{"id":813,"date":"2016-12-07T09:22:28","date_gmt":"2016-12-07T07:22:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=813"},"modified":"2016-12-09T07:50:57","modified_gmt":"2016-12-09T05:50:57","slug":"etaisyys-intressi-ja-kuulumisen-kokemus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/12\/07\/etaisyys-intressi-ja-kuulumisen-kokemus\/","title":{"rendered":"Et\u00e4isyys, intressi ja kuulumisen kokemus"},"content":{"rendered":"
Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/h6>\n

Voitto Kuosmanen, lehtori, hyvinvointiala, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Ihminen on koettanut monin tavoin selvit\u00e4 et\u00e4isyyksiss\u00e4 historiansa aikana. H\u00e4n on hallinnut et\u00e4isyyksi\u00e4 k\u00e4vellen ja juosten, soutaen, py\u00f6r\u00e4illen, auton, junan ja lentokoneen kyydiss\u00e4. Hankalissa tai pitkien v\u00e4limatkojen olosuhteissa el\u00e4neet ihmiset ovat keksineet ratkaisuja heid\u00e4n v\u00e4listen et\u00e4isyyksien voittamiseen. Kun intiaanien sanat eiv\u00e4t kantaneet toisen ihmisen luo, he keksiv\u00e4t l\u00e4hett\u00e4\u00e4 savumerkkej\u00e4. Vaikeissa vuoristoisissa olosuhteissa el\u00e4neet La Gomeran<\/a> ihmiset keksiv\u00e4t vihellyksen keskinaiseen viestint\u00e4\u00e4n (Trujillo 1978). Et\u00e4isyyksien hallintaan ovat motivoineet monet hyv\u00e4t asiat, mutta my\u00f6s pahat aikeet kuten siirtomaiden valloitus, ajattelun ja mielen miehitys ja valvonta. Mik\u00e4 motivoi ja mit\u00e4 intressej\u00e4 voisi l\u00f6yty\u00e4 et\u00e4isyyksien hallinnan pyrkimyksiss\u00e4 nyt, kun et\u00e4isyyksi\u00e4 koetetaan hallita teknologian avulla? Miten siin\u00e4 ihmisen osallisuus ja \u00e4\u00e4ni kuuluvat? Voivatko ihmiset kokea kuulumisen tunnetta kehittyviss\u00e4 et\u00e4isyyksien hallinnan j\u00e4rjestelyiss\u00e4? Ovatko ihmiset v\u00e4lineit\u00e4 vai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 j\u00e4rjestelyiss\u00e4 (vrt. Kuosmanen 2016a)? Vahvistuuko j\u00e4rjestelyiss\u00e4 ihmisyys ja ihmisten hyvinvointi? Erityisen mielenkiintoiseksi kysymys tulee nyt, kun vanha \u2013 teolliskapitalistinen \u2013 hallinto- ja markkinamaailma on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4ri. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 niiden \u201dlahjanvaihtosuhde\u201d (vrt. Mauss 2006) ihmisten ja yhteis\u00f6jen arkeen ei en\u00e4\u00e4 oikein toimi. Mink\u00e4laista et\u00e4isyyksien hallinnan ajattelua ja toimintaa muutos kutsuu esiin? N\u00e4it\u00e4 asioita koetan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4.<\/p>\n

Mihin kulttuuri kutsuu?<\/h2>\n

Kulttuuri rakentuu arvojen perustalle. Arvot eiv\u00e4t ole pysyvi\u00e4, koska kulttuuri muuttuu kaiken aikaa. Muutos provosoi kulttuurin sis\u00e4lle j\u00e4nnitteit\u00e4. Muutoksissa usein j\u00e4nnite rakentuu ihmisi\u00e4 mukaan ottavan ja pois sulkevan idean v\u00e4lille. Mukaan ottavan kulttuurin arvot rakentuvat ihmisarvoa kunnioittavan, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden perustalle. Pois sulkevassa kulttuurissa nuo arvot eiv\u00e4t ole t\u00e4rkeit\u00e4. Siin\u00e4 kulttuurissa erojen esill\u00e4 pit\u00e4minen ja erojen perustalle maailman rakentaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4. (Kuosmanen 2016b; c.)<\/p>\n

Et\u00e4isyyksien hallinnan v\u00e4lineiden ja palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 julkilausuttu pyrkimys on mukaan ottavan kulttuurin ja yhteiskunnan vahvistaminen. Teknologialla koetetaan auttaa ihmisi\u00e4 osallisiksi yhteiskuntaan ja sen tiedon ja palvelujen virtaan. Julkilausutuissa pyrkimyksiss\u00e4 halutaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja ennalta ehk\u00e4ist\u00e4 poissulkevan yhteiskunnan ja kulttuurin vahvistumista. Hyv\u00e4 on kuitenkin kysy\u00e4: Kuinka pitk\u00e4lle mukaan ottava ajattelu et\u00e4isyyksien hallinnassa ulottuu? Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 mukanaolijalle siin\u00e4 iloisen shoppailijan ja hyv\u00e4ntahtoisen h\u00f6lm\u00f6n rooli? Mill\u00e4 tavalla siihen ihminen otetaan mukaan? Syntyyk\u00f6 hallinnassa kuulumisen tunnetta ja mihin kuulumista syntyy? N\u00e4kyyk\u00f6 et\u00e4isyyksien hallinnan tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 teknoparatiisi vai humaani ihmisten maailma? Cherokee -intiaanien viisaus, mit\u00e4 ruokin se kasvaa, on hyv\u00e4 konsultti t\u00e4ss\u00e4 asiassa.<\/p>\n

Mik\u00e4 intressi meit\u00e4 ohjaa?<\/h2>\n

Et\u00e4isyyksien hallinnassa toiminnan motiivi on t\u00e4rke\u00e4 kysymys. Toiminnan motiivin tutkimisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kohdistaa katse tietoon. Millainen tieto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja millaista tietoa halutaan vahvistaa et\u00e4isyyksien hallinnan j\u00e4rjestelyiss\u00e4? Tiedosta rakentuu my\u00f6s ihmisen tietoisuus, joka ohjaa h\u00e4nen toimintaansa. Millaiseen tietoon ja tietoisuuteen et\u00e4isyyksien hallinnassa ja j\u00e4rjestelyiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n? N\u00e4iden kysymysten pohdintaan houkuttelee Frankfurtin koulukunnan ajattelija J\u00fcrgen Habermas, joka tiedonintressiteoriassaan<\/a> (1968; 1976, 123 \u2013 141; ks. Kuosmanen 2015; 2016d; e) esitteli hallintaa, keskin\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja vapautumista palvelevat tiedon muodot.<\/p>\n

Habermasin mukaan tutkimusta ja tiedonhankintaa \u2013 toimintaa \u2013 ohjaa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 el\u00e4misen aineellisen perustan turvaaminen (tekninen tiedonintressi), toisaalta ihmisten keskin\u00e4isen ymm\u00e4rt\u00e4misen ja itseymm\u00e4rt\u00e4misen turvaaminen ja edist\u00e4minen (praktinen tiedonintressi) ja kolmanneksi pyrkimys p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 kahlitsevista voimista (emansipatorinen tiedonintressi). N\u00e4iden intressien lis\u00e4ksi toimintaa ohjaa pyrkimys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 todellisuutta ja sen ilmi\u00f6it\u00e4, joka auttaa ihmist\u00e4 rakentamaan maailmankuvaa ja el\u00e4m\u00e4nkatsomusta. Juhani Pietarinen (2002, 58\u201369) k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tiedonhankinnasta k\u00e4sitett\u00e4 metafyysinen tiedonintressi.<\/p>\n

Tulkitsen et\u00e4isyyksien hallinnan tarkastelun yhteydess\u00e4 tiedonintressiteoriaa seuraavasti: Teknisess\u00e4 tiedonintressiss\u00e4 katse on v\u00e4lineiss\u00e4 ja siin\u00e4 pyrkimys on vahvistaa v\u00e4lineiden hankintaa, v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja riippuvuutta v\u00e4lineiden tuottajista ja hallinnoijista. Praktisessa tiedonintressiss\u00e4 katse on ihmisten keskin\u00e4isess\u00e4 toiminnassa. Et\u00e4isyyksien hallinnassa pyrkimys on vahvistaa ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja toimintaa. Emansipatorisessa tiedonintressiss\u00e4 katse on niiss\u00e4 tekij\u00f6iss\u00e4 ja suhteissa, jotka est\u00e4v\u00e4t ihmisi\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 omista tarpeista ja toiveista l\u00e4htevi\u00e4 valintoja.<\/p>\n

Et\u00e4isyyden hallinnassa tiedon intressin lis\u00e4ksi kiinnostaa ihmisen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus \u2013 autonomia (t\u00e4ss\u00e4 erityisesti: kuinka vapaita ihmiset itse ja ihmiset yhdess\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tekem\u00e4\u00e4n valintoja?). Autonomian alhaisimmalla tasolla ihmisell\u00e4 ei ole juuri valinnan mahdollisuuksia. H\u00e4nen ajatteluaan ja toimintaansa ohjaavat ulkopuolelta tulevat \u201dmyk\u00e4t pakot\u201d. Korkeampaa itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen tasoa voisi kuvata n\u00e4enn\u00e4isen autonomian tasoksi, jonka voisi nimet\u00e4 hilpe\u00e4n robotin vapaudeksi: valinnan mahdollisuuksia on, mutta todelliset valinnat ovat tehty jo ennen kuin ihminen p\u00e4\u00e4see itse tekem\u00e4\u00e4n valintoja. Korkeinta autonomian tasoa voisi kuvata aidoksi vapaudeksi. Sill\u00e4 tasolla ihminen tiedostaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja vapauden maailmojen j\u00e4nnitteen, tiet\u00e4\u00e4 ja tunnistaa omat tarpeensa sek\u00e4 toiveensa ja tekee valinnat itse. (Vrt. Heiskala 1984; 1985; Kuosmanen 2015.)<\/p>\n

Autonomia rakentuu ihmisten keskin\u00e4isess\u00e4 dialogissa ja vuorovaikutuksessa sek\u00e4 erityisesti ihmisten vuorovaikutuksessa hallinnan ja markkinoiden maailmojen kanssa. Vuorovaikutus paljastaa, mink\u00e4 verran autonomiaa on, ja mitk\u00e4 ovat vapauden rajat ja mahdollisuudet? Esiin nousee my\u00f6s muita kysymyksi\u00e4: Millaista dialogisuutta ja autonomiaa et\u00e4isyyksien hallintaan liittyviss\u00e4 j\u00e4rjestelyiss\u00e4 halutaan suosia? Halutaanko, ett\u00e4 ihmiset itse ja yhdess\u00e4 keksiv\u00e4t ratkaisuja tarpeisiinsa vai markkinoidaanko heille valmiita ratkaisuja?<\/p>\n

Kuviossa 1 olen hahmotellut, miten ihmisen valinnan mahdollisuudet ja ihmisten \u00e4\u00e4ni (autonomia ja dialogi) tulevat esiin eri tiedonintresseist\u00e4 l\u00e4htev\u00e4ss\u00e4 et\u00e4isyyksien hallinnassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvio 1. Intressi, autonomia ja dialogi et\u00e4isyyksien hallinnassa (vrt. Kuosmanen 2015).<\/figcaption><\/figure>\n

Silloin, kun ihmisten autonomiaa ei kunnioiteta, tai sen ei haluta vahvistuvan, eik\u00e4 ihmisten kanssa k\u00e4yd\u00e4 aitoa dialogia, eik\u00e4 ihmisille anneta mahdollisuutta k\u00e4yd\u00e4 keskin\u00e4ist\u00e4 dialogia, kysymys on toiminnasta, jota voisi kuvata siirtomaa-ajatteluun perustuvaksi, miehitt\u00e4j\u00e4n ajatteluksi ja toiminnaksi. Jos taas et\u00e4isyyksien hallinnassa ihmiset saavat muodollisesti osallistua keskusteluun saa sanoa -periaatteella, silloin autonomia on n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4, ja kysymys on parhaimmillaan ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja voimauttavasta, mutta luonteeltaan holhoavasta, ajattelusta ja toiminnasta. Jos et\u00e4isyyksien hallinnassa tahto on antaa ihmisille ja yhteis\u00f6ille \u00e4\u00e4ni ja valta tehd\u00e4 ratkaisuja omista aidoista tarpeista ja toiveista k\u00e4sin, voidaan puhua vapauteen suuntaavasta tavasta ajatella ja toimia. Emansipatorisella et\u00e4isyyksien hallintaotteella toimiva voi auttaa ihmisi\u00e4 heid\u00e4n pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n rakentaa palveluja ja toimintaa vailla k\u00e4skynhaltijoita \u2013 ulkopuolista holhousta.<\/p>\n

Jos katselee sen maailman logiikka, miss\u00e4 me nyt viel\u00e4 el\u00e4mme, tulee houkutus ajatella et\u00e4isyyksien hallintaa yhteydess\u00e4 markkinoiden logiikkaan. Tunnettua on, ett\u00e4 markkinoiden \u2013 kapitalismin \u2013 logiikka perustuu uusien mielien ja alueiden valloittamiseen (Esim. Eskelinen 2015; Kuosmanen 2016f). Markkinat toimivat ja kapitalismi laajenee niin kauan kuin vanhat ja uudet tuotteet k\u00e4yv\u00e4t kaupaksi vanhoille ja uusille kuluttajille v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kohtuullisella voitolla. Et\u00e4isyyksien hallinnassa t\u00e4st\u00e4 ajattelusta nousee kysymys: Onko ihmisen osa ja rooli t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 olla hilpe\u00e4 kuluttaja, jolle parhaimmillaan tulee myyntiprosessissa tunne siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n itse valitsi tuotteen, joka h\u00e4nelle oli p\u00e4\u00e4tetty myyd\u00e4? Samalla eteen tulevat kysymykset toiminnan oikeutuksesta ja etiikasta<\/a> (Kuosmanen 2009, 230 \u2013 245).<\/p>\n

Voisi ajatella, ett\u00e4 et\u00e4isyyksien hallinnassa toimitaan eettisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 perustalla silloin, kun toiminta perustuu ihmisten autonomian ja oman \u00e4\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6n kunnioitukseen. Eettisen\u00e4 bonuksena t\u00e4llaisessa toiminnassa on lis\u00e4ksi se, jos et\u00e4isyyksien hallintaa toimeenpanevien pyrkimyksen\u00e4 on vahvistaa ihmisten autonomiaa ja vahvistaa heid\u00e4n kyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 heit\u00e4 itse\u00e4 koskevissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 ja valinnoissa. Jos halutaan vahvistaa toiminnan rakentumista eettisesti kest\u00e4v\u00e4lle perustalle, et\u00e4isyyksien hallinnassa olisi hyv\u00e4 pohtia ajattelun ja toiminnan perustumista dialogiselle, holhouksesta vapautumiseen suuntavalle ajattelulle ja toiminnalle. T\u00e4ss\u00e4 kiinnostaviksi kysymyksiksi tulevat: Mit\u00e4 ihmiset todella haluavat ja tarvitsevat? Miten toiminta edist\u00e4\u00e4 ihmisten aitoa kuulumisen tunnetta, kokonaisvaltaista hyvinvointia? T\u00e4h\u00e4n kysymykseen palaan sen j\u00e4lkeen, kun olen tarkastellut vanhan maailman ymp\u00e4rik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 \u2013 viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien ajattelu- ja toimintatottumusten korvautumisella uusilla.<\/p>\n

Vanha maailma on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4ri<\/h2>\n

Vanha v\u00e4istyy uuden tielt\u00e4. Vanha maailma ja sen instituutiot koettavat kuitenkin usein toimia ik\u00e4\u00e4n kuin mit\u00e4\u00e4n ei olisi tapahtunut. Ne koettavat uusintaa<\/a> ajattelu- ja toimintatapojaan, vaikka niit\u00e4 kannatteleva maailma on katoamassa ja jo kadonnut (vrt. Kuosmanen 2016d; e; Wilenius 2015). T\u00e4ss\u00e4 asiassa kutsun tarkasteluun avukseni J\u00fcrgen Habermasin (1981) ajatukset systeemimaailman ja el\u00e4mismaailman suhteiden rakentumisesta. Habermas ajatteli, ett\u00e4 systeemimaailman intressi on kolonisoida ihmisten arki, el\u00e4mismaailma. T\u00e4m\u00e4 on totta. T\u00e4ss\u00e4 en kuitenkaan tarkastele talouden, hallinnon ja politiikan pyrkimyst\u00e4 tehd\u00e4 siirtomaita ihmisten arjesta, vaan l\u00e4hden tarkastelemaan maailmojen suhdetta vaihtona. Koetan osoittaa, ett\u00e4 maailmojen vaihtosuhde ei en\u00e4\u00e4 toimi. Tilalle on rakentumassa uusi tapa ajatella ja toimia, jossa kolonialistien \u2013 talouden, hallinnan ja politiikan \u2013 pyrkimyksille ei ole en\u00e4\u00e4 juuri \u201dkysynt\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n

Systeemimaailmalla Habermas tarkoittaa talouden ja hallinnon maailmaa ja el\u00e4mismaailmalla ihmisten arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4, joka muodostuu yksityisest\u00e4 ja julkisesta alueesta. Systeemi ja el\u00e4mismaailma ovat vaihtosuhteessa kesken\u00e4\u00e4n (Kuvio 2). El\u00e4mismaailmassa toimivat ihmiset tarjoavat ty\u00f6voimaansa talouden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja saavat vastineeksi ty\u00f6tuloja. Tulot antavat ihmisille mahdollisuuden ostaa tavaroita ja palveluja, joita talous heille \u2013 ja he itse taloudessa \u2013 tuottavat.<\/p>\n

El\u00e4mismaailma on hallintoon yhteydess\u00e4 verotuksen kautta. Veroja vastaan hallinto tarjoaa palveluja ja sosiaaliturvaa. Hallinnossa tehd\u00e4\u00e4n poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen. Poliittisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 halutaan lunastaa ihmisten lojaaliosuus j\u00e4rjestelm\u00e4lle; Halutaan, ett\u00e4 vaaleissa ihmiset antavat tukensa poliittiselle koneistolle. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 halutaan my\u00f6s varmistaa, etteiv\u00e4t ihmiset ala rettel\u00f6id\u00e4 koneistoa vastaan.<\/p>\n

Parhaimmillaan tasapaino, ainakin kohtuullinen, systeemimaailman ja arjen el\u00e4mismaailman v\u00e4lille, saavutettiin Suomessa hyvinvointivaltion aikana. Poliittinen koneisto teki ihmisten tarpeet huomioivia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t tuottivat kansalaisten tarvitsemia palveluja. My\u00f6s taloudellinen koneisto tarjosi halukkaille ty\u00f6t\u00e4 ja sen my\u00f6t\u00e4 hyvinvoinnin kasvua. Silloin systeemin rakenteet, instituutiot ja niiden toiminta vastasivat kohtuullisesti kansalaisten tarpeita ja toiveita. Hieman mennytt\u00e4 romantisoiden voisi todeta, ett\u00e4 tasapaino maailmoiden v\u00e4lill\u00e4 tuli esiin kansalaisten haluna \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 vaaleissa, haluna tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 yleisen ilmapiirin toiveikkuutena ja ihmisten tyytyv\u00e4isyyten\u00e4. Tasapaino n\u00e4kyi enemmist\u00f6n jakamassa \u2019me ollaan samassa veneess\u00e4\u2019 -ajattelussa sek\u00e4 enemmist\u00f6n tahdossa rakentaa oikeudenmukaista maailmaa, jossa ihmisen sosiaalinen tausta ei rajoittaisi h\u00e4nen mahdollisuuksiaan sivisty\u00e4, hankkia ammatti ja saavuttaa kohtuullinen hyvinvointi. (Kuosmanen 2016e.)<\/p>\n

\"Kuvio
Kuvio 2. El\u00e4mismaailman ja systeemimaailman suhteet ja niiden yll\u00e4pito.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Tasapainoisen vaihdon kokemus ja harmonian tunne ovat kaikissa suhteissa, my\u00f6s systeemi- ja el\u00e4mismaailman v\u00e4lisiss\u00e4, vain ohikiit\u00e4vi\u00e4 hetki\u00e4. Systeemimaailman ja el\u00e4mismaailman v\u00e4lille syntyy j\u00e4nnitteit\u00e4, lahjanvaihto ei toimi, eik\u00e4 vaihtoa saada toimimaan vanhan maailman ajatusmalleilla.\u00a0 Mik\u00e4 rapautti maailmojen v\u00e4lisen vaihdon ja tasapainon<\/a>? (Kuosmanen 2010, 103 – 121). Helposti voi n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 tasapainoa rapauttivat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tieteellis-tekniset innovaatiot, jotka muuttivat perustavasti ihmisen suhdetta ty\u00f6h\u00f6n ja toimeentuloon, ja samalla yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Teollisen ajan palkkaty\u00f6yhteiskunta alkoi kadota jo vuosikymmeni\u00e4 sitten. Jatkuva toimeentulo palkan varassa ei en\u00e4\u00e4 toiminut. Ty\u00f6t\u00e4, toimeentuloa ja osallisuutta ei syntynyt en\u00e4\u00e4 teollisen ajan ajattelun ja toiminnan v\u00e4lineill\u00e4. My\u00f6s hallinto ei ole kyennyt tarjoamaan kansalaisille veroja vastaan en\u00e4\u00e4 kohtuullisia palveluja ja varsinkaan sosiaaliturvaa. My\u00f6s vanhan maailman poliittinen edustuksellinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokoneisto on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Vaaleissa 40 \u2013 60 prosenttia \u00e4\u00e4nioikeutetuista j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00e4, koska useimmat heist\u00e4 ovat v\u00e4syneet odottamaan vastalahjaa antamalleen \u00e4\u00e4nelle. Suoraan demokratiaan valmiit ihmiset ovat alkaneet ja ajat sitten katsella muita vaikuttamisen keinoja kuin vaaleissa \u00e4\u00e4nest\u00e4minen. Systeemimaailman ja el\u00e4mismaailman huonosti toimivaa suhdetta katsellessa, mieleen tulee kysymys: Miten el\u00e4m\u00e4, palvelut ja yhteiskunta ovat nyt j\u00e4rjestym\u00e4ss\u00e4, ja miten et\u00e4isyyksien hallintapalvelut asettuvat uudessa tilanteessa palvelemaan ihmisten pyrkimyksi\u00e4? (Kuosmanen 2016 d; e.)<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 vanha maailma ei ole pystynyt en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan varmistamaan jatkuvuuttaan, uusintamaan itse\u00e4\u00e4n. J\u00fcrgen Habermasin (1981; vrt. Weil 2007) ajattelua soveltaen voisi todeta, ett\u00e4 vanhasta kulttuurista katosivat ihmisi\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t perinteet ja merkitykset sek\u00e4 ihmisi\u00e4 toisiin silloittava identiteetti. Ihmiset ovat alkaneet etsi\u00e4 niiden tilalle uusia kulttuurisen uusintamisen tapoja. Vanhojen, kansalaisten silmiss\u00e4 oikeutuksensa menett\u00e4neiden instituutioiden, kuten kansallisvaltioiden, kirkkojen, puolueiden, sota- ja koululaitoksen sek\u00e4 markkinoiden tilalle etsit\u00e4\u00e4n uusia hengen, hyvinvoinnin ja sivistyksen rakentamisen muotoja. My\u00f6s toimintaan motivoitumiseen sek\u00e4 vanhan yhteiskunnan normij\u00e4rjestyksen tilalle etsit\u00e4\u00e4n uusia tahdon muodostuksen ja j\u00e4rjestyksen muotoja. (Kuosmanen 2010; 2016 d; e.)<\/p>\n

Uuden ja vanhan aikakauden v\u00e4liss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 ihminen etsii aktiivisesti uusia tapoja el\u00e4\u00e4 ja toimia. Kun vanhat ihmist\u00e4 holhoavat ja siirtomaana kohtelevat mallit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi, etsit\u00e4\u00e4n uusia, ihmisen aidosti kohtaavia, dialogisia tapoja. Kun riski on vieraantua tai kadottaa mielen terveys, j\u00e4rkev\u00e4 ihminen etsii uusia tapoja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 merkityksellinen ja toisiin ihmisiin silloittava tapa el\u00e4\u00e4 ja toimia. Yhteiskunta alkaa rakentua ihmisten tarpeista ja keskin\u00e4isest\u00e4 toiminnasta k\u00e4sin (Kuosmanen 2016d; e; f; Wilenius 2015).<\/p>\n

Vierauden kokemuksesta vieraantumisen voittamiseen<\/h2>\n

Aina, kun ihmiset kohtaavat joko fyysisesti tai teknologian v\u00e4litt\u00e4min\u00e4, l\u00e4sn\u00e4 ovat heit\u00e4 toisiinsa yhdist\u00e4v\u00e4t asiat sek\u00e4 my\u00f6s heit\u00e4 erottavat asiat. Kohtaamisissa on hyv\u00e4 ihmisten tunnistaa heit\u00e4 toisiinsa silloittavat ja erottavat tekij\u00e4t; tuntevatko he itsens\u00e4 samassa tarinassa ja kuvassa oleviksi vai eiv\u00e4t? Kohtaamisissa ihmiset voivat parhaimmillaan tulla tietoisiksi omasta ja toisen ihmisten maailmassa olemisen ja el\u00e4misen pyrkimyksist\u00e4. Jos ihmisten ajatukset harhautuvat samaan maastoon, voi et\u00e4isyyksien voittamisen ideaksi hyvinkin nousta pyrkimys j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja toiminta omista ja yhteisist\u00e4 tarpeista ja toiveista l\u00e4hteviksi; miehityksist\u00e4 vapaiksi.<\/p>\n

Miten ihminen kohdataan ja kohdellaan et\u00e4isyyksien hallinnassa? T\u00e4ss\u00e4 pohdittavaksi tulee kysymys, millaista kuulumisen politiikkaa, Politics of Belonging (Yuval-Davis 2011), hallinnon \u2013 valtio, kunnat, yliopistot ja ammattikorkeakoulut \u2013 ja markkinoiden suunnasta tuleva toiminta edustaa? Mihin asti ihmisen autonomiaa kunnioitetaan ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuunnellaan? \u00a0Toinen t\u00e4rke\u00e4 kysymys on: Millaista osallistumista ja kuulumisen tunnetta et\u00e4isyyksien hallintatoiminta tuottaa?<\/p>\n

Kokemuksellisesti kuulumisessa on kysymys syvist\u00e4 ihmisen\u00e4 olemisen tunnoista. Vanessa May<\/a> (2013) on pohtinut paljon kuulumisen tunnetta. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 kuulumisen tunteessa on kysymys sosiaalisesta (ihmisist\u00e4 ja ihmissuhteista), kulttuurisesta (tavoista, juhlista, musiikista, mauista yms.) ja materiaalisesta (tilasta, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, esineist\u00e4 yms.). Kuulumisen tunne on yksi olennainen perusta ihmisen\u00a0hyvinvoinnin kokemukselle. Jos sosiaalisessa, kulttuurisessa ja materiaalisessa kuulumisessa on vajeita, kysymys on vakavista hyvinvoinnin vajeista. Millaista sosiaalista, kulttuurista ja materiaalista kuulumisen tunnetta et\u00e4isyyksien hallintaan suuntaava toiminta saa aikaiseksi?<\/p>\n

Kun puhutaan et\u00e4isyyksien hallinnasta ja et\u00e4palveluista\u00a0hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 voi luottaa hallinnon ja markkinoiden hyviin aikomuksiin ja hyv\u00e4\u00e4n tahtoon. Joskus usko ja luottamus noiden toimijoiden aikomuksiin ja tahtoon voi olla heikko. Silloin voi houkutella ajatus asian tarkemmasta tutkiskelusta. Tutkiskelu voi hyvinkin nostaa haasteeksi itselle ja toisten kanssa yhdess\u00e4 ryhty\u00e4 kamppailemaan osallisuudesta sek\u00e4 kuulumisesta ja samalla autonomiasta ja oman \u00e4\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4: Mihin saan kuulua?\u00a0 Miten saan kuulua? Kuka m\u00e4\u00e4rittelee, mihin voin kuulua?\u2026 Kuviossa 3 koetan hahmottaa t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Kuvio
Kuvio 3. Intressi, kuulumisen tasot ja kuulumisen tunne et\u00e4isyyksien hallinnassa.<\/figcaption><\/figure>\n

Osallistumisessa on monia tapoja ja tasoja. Miten mielekk\u00e4it\u00e4 ja merkityksellisi\u00e4 osallistumisen tavat ovat? Oletko vastaanottaja, muodollisesti mukana olija vai aktiivinen toimija? Et\u00e4isyyksien hallinnassa on hyv\u00e4 pohtia, mink\u00e4laisia osallistumisvalmiuksia ja mahdollisuuksia osallistumiseen on tarjolla? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 on hyv\u00e4 pohtia, ei vain et\u00e4isyyksien hallinnan kysymyksiss\u00e4, vaan kaikessa toiminnassa ihmisten kanssa. Lopuksi voisin haastaa miettim\u00e4\u00e4n,\u00a0millainen kuuluminen tuottaa\u00a0merkityksellist\u00e4 kuulumisen tunnetta? Mist\u00e4 aineksista kuuluminen rakentuu ja\u00a0mihin palveluihin on oikeus kuulua ja tuntea kuuluvansa? Miten kuulumisen tunnetta julkilausutusti tuotetaan ja mit\u00e4 se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnassa? Kohtaako sana liha ja ajatuksen?<\/p>\n

Strategisen ajattelun ja toiminnan, kuten kaiken muunkin, taustalla on k\u00e4sitys ihmisest\u00e4 ja k\u00e4sitys siit\u00e4, millaista ajattelua ja toimintaa halutaan ihmisess\u00e4 viri\u00e4v\u00e4n. Ajattelun ja toiminnan taustalla on k\u00e4sitys my\u00f6s siit\u00e4, millaista yhteiskuntaa toiminnalla halutaan edist\u00e4\u00e4. Se kasvaa, mit\u00e4 ruokit, sanotaan vanhassa Cherokeiden viisaudessa. Jos halutaan vahvistaa ihmisi\u00e4 aidosti mukaan ottavaa yhteiskunnan ideaa, ihmisten \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja autonomiaa et\u00e4isyyksien hallintapyrkimyksiss\u00e4, olisi hyv\u00e4 h\u00e4tk\u00e4ht\u00e4\u00e4 hereille teollisen ajan koomasta ja sen ajattelu- ja toimintavoista. Uusi kulttuuri haastaa katselemaan, niin strategioiden jalkauttamisissa kuin et\u00e4isyyksien voittamisiin suuntaavissa palveluissa, maisemaa, jossa ihmisten pyrkimyksen\u00e4 on vapautua holhouksista ja pyrkimyksen\u00e4 on ottaa vastuu omista tarpeista ja toiveista, ja ryhty\u00e4 toimeen. (Kuosmanen 2015; 2016a: b; c.) Ulkopuolisille hallinnon, politiikan ja markkinoiden toimijoille niiss\u00e4 maisemissa voisi hyvinkin olla tarjolla parhaimmillaan osa-aikainen avustajan teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Belonging and Place with Vanessa May. Saatavissa: https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=1jO28FHE6X4<\/a>. (Haettu 27.11.2016).<\/p>\n

Eskelinen, T. 2015. Sorron rajat. Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona. Helsinki: Tutkijaliitto.<\/p>\n

Habermas, J. 1968. Erkenntnis und Intresse. Frankfurt am Main: Suhrkamp.<\/p>\n

Habermas, J. 1976. Tieto ja intressi. Teoksessa R. Tuomela & I. Patoluoto (toim.) Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet. Osa I. Helsinki: Gaudeamus. 123\u2013141.<\/p>\n

Habermas, J. 1981. Theorie des kommunikativen Handelns. Bd. 2. Frankfurt am Main: Suhrkamp.<\/p>\n

Heiskala, R. 1984. Yhteiskuntateoria, emansipaatio ja vapauden ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden valtakunnat. Tiede & edistys 9, 1984:3. Helsinki: Suomen tutkijaliitto. Saatavissa: http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/78472<\/a>.\u00a0 (Luettu 27.11.2016)<\/p>\n

Heiskala, R. 1985. Vapauden ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden valtakunnat. Tutkijaliiton julkaisusarja 33. Helsinki: Suomen tutkijaliitto.<\/p>\n

Huttunen, R. 2014. Habermas, J\u00fcrgen. Saatavissa: http:\/\/filosofia.fi\/node\/5305<\/a>. (Luettu 27.11.2016)<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2009. Sosiaalinen ja eettinen ovat joutuneet ahdinkoon markkinahenkistyneess\u00e4 PALVELUtaloudessa? \u2013 katseita sosiaalialan yritt\u00e4miseen sek\u00e4 sosiaalialan yritt\u00e4j\u00e4ksi kasvamiseen ammattikorkeakouluissa. Kemi: Kemi-Tornion\u00a0 ammattikorkeakoulu. 230\u2013245. Saatavissa: http:\/\/www3.tokem.fi\/kirjasto\/tiedostot\/viinamaki_A_1_2009.pdf<\/a> (Luettu 27.11.2016)<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2010. Sosiaalinen, sosiaalipalvelut ja sosiaalialan koulutus hyvinvointiyhteiskuntaprojektin j\u00e4lkeen \u2013 Katse kohti vuotta 20251<\/em>. Julkaisussa Leena Viinam\u00e4ki (toim.). Sosionomin ammatti ja ty\u00f6 2010 \u2013 2025. Havaintoja ja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomen hyvinvointiasiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3\/2010. Kemi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. 103 \u2013 121. Saatavissa: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/54727\/viinamaki%20A%203%202010.pdf?sequence=1<\/a> \/ (Luettu 27.11.2016)<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2015. Toisin kokeminen ja toisin el\u00e4minen ihmisen kasvun ja sosiaalipedagogisen kasvatuksen ja ohjauksen haasteena. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2015. Kuopio: Suomen Sosiaalipedagoginen Seura ry. 165 \u2013 178.<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2016a. <\/a>Jotta el\u00e4isimme kuin ihmiset el\u00e4v\u00e4t. Humanisti -lehti. Julkaistaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2016b. Mit\u00e4 ruokit, se kasvaa. Teoksessa Voitto Kuosmanen Hautajaiset seis \u2013 vainaja puuttuu -pakenemisesta ja valloittamisesta maailman parantamiseen. K\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2016c. \u00a0Kohdataan toisemme. N\u00e4k\u00f6kulma. Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. 24.10.2016. 2.<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2016d. Hyvinvointiyhteiskunta kuin ruumissaatto. Teoksessa Voitto Kuosmanen Hautajaiset seis \u2013 vainaja puuttuu -pakenemisesta ja valloittamisesta maailman parantamiseen. K\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2016e. Hautajaiset seis \u2013 vainaja puuttuu. Teoksessa Voitto Kuosmanen Hautajaiset seis \u2013 vainaja puuttuu -pakenemisesta ja valloittamisesta maailman parantamiseen. K\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n

Kuosmanen, V. 2016f. Siirtomaiden aika alkaa olla ohi. Teoksessa Voitto Kuosmanen Hautajaiset seis \u2013 vainaja puuttuu -pakenemisesta ja valloittamisesta maailman parantamiseen. K\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n

Leinonen, P. 2015. J\u00e4rjestelm\u00e4kriisi yhteiskunnallisen uusintamisen kriisin\u00e4. Saatavissa: http:\/\/www.sosiologi.fi\/?p=402<\/a> (Luettu 27.11.2016).<\/p>\n

Mauss, M. 2006. Lahja. Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Helsinki: Tutkijaliitto.<\/p>\n

May, V. 2013. Connecting self to society: belonging in a changing world. Basingstoke: Palgrave Macmillan.<\/p>\n

Pietarinen, J. 2002. Eettiset perusvaatimukset tutkimusty\u00f6ss\u00e4. Teoksessa S. Karjalainen, V. Launis, R. Pelkonen & J. Pietarinen (toim.) Tutkijan eettiset valinnat. Helsinki: Gaudeamus. 58\u201369.<\/p>\n

Silbo Gomero. \u00bfQue es el Silbo Gomero? Saatavissa: http:\/\/www.silbogomero.es\/<\/a> (Luettu 27.11.2016).<\/p>\n

Trujillo, R. 1978. EL SILBO GOMERO: an\u00e1lisis ling\u00fc\u00edstico. Santa Cruz de Tenerife: I. Canaria.<\/p>\n

Weil, S. 2007. Juurtuminen. Alkusoitto ihmisvelvollisuuksien julistukselle. (L\u2019enracinement, 1949.) Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry.<\/p>\n

Wilenius, M. 2015. Tulevaisuuskirja: metodi seuraavan aikakauden ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava.<\/p>\n

Yuval-Davis, N. 2011. The Politics of Belonging. Intersectional Contestations. Los Angeles, London, New Delhi, Singapore, Washington DC: Sage.<\/p>\n

Asiasanat: osallisuus, autonomia, kokemus, hyvinvointi, tieto, intressi, strategia<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihminen on koettanut monin tavoin selvit\u00e4 et\u00e4isyyksiss\u00e4 historiansa aikana. Mit\u00e4 intressej\u00e4 voisi l\u00f6yty\u00e4 et\u00e4isyyksien hallinnan pyrkimyksiss\u00e4 nyt, kun et\u00e4isyyksi\u00e4 koetetaan hallita teknologian avulla? Miten siin\u00e4 ihmisen osallisuus ja \u00e4\u00e4ni kuuluvat? <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":792,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115191,110187],"tags":[115192,3829,8747],"class_list":["post-813","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115191","category-teema-artikkeli","tag-etaisyyksien-hallinta","tag-hyvinvointi","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Kuosmanen-teema-artikkeli-Lumen-lehti-3-2016.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-d7","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=813"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/813\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":910,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/813\/revisions\/910"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/792"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}