{"id":825,"date":"2016-12-02T13:23:33","date_gmt":"2016-12-02T11:23:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=825"},"modified":"2016-12-09T07:29:30","modified_gmt":"2016-12-09T05:29:30","slug":"uusiutuva-energia-tulee-halusit-tai-et","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/12\/02\/uusiutuva-energia-tulee-halusit-tai-et\/","title":{"rendered":"Uusiutuva energia tulee \u2013 Halusit tai et"},"content":{"rendered":"
Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/h6>\n

Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insin\u00f6\u00f6ri, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Arctic Civil Engineering -tutkimusryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Maailmalla on k\u00e4ynniss\u00e4 historian suurin muutos energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n osalta. Suurin tekij\u00e4 energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n muutoksen taustalla on ilmaston l\u00e4mpeneminen ja sen seurauksena tarve kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miselle. Ilmaston l\u00e4mpenemisen rajoittamiseksi 196 maata allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen joulukuussa 2015. Sopimuksen tavoitteena on ilmaston l\u00e4mpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen. YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma UNEP:n raportin mukaan kaikista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon vuoteen 2050 menness\u00e4 ja kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen osalta nollatoleranssi on saavutettava 2080 menness\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 1,5 asteen l\u00e4mpenemiseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n 50 % todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4. (Aho, 2016) Fossiilisten polttoaineiden osalta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kaikista tunnetuista varannoista 70 % pit\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maahan. (Pulkkis, 2015).<\/p>\n

\"Kuva
Kuva 1: Maailman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t. (L\u00e4hde: Center for Climate and Energy Solutions)<\/figcaption><\/figure>\n

Kilpajuoksu ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 vastaan on alkanut ja vuonna 2013 saatiin ensimm\u00e4inen osakilpailuvoitto, kun uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti kasvoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maailmanhistoriassa enemm\u00e4n kuin fossiilisten polttoaineiden tuotantokapasiteetti. Sen j\u00e4lkeen tahti on vain kiihtynyt uusiutuvan energian hyv\u00e4ksi. Kysymys ei ole en\u00e4\u00e4 siit\u00e4, koska muutos tapahtuu, vain kuinka kauan siihen menee. (Randall, 2016.)<\/p>\n

\u00d6ljy\u00e4 talouden rattaisiin<\/h2>\n

Maailman talous on edelleen riippuvainen \u00f6ljyst\u00e4. \u00d6ljy edustaa 33 % koko maailman energiahuollosta, se on t\u00e4rkein liikennepolttoaine, maatalouskoneet, -torjunta-aineet ja -lannoitteet sek\u00e4 kulutustuotteet ovat riippuvaisia \u00f6ljyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena \u00f6ljyn hinnan nousu vaikuttaa ruuan hintaan ja l\u00e4hes kaikkiin kulutustuotteisiin, koska hy\u00f6dykkeit\u00e4 my\u00f6s kuljetetaan ymp\u00e4ri maailmaa. (Tverberg, 2016.) Talouskasvun seurauksena hy\u00f6dykkeiden kulutus kasvaa, sen seurauksena \u00f6ljyn kysynt\u00e4 kasvaa ja n\u00e4in ollen \u00f6ljyn hinta nousee. Kun saavutetaan riitt\u00e4v\u00e4n korkea hinta, se voi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 seisauttaa maailman talouden, kuten vuonna 2008 kun \u00f6ljyn hinta saavutti 150 $\/barreli -hinnan. \u00d6ljyn hintapiikki oli yksi taantuman aiheuttajista finanssikriisin ohella, kuten Kalifornian yliopiston taloustieteen professori James D. Hamilton tutkimuksessaan todensi. (Hamilton, 2012)<\/p>\n

Uuden energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n avulla voidaan purkaa my\u00f6s talouskehityksen riippuvuus \u00f6ljyyn. \u00d6ljyriippuvuus v\u00e4henee koko ajan. Indikaattorina voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 halpa \u00f6ljy ei ole hidastanut uusiutuvan energian investointeja, jotka ylsiv\u00e4t uuteen enn\u00e4tykseen, 358 miljardiin euroon, vuonna 2015. (Nelsen, 2016.)<\/p>\n

Aurinkoenergia on halvin tuotantomuoto<\/h2>\n

Maailmalla nopeinten kasvavat energian tuotantomuodot ovat tuuli- ja aurinkovoima, joiden tuotanto on s\u00e4\u00e4riippuvaista (shankleman, 2016). Syy kasvuun ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen torjunta, vaan se ett\u00e4 aurinkoenergia on maailman halvin tapa tuottaa energiaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja tuulivoima tulee toisena. Edullisinta aurinkoenergia on p\u00e4iv\u00e4ntasaajan alueella sek\u00e4 sen etel\u00e4puolella (Kuva 2.), kun taas tuulienergia on halvinta tuottaa pohjoisella pallon puoliskolla. (Antila, 2016) Aurinkoenergian myyntihinta alitti 30 dollarin megawattituntihinnan vuonna 2016.\u00a0(Mahapatra, 2016) Se on puolet halvempaa kuin fossiilisilla tuotettu s\u00e4hk\u00f6. Alle 30 dollaria\/MWh -hinta ennustettiin saavutettavan 2030-luvulla. (Morris, 2016) Eli muutos nopeampaa kuin osattiin ennustaa.<\/p>\n

\"Kuva
Kuva 2: Aurinko- ja tuulienergian tuotantohintoja maailmalta sek\u00e4 ennuste hintakehityksest\u00e4 2030-luvulle. L\u00e4hde: Fortum Oyj<\/figcaption><\/figure>\n

Varastoinnin merkitys korostuu<\/h2>\n

Aurinko- ja tuulivoimalla tuotettu energia, tulee globaalisti kasvamaan merkitt\u00e4v\u00e4sti Pariisin sopimuksen my\u00f6t\u00e4. Se kuitenkin aiheuttaa toisenlaisen haasteen eli energia t\u00e4ytyy varastoida tai muilla keinoilla saada tuotanto ja kulutus tasapainoon, mik\u00e4 on huoltovarmuuden s\u00e4ilytt\u00e4misen edellytys. Akkuteknologioiden ja vetyteknologian kehitys ovat t\u00e4ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. S\u00e4hk\u00f6autojen kehitys toimii akkuteknologian veturina. Esimerkkin\u00e4 kehityksest\u00e4 on Teslan akkutehdasinvestoinnit. (Fehrenbacher, 2016.) <\/em>Volkswagenin omasta miljardiluokan akkutehtaasta saatiin tietoja toukokuussa 2016. (Handelsblatt, 2016)<\/em>. My\u00f6s LG Chemical on aikeissa rakentaa s\u00e4hk\u00f6ajoneuvojen akkutehtaan Eurooppaan kasvavan kysynn\u00e4n vuoksi. LG on suurimpia akkujen toimittajia Samsung SDI ja Panasonicin kanssa. (Baisden;ym., 2016)<\/em>.<\/p>\n

Suomen s\u00e4hk\u00f6ntuotanto on l\u00e4hes hiilidioksidivapaata<\/h2>\n

Suomessa s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta l\u00e4hes 80 % on hiilidioksidivapaata ydinvoiman, vesivoiman ja biomassan hy\u00f6dynt\u00e4misen vuoksi. (Energiateollisuus, 2016) On kuitenkin hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutus on vain noin nelj\u00e4nnes energian kokonaiskulutuksesta Suomessa eli energian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mistarve on muilla sektoreilla kuin s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa.<\/p>\n

Suomessa lasketaan s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa paljon mielipiteit\u00e4 jakavan ydinvoiman varaan, on se ilmaston n\u00e4k\u00f6kulmasta yksi p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6mimpi\u00e4 energian tuotantomuotoja elinkaaritarkasteltuna (IPCC, 2011.), vaikka se ei ole uusiutuva energiamuoto. My\u00f6s Suomen tuulivoimatuotanto tuplaantui vuonna 2015 nousten l\u00e4hes 3 % koko s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta (Tuulivoimayhdistus, 2016). Suurin osa suomessa tuotetusta uusiutuvasta energiasta on per\u00e4isin puupohjaisesta bioenergiasta, mutta bioenergian tulevaisuus kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 tuotantomuotona on vaakalaudalla EU:n komission lokakuussa julkaiseman LULUCF-sektorin (maank\u00e4ytt\u00f6, maank\u00e4yt\u00f6n muutos ja mets\u00e4talous) esityksen perusteella, jossa mets\u00e4nhoitoa ja -k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei katsota lis\u00e4\u00e4v\u00e4n metsien kyky\u00e4 sitoa hiilidioksidia. Se ei tiet\u00e4isi hyv\u00e4\u00e4 Suomalaisen mets\u00e4biomassan hy\u00f6dynt\u00e4miselle. (Vainio, 2016)<\/p>\n

Suomen ydinvoimatuotannon lis\u00e4\u00e4minen voi osoittautua hyv\u00e4ksi ratkaisuksi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, kun huomioidaan kansainv\u00e4liset ilmastotavoitteet sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6nkulutuksen kasvava trendi esimerkiksi liikenteen s\u00e4hk\u00f6istymisen my\u00f6t\u00e4 tulevina vuosikymmenin\u00e4. Vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen useat maat tekiv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen luopua ydinvoimasta. Pieni\u00e4 merkkej\u00e4 muutoksesta ydinvoiman paluuseen on n\u00e4kyviss\u00e4 Japanissa, USA:ssa sek\u00e4 muutamissa Euroopan maissa. Maailmalla on jopa startup-yrityksi\u00e4, jotka suunnittelevat uusia reaktorimalleja ja -materiaaleja. (Fehrenbacher, 2015)<\/p>\n

Tulevaisuuden energiaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 on useita skenaarioita. Suomessa tutkitaan my\u00f6s tulevaisuuden energiaskenaarioita esimerkiksi Neo Carbon Energy -hankkeessa, jota toteuttavat VTT, Lappeenrannan yliopisto sek\u00e4 tulevaisuuden tutkimuskeskus FFRC. (LUT, 2016).<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulu on my\u00f6s edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusiutuvan energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Lapissa. Projekteissa tutkitaan kest\u00e4vien energiaratkaisuiden soveltuvuutta Lapin olosuhteisiin. Esimerkiksi Arctic Energy (Interreg) -hankkeessa, jossa mallinnetaan skenaarioita pohjoismaisten kylien energiantuotannosta uusiutuvista l\u00e4hteist\u00e4. Smart Energy Demo (Lapin liitto, EAKR) -hankkeessa demonstroidaan s\u00e4hk\u00f6isen liikenteen mahdollisuuksia sek\u00e4 uusia energiaratkaisuja kuten vedyn hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 osana energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hdeluettelo<\/h2>\n

Aho, Hanna. 2016.<\/strong> Pariisin ilmastosopimus – Mit\u00e4 nyt? Ilmasto web site. <\/em>[Online] 10. 6 2016. http:\/\/ilmasto.org\/kirjoitukset\/pariisin-ilmastosopimus-mita-nyt.<\/p>\n

Antila, Heli. 2016.<\/strong> Tulevaisuudessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, milloin k\u00e4yt\u00e4t energiaa eik\u00e4 kuinka paljon k\u00e4yt\u00e4t energiaa. <\/em>2016.<\/p>\n

Baisden, Anna-Marie ja Glendinning, Thomas. 2016.<\/strong> Emerging Europe Automotives. <\/em>London\u00a0: BMI Research, 2016.<\/p>\n

Energiateollisuus. 2016.<\/strong> Energiavuosi 2015 – s\u00e4hk\u00f6. Energiateollisuus ry. <\/em>[Online] 26. 09 2016. [Viitattu: 23. 11 2016.] http:\/\/energia.fi\/ajankohtaista_ja_materiaalipankki\/materiaalipankki\/energiavuosi_2015_-_sahko.html#material-view.<\/p>\n

Fehrenbacher, Katie. 2015.<\/strong> 5 Energy Trends to Watch in 2016. Fortune.com. <\/em>[Online] 30. 12 2015. [Viitattu: 23. 11 2016.] http:\/\/fortune.com\/2015\/12\/30\/5-trends-energy-2016\/.<\/p>\n

\u2014. 2016..<\/strong> Tesla To Hold Gigafactory Grand Opening on July 29. Fortune web site. <\/em>[Online] 16. 6 2016. http:\/\/fortune.com\/2016\/05\/27\/tesla-gigafactory-grand-opening\/.<\/p>\n

Hamilton, James D. 2012.<\/strong> Oil Prices, Exhaustible Resources, and Economic Growth. <\/em>Department of Economics. s.l.\u00a0: University of California, 2012.<\/p>\n

Handelsblatt. 2016.<\/strong> VW Considers Building Own Battery Factory. Handelsblatt web site. <\/em>[Online] 29. 6 2016. https:\/\/global.handelsblatt.com\/breaking\/exclusive-vw-considers-building-own-battery-factory.<\/p>\n

IPCC. 2011..<\/strong> The IPCC Special Report on Renewable Energy Sources and Climate Change Mitigation. IPCC Web page. <\/em>[Online] 2011. [Viitattu: 24. 11 2016.] https:\/\/www.ipcc.ch\/pdf\/special-reports\/srren\/ipcc-srren-generic-presentation-1.pdf.<\/p>\n

LUT. 2016.<\/strong> About Neo Carbon Energy. Neo Carbon Energy web site. <\/em>[Online] 23. 11 2016. http:\/\/www.neocarbonenergy.fi\/about\/.<\/p>\n

Mahapatra, Saurabh. 2016.<\/strong> New Low Solar Price Record Set In Chile \u2014 2.91\u00a2 Per kWh! Clean Technica. <\/em>[Online] 18. 8 2016. [Viitattu: 23. 11 2016.] https:\/\/cleantechnica.com\/2016\/08\/18\/new-low-solar-price-record-set-chile-2-91\u00a2-per-kwh\/.<\/p>\n

Morris, Craig. 2016.<\/strong> Energy Transition. Understanding record-low 3-cent solar in Dubai in context. <\/em>[Online] 12. 5 2016. [Viitattu: 23. 11 2016.] http:\/\/energytransition.de\/2016\/05\/understanding-record-low-3-cent-solar-in-dubai-in-context\/.<\/p>\n

Nelsen, Arthur. 2016..<\/strong> Renewable energy smashes global records in 2015, report shows. The Guardian web site. <\/em>[Online] 1. 06 2016. [Viitattu: 23. 11 2016.] https:\/\/www.theguardian.com\/environment\/2016\/jun\/01\/renewable-energy-smashes-global-records-in-2015-report-shows.<\/p>\n

Pulkkis, Nina. 2015.<\/strong> Tulevaisuuden energia – fossiilisista uusiutuvaan. <\/em>2015.<\/p>\n

Randall, Tom. 2016..<\/strong> Fossil Fuels Just Lost the Race Against Renewables. Bloomberg web site. <\/em>[Online] 10. 6 2016. http:\/\/www.bloomberg.com\/news\/articles\/2015-04-14\/fossil-fuels-just-lost-the-race-against-renewables.<\/p>\n

shankleman, Jessica. 2016.<\/strong> Solar Is the Fastest-Growing Energy, Says Top Fossil Fuel Major. Bloomberg Web site. <\/em>[Online] 8. 6 2016. http:\/\/www.bloomberg.com\/news\/articles\/2016-06-08\/solar-is-the-fastest-growing-energy-says-top-fossil-fuel-major.<\/p>\n

Tuulivoimayhdistus. 2016.<\/strong> Enn\u00e4tyksellinen tuulivoimavuosi 2015 – tuplattu tuotanto ja j\u00e4tti-investoinnit. Tuulivoimayhdistys web site. <\/em>[Online] 20. 01 2016. [Viitattu: 23. 11 2016.] http:\/\/www.tuulivoimayhdistys.fi\/ajankohtaista\/tiedotteet\/2093\/ennatyksellinen_tuulivoimavuosi_2015_-_tuplattu_tuotanto_ja_jatti-investoinnit.<\/p>\n

Tverberg, Gail. 2016..<\/strong> GDP Growth must slow as oil limits are reached. Oilprice web site. <\/em>[Online] 10. 6 2016. http:\/\/oilprice.com\/Energy\/Crude-Oil\/GDP-Growth-must-Slow-as-Oil-Limits-are-Reached.html.<\/p>\n

Vainio, Aimo. 2016.<\/strong> EU m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4: Suomen v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 39 prosenttia. Maaseudun tulevaisuus web site. <\/em>[Online] 20. 07 2016. [Viitattu: 24. 11 2016.] http:\/\/www.maaseuduntulevaisuus.fi\/politiikka\/eu-m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4-suomen-v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4-kasvihuonekaasujen-p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4-39-prosenttia-1.156084.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kilpajuoksussa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 vastaan saatiin vuonna 2013 ensimm\u00e4inen osakilpailuvoitto, kun uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti kasvoi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maailmanhistoriassa enemm\u00e4n kuin fossiilisten polttoaineiden tuotantokapasiteetti. Kysymys ei ole en\u00e4\u00e4 siit\u00e4, tapahtuuko muutos vaan siit\u00e4 kuinka kauan siihen menee. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":828,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115191,4234],"tags":[115166,47144],"class_list":["post-825","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115191","category-artikkeli","tag-energia","tag-ilmastonmuutos"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Alakunnas-artikkeli-Lumen-lehti-3-2016.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-dj","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/825","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=825"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/825\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":892,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/825\/revisions\/892"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/828"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=825"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=825"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=825"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}