{"id":840,"date":"2016-12-07T12:38:51","date_gmt":"2016-12-07T10:38:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=840"},"modified":"2016-12-09T07:46:40","modified_gmt":"2016-12-09T05:46:40","slug":"suomi-on-nahtava-kokonaisuutena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/12\/07\/suomi-on-nahtava-kokonaisuutena\/","title":{"rendered":"Suomi on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 kokonaisuutena"},"content":{"rendered":"<h6 style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/lapinamk.fi\/loader.aspx?id=e763960f-f660-456e-a024-71e7c9b4707c\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/h6>\n<p><em><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-thumbnail wp-image-905 alignright\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Hannu_Katajama\u0308ki_1-256x300.jpg\" alt=\"hannu_katajama%cc%88ki_1\" width=\"256\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Hannu_Katajama\u0308ki_1-256x300.jpg 256w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Hannu_Katajama\u0308ki_1-874x1024.jpg 874w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Hannu_Katajama\u0308ki_1.jpg 1500w\" sizes=\"auto, (max-width: 256px) 100vw, 256px\" \/>Hannu Katajam\u00e4ki, VTT, aluetieteen professori (emeritus), Filosofinen tiedekunta, Vaasan yliopisto<\/em><\/p>\n<p>Jako maaseutuihin ja kaupunkeihin on Suomessa eritt\u00e4in keinotekoista, sill\u00e4 aluerakenteemme perustana ovat pienet paikkakunnat, joita l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 tarkasteltuna on varsin vaikea nimet\u00e4 erityisesti kaupungeiksi tai maaseuduiksi. Suomea olisikin viisasta ja kansalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta oikeudenmukaista kehitt\u00e4\u00e4 pienten paikallisyhteis\u00f6jen maana ja unohtaa maantieteelliseen todellisuuteemme huonosti sopiva ajatus metropoleista ja huippuyksik\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<h2>Yksi ideologia on ylitse muiden<\/h2>\n<p>Suomen taloudellisen, poliittisen, tieteellisen ja tiedonv\u00e4lityksen eliitin tajuntoihin on iskostunut vahva usko suuruuden ideologiaan. Palvelut on keskitett\u00e4v\u00e4 suuryksik\u00f6ihin, kilpailutuksen on karsittava pienet ja tehottomat yritykset, pienet yliopistot ovat arveluttavia, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t ole \u201dhuippuyliopistoja\u201d, pienet paikkakunnat eiv\u00e4t voi menesty\u00e4, vaan ainostaaan metropolit. Keskustelu suuruuden ideologian sanelemien ratkaisujen vaikutuksista maan eri osissa asuvien kansalaisten kannalta ohitetaan. Puhuminen paikallisuudesta ja hajautetuista ratkaisuista leimataan j\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6iseksi ja edistyksen vastaiseksi.<\/p>\n<p>Suomea rakennetaan muualta suoraan kopioitujen kehitt\u00e4misideoiden varassa olettaen, ett\u00e4 maamme on samanlainen tihe\u00e4n keskusverkon ja suuren asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n maa kuin Keski-Euroopan ydin tai Pohjois-Amerikan metropolialueet. Todellisuudessa Suomi on pienten keskusten ja suuren maaseudun maa.<\/p>\n<p>Aluekehityksen valtapuhunnasta, <em>hegemonisesta diskurssista<\/em>, v\u00e4littyy vakaumus kilpailukyvyn syntymisest\u00e4 keskusten kautta. Maaseudut ovat keskuksille alisteisia resurssi- ja pist\u00e4ytymisalueita. Valovoimaisten innovaatioymp\u00e4rist\u00f6jen oletetaan sijoittuvan suurimmille kaupunkiseuduille. Jotta Suomi olisi tehokas ja kilpailukykyinen, aluerakenteemme on oltava tiiviimpi, nykyist\u00e4 harvempien ja suurempien keskusten ymp\u00e4rille rakentuva.<\/p>\n<p>En\u00e4\u00e4 ei arvioida olevan varaa perinteiseen aluepolitiikkaan, jonka avulla pyrittiin luomaan tasaveroisia mahdollisuuksia maan kaikille osille. Nyt on aluekehitt\u00e4j\u00e4eliitin ideana vahvistaa vahvimpia alueita ja tarjota palveluminimej\u00e4 v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisille alueille. Vakaumuksena on, ett\u00e4 Suomen globaali kilpailukyky voi kehitty\u00e4 ainoastaan yhdell\u00e4 ylivertaisella metropolialueella ja kehitysresurssien ohjaaminen sen ulkopuolelle sy\u00f6 Suomen globaalia kehityspotentiaalia. Lohdukseksi kyydist\u00e4 pudonneille alueille ehdotetaan laadittavaksi tyylikk\u00e4\u00e4n taantumisen strategioita.<\/p>\n<p>Tyylikk\u00e4\u00e4n taantumisen strategit pelaavat ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 rulettia Suomen kansallisella tulevaisuudella; halutessaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 taantuvat alueet ja &#8220;takamaat&#8221; he saattavat rajoittaa ratkaisevalla tavalla juuri sellaisten paikallisyhteis\u00f6jen kultuurisia ja taloudellisia reunaehtoja, joiden kautta olisi nousemassa uusi suomalainen sankaritarina. Mik\u00e4 oikeuttaa ajattelemaan, ett\u00e4 ainoastaan suurkaupunkiymp\u00e4rist\u00f6t luovat kilpailukyky\u00e4? Mihin logiikaan perustuu ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ainoastaan yhdenlaiset ymp\u00e4rist\u00f6t synnytt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6iss\u00e4 luovuuden prosesseja?<\/p>\n<h2>Eliitti on et\u00e4\u00e4ntynyt kansalaisten maantieteest\u00e4<\/h2>\n<p>Kreikkalainen filosofi Platon pohti jo ammoin tiedon olemusta. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4n esitti luolavertauksen. Luolassa asuu ryhm\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka ovat olleet kahlittuja luolaansa koko ik\u00e4ns\u00e4. Ainoa yhteys ulkomaailmaan on kapea suuaukko. Luolakansa on muodostanut k\u00e4sityksens\u00e4 ulkopuolisesta todellisuudesta suuaukosta v\u00e4littyv\u00e4n valonh\u00e4iv\u00e4n seinille muodostamien varjojen perusteella. Mutta onko luolakansa osannut tehd\u00e4 oikeita tulkintoja saamansa tiedon perusteella?<\/p>\n<p>Luolakansan kysymys liittyy yhteiskunnan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, vallank\u00e4ytt\u00e4jiin. Heihin, joita kutsutaan eliitiksi. Eliitti on taipuvainen luomaan todellisuudesta omia mielikuviaan ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 tosina. Esimerkiksi entisen Neuvostoliiton johtajat pitiv\u00e4t valtiotaan ylivertaisena. Vanhan anekdootin mukaan Lenin, Stalin ja Breznev olivat junamatkalla. Yll\u00e4tt\u00e4en raiteet p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t. Ongelmaan etsittiin ratkaisua, kunnes Breznev keksi: \u201cToverit, vedet\u00e4\u00e4n verhot eteen, huojutellaan vartaloitamme ja uskotellaan, ett\u00e4 matka jatkuu.\u201d<\/p>\n<p>Kotoisen kehitt\u00e4j\u00e4eliittimme keskustelunavaukset Suomen kohtalonkysymyksist\u00e4 sopivat my\u00f6s luolavertaukseen. Meid\u00e4nkin eliittimme el\u00e4\u00e4 luolassaan strategioineen, visoineen ja innovaatioj\u00e4rjestelmineen. Esitysgrafiikat v\u00e4risytt\u00e4v\u00e4t kuvia, joiden tulkitaan edellytt\u00e4v\u00e4n tiivistyv\u00e4\u00e4 aluerakennetta, kansalaisten peruspalvelujen keskitt\u00e4mist\u00e4 suuryksik\u00f6ihin sek\u00e4 yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, lukioiden ja peruskoulujen karsimista, sivistyksen suitsimista. Tavoitteena on yhteiskunnan tehokas trimmaaminen sek\u00e4 sellaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4minen, jotka ovat maksimaalisen herkk\u00e4korvaisia talouden vaatimuksille.<\/p>\n<p>Maantieteilij\u00e4n\u00e4 olen huolissani kehitt\u00e4j\u00e4eliittimme tavasta hahmottaa Suomen alueellista todellisuutta. Eliitti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomen sis\u00e4isess\u00e4 kaukoliikenteess\u00e4 lentokonetta ja sukkuloi kolmiossa Helsinki-Turku-Tampere junan ekstraluokassa tai yksityisautolla. Eliitille on syntynyt mielikuva kompaktista ja tihe\u00e4\u00e4nasutusta maasta, jonka kaikki arjen etapit ovat saavutettavissa helposti. Siin\u00e4 luolassa eliitti el\u00e4\u00e4 ja uskoo, luultavasti vilpitt\u00f6m\u00e4sti, ett\u00e4 semmoinen on koko Suomen todellisuus.<\/p>\n<p>Vieraantuminen erityisesti maaseudun asukkaiden arkea j\u00e4sent\u00e4vist\u00e4 liikkumisen tosiasioista on h\u00e4ivytt\u00e4nyt eliitin tajunnasta perustavanlaatuisen tiedon: maammme on suuren pinta-alan, v\u00e4h\u00e4isen ja hajallaan asuvan v\u00e4est\u00f6n sek\u00e4 pienten kaupunkien ja paikallisyhteis\u00f6jen maa. Eliitin maantiede on tyystin toinen kuin kansalaisten maantiede.<\/p>\n<p>Kansalaisten arjen maantiede h\u00e4iriintyy, kun hallintoyksik\u00f6it\u00e4 venytet\u00e4\u00e4n eliitin maantieteen vaatimusten mukaisiksi. Vaikka kaupunkiseutuja kuinka pullistetaan, Suomesta ei saada suurkaupunkiyhteiskuntaa. Sen sijaan on syntym\u00e4ss\u00e4 kansalaisia n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4 ja paikallisyhteis\u00f6j\u00e4 orpoonnuttava valtio, jossa arki on erityisesti maaseudulla yh\u00e4 hankalampaa. Mekaaninen v\u00e4est\u00f6pohja-ajattelu ja keskitt\u00e4misen henki eiv\u00e4t ole vastauksia Suomen palvelujen organisoinnin kohtalonkysymyksiin, koska ne eiv\u00e4t ota huomioon Suomen maantiedett\u00e4, varsinkaan maaseudun et\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Kansalaisten hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja onni edellytt\u00e4v\u00e4t arjen sujuvuuden ensisijaisuuden tunnustamista ja takaamista. Hyv\u00e4 arki, hallinnan tunne sek\u00e4 ennustettava el\u00e4m\u00e4 ovat mahtavia innovaattoreita ja onnellisuuden l\u00e4hteit\u00e4. Kansakunnan paras ei toteudu, jos yhteiskunnan alueellista organisoitumista koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko irrotetaan kansalaisten maantieteest\u00e4 ja edistykseksi tulkitaan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohjattu hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n periaatteita kunnioittamaton ja onnen edellyksi\u00e4 tallova itsetarkoituksellinen pakkouudistaminen. Kehitt\u00e4j\u00e4eliitin on aika tulla ulos luolastaan ja katsoa, mink\u00e4laisessa maassa me todellisuudessa el\u00e4mme<\/p>\n<h2>Ekologia maaseudun alasajon v\u00e4lineen\u00e4<\/h2>\n<p>Yhdyskuntarakenteiden \u201deheytt\u00e4misen\u201d nimiss\u00e4 on vaikeutettu maaseudulla asumista. Ei oivalleta, ett\u00e4 kaavoitukselliset periaatteet eiv\u00e4t voi olla samoja maaseudun v\u00e4ljyydess\u00e4 ja kaupunkien tiiviydess\u00e4.\u00a0 Suomessa olisi k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukainen asuminen on mahdollista kunkin yhdyskunnan omista maantieteellisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n<p>Suomessa on kritiikitt\u00f6m\u00e4sti omaksuttu k\u00e4sitys, ett\u00e4 ainoastaan yhdenlainen, mahdollisimman tiivis ja urbaani yhdyskuntatyyppi voi olla \u201dekologinen\u201d. Tarkastelussa on t\u00e4ysin ohitettu esimerkiksi el\u00e4m\u00e4ntapa sek\u00e4 yhdyskunnan mahdollisuudet tuottaa elintarvikkeensa, s\u00e4hk\u00f6ns\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6ns\u00e4 paikallisesti. Ekologiasta on tullut ideologinen v\u00e4line niille tahoille, jotka haluavat n\u00e4hd\u00e4 maaseudun supistuvan mahdollisimman v\u00e4h\u00e4iseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja jotka haluavat edist\u00e4\u00e4 Suomen maantieteellisiin realiteetteihin huonosti sopivaa metropolivaltioideaa.<\/p>\n<h2>Suomalaisen yhteiskunnan luonnetesti<\/h2>\n<p>Tutkimusten mukaan alueellinen keskittyminen jatkuu. Erityisen vakavalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 It\u00e4- ja Pohjois-Suomen maaseutualueiden tulevaisuus: ty\u00f6paikat v\u00e4henev\u00e4t, nuoret muuttavat pois, el\u00e4kel\u00e4isten osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy ja julkisen talouden ahdinko syvenee.<\/p>\n<p>Olisikin aika tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kuinka pitk\u00e4lle harvaan asutun maaseudun v\u00e4est\u00f6n palvelujen ja arjen turvallisuuden annetaan rapautua ennen kuin asiaan puututaan? Laajat alueet It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa edellytt\u00e4v\u00e4t erityistoimia. Hallinnon keskitt\u00e4minen j\u00e4yt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 vakavammin vanhenevan v\u00e4est\u00f6n arjen perustaa. Ep\u00e4varmat ja k\u00f6mpel\u00f6t tietotekniset ratkaisut sek\u00e4 heppoiset monipalvelupisteet eiv\u00e4t riit\u00e4 korvaamaan palvelujen kuoriutumisesta ja paikallisyhteis\u00f6jen orpoontumisesta seuraavaa ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n<p>Harvaan asutun maaseudun hyvinvointipalveluiden takaamisesta vanhenevalle v\u00e4est\u00f6lle on tulossa yksi suomalaisen yhteiskunnan luonnetesti. Mik\u00e4li maaseutualueiden asukkaille k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n selk\u00e4, uskotaan kovakalloisesti palvelujen keskitt\u00e4miseen ja sys\u00e4t\u00e4\u00e4n vanheneva v\u00e4est\u00f6 digitalisaation armoille, on se osoitus suomalaisen yhteiskunnan yhden itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4 pidetyn perustan \u2013 oikeudenmukaisuuden \u2013 pett\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<h2>Unelma uudesta maaseudusta<\/h2>\n<p>Tarvitaan maaseudun toivon n\u00e4kym\u00e4, jaettu unelma. Se on visio kahdenkymmenen vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevasta uudesta maaseudusta, jonka perustana ovat ihmiset, heid\u00e4n osaamisensa ja siit\u00e4 siki\u00e4v\u00e4 kilpailukyky. T\u00e4t\u00e4 ihmisten uutta maaseutua kutsun monimuotoisten toimintojen mosaiikiksi.<\/p>\n<p>Uudella maaseudulla on suuria ja erikoistuneita maatiloja. Niiden tuotanvolyymit ovat mittavia. Alihankintojen kautta suurtilat synnytt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rilleen uudenlaista ty\u00f6llisyytt\u00e4. Niill\u00e4 on my\u00f6s nykyist\u00e4 enemm\u00e4n kiinte\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6suhteessa olevia pysyvi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Modernisoituva maatilayritt\u00e4jyys on synnytt\u00e4nyt uudenlaisia maaseutuammatteja, joissa tietotekniikan soveltamisella on t\u00e4rke\u00e4 sijansa.<\/p>\n<p>Sitkeiden kehitt\u00e4mistoimien kautta on syntynyt my\u00f6s monitoimisuuteen perustuvia ty\u00f6valtaisia pientiloja. Ne ovat l\u00f6yt\u00e4neet suuruuden markkinoilta kapeita katveita, joissa ne menestyv\u00e4t markkinaosaamisella, tuotekehityksell\u00e4, joustavalla tuotannolla ja pienill\u00e4 volyymeilla.<\/p>\n<p>Pienyritykset muodostavat yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvia paikallisia ja maakunnallisia arvoketjuja. Niit\u00e4 kutsutaan mikroklustereiksi. Yritykset ovat paikallisia, mutta markkinat ovat paikallisten lis\u00e4ksi kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4. Mikroklustereita on syntynyt esimerkiksi pienteollisuuteen, hoivapalveluihin ja matkailuun. T\u00e4rkeit\u00e4 ovat my\u00f6s bioenergian tuotantoon erikoistuneet arvoketjut, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t raaka-aineenaan puuta, orgaanista j\u00e4tett\u00e4, maal\u00e4mp\u00f6\u00e4, aurinkoa, tuulta ja peltoenergiakasveja. Energiantuotannon mikroverkot ovat keskeinen osa maaseudun energiahuoltoa; samalla niihin liittyv\u00e4st\u00e4 osaamisesta on tullut t\u00e4rke\u00e4 vientisektori. L\u00e4hiruuan markkinat ovat laajentuneet.<\/p>\n<p>Uudella maaseudulla on yh\u00e4 enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, jotka asuvat osan vuodesta maaseudulla ja osan kaupungissa. Useimmat kes\u00e4m\u00f6kit on muutettu talviasuttaviksi kakkosasunnoiksi. Tyhjill\u00e4\u00e4n olevia maaseutukiinteist\u00f6j\u00e4 on kunnostettu. Ne on myyty tai vuokrattu asunnoiksi; on my\u00f6s perustettu uusia joustavaan asumiseen perustuvia lomaosakeketjuja. Maaseudulla osan aikaa viett\u00e4vien asukkaiden kysynn\u00e4n varaan on syntynyt remontteihin, pihanhoitoon, teiden auraukseen ja kodinhoitoon erikoistuneita yrityksi\u00e4.<\/p>\n<p>Taiteen, tieteen ja k\u00e4sity\u00f6n el\u00e4m\u00e4ntapa-ammatit kukoistavat uuden maaseudun kyliss\u00e4. Maaseutuyhteis\u00f6j\u00e4 luonnehtivat erilaiset et\u00e4ty\u00f6j\u00e4rjestelyt, joiden ansiosta p\u00e4ivitt\u00e4inen ty\u00f6matkaliikenne maaseudulta keskuksiin on oleellisesti v\u00e4hentynyt. Monimuotoisesti organisoidut palvelut huolehtivat kansalaisten hoivasta, mutta my\u00f6s esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6nhoidosta ja paikallisteiden kunnosta. Viisaalla markkinaohjauksella on estetty ylikansallisten hoivatehtaiden monopolit sek\u00e4 turvattu kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ja paikallisten yritysten oikeudenmukainen kohtelu kilpailutuksissa.<\/p>\n<p>Viisas tietoyhteiskuntapolitiikka on pystynyt murtamaan suuriin yksik\u00f6ihin keskitt\u00e4misen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden, ja yh\u00e4 useammat asiat hoidetaan kehittyneiss\u00e4, laajakaistaverkkoihin perustuvissa tietoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Niiden luonteesta ei pysty viel\u00e4 sanomaan mit\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4. Ajatusleikiksi kelvatkoon pohdinta siit\u00e4, mit\u00e4 me tiesimme internetist\u00e4 tai \u00e4lyk\u00e4nnyk\u00f6iden ominaisuuksista vuonna 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n<p>Uusien ja nykyisi\u00e4 huomattavasti kehittyneempien tietoymp\u00e4rist\u00f6jen ansiosta oppimisen aika- ja paikkasidonnaisuus h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Maaseudun nuoret voivat opiskella kotiseudullaan yh\u00e4 pidemm\u00e4lle. Toisaalta ty\u00f6n joustavoituminen ja paikkasidonnaisuuden h\u00f6llentyminen takaavat nykyist\u00e4 huomattavasti monipuolisemmat mahdollisuudet asettua ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n maaseudulle.<\/p>\n<p>Uusi maaseutu edellytt\u00e4\u00e4 laajan maaseutupolitiikan vahvistumista. Sit\u00e4 toteutetaan kansalaisten, valtionhallinnon, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen, maakuntien, kuntien, korkeakoulujen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden sek\u00e4 yritysten v\u00e4lisen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4. Laajan maaseutupolitiikan tavoitteena on kansallinen v\u00e4lineist\u00f6, joka edist\u00e4\u00e4 maaseudun elinvoimaa EU:n muuttuvista rahoitussuhdanteista riippumatta. Yksi oivallus on laajan maaseutupolitiikan syntymisess\u00e4 ylitse muiden: maaseutu ei en\u00e4\u00e4 ole eturistiriitojen temmellyskentt\u00e4, vaan kaikkein yhteinen asia, suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen tekij\u00e4<\/p>\n<h2>Toivon maantieteen mahdollisuus<\/h2>\n<p>Keskitt\u00e4misen ja suuruuden ihannoinnin vimmaisuudesta huolimatta toivo el\u00e4\u00e4. Suomalaisissa paikallisyhteis\u00f6iss\u00e4 on edelleen vahva usko ja taito yhdess\u00e4 tekemiseen. Joka kes\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maaseutua kymmeni\u00e4 kes\u00e4tapahtumia. Ne perustuvat vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n, kotiseuturakkauteen ja tulevaisuudenuskoon.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 on suomalaisella toivon maantieteell\u00e4 mahdollisuus. Omavaraista ja vahvaa paikallisyhteis\u00f6jen Suomea ei ole viel\u00e4 menetetty. Yhdest\u00e4 olen huolissani: miss\u00e4 ovat puolueet ja poliitikot, jotka rohkenevat tehd\u00e4 aidosti ty\u00f6t\u00e4 paikallisuuden edellytysten s\u00e4ilymisen ja kehittymisen puolesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen taloudellisen, poliittisen, tieteellisen ja tiedonv\u00e4lityksen eliitin tajuntoihin on iskostunut vahva usko suuruuden ideologiaan. Todellisuudessa Suomi on pienten keskusten ja suuren maaseudun maa.  Eliittimme el\u00e4\u00e4 luolassaan strategioineen, visoineen ja innovaatioj\u00e4rjestelmineen. <br \/><a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Katajamaki-Hannu-Finland-must-be-seen-as-a-whole-Lumen-Column-2016.pdf\">In English<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":789,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115191,110189],"tags":[16076,110194,6744,7402,6751,31084],"class_list":["post-840","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-115191","category-kolumni","tag-aluekehitys","tag-arktinen-alue","tag-ennakointi","tag-johtaminen","tag-talous","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Katajam\u00e4ki-kolumni-Lumen-lehti-3-2016.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-dy","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=840"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":907,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions\/907"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/789"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}