiden esittelyss\u00e4 ja organisaation markkinoinnissa. Laatuk\u00e4sikirjoihin sis\u00e4ltyy laatupolitiikka, joka koostuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan liittyvist\u00e4 sopimuksista, seurantatavoista ja suunnitelmista, jonka avulla organisaation toimintaa ohjataan. Laatuk\u00e4sikirjaan sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s organisaatiossa toteutettavat perusteht\u00e4v\u00e4t koskien esimerkiksi yksik\u00f6n hoitoa, kuntoutusta, palvelua ja toiminnan arviointia. Laatuk\u00e4sikirjaa laatiessa organisaation on t\u00e4rke\u00e4 pohtia sit\u00e4, mit\u00e4 laatu juuri heid\u00e4n yksik\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarkoittaa. (Hovi- Ukkonen 2011, 19-21.)<\/p>\n
Soikkeli (2013, 46) esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laatu voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen; rakenne-, prosessi-, ja tuloslaatuun. Laadun ulottuvuuksia voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 asiakkaan, ty\u00f6ntekij\u00e4n tai palvelun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u00a0 Rakennelaatuun kuuluvat organisaation henkil\u00f6st\u00f6n ammattitaito, toimintaymp\u00e4rist\u00f6n fyysiset puitteet, koulutusmahdollisuudet ja riitt\u00e4v\u00e4t voimavarat. Prosessilaatuun kuuluvat esimerkiksi ty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eli erilaiset ty\u00f6otteet, luotettavuus, sek\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6sten ja ohjeiden noudattaminen. Tuloslaatuun kuuluvat asiakastyytyv\u00e4isyys, asiakkaan kokemus arvokkaasta kohtaamisesta sek\u00e4 toimintakyvyn koheneminen. Ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4h\u00e4n liittyy saavutettavissa olevan toimintakyvyn taso ilman haitallisia seurauksia. Tuloslaadussa palvelujen j\u00e4rjest\u00e4jille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehokas voimavarojen k\u00e4ytt\u00f6. (Soikkeli 2013, 46.)<\/p>\n
Kuva 1. Laadun ulottuvuuksia. Sosiaaliala 2014.<\/figcaption><\/figure>\n Laadun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen tukena toimivat laatusuositukset. Niiden tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 toimintaa, tukea laadukasta palvelutuotantoa sek\u00e4 rohkaista toimimaan hyv\u00e4ksyttyjen periaatteiden ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien mukaisesti. Palvelukohtaisia laatusuosituksia on luotu esimerkiksi lastensuojeluun, vammaisten ihmisten asumispalveluihin, kouluterveydenhuoltoon sek\u00e4 p\u00e4ihdepalveluihin. (Laatusuositukset 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 12.10.2016.)<\/p>\n
Laissa ei ole m\u00e4\u00e4ritelty laatuk\u00e4sikirjojen pakollisuutta osana sosiaalialan organisaation toimintaa, mutta totesimme, ett\u00e4 ne antavat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa organisaatiosta ja sen toimintatavoista sek\u00e4 asiakkaalle ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4lle. Laatuk\u00e4sikirjat toimivat ihannetilassa sosiaalitoimiyksik\u00f6ss\u00e4 tehdyn ty\u00f6n pohjana, sill\u00e4 sit\u00e4 laatiessa on pohdittava eri n\u00e4k\u00f6kulmista mit\u00e4 laadukas ty\u00f6 kyseisess\u00e4 organisaatiossa tarkoittaa.<\/p>\n
Mietint\u00e4\u00e4<\/h2>\n
Omavalvontasuunnitelma on ilmi\u00f6n\u00e4 uusi ja k\u00e4sitteen\u00e4 tuntematon. Suunnitelma on julkista tietoa, mutta huomasimme, ett\u00e4 esimerkiksi Meri-Lapin alueen sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelmia ei ole helppoa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ainakaan internetist\u00e4, josta moni suomalainen etsii viranomaispalveluita koskevaa tietoa (Tilastokeskus 2015, hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016; Tilastokeskus 2014, hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016). Omavalvontasuunnitelman kirjoittaminen saattaa olla haasteellista, sill\u00e4 kirjatun tiedon on oltava ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 niin asiakkaan kuin ty\u00f6ntekij\u00e4n silmiss\u00e4. Konkreettisuus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys helpottavat omavalvontasuunnitelman hahmottamista molempien n\u00e4k\u00f6kulmasta.
\nEdell\u00e4 mainittu konkreettisuus toimintaprosesseja avaavine esimerkkeineen ovat my\u00f6s laatuk\u00e4sikirjojen luomisprosessin taustalla vallitsevana ajatuksena. Laatuk\u00e4sikirjojen tarkoituksena on lis\u00e4t\u00e4 organisaation l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tehd\u00e4 toiminnan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 avointa asiakkaalle sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Laatuk\u00e4sikirjaa luodessa olisi syyt\u00e4 pohtia, miten sen sis\u00e4lt\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n tutuksi ty\u00f6ntekij\u00f6ille sek\u00e4 sit\u00e4, tavoittaako laatuk\u00e4sikirja asiakkaat. Lis\u00e4ksi huomioon tulisi ottaa luodun sis\u00e4ll\u00f6n ymm\u00e4rrett\u00e4vyys; sis\u00e4lt\u00e4\u00e4k\u00f6 k\u00e4sikirja sellaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4, jotka ovat asiakkaan ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4. Kuten omavalvontasuunnitelmaa tehdess\u00e4 my\u00f6s laatuk\u00e4sikirjaa laatiessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Laatuk\u00e4sikirjoja selatessamme huomasimme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaatii joiltain Meri-Lapin organisaatiolta k\u00e4sikirjojen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 organisaation, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja asiakkaiden v\u00e4lill\u00e4 saadaan aikaan paras tuotos.<\/p>\nOmavalvontasuunnitelman ja laatuk\u00e4sikirjan uhkana on j\u00e4\u00e4d\u00e4 asiakaskunnalle t\u00e4ysin tuntemattomaksi k\u00e4sitteeksi, sill\u00e4 sen etsiminen ja siihen tutustuminen vaatii asiakkaalta perehtymist\u00e4 ja valveutuneisuutta. Laatutavoitteista ja riskien hallinnasta asiakkaille kertominen kuuluu mielest\u00e4mme osaksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6nkuvaa korostaen heid\u00e4n tiet\u00e4myst\u00e4 ja ymm\u00e4rryst\u00e4 palveluj\u00e4rjestelemist\u00e4 sek\u00e4 niihin vaikuttamisesta. Uhkana on, ett\u00e4 kaikki kehitt\u00e4misen osallisuus j\u00e4\u00e4 vain puheen tasolle. T\u00e4m\u00e4n ehk\u00e4isemiseksi on sosiaalipalveluiden toimiyksik\u00f6iss\u00e4 syyt\u00e4 perehty\u00e4 sek\u00e4 omavalvontaan ett\u00e4 laatuk\u00e4sikirjoihin asiakasl\u00e4ht\u00f6isen palvelukehityksen ty\u00f6kaluina.<\/p>\n
Laadun ja arvioinnin ty\u00f6kalut<\/h1>\n
Oula Arpiainen, <\/em>sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nPirjo Isomets\u00e4 sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nSini Sorri sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nLaura Vipusaari, <\/em>sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nKatja V\u00e4h\u00e4, sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu
\nAleksi Ylitervo, <\/em>sosionomi (AMK) -opiskelija, Lapin Ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<\/p>\n
Laadun arvioimiseen tarkoitettuja ty\u00f6kaluja on saatavilla useita ja niiden avulla saadaan hankittua hyvin erilaista sek\u00e4 eritasoista tietoa. Laadun mittaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sill\u00e4 sit\u00e4 ei pystyt\u00e4 mittaamaan suoraan. Eri ty\u00f6kalujen ja menetelmien avulla saadaan kuitenkin tuloksia, joiden avulla voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 laadusta. Arviointi tuo ty\u00f6n tuloksia ja vaikutuksia n\u00e4kyville ja tarjoaa n\u00e4in mahdollisuuden toiminnan kehitt\u00e4miseen. (Kivipelto, Kotiranta & Karjalainen 2010, 8.)<\/p>\n
Laadun kehitt\u00e4misen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on selke\u00e4 toiminta-ajatus ja strategia. Kaikkien ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten tulisi olla kiinnostuneita ty\u00f6n laadusta ja olla valmiita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Se vaatii ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senilt\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja taitoa ja mahdollisuutta keskustella toimintatavoista ja laadun kehitt\u00e4misen mahdollisuuksista. (Vuori 2002.)<\/p>\n
Arviointia aloitettaessa tulee mietti\u00e4 miksi ja kenelle arviointia ollaan tekem\u00e4ss\u00e4. Se antaa n\u00e4k\u00f6kulman toiminnan arvottamiselle. Sen j\u00e4lkeen voidaan mietti\u00e4 mit\u00e4 ja miten arvioidaan. Aineiston keruussa voi muun muassa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna laatu- ja arviointity\u00f6kaluja joko menetelm\u00e4n\u00e4 tai soveltaen. Valittaessa ty\u00f6kalua tulisi kuitenkin pohtia, onko menetelm\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen sopiva, soveltuuko se toimintatapoihin ja osataanko sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. (Soste;Soste.)<\/p>\n
Asiakastyytyv\u00e4isyystutkimukset ovat paljon k\u00e4ytettyj\u00e4, mutta niiden soveltuvuus yksin\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveysalalle on ollut kritisoinnin kohteena, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t arvioi asiakkaiden todellista tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 palveluun, vaan tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 jonkun toisen m\u00e4\u00e4rittelemiin kriteereihin.\u00a0 Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla paljon k\u00e4ytetyss\u00e4 BIKVA-mallissa l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat asiakkaiden n\u00e4kemykset palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Asiakkaat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t arviointi kysymykset omien kriteeriens\u00e4 perusteella, jotta laadun arviointi kohdistuu oikeisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin alalle soveltuvasti. Arviointiprosessi on portaittain yl\u00f6sp\u00e4in etenev\u00e4, joka kantaa niin asiakkaiden, kuin ty\u00f6ntekij\u00f6idenkin mielipiteet aina johdolle ja poliittisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille asti, jotta muutosmahdollisuudet olisivat mahdollisimman realistiset. (Krogstrup 2004, 3-7)<\/p>\n
Kyselimme eri j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulussa j\u00e4rjestetyiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6messuilla heid\u00e4n tavoistaan arvioida laatua.\u00a0 Monella j\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 olikin tapana k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valmista kyselylomaketta, jossa kysyttiin asiakkaiden tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 palvelusta. Osa j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 kertoikin juuri asiakkailta saadun palautteen olevan eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 palveluiden laadun kehitt\u00e4misen kannalta.\u00a0 Osa j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ei tehnyt asiakastyytyv\u00e4isyyskyselyit\u00e4 ollenkaan, mutta innostuivat ajatuksesta, jotta saisivat mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 toimintaansa.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuva 2. J\u00e4rjest\u00f6messut Kosmoksessa. (Heli Lohi)<\/figcaption><\/figure>\n Jalkauduimme my\u00f6s Kemin syysmarkkinoille yhteisty\u00f6ss\u00e4 Lapin AMK:n Hyvinvoinnin torin kanssa. Kyselimme toriv\u00e4elt\u00e4 mit\u00e4 mielt\u00e4 he olivat sosiaalipalveluista, ovatko he vastanneet kyselyihin tai antaneet palautetta. Osa vastaajista ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 sosiaalipalveluilla tarkoitetaan samaa kuin terveydenhuolto. Tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan aiheuttivat liian pitk\u00e4t jonotusajat ja ty\u00f6nlaatu. Sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi palveluiden pel\u00e4ttiin karkaavan viel\u00e4 kauemmas kemil\u00e4isten saatavilta. Moni vastaajista kertoi osallistuneensa kyselyihin ja antaneensa palautetta, mutta kokivat, ettei sill\u00e4 ole ollut mit\u00e4\u00e4n vaikutusta.<\/p>\n
\u201dEi tule sanottua, vaikka ois mielipidett\u00e4. Siell\u00e4 on viisaampia, saavat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n
Edell\u00e4 mainitun vastauksen antoi el\u00e4kkeell\u00e4 oleva seniori. Mielipide j\u00e4i mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meit\u00e4. Kuinka saamme ihmisten hiljaisen tiedon selville, mik\u00e4li heid\u00e4n p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen tunne on, ettei kyselyihin vastaamisella ole mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Ihmisten luottamuksen saamiseen eiv\u00e4t auta hienoimmatkaan mittarit. Pid\u00e4mme eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kyselyist\u00e4 saadut tulokset tuodaan julkiseen keskusteluun ja niist\u00e4 raportoidaan selke\u00e4sti. Ihmisell\u00e4 joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa kyselylomakkeen t\u00e4ytt\u00e4miselle ja palautteen antamiselle, tulisi olla my\u00f6s oikeus kuulla sen vaikutuksesta toimintaan. T\u00e4m\u00e4 kannustaisi ihmisi\u00e4 antamaan palautetta ja t\u00e4m\u00e4n kautta toimintaa saadaan kehitetty\u00e4. Laatua arvioitaessa ollaan niin palveluntuottajan, kuin asiakkaankin asialla.<\/p>\n
\u00a0<\/em>Lopuksi<\/h1>\n
Viel\u00e4 ei tiedet\u00e4, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudet \u201dalueelliset palkiset\u201d toimivat, millaisia hallinnollisia yksikk\u00f6j\u00e4 ne ovat ja mit\u00e4 ne kykenev\u00e4t tarjoamaan alueensa asukkaille. Sosiaalipalvelut eiv\u00e4t ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke vaan niihin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 eri tasot ja tahot alkaen globaaleista kehityskuluista yksitt\u00e4isen toimijan laatutoiveisiin ja ratkaisuihin. Asiantilan tarkastelussa olisikin huomioitava laajempi makroekonominen toimintaymp\u00e4rist\u00f6, j\u00e4rjestelm\u00e4tason muutokset ja varsinaisen toiminnan tason uudet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja kokeilut. N\u00e4ihin kaikkiin kohdistuu muutospaineita, joissa korostuvat uuden julkishallintoajattelun (NPM) mukaiset tehokkuuden ja tuottavuuden paranemiseen liittyv\u00e4t oletukset. (Junnila & Whellams 2016, 18-22.)<\/p>\n
Meneill\u00e4\u00e4n olevien uudistusten ja palveluntuottajien kilpailutuksen vaikutuksia asiakkaiden valinnanvapauteen tai palvelujen laatuun on osoittautunut varsin vaikeaksi ennakoida (Linnosmaa 2016). Uusliberalistinen retoriikka on ohjannut julkisten palvelujen uudistamista monissa maissa. Pohjoismaista hyvinvointimallia on viimeisten vuosikymmenten aikana sopeutettu ja muutettu. Muutoksen suunnista ja vaikutuksista on kaikkialla kaivattu sek\u00e4 tietoa ett\u00e4 laajempaa kansalaiskeskustelua, mutta my\u00f6s sosiaalialan asiantuntijoille on toivottu vahvempaa, kriittisemp\u00e4\u00e4 ja kantaaottavampaa roolia. (esim. Valkama 2012; Vidje 2013; Spolander et al. 2014.)<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n opintojakson puitteissa tarkasteltiin erityisesti kuntalaisten ja palvelun k\u00e4ytt\u00e4jien kokemuksia, palvelujen tuottajapuolelta rajauduttiin paikallisiin palveluihin. Hyvinvointitorilla ei kysytty erikseen lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 ja ei-lakis\u00e4\u00e4teisist\u00e4 palveluista, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n jaoteltu niit\u00e4 tuottajatahon mukaan. Silti vastauksia voi pit\u00e4\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4vin\u00e4, sill\u00e4 Meri-Lapissa ei niink\u00e4\u00e4n pel\u00e4t\u00e4 sosiaalipalvelujen karkaavan. Pelkoja ei ole, koska sosiaalipalvelujen k\u00e4site ja sis\u00e4lt\u00f6 eiv\u00e4t ole ihmisille tuttuja (!) Sote-uudistuksessa tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio (Sitra & STM 2016). Sosiaalipalvelujen on kuitenkin pel\u00e4tty j\u00e4\u00e4v\u00e4n terveydenhuollon jalkoihin.\u00a0 Ryhmien tekemien haastattelujen perusteella pelko ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan aivan aiheeton.<\/p>\n
Suuri haaste tuntuisi olevan kuntalaisten aito kuuleminen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4minen. Niin sanotussa el\u00e4m\u00e4keskeisess\u00e4 suunnittelussa (Life-Based Design) palvelujen suunnittelun keski\u00f6ss\u00e4 ovat ihminen ja h\u00e4nen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4. Palvelujen teht\u00e4v\u00e4 on tukea ihmisten hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja arkea sek\u00e4 vastata heid\u00e4n tarpeisiinsa ja odotuksiinsa. Teknologian roolia tarkastellaan t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta nimenomaan kysym\u00e4ll\u00e4 mihin sit\u00e4 tarvitaan ja miten se tuo palveluille lis\u00e4arvoa. (Leikas & Launiainen 2016, 36.)<\/p>\n
On kuitenkin ihan eri asia, miten n\u00e4m\u00e4 periaatteet sopivat yhteen erilaisten ohjausmekanismien kanssa. Esimerkiksi palveluohjauksessa oleellisinta on, ett\u00e4 ihmiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t tarvitsemansa palvelut kun tuottajatahoja on useita eik\u00e4 oma kunta niist\u00e4 en\u00e4\u00e4 vastaa. Kuka vastaa jatkossa palveluohjauksesta ja sen laadusta? SITRAn ja STM:n luonnostelemassa palvelupakettimallissa palveluohjaus sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n tuotteeksi kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluiden osiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sen asemoimista eri tuottajien kilpailutettaviin palveluihin. (Sitra & STM 2016).<\/p>\n
Nykyisen kuntalain mukaan kuntalaisille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen suunnittelu edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vuorovaikutteista viestint\u00e4\u00e4. (Suomen Kuntaliitto 2016.) Ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tietoisia valittavanaan olevista vaihtoehdoista vaan on havaittu, ett\u00e4 tiedon puute ja v\u00e4limatkat ovat esteit\u00e4 valintojen tekemisen lis\u00e4\u00e4ntymiselle (Kaikkonen ym. 2016). T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi ilmi my\u00f6s pienimuotoisessa kentt\u00e4ty\u00f6ss\u00e4mme.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osallistumisen tavat tavoittavat laajasti palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja eri v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t. Tutkimuksen valossa hyv\u00e4osainen v\u00e4est\u00f6, etenkin korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat, ovat parhaiten kykenevi\u00e4 ajamaan omia intressej\u00e4\u00e4n (Rapeli & Borg 2016, 375). Hyv\u00e4osaiset eiv\u00e4t usein tunnista rakenteiden vaikutusta esimerkiksi k\u00f6yhyyteen (Saari 2015) mutta he ovat niit\u00e4 jotka usein p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 rakenteista. Sosiaalisen asiantuntijat voisivat ojentaa taskulamppunsa ja valottaa maaston n\u00e4it\u00e4kin osia. Kansalaisten arkiymp\u00e4rist\u00f6jen tutkimisessa voi eri tavoin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ns. puntaroivan demokratian osallistumismallia. Sen tarkoituksena on ker\u00e4t\u00e4 kansalaiskokemuksia ja kehitt\u00e4misen ideoita keskustelevaan ilmapiiriin pyrkivill\u00e4 kansalaisfoorumeilla kuten oli esimerkiksi Tornion turvallisuuskahvila. (Vaasan yliopisto 2016.)<\/p>\n
Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on tilausta sosiaaliohjauksen ja sosiaality\u00f6n kehitt\u00e4miselle. Esimerkiksi toimeentulotuen uudistamista selvitt\u00e4nyt ty\u00f6ryhm\u00e4 (2015) kaipaa suunnitelmallisuutta palveluprosessien kehitt\u00e4miseen ja vaikuttavuuden tarkasteluun sek\u00e4 integroivien ja ilman ajanvarausta saavutettavien matalan kynnyksen palvelumallien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 sosiaalipalveluissa. Ty\u00f6ryhm\u00e4 per\u00e4\u00e4nkuuluttaa my\u00f6s rakenteellisen ty\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4, jossa sosiaalisen asiantuntijat profiloituvat paikallisina asiantuntijoina, toimijoina ja kehitt\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n
Sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnoissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeineen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti t\u00e4rke\u00e4 oppimisen, tutkimisen ja kehitt\u00e4misen ymp\u00e4rist\u00f6. My\u00f6s sosiaality\u00f6n yliopisto-opinnoissa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus on vahventunut (ks. esim. Socca 2016) ja sosiaality\u00f6ss\u00e4 on kiinnostuttu ihmisten palvelukokemuksesta, heid\u00e4n osallisuudestaan palvelujen suunnittelussa ja kokeilemisesta ty\u00f6menetelm\u00e4n\u00e4 (Muurinen & Lovio 2016).<\/p>\n
Toteutuneen opintojakson aikana on kurottu kasaan et\u00e4isyytt\u00e4 korkeakouluymp\u00e4rist\u00f6n ja kuntalaisten elinymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 ja sovellettu \u00a0pienimuotoisesti kohderyhm\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tietoty\u00f6t\u00e4 (Kairala ym. 2012). Jatkossa oppimisen ty\u00f6kaluina voisivat toimia laajemmatkin yhteis\u00f6analyysit (Stakes 2000), pienimuotoiset selvitykset ja erilaiset kokeilut kuten s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset kansalaiskahvilat, joiden puitteissa kootaan tietoa vuorovaikutuksellisissa prosesseissa. N\u00e4ill\u00e4 eri v\u00e4est\u00f6ryhmien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa lis\u00e4tt\u00e4isiin edellytt\u00e4en, ett\u00e4 tieto niist\u00e4 v\u00e4litet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille.<\/p>\n
Yhten\u00e4 kysymyksen\u00e4 tapahtumissa oli, mit\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulu voisi tehd\u00e4. Meille tarjottiin t\u00e4h\u00e4n joitakin vastauksia ja kehitt\u00e4misideoita, kuten on k\u00e4ynyt ilmi edellisiss\u00e4 luvuissa. Voimme \u00a0olla mukana tekem\u00e4ss\u00e4 ja vaikuttamassa muiden toimijoiden kanssa alueemme palvelujen kehityssuuntiin. Muuten voi h\u00e4m\u00e4r\u00e4 laskeutua sosiaalipalvelujen ylle ja kauas on yh\u00e4 pidempi matka.<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/h1>\n
Hannu, H. & Muurim\u00e4ki, R. 2015. Oppimista yl\u00f6salaisin – kuinka mahtavaa! Teoksessa Haasio, A., Zechner, M. &\u00a0 P\u00e4\u00e4llysaho, S. (toim.) Internet, verkkopalvelut ja tietotekniset ratkaisut opetuksessa ja tutkimuksessa. Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 22. s.83-95.<\/p>\n
Hovi-Ukkonen, E. 2011. Lastenkoti Kotirauhan laatuk\u00e4sikirja. Opinn\u00e4ytety\u00f6 ylempi AMK. Lahden ammattikorkeakoulu.<\/p>\n
Husso, R. 2016. Kysymyksi\u00e4 ja vastauksia sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelmasta. Valvira. Viitattu 12.10.2016. http:\/\/www.valvira.fi\/sosiaalihuolto\/sosiaalihuollon-valvonta\/omavalvonta\/kysymyksia_ja_vastauksia <\/a><\/p>\n
Husso. R. 2014. Sosiaalihuollon omavalvonta. Valvira. Viitattu 12.10.2016.<\/p>\n
Click to access Husso_250214.pdf<\/a><\/p>\n
Ilmarinen, K. Aalto, A-M & Muuri, A. 2016. Sosiaalipalvelut v\u00e4est\u00f6n ja asiakkaiden arvioimana. THL. http:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/130696<\/a><\/p>\n
Junnila, M. & Whellams, A. 2016. Muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Teoksessa Junnila, M. , Hietapakka, L. & Whellams, A. (toim.) 2016. Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi. Valinnanvapauden muotoutuminen sote-palveluissa.THL Raportti 11\/2016. http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130823\/RAP2016_011verkko.pdf?sequence=3<\/a><\/p>\n
J\u00e4rvi, S., Kynk\u00e4\u00e4nniemi, T. & Kuosmanen, V. 2015. Opiskelijasta kriittiseksi yhteiskuntatoimijaksi \u2013 Itseohjautuvaa ja tutkivaa oppimista kumppanuuksien kehyksess\u00e4.<\/p>\n
Kaikkonen, R. ym. 2016. V\u00e4est\u00f6n kokemuksia valinnanvapaudesta. Teoksessa Junnila, M. , Hietapakka, L. & Whellams, A. (toim.) 2016. Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi. Valinnanvapauden muotoutuminen sote-palveluissa.THL Raportti 11\/2016. http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130823\/RAP2016_011verkko.pdf?sequence=3<\/a><\/p>\n
Kairala, M., L\u00e4hteinen, S. & Tiitinen, L. 2012. Rakenteellisen sosiaality\u00f6n osaaminen sosiaality\u00f6n opetuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6yhteydess\u00e4. Teoksessa Tuohino, T., Pohjola, A. & Suonio, M. (toim.) Sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetus liikkeess\u00e4. Valtakunnallinen sosiaality\u00f6n yliopistoverkosto Sosnet. http:\/\/www.sosnet.fi\/loader.aspx?id=64b15976-1b21-4e9d-9ae7-a4c60543ea88<\/a><\/p>\n
Kangastie, H. & Mastosaari, P. 2016. Osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen Lapin ammattikorkeakoulussa -Opiskelijan opas 2016 https:\/\/<\/a>publications.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/115049\/C%203%202016%20Osaamis%20ja%20ongelmaperustainen%20oppiminen.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n
Kaukonen, N. & Richter, V. 2015. Sosiaalipalvelujen omavalvonta turvaamassa asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumisesta. Pro gradu \u2013 tutkimus. It\u00e4-Suomen Yliopisto.
\nhttp:\/\/epublications.uef.fi\/pub\/urn_nbn_fi_uef-20151039\/urn_nbn_fi_uef-20151039.pdf<\/a><\/p>\nKettunen, P. Hyvinvointivaltion yhteiskunta. Teoksessa Autto, J. & Nyg\u00e5rd, M. (toim.) 2015. Hyvinvointivaltion kulttuurintutkimus. Lapin yliopistokustannus. https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/61861\/Hyvinvointivaltion_kulttuurintutkimus_pdfA.pdf?sequence=4<\/a><\/p>\n
Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija & Karjalainen, Pekka 2010. Laadun ja vaikuttavuuden arviointi sosiaalipalveluissa. Suuntaaja lehti 1\/2010. Teema-artikkeli. Hakup\u00e4iv\u00e4 13.10.2016. https:\/\/www.aspa.fi\/sites\/default\/files\/Suuntaaja12010.pdf<\/a><\/p>\n
Krogstrup, H. 2004. Asiakasl\u00e4ht\u00f6inen arviointi. BIKVA-malli. Helsinki: Stakes. Viitattu 24.10.2016. http:\/\/julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75625\/bikva.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n
Kuivalahti, M. (toim.) 2015. K\u00f6ydenpunojan pedagogiikka. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/98418\/HAMK_koydenpunojan_pedagogiikka_2015_ejulkaisu.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n
Kunnat.net. Lastensuojelun laatua linjataan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suosituksella. [viitattu: 12.10.2016] Saatavissa:http:\/\/www.kunnat.net\/fi\/Kuntaliitto\/media\/tiedotteet\/2014\/05\/Sivut\/lastensuojelun-laatusuositukset.aspx<\/p>\n
Larjovuori, R-L, Nuutinen, S., Heikkil\u00e4-Tammi, K. & Manka, M-L. 2012. Asiakkaat kuntapalveluiden kehitt\u00e4jiksi . Opas tehokkaan osallistumisen ty\u00f6kaluihin.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. https:\/\/www.tekes.fi\/globalassets\/julkaisut\/asiakkaat_kuntapalvelujen_kehittajiksi.pdf<\/a><\/p>\n
Leikas, J. & Launiainen, H. (toim.) 2016. Anni ja Onni. Huomaamaton teknologia arjen apuna. Miina Sillanp\u00e4\u00e4n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisusarja B:41. http:\/\/www.miinasillanpaa.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/12\/Anni_ja_Onni_sisus_www_final.pdf<\/a><\/p>\n
Linnosmaa, I. 2016. Miten kilpailu vaikuttaa hintoihin ja laatuun sote-palveluissa?OPTIMI. Terveys- ja sosiaalitalouden uutiskirje. https:\/\/www.thl.fi\/fi\/web\/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma\/talous\/optimi-terveys-ja-sosiaalitalouden-uutiskirje\/2016\/miten-kilpailu-vaikuttaa-hintoihin-ja-laatuun-sote-palveluissa-<\/a><\/p>\n
Muurinen, H. & Lovio, I. 2016. Kokeileminen sosiaalipalveluiden kehitt\u00e4misen menetelm\u00e4n\u00e4 ja strategiana. Teoksessa Satka, M. ym. (toim.) K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen taito. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/166389\/K%c3%a4yt%c3%a4nt%c3%b6tutkimuksen_taito_julkaisu.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n
OKM 2015. Avoin tiede ja tutkimus \u2013k\u00e4sikirja http:\/\/avointiede.fi\/tiedonhallinta#sthash.j9QGKqDV.dpuf
\nhttp:\/\/avointiede.fi\/documents\/10864\/12232\/Avoimen+tieteen+ja+tutkimuksen+k%C3%A4sikirja+osa+2+versio+0.7\/d61a3720-5e0a-40f8-917b-725be0edd474<\/a><\/p>\nPaliskunnat 2016 http:\/\/paliskunnat.fi\/poro\/poronhoito\/paliskunnat\/<\/a><\/p>\n
Rapeli, & Borg, Sami. Teoksessa Kimmo Gr\u00f6nlund, K. & Wass. H. (toim.) 2016. Poliittisen osallistumisen eriytyminen.<\/p>\n
Eduskuntavaalitutkimus 2015. Oikeusministeri\u00f6. Selvityksi\u00e4 ja ohjeita 28\/2016.<\/p>\n
R\u00e4s\u00e4nen, M. (toim.) 2014. Innovaatiokompetensseja mittaamassa. Opas innovaatiovalmiuksien arviointiin.\u00a0 Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 90. http:\/\/julkaisut.turkuamk.fi\/isbn9789522164988.pdf<\/a><\/p>\n
Sitra & STM 2016. Tiedosta tekoihin. Palvelupaketit tietojohtamisen ty\u00f6kaluina.<\/p>\n
Socca 2016. Mit\u00e4 on sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus? http:\/\/www.socca.fi\/tutkimus\/kaytantotutkimus<\/a><\/p>\n
Soikkeli, M & Warsell, L. 2013. Laatut\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4- Ehk\u00e4isev\u00e4n p\u00e4ihdety\u00f6 laatuk\u00e4sikirja. Tampere: Juvenes Print-Suomen Yliopistopaino Oy<\/p>\n
SoleOps2016. Opetussuunnitelmat. Ryhm\u00e4n opetussuunnitelma. https:\/\/soleops.lapinamk.fi\/opsnet\/disp\/fi\/ops_OpetTapTeks\/tab\/tab\/sea?opettap_id=8758424&stack=push<\/a><\/p>\n
Sociopolis: 28.9.2015 Omavalvontakoulutus I – Sosiaalihuollon omavalvonta. Puheenvuoro Niina Kaukonen. Viitattu 12.10.2016.
\nhttp:\/\/proconne.ulapland.fi\/p76516065\/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal<\/a><\/p>\nSociopolis: 2.12.2015 Omavalvontakoulutus II \u2013 Riskienhallinta. Puheenvuoro Niina Kaukonen. 12.10.2016.
\nhttp:\/\/www.luc.fi\/loader.aspx?id=536a50fb-f3f8-46a8-a22c-65de84d819ef<\/a><\/p>\nSosiaaliala.fi. Laadunhallinnan abc. [viitattu 12.10.2016] Saatavissa:
\nhttp:\/\/www.sosiaaliala.fi\/tavoitteemme\/vastuullisuus\/laadunhallinnan-abc\/<\/u><\/p>\nSoste Suomen sosiaali ja terveys ry. Arvioinnin suunnittelu. Viitattu 16.10.2016. http:\/\/www.soste.fi\/elinvoimaiset-jarjestot\/arviointi-jarjestoissa\/arvioinnin-suunnittelu.html<\/a><\/p>\n
Soste Suomen sosiaali ja terveys ry. Arviointity\u00f6kaluja. Viitattu 16.10.2016. http:\/\/www.soste.fi\/elinvoimaiset-jarjestot\/arviointi-jarjestoissa\/arviointityokaluja-3.html<\/a><\/p>\n
Spolander, G. et al. 2014. The implications of neoliberalism for social work: Reflections from a six-country international research collaboration. International Social Work 2014, Vol. 57(4) 301\u2013312.<\/p>\n
Stakes 2000. Ideakortti 3\/00. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75900\/ideakortti3_00.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n
Sote- ja maakuntauudistus 2016. STM. http:\/\/alueuudistus.fi\/etusivu<\/a><\/p>\n
Suomen Kuntaliitto 2016. Kuntaviestinn\u00e4n opas. Ohjeet kunnan ja kuntapalveluja tuottavan yhteis\u00f6n viestint\u00e4\u00e4n ja markkinointiin. ISBN 978-952-293-390-4<\/p>\n
Tasa-arvovaje 2016. Tasa-arvovaje \u2013hanke. http:\/\/www.tasaarvovaje.fi\/?page_id=8<\/a><\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Laatusuositukset. [viitattu: 12.10.2016] Saatavissa: https:\/\/www.thl.fi\/fi\/web\/laatu-ja-potilasturvallisuus\/etusivu\/laadunhallinta\/laatusuositukset
\n<\/a><\/p>\nTiitinen, L. 2016. Omavalvonta. Hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.
\nhttps:\/\/prezi.com\/w7cauopewekw\/omavalvonta\/?utm_campaign=share&utm_medium=copy<\/a><\/p>\nTilastokeskus 2015. 1. Internetin k\u00e4yt\u00f6n muutoksia. Hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.
\nhttp:\/\/www.stat.fi\/til\/sutivi\/2015\/sutivi_2015_2015-11-26_kat_001_fi.html<\/a><\/p>\nTilastokeskus 2014. Suomalaiset ovat Euroopan k\u00e4rke\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 asioinnissa. Hakup\u00e4iv\u00e4 27.10.2016.
\nhttp:\/\/www.stat.fi\/artikkelit\/2014\/art_2014-09-29_007.html<\/a><\/p>\nToimeentulotuen uudistamista selvitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 2015. Toimeentulotuen uudistamista selvitt\u00e4neen ty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2015:28. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/126357\/URN_ISBN_978-952-00-3591-4.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n
Vaasan yliopisto 2016. Tornion turvallisuuskahvila 25.5.2016. Yhteenveto. http:\/\/www.uva.fi\/fi\/sites\/turvallisuuskahvila\/tornion_turvallisuuskahvila\/tornion_turvallisuuskahvilan_yhteenveto.pdf<\/a><\/p>\n
Valkama, K. 2012. Asiakkuuden dilemma. N\u00e4k\u00f6kulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. ACTA WASAENSIA NO 267. Sosiaali- ja terveyshallintotiede 7.\u00a0 http:\/\/www.uva.fi\/materiaali\/pdf\/isbn_978-952-476-412-4.pdf<\/a><\/p>\n
Vidje,. (ed.) 2013. Focus on The Nordic Welfare Model. Nordic Centre for Welfare and Social Issues. http:\/\/www.nordicwelfare.org\/PageFiles\/7117\/Nordic_Welfare_Model_Web.pdf<\/a><\/p>\n
Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016. Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa. AMK-lehti 2\/2016. https:\/\/uasjournal.fi\/tyoelama\/sosiaalialan-t-osaaminen-sote-uudistuksessa\/<\/a><\/p>\n