\nArto Selk\u00e4l\u00e4, YTT, tilastotieteen lehtori, Lapin yliopisto
\nAsko Suikkanen, YTT, sosiologian emeritusprofessori, Lapin yliopisto<\/em><\/p>\n
Lataa PDF-tiedosto<\/a>
\n<\/em><\/h6>\nJohdanto<\/h2>\n
Pohdimme artikkelissamme [i] <\/a>internetperustaisen arjen asioinnin realisoitumista kansalaisten keskuudessa 14 EU:n maassa, Suomessa ja Suomen Lapissa 2010-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla tilastojen, kuntalaiskyselyn ja esimerkinomaisten sanomalehtiartikkelien avulla. Sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa EU-maissa on alettu siirt\u00e4\u00e4 2000-luvulla hyvinvointipalveluja enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin internetperustaisiksi ajasta ja paikasta riippumattomana kustannus-tehokkaana palvelumuotona (eEurope 2005; Rantanen 2005; Verdegem & Verleye 2009; OECD\/International Telecommunication Union 2011; Hypp\u00f6nen, Hyry, Valta & Ahlgren 2014; A Digital Single Market \u2026 2015; Endl, J\u00e4schke, Thiel & Wickinghoff 2015).<\/p>\nArtikkelitutkimuksemme painottuu kansainv\u00e4liseen ja kansalliseen tilastoanalyysiin ja on jatkoa Yhteiskuntapolitiikka -lehdess\u00e4 julkaistulle tapaustutkimukselliselle artikkelille \u201de-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista\u201d, jossa tutkimme, onko internetin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 yhteys kokemukseen julkisten hyvinvointipalveluiden saatavuudesta Lapin maakunnassa tilanteessa, jossa perinteiset asiantuntija- ja viranomaispalvelupisteet harvenevat ja korvautuvat yhteispalvelupisteill\u00e4. Julkisia hyvinvointipalveluja tutkimuksessa edustivat TE-toimiston ja Kelan palvelut ja referenssipalveluna toimivat pankkipalvelut. Yhteiskuntapolitiikka -lehdess\u00e4 julkaistun artikkelimme tutkimustulosten mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 monikanavaisia ja erilaisten kansalaisryhmien tarpeet huomioivia hyvinvointipalveluita, koska kansalaisilla on enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin oikeuksien lis\u00e4ksi my\u00f6s vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointipalveluiden tarjonnan monikanavaisuuden merkitys korostuu Lapin kaltaisilla harvaan asutuilla maaseutualueilla asuvan v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4- ja koulutusrakenteen vuoksi. (Selk\u00e4l\u00e4, Viinam\u00e4ki, Suikkanen & Vasari 2016, 332\u2013342.) T\u00e4m\u00e4 artikkelitutkimuksemme toimii my\u00f6s pienimuotoisena taustaselvityksen\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoittamalle kolmen maakunnan alueelle paikantuvalle Digitaalisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeelle (2016\u20132017), jossa tutkitaan verkkoasioinnin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ja hidastavia tekij\u00f6it\u00e4 kansalaisryhmitt\u00e4isen ja alueellisen tasavertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmista Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnissa. (Digikansalaisuus haastaa julkisten \u2026 2016.)<\/p>\n
Hyvinvointipalveluiden digitalisaatiokehityksest\u00e4 voidaan ensinn\u00e4kin erottaa retoriikka- ja tavoitemaailmaa edustava p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekopolitiikka- ja tuottajan\u00e4k\u00f6kulma. Toiseksi hyvinvointipalveluiden digitalisaatiokehityksest\u00e4 voidaan erottaa reaali- ja toteumamaailmaa edustava kansalais- ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulma. Kahdessa viimeisimm\u00e4ss\u00e4 hallitusohjelmassa korostuu digitaalisten hyvinvointipalveluiden tuottamisen lis\u00e4\u00e4minen. Hyvinvointipalveluiden digitalisoimisessa korostui Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa tasa-arvon\u00e4k\u00f6kulma ja Juha Sipil\u00e4n hallitusohjelmassa korostuu kustannus-tehokkuus. (P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen \u2026 2011, 50, 78; Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle \u2026 2015,18, 24.) My\u00f6s erilaisia kehitt\u00e4mishankkeita on resursoitu vauhdittamaan digitalisoitumiskehityst\u00e4. Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6n tukemassa Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa Toimenpideohjelmassa 2011\u20132015<\/em> on pyritty tunnistamaan niit\u00e4 ep\u00e4kohtia, jotka toimivat esteen\u00e4 kansalaisten tasa-arvoiselle ja yhdenvertaiselle osallistumiselle tietoyhteiskunnassa (Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa \u2026 2011, 7\u20129). Julkisen hallinnon ICT:n hy\u00f6dynt\u00e4misen strategian 2012\u20132020<\/em> tavoitetilaksi on m\u00e4\u00e4ritelty, ett\u00e4 vuonna 2020 k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeista l\u00e4htev\u00e4t palvelut ja tiedot ovat helposti ja turvallisesti saatavilla ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 eri tavoilla ja v\u00e4lineill\u00e4. Tavoitetilassa on jokaiselle k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle olemassa esteet\u00f6n tapa saada tarvitsemansa palvelut ja tiedot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. (Palvelut ja tiedot k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 2013, 1, 6.) S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa 2009\u20122015<\/em> (SADe-ohjelma) on tavoiteltu kustannus-tehokkuutta, s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja laajaa hy\u00f6tyj\u00e4joukkoa (ml. kansalaiset, yritykset, yhteis\u00f6t, kunnat ja valtion viranomaiset). Ohjelman seitsem\u00e4ss\u00e4 hankkeessa on kehitetty s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja vuorovaikutuksessa palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa huomioiden k\u00e4yt\u00f6n helppous. Ohjelman vaikuttavuus vaihtelee palveluittain ja kokonaisuuksittain. (S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja \u2026 2009\u20122015; SADe-ohjelma \u2026 2016.) Alueellista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmaa edustaa DigimpiLappi -projekti<\/em>, jossa on mukana erilaisia alan toimijoita yhteisell\u00e4 visiolla digitaalisemmasta Lapista. Projektissa vapaaehtoiset lappilaiset digil\u00e4hettil\u00e4\u00e4t auttavat ja kannustavat digikokemusosaamisensa pohjalta muitakin lappilaisia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n olemassa olevaa teknologiaa arjen asioinnissaan. Projektissa edistett\u00e4vi\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja ovat Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien n\u00e4k\u00f6islehdet, OP-mobiili, Pivo, verkkoneuvottelu sek\u00e4 palveluportaalit www.virtu.fi ja www.kanta.fi<\/a>. (DigimpiLappi n.d.; Digil\u00e4hettil\u00e4\u00e4t n.d.)<\/p>\ne-Kansalaisen internetperustaisen asioinnin reunaehtoja<\/h2>\n
Verkkopohjaisten palveluiden yleistytty\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa EU-maissa 2000-luvulla on alettu puhua digitaalisesta kuilusta ja digitaalisesta syrj\u00e4ytymisest\u00e4, joilla kuvataan yhteiskunnan eri v\u00e4est\u00f6ryhmien marginalisoitumista internetperustaisesta yhteiskunnasta (Van Dijk 2008; Roivas 2009; A Digital Agenda \u2026 2010; ks. my\u00f6s Closing Europe\u2019s digital divide 2008). Digikuilu paikantuu EU-maissa v\u00e4est\u00f6ryhmien lis\u00e4ksi my\u00f6s alueittain kaupunki\u2013maaseutu -ulottuvuudelle (Informationsgesellschaft 2010; Informationsgesellschaftsstatistiken auf regionaler \u2026 2014; Privatpersoners anv\u00e4ndning av \u2026 2012; V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan \u2026 2014; ks. my\u00f6s IKT-Einsatz in Haushalten 2012; (N)ONLINER Atlas 2012; Findahl 2013). Internetperustaiset arjen asiointimahdollisuudet kuvaavat e-kansalaisuutta ja sen muodostumisen reunaehtoja eri kansalaisryhmien ja erilaisilla asuinalueilla asuvien kansalaisten keskuudessa (SADe-hankkeen loppuraportti 2009; A Digital Single Market \u2026 2015, Kuvio 1.).<\/p>\n![\"Kuvio](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Kuvio-1-Viinamaki.gif\")
Kuvio 1. Internetkvalifikaatiot, -esteett\u00f6myys, -tasa-arvo ja -infrastruktuuri internetperustaisen asioinnin reunaehtoina.<\/figcaption><\/figure>\nDigitalisaation mahdollisuuksia, kustannus-tehokuutta sek\u00e4 yksil\u00f6llisyytt\u00e4 korostavana aikakautena julkishallinnon kyky hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitalisaatiota rakenteistaa julkisen sektorin toimintamahdollisuuksia ja siten my\u00f6s asiakkaiden asiointikanavavalikoimia erityyppisten kohderyhm\u00e4spesifien palveluprosessien priorisointien kautta. (User expectations \u2026 2010, 37\u201238; Valtioneuvoston tiedonanto \u2026 2015, 24\u201225.) e-Kansalaisen internetperustaista asiointia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 internetESTEETT\u00d6MYYS (ml. e-palveluiden saatavuus ja saavutettavuus sek\u00e4 e-palveluiden tekninen toimintavarmuus), internetKVALIFIKAATIOT (ml. e-asiointiosaaminen erilaisissa asiointiportaaleissa), internetINFRASTRUKTUURI (ml. k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat internetperustaisen asioinnin mahdollistavat laitteet ja verkkoyhteydet) sek\u00e4 internetTASA-ARVO (ml. e-palveluiden saavutettavuus alueittain ja v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4in) (ks. my\u00f6s Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa 2011).<\/p>\n
e-Hyvinvointipalvelutarjonnan monipuolistumista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 palveluiden tarjonnan n\u00e4k\u00f6kulmasta (palveluiden e-saatavuus) k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden huomioiminen asiointiprosessissa, joista keskeisi\u00e4 ovat perinteisten paperilomakkeiden muokkaaminen verkkoasiointiin soveltuviksi, k\u00e4ytt\u00f6turvallisuuteen olennaisesti liittyv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6isen tunnistamisen ja tunnistautumisen kysymykset sek\u00e4 ITtukipalveluiden saatavuuden haasteet (Proposal for a REGULATION \u2026 2012; Lindgren & Jansson 2013; Kaikki eiv\u00e4t saa \u2026 2015). e-Hyvinvointipalveluiden k\u00e4yt\u00f6n yleistymist\u00e4 rakenteistaa palveluiden kysynn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta (palveluiden e-saatavuus ja e-saavutettavuus) erityisesti harvaan asutulla maaseudulla internetyhteyksien kustannukset ja internetyhteyksien toimintavarmuus kansalaisten hallitsemien internetkvalifikaatioiden lis\u00e4ksi (Tuottava ja uudistuva Suomi 2010; PTS bredbandskartl\u00e4ggning 2013; Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen \u2026 2014, 33\u201334). Sek\u00e4 EU-maittaista ett\u00e4 suomalaista palveluiden digitalisoitumisdiskurssia luonnehtii toisaalta toive- ja luottamus digitalisaation mukanaan tuomien ajasta ja paikasta riippumattomien asiointimahdollisuuksien yleistymiseen ja arkip\u00e4iv\u00e4istymiseen 24\/7 -periaatteella. Toisaalta digidiskurssia luonnehtii polarisoitumis- ja osattomuuspelko siit\u00e4, ett\u00e4 se eriytt\u00e4\u00e4 uudella tavalla eri v\u00e4est\u00f6ryhmien asiointi- ja el\u00e4misen mahdollisuuksia asiointi- ja informaatioportaalien yleistymisen my\u00f6t\u00e4. Pohdimme artikkelissa my\u00f6s, millaisia institutionaalisia ja yksil\u00f6llisi\u00e4 ehtoja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 digitalisoitumisdiskurssi asettaa e-asiointipalveluja tuottaville toimijoille ja niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ville kansalaisille.<\/p>\n
Tutkimusasetelma<\/h2>\n
Artikkelitutkimuksemme aineistot muodostuvat Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoista vuosilta 2010\u20132013 sek\u00e4 ESR-rahoitteisen LUC-konsernin toteuttaman Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen (1.9.2011\u201331.12.2013) hyvinvointibarometriosion tammikuussa 2012 toteutetusta kuntalaiskyselyn internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevasta datasta sek\u00e4 16 esimerkinomaisesta lappilaisesta sanomalehtiartikkelista vuosilta 2013\u20132016. Kokoomataulukkotyyppinen tilastotarkastelu kontekstoi hyvinvointibarometrin kuntalaiskyselyn analyysi\u00e4, mink\u00e4 vuoksi tilastotarkastelu ajoittuu 2010-luvun ensimm\u00e4iselle puoliskolle. Lis\u00e4ksi Suomessa tilastointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat osittain muuttuneet suomalaisv\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuvaavassa Tilastokeskuksen tilastoinnissa vuonna 2014 (Melkas 2015). Eurostatin tilastot kuvaavat esimerkinomaisesti EU-maittaista e-kansalaisuutta arjen e-asioinnissa. Tilastokeskuksen kansallinen tilastotarkastelu mahdollistaa suomalaisen e-kansalaisen profiilin p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4isen luonnehtimisen viiden eri tarkastelu-ulottuvuuden kautta. 14 lappilaiskuntaan paikantuvan hyvinvointibarometrin kuntalaiskyselyn analyysin kautta piirtyy kuudella tarkastelu-ulottuvuudella kuva lappilaisen e-kansalaisen profiilista (Selk\u00e4l\u00e4, Viinam\u00e4ki & Suikkanen 2014a, 32\u201248.). Sanomalehtiartikkelit kuvaavat esimerkinomaisesti k\u00e4yty\u00e4 julkista keskustelua lappilaisten digipalveluiden tuottajien ja k\u00e4ytt\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n
Tutkimustulokset<\/h2>\n
Vertailemme e-kansalaisuutta arjen asioinnissa tilastojen avulla kansainv\u00e4lisesti EU-maittain 14 maan osalta ja kansallisesti koko maan osalta nelj\u00e4n yleisen internetperustaisen asiointimuodon kautta. Lapin maakunnasta tarkastelemme internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 hyvinvointibarometrin kysymyksen \u201dHy\u00f6dynn\u00e4ttek\u00f6 internetti\u00e4 arjen asioinnissa (esim. s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 ajanvarausmahdollisuutta, pankkipalveluja laskujen maksamisessa tai viranomaisasioinnissa)\u201d<\/em> avulla alueellisesti keskisen ja it\u00e4isen Lapin sek\u00e4 pohjoisen Lapin kunnissa, mik\u00e4 kuvastaa Suomen pohjoisinta e-kansalaisuutta seutukunnittain ja saamelaisvastaajien keskuudessa. Suomen ja Lapin e-kansalaisuusanalyysi perustuu demografisiin ja asuinaluetta kuvaaviin tietoihin. Yhteens\u00e4 16 esimerkinomaista sanomalehtiartikkelia on poimittu Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja me\u00e4n Tornionlaakso -sanomalehdist\u00e4. Sanomalehtiartikkelit tarjoavat informaatiota lukijakunnalleen lappilaisen digitalisaatiokehityksen viimeisimmist\u00e4 vaiheista. Tutkimusaineistoilla luomme e-kansalaisuuden perusprofiilia keskeisten e-asiointimuotojen kautta 2010-luvun ensimm\u00e4iselt\u00e4 puoliskolta.<\/p>\nTaulukossa 1. kuvaamme internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arjen asioinnissa (hakenut tietoja viranomaisten internetsivuilta; hakenut internetist\u00e4 virallisia lomakkeita t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten; l\u00e4hett\u00e4nyt t\u00e4ytettyj\u00e4 lomakkeita viranomaisille internetin kautta; k\u00e4ytt\u00e4nyt interneti\u00e4 pankkiasioiden hoitamiseen<\/em>) 14 EU-maassa 16\u201274 -vuotiaiden keskuudessa (%) vuosina 2010\u20122013.<\/p>\n![\"Taulukko](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Taulukko-1-Viinamaki.gif\")
Taulukko 1. Internetin k\u00e4ytt\u00f6 arjen asioinnissa 14 EU-maassa 16\u201274 -vuotiaiden keskuudessa (%) vuosina 2010\u20122013.<\/figcaption><\/figure>\n <\/p>\n
Vuonna 2012, jolloin toteutimme Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen hyvinvointibarometriosion kuntalaiskyselyn, Italiassa ainoastaan 63 %:lla kotitalouksista ja islantilaisilla per\u00e4ti 95 %:lla kotitalouksista oli kotona internetyhteys, kun suomalaisilla se oli 87 %:lla kotitalouksista. Internetin k\u00e4yt\u00f6n yleisyys arjen asioinnissa eriytyy asiointitavan mukaan EU-maissa. Tarkasteluajanjaksolla 2010\u20122013 oli pankkiasioiden hoitaminen yleisint\u00e4, toiseksi yleisint\u00e4 oli tietojen hakeminen viranomaisten internetsivustoilta, kolmanneksi yleisint\u00e4 oli virallisten lomakkeiden hakeminen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten ja nelj\u00e4nneksi yleisint\u00e4 oli t\u00e4ytettyjen lomakkeiden l\u00e4hett\u00e4minen viranomaisille internetin kautta. Pankkiasiointi on yleistynyt suhteellisesti eniten jokaisessa tarkastelemassamme EU-maassa vuodesta 2010 vuoteen 2013 tultaessa. Internetperustainen asiointi yleistyy osittain my\u00f6s \u201dvapaaehtoisen asiointipakon\u201d vuoksi, koska perinteisten asiointikanavien (k\u00e4ynti- ja puhelinasiointi) toimintaa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n muun muassa lyhent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asiointipisteiden p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 ja viikoittaisia aukioloaikoja. E-asiakasvolyymien kehitys heijastuu kumulatiivisesti e-asiointimahdollisuuksien kehitt\u00e4miseen. Ts. mit\u00e4 enemm\u00e4n kansalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t e-palveluja, sit\u00e4 systemaattisemmin niit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n, jolloin puolestaan k\u00e4ytett\u00e4vyys ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4volyymit my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n
EU-maittaisessa vertailussamme Pohjoismaat ovat edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4maita sek\u00e4 Italia ja Espanja \u201daloittelijamaita\u201d tarkasteltaessa suhteellista osuutta 16\u201374 -vuotiaiden keskuudessa tietojen hakemisessa viranomaisten internetsivustoilta, virallisten lomakkeiden hakemisessa viranomaisten internetsivustoilta sek\u00e4 viranomaisille t\u00e4ytettyjen lomakkeiden l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4 pankkiasioinnin lis\u00e4ksi vuosina 2010\u20132013. Italiassa ja Espanjassa internetperustainen asiointi on tarkastelemistamme EU-maista suhteellisesti v\u00e4h\u00e4isint\u00e4. e-Kansalaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 EU-tilastojen valossa eriytyv\u00e4n hyvinvointivaltiomalliajattelun mukaan etel\u00e4-eurooppalaiseen matalan intensiteetin ja pohjoismaiseen korkean intensiteetin internetperustaiseen arjen asiointiin ja asiointimahdollisuuksiin. Pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin verrattuna etel\u00e4-eurooppalaisessa hyvinvointivaltiomallissa puuttuu julkisesti m\u00e4\u00e4ritelty sosiaaliturvan minimi sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty oikeus hyvinvointiin perheen merkityksen korostuessa sosiaaliturvan l\u00e4hteen\u00e4. Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia luonnehtii solidaarisuus ja suhteellisen runsaiden etuuksien universaalisuus korkean dekommodifikaatioasteen[vii]<\/a> lis\u00e4ksi. (ks. Tanninen 2008, 2\u20139.) Internetperustainen asiointi edellytt\u00e4\u00e4 kansalaisilta riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 internetinfrastruktuuria ja -kvalifikaatioita sek\u00e4 internetperustaisten palvelujen tuottajilta internettasa-arvoon ja esteett\u00f6myyteen liittyvien tekij\u00f6iden huomioimista. Sek\u00e4 internetperustaisia palveluja k\u00e4ytt\u00e4ville kansalaisille ett\u00e4 niiden tuottamisesta vastuussa oleville tahoille aiheutuu verkkoasioinnin mahdollistavia v\u00e4lineiden hankkimis- ja yll\u00e4pitokustannuksia, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 hyvinvointivaltiomallin soveltumista my\u00f6s e-kansalaisuusanalyysiin (ks. my\u00f6s DESI 2015).<\/p>\nPohjoismaissa internetperustainen asiointi eriytyy maittain varsin selv\u00e4piirteisesti. Vuonna 2013 viranomaisten tietojen hakeminen internetsivuilta oli tanskalaisten keskuudessa yleisint\u00e4 (83 %) vastaavan osuuden ollessa Suomessa 61 %. Vuonna 2013 islantilaiset hakivat pohjoismaalaisista suhteellisesti useimmin virallisia lomakkeita internetist\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten (57 %, Suomessa vastaava osuus oli 51 %) ja l\u00e4hettiv\u00e4t t\u00e4ytettyj\u00e4 lomakkeita viranomaisille internetin kautta (70 %, Suomessa vastaava osuus oli 45 %). Vuonna 2013 pankkiasiointi oli islantilaisten ja norjalaisten keskuudessa yleisint\u00e4 16\u201374 -vuotiaista 87 %:n k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 interneti\u00e4 pankkiasioiden hoitamiseen vastaavan osuuden ollessa Suomessa 84 %. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (Digital Economy and Society Index, DESI-indeks<\/em>i) on yhdistelm\u00e4indeksi, jolla arvioidaan EU-maiden kehityst\u00e4 kohti digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa. DESI-indeksi kuvaa siirtoyhteyksi\u00e4, inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa, internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, digitaaliteknologian integraatiota ja julkishallinnon digitaalisia palveluja. (Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan \u2026 2015.) Vuonna 2015 Tanska, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi kuuluivat korkeimman DESI-indeksin EU-maihin (ks. esim. DESI 2015).<\/p>\nEurooppalaisen tarkastelun rinnalla olemme tutkineet suomalaista ja lappilaista internetperustaista asiointia. V\u00e4est\u00f6ryhmien lis\u00e4ksi maan eri alueilla asuvien keskuudessa internetperustainen asiointi eriytyy. Taulukossa 2. kuvaamme suomalaisten internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (%-osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4) viranomais- ja pankkiasioinnissa i\u00e4n, sukupuolen, ty\u00f6markkinastatuksen, koulutustason ja asuinalueen kaupunki\u2013maaseutu -ulottuvuudella vuosina 2010\u20122013.<\/p>\n
![\"Internetin](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Taulukko-2-Viinamaki.gif\")
Taulukko 2. Internetin k\u00e4ytt\u00f6 (%-osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4) Suomessa viranomais- ja pankkiasioinnissa i\u00e4n, sukupuolen, ty\u00f6markkinastatuksen, koulutustason ja asuinalueen kaupunkimaisuuden mukaan vuosina 2010\u20122013.[viii]<\/figcaption><\/figure>Vuonna 2012 Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen hyvinvointibarometriosion kuntalaiskyselyjen toteuttamisen aikaan Suomessa oli internetin kautta pankkiasioiden hoitaminen yleisint\u00e4, toiseksi yleisint\u00e4 oli tietojen hakeminen viranomaisten internetsivustoilta, kolmanneksi yleisint\u00e4 oli virallisten lomakkeiden hakeminen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten ja nelj\u00e4nneksi yleisint\u00e4 oli t\u00e4ytettyjen lomakkeiden l\u00e4hett\u00e4minen viranomaisille internetin kautta i\u00e4n, sukupuolen, ty\u00f6markkinastatuksen, koulutustason ja asuinalueen kaupunkimaisuuden mukaan tarkasteluna.<\/p>\nKansallisessa vertailussamme erityisesti seniorikansalaisten, naisten ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden internetasiointi on lis\u00e4\u00e4ntynyt suhteellisesti eniten my\u00f6nteiseen suuntaan tarkasteltaessa muutoksen suhteellista osuutta vuodesta 2010 vuoteen 2013 tultaessa. Suhteellisesti suurimmat nousut ovat tapahtuneet pankkiasioiden hoitamisessa, 65\u201274 -vuotiaiden, el\u00e4kel\u00e4isten, perusasteen tutkinnon suorittaneiden, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvien keskuudessa sek\u00e4 t\u00e4ytettyjen lomakkeiden l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4 viranomaisille 35\u201244 -vuotiaiden keskuudessa. Eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4listen k\u00e4ytt\u00f6erojen pienentymisest\u00e4 huolimatta keski-ik\u00e4iset, ty\u00f6lliset, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet sek\u00e4 (p\u00e4\u00e4)kaupunkiseudulla asuvat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet interneti\u00e4 arjen asiointiin muita v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 suhteellisesti useimmin em. tarkasteluajanjaksona.<\/p>\n
Kaiken kaikkiaan digitalisaatio polarisoi internetin k\u00e4ytt\u00e4misen osalta kansalaisia sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa EU-maissa. Internetin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden taustalla on heikko sosioekonominen asema, seniorikansalaisuus sek\u00e4 maakohtaiset p\u00e4\u00e4osin kaupunki\u2012maaseutu -ulottuvuudelle asemoituvat alueelliset erot. Toisaalta maaseutukaan ei ole homogeeninen alue \u2013 ei edes Suomessa ja Suomen Lapissa. T\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen kuntalaiskyselyst\u00e4 saadut tulokset internetin hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 arjen asioinnissa sek\u00e4 Viestint\u00e4viraston kuntakohtaiset laajakaistakattavuuskuvaukset vuodelta 2015 (Kuva 1.).<\/p>\n
ESR-rahoitteisessa Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen toteuttamassa Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeessa (1.9.2011\u201331.12.2013) hyvinvointibarometriosion kuntalaiskysely l\u00e4hetettiin keskisen ja it\u00e4isen Lapin sek\u00e4 pohjoisen Lapin kuntien asukkaille (Kemij\u00e4rvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski[ix]<\/strong><\/a>, Inari, Sodankyl\u00e4, Utsjoki[x]<\/strong><\/a>, Ranua, Rovaniemi[xi]<\/strong><\/a>, Enonteki\u00f6, Kittil\u00e4, Kolari, Muonio[xii]<\/strong><\/a><\/em>). Kyselyn sai tammikuussa 2012 viisi prosenttia tutkimuspaikkakuntien kuntien asukkaista eli yhteens\u00e4 4 419 henkil\u00f6\u00e4, joista 2031 vastasi kyselyyn. Kuntalaiskyselyn kunnittainen kokonaisvastausprosentti vaihteli Muonion 39,2:sta Kittil\u00e4n 56,2:een kuntalaiskyselyn kokonaisvastausprosentin ollessa 46,0. Hyvinvointibarometrikyselyn teemoja olivat kuntalaisten arviot hyvinvointipalveluista ja asuinkunnasta sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset arviot vastaajien sosiaalisesta, terveydellisest\u00e4 hyvinvoinnista ja el\u00e4m\u00e4ntavasta (Selk\u00e4l\u00e4, Viinam\u00e4ki & Suikkanen 2014a, 32\u201248.)<\/p>\nTaulukossa 3. kuvaamme internetin hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 arjen asioinnissa nelj\u00e4\u00e4n seutukuntaan paikantuvassa 14 lappilaiskunnassa sek\u00e4 saamea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien keskuudessa (Taulukko 3.)<\/p>\n
![\"Internetin](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Taulukko-3-Viinamaki.gif\")
Taulukko 3. Internetin k\u00e4ytt\u00f6 (% kuntalaiskyselyyn vastanneista) It\u00e4-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seutukunnissa sek\u00e4 saamea[xiii] \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien keskuudessa sukupuolen, i\u00e4n, ty\u00f6markkina-aseman, koulutustason, v\u00e4limatkan asuinkunnan keskustaan sek\u00e4 asiointiv\u00e4lineen mukaan.<\/figcaption><\/figure>Lappilaisten internetin kautta tapahtuva arjen asiointi ei juurikaan poikkea seutukunnittain tarkasteltuna maan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 internetasioinnin kansalaisprofiilista. Seutukunnittain tarkasteltuna Rovaniemen seutukunnassa asuvat asioivat muiden seutukuntien asukkaisiin verrattuna suhteellisesti hieman useammin internetin kautta. Rovaniemen seutukunnassa on muita seutukuntia korkeampi koulutustaso, v\u00e4est\u00f6 on i\u00e4lt\u00e4\u00e4n nuorempaa, Rovaniemelle on keskittynyt lappilainen korkea-asteen koulutustarjonta ja my\u00f6s seutukunnan elinkeinorakenne ammatteineen ja ty\u00f6teht\u00e4vineen edesauttaa internetin kautta asioimista verrattuna It\u00e4-Lapin, Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin seutukuntien vastaaviin el\u00e4misen arjen ja internetperustaisen asioinnin reunaehtoihin. (Suikkanen, Viinam\u00e4ki & Selk\u00e4l\u00e4 2014a, 261\u2013278.)<\/p>\nSaamelaisvastaajen internetin kautta arjen asiointi ei olennaisesti poikkea lappilaisvastaajien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 internetasioinnin profiilista. Vaikka saamelaisvastaajia oli v\u00e4h\u00e4n, saatua tulosta voidaan kuitenkin tulkita ns. heikkona singaalina ja vinkkin\u00e4 saamelaisv\u00e4est\u00f6n internetin kautta asioimisen edist\u00e4miselle ja saamenkielisten (ml. inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame) asiointiportaalien kehitt\u00e4miselle, koska saamelaiset arvostavat viranomaisten kasvokkaista kohtaamista ja henkil\u00f6kohtaista tuntemista. Palveluiden et\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 asuinalueesta hyvin toteutettuna ja saamelaisten kokemusasiantuntijuutta hy\u00f6dynt\u00e4en internetperustaisista palveluista voi onnistuneimmillaan muodostua aito vaihtoehto muille palvelukanaville (Heikkil\u00e4, Laiti-Hedem\u00e4ki & Pohjola 2013, 140\u2013141).<\/p>\n
Julkinen sektori siirt\u00e4\u00e4 hyvinvointipalveluja kustannus-tehokkuuden nimiss\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin internetiin, mutta verkkoyhteyksien kehitt\u00e4minen ja kustannukset perustuvat liiketaloudellisille kannattavuus- ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyysperiaatteille. T\u00e4ll\u00f6in harvaan asutulla maaseudulla internetyhteyksien kehitt\u00e4minen ja k\u00e4ytt\u00e4jille my\u00f6nteinen internetin k\u00e4ytt\u00e4misen kustannuskehitys vaarantuu potentiaalisen asiakaskunnan jatkuvasti v\u00e4hentyess\u00e4 mm. muuttoliikkeen ja v\u00e4est\u00f6n \u201dluonnollisen\u201d demografisen kehityksen my\u00f6t\u00e4. Kuvassa 1. realisoituvat kuntakohtaiset tarjontaerot vuonna 2015 tasokkaimpien saatavilla olevien verkkoyhteyksien osalta. Verkkoyhteyksien tasokkuus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 internetin optimaalisia hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksia el\u00e4misen arjessa sek\u00e4 luo kuntakohtaista julkista imagoa esimerkiksi et\u00e4opiskelu-, et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ja et\u00e4yritt\u00e4jyysmahdollisuuksille.<\/p>\n![\"Kuva](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Kuva-1-Viinamaki.gif\")
Kuva 1. 100 megan kiinte\u00e4n laajakaistan ja valokuitulaajakaistan kuntakohtainen tarjonta kotitalouksiin 2015. (L\u00e4hde: Nopean laajakaistan tarjonta \u2026 2016.)<\/figcaption><\/figure>\nLapissa 100 megan kiinte\u00e4 laajakaista oli saatavilla Meri-Lapissa, Rovaniemen seutukunnassa ja Utsjoella ja valokuitulaajakaista oli tarjolla ainoastaan Utsjoella vuonna 2015 Viestint\u00e4viraston mukaan (Nopean laajakaistan tarjonta \u2026 2016). Erityisesti sellaisessa viranomaisasioinnissa, jossa asiointiin voi liitty\u00e4 erilaisia liitedokumentteja osana hakemusta, korostuu verkkoyhteyksien nopeus ja toimintavarmuus. Sek\u00e4 100 megan kiinte\u00e4n laajakaistan ett\u00e4 valokuitulaajakaistan tarjonta on viel\u00e4 suhteellisen sirpalemaista tarkasteltaessa tilannetta koko maassa. Maakuntatasolla Lapissa valokuitulaajakaistan tarjonta on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin muualla maassa. Eniten sit\u00e4 oli tarjolla Utsjoella vuonna 2015. My\u00f6s It\u00e4- ja Keski-Suomessa on laajoja heikon tarjonnan laajakaista-alueita suhteellisen paljon.<\/p>\n
K\u00e4ydyn julkisen sanomalehtikeskustelun perusteella lappilaiset ovat tiedostaneet internetperustaisen asioinnin rajat ja mahdollisuudet varsin realistisesti \u2013 niin internetperustaisten palveluiden tuottajat kuin niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tkin (Taulukko 4.).<\/p>\n![\"Esimerkinomaista](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/12\/Taulukko-4-Viinamaki.gif\")
Taulukko 4. Esimerkinomaista digikeskustelua 16 lappilaisen sanomalehtiartikkelin kertomana vuosilta 2013\u20132016.<\/figcaption><\/figure>\nPeriaatteessa Lapissa on toimiva ja tasokas laajakaistaverkko, mutta ennakoimattomia yll\u00e4tyksi\u00e4 on ilmestynyt verkkorakentamisessa muun muassa verkkoh\u00e4iri\u00f6in\u00e4 ja laajakaistaverkon rakentamis- ja liittymiskustannusten kytkeytymisest\u00e4 verkkoliittym\u00e4m\u00e4\u00e4riin. Toisaalta internetperustainen asiointimahdollisuus arkip\u00e4iv\u00e4istyy my\u00f6s lappialaisten keskuudessa ep\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 puheenvuoroista huolimatta. T\u00e4ll\u00f6in on kuitenkin huomattava, ett\u00e4 internetperustainen asiointi voi olla aidosti ainoastaan yksi valinnainen asiointikanava muiden asiointikanavien joukossa.<\/p>\n
Erityisesti tasokkaimpien verkkoyhteyksien kehitt\u00e4minen my\u00f6t\u00e4ilee varsin pitk\u00e4lle my\u00f6s Lapissa kuntien maksukykyisten kotitalouksien nykyist\u00e4 ja ennakoitua volyymikehityst\u00e4 kunnan elinkeino- ja v\u00e4est\u00f6rakenteen lis\u00e4ksi, mik\u00e4 pahimmillaan vaikeuttaa esimerkiksi et\u00e4ty\u00f6paikkojen perustamista sek\u00e4 et\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6iden muuttamista harvaan asutulle maaseudulle. Digitalisaatio (ml. resurssit ja niiden k\u00e4ytt\u00f6) ja e-asiointi etenev\u00e4t ja toteutuvat omien logiikkojensa my\u00f6t\u00e4 usein eri tahtisesti ja osin hallitsemattomasti. Digitalisaatio ei muodosta suunnitelmallisesti etenev\u00e4\u00e4 prosessia, vaan sen kehitykseen liittyy yhteiskunnan eriytymisest\u00e4 aiheutuvia seuraamuksia ja jopa sattumanvaraisuutta (ks. Kuva 1.; Taulukko 4.). Siten yksil\u00f6-ja yhteis\u00f6tasolla voi olla huomattavaa hajontaa ja erilaisuutta niin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksissa kuin e-kansalaisuuden toteutumisasteessakin. Internetperustaisen et\u00e4asioinnin keskeisin reunaehto on internetyhteyksien kustannus-tehokas toimintavarmuus poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa kattavista ja toimintavarmoista verkkoyhteyksist\u00e4 on muodostumassa enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yksi keskeinen kuntien imagoa luonnehtiva vetovoima- ja menestystekij\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja yksitt\u00e4isen kuntalaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioituna (ks. my\u00f6s Wiberg & Lind 2012). T\u00e4llainen kehitys onnistuessaan minimoi et\u00e4isyyksien merkityst\u00e4 erityisesti harvaan asutulla maaseudulla, mik\u00e4 voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 muuttotappion muuttovoitoksi.<\/p>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
Digitalisaatio haastaa el\u00e4misen arjessa eri kansalaisryhmien tasa-arvoisen internetperustaisen hyvinvointipalveluiden k\u00e4ytt\u00e4mismahdollisuuden. Sosioekonomiselta asemaltaan huono-osaisilla, ulkomaalaisilla, ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4, vammaisilla ja maksuh\u00e4iri\u00f6isill\u00e4 voi olla haasteellista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 interneti\u00e4 arjen asioinnissa, kustantaa tietokoneen ja internetin hankinta- ja k\u00e4ytt\u00f6kulut sek\u00e4 saada internetperustaiseen asiointiin tarvittavia verkon tunnistamispalveluja (ks. esim. Kaikki eiv\u00e4t saa \u2026 2015). Kansalaisten tasa-arvon nimiss\u00e4 onkin hyv\u00e4 pohtia, pit\u00e4isik\u00f6 tietokoneen ja internetin k\u00e4ytt\u00f6kustannukset huomioida toimeentulolaskelmassa e-hyvinvointipalveluiden yleistymisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s samoin periaattein kuin huomioidaan sanomalehti- ja puhelinkustannukset? Tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan huomioida asiakkaan tilanteesta riippuen toimeentulotukilaskelmassa kuntakohtaisten linjausten mukaisesti, koska ne kuuluvat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n toimeentulotuen menoryhm\u00e4\u00e4n. My\u00f6s olisi hyv\u00e4 tarkemmin tutkia kuntakohtaisesti sit\u00e4, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4k\u00f6 kunnan vai kuntalaisen taloudellinen tilanne e-kansalaisuudesta aiheutuvien kustannusten huomioimista toimeentulotukilaskelmassa (Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain \u2026 2013, 121).<\/p>\n
On my\u00f6s hyv\u00e4 pohtia e-lomakkeiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 nykyist\u00e4 moniulotteisemmin, jotta kansalaisen sosioekonominen asema ja tutkintotaso eiv\u00e4t muodostuisi esteeksi e-asioinnille. Toisin sanoen internetpohjaisten lomakkeiden pit\u00e4isi olla verraten nopeita ja yksiselitteisi\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 (ks. tark. Verdegem & Verleye, 2009; Selk\u00e4l\u00e4 ym. 2016). Lomakkeiden t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 olisi hyv\u00e4 olla esimerkiksi v\u00e4litallennusmahdollisuus ennen lomakkeiden lopullista l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 ao. viranomaiselle, mik\u00e4 korostuu erityisesti Lapin kaltaisella harvaan asutulla alueella, jossa on internetin toimintavarmuudessa katvealueita satunnaisten toimintah\u00e4iri\u00f6iden lis\u00e4ksi (Svento 2015). V\u00e4litallennusominaisuus mahdollistaa lomakkeen vaiheittaisen t\u00e4ytt\u00e4misen ja sen varmistamisen, ett\u00e4 jo t\u00e4ytetty lomakeosa s\u00e4ilyy huolimatta teknisist\u00e4 verkkoh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 puhelimitse ep\u00e4varmojen lomakekohtien varmistamisen ennen lomakkeen lopullista l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 viranomaisprosessiin. On my\u00f6s perusteltua kysy\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja millaisissa olosuhteissa internetill\u00e4 on tosiasiallista hy\u00f6ty\u00e4 ja merkityst\u00e4 hyvinvointipalveluiden saavutettavuudessa? Niin ik\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 arvioida, onko riitt\u00e4v\u00e4sti huomioitu e-asiointiportaaleja kehitett\u00e4ess\u00e4 saamelaisten ym. muiden etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen kaksikielisyyden kysymys (\u00e4idinkielen ja arkikielen k\u00e4yt\u00f6n eri yhteydet) internetperustaisessa asioinnissa? Lis\u00e4ksi olisi hyv\u00e4 tarkemmin tutkia, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin eri kansalaisryhm\u00e4t kokevat, ett\u00e4 internetperustainen asiointi tosiasiallisesti kompensoi perinteisen henkil\u00f6kohtaisen asiointipalvelun?<\/p>\n
Tutkimustulostemme mukaan digitalisaatio internetperustaisine vaihtoehtoisine palvelumuotoineen (k\u00e4yntiasiointi ja puhelinasiointi vs. internet- ja mobiiliperustainen verkkoasiointi) onnistuneimmillaan mahdollistaa my\u00f6s harvaan asutulla maaseudulla eri kansalaisryhmien el\u00e4misen mahdollisuudet riippumatta asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4isen ett\u00e4 alueellisen tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmista arvioituna (ks. my\u00f6s Selk\u00e4l\u00e4 ym. 2016). Internetperustaiset palvelut tuovat ajasta ja paikasta riippumattoman vaihtoehdon aikaan ja paikkaan sidotulle perinteiselle kasvokkaiselle palvelutilanteelle lis\u00e4ten kansalaisten valinnanmahdollisuuksia viranomaisasioinnissa ja muussakin asioinnissa. Digitalisaatio voi parhaimmillaan toimia uudentyyppisen\u00e4 primus motorina ylisukupolvittaiselle sosiaaliseen p\u00e4\u00e4omaan perustuvan yhteis\u00f6llisyyden muotoutumiselle tarjoten el\u00e4misen mahdollisuuksia perheellistymisi\u00e4ss\u00e4 olevista nuorista aikuista el\u00e4kkeell\u00e4 oleviin ik\u00e4ihmisiin my\u00f6s harvaan asutulla maaseudulla (Hyypp\u00e4 2013; Suikkanen, Viinam\u00e4ki & Selk\u00e4l\u00e4 2014b, 321\u2013330). T\u00e4ll\u00f6in yhteis\u00f6llinen ulkopuolisuus k\u00e4\u00e4ntyy ylisukupolvittaiseksi yhteis\u00f6lliseksi osallisuudeksi nuorten kyl\u00e4stelless\u00e4 ja opastaessa seniorikansalaisia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n interneti\u00e4 el\u00e4misen arjessa.<\/p>\n
Kirjallisuus<\/h2>\n
A Digital Agenda for Europe 2010. COM(2010)245 final. EU, 2010. Viitattu 5.6.2016 http:\/\/eur-lex.europa.eu\/LexUriServ\/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0245:FIN:EN:PDF.<\/p>\n
A Digital Single Market Strategy for Europe. COM(2015) 192 final. EU, 2015. Viitattu 30.5.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/priorities\/digital-single-market\/docs\/dsm-communication_en.pdf.<\/p>\n
Closing Europe\u2019s digital divide 2008. A report from the Economist Intelligence Unit. Economist Intelligence Unit. Viitattu 8.3.2016 http:\/\/graphics.eiu.com\/upload\/Intel_Digital_Divide.pdf.<\/p>\n
DESI 2015. EU, 2015. Viitattu 30.5.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/digital-agenda\/en\/digital-economy-and-society-index-desi.<\/p>\n
Digikansalaisuus haastaa julkisten palveluiden tuotannon 17.5.2016. Viitattu 26.11.2016 http:\/\/www.ulapland.fi\/news\/Digikansalaisuus-haastaa-julkisten-palveluiden-tuotannon-\/ui4m1i13\/8ac13b25-8c9f-44bc-8d7f-ea743a97f657.<\/p>\n
Digil\u00e4hettil\u00e4\u00e4t n.d. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/www.digimpilappi.com\/digilaehettilaeaet.<\/p>\n
DigimpiLappi n.d. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/www.digimpilappi.com\/.<\/p>\n
Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2015. Maaprofiili. Suomi. EU, 2015. Viitattu 28.5.2015 https:\/\/ec.europa.eu\/digital-agenda\/en\/scoreboard\/finland.<\/p>\n
e-Europe 2005. 2002. An information society for all. An Action Plan to be presented in view of the Sevilla European Council, 21\/22 June 2002. COM(2002) 263 final. EU. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.sustainable-design.ie\/sustain\/e-Europe2005.pdf.<\/p>\n
Endl, R., J\u00e4schke, T., Thiel, C. & Wickinghoff, D. V. 2015. mHealth im Kontext des elektronischen Patientendossiers. Eine Studie im Auftrag von eHealth Suisse. FHS Hochschule f\u00fcr Angewandte Wissenschaften St.Gallen. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.e-health-suisse.ch\/umsetzung\/00135\/00218\/00278\/index.html?lang=de.<\/p>\n
Findahl, O. 2013. Svenskarna och intenet 2013. SE (Stiftelsen f\u00f6r internetinfrastruktur), 2013. Viitattu 22.7.2016 https:\/\/www.iis.se\/docs\/SOI2013.pdf.<\/p>\n
Heikkil\u00e4, L., Laiti-Hedem\u00e4ki, E. & Pohjola, A. 2013. Saamelaisten hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja hyvinvointipalvelut = S\u00e1miid buorre eallin ja buresveadjinb\u00e1lvalusat = S\u00e4mmilij \u0161iev eellim j\u00e1 pyereestvaijeempalv\u00e2lusah = Saa \u0301mi\u0161i\u00f5\u01e5\u01e5 jie \u0301llem da pue \u0301rrjie \u0301llemk\u00e4\u00e4zzk\u00f5\u00f5zz. Viitattu 15.8.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-484-660-8.<\/p>\n
Hypp\u00f6nen, H., Hyry, J., Valta, K. & Ahlgren, S. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon s\u00e4hk\u00f6inen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 33\/2014. Viitattu 5.2.2016 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/125597\/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1.<\/p>\n
Hyypp\u00e4, M.T. 2013. KULTTUURI PIDENT\u00c4\u00c4 IK\u00c4\u00c4. Helsinki: PerSona. Duodecim.<\/p>\n
IKT-Einsatz in Haushalten 2012. Einsatz von Informations- und Kommunikationstechnologien in Haushalten 2012. Herausgegeben von STATISTIK AUSTRIA. Viitattu 2.2.2016 http:\/\/www.e-government.steiermark.at\/cms\/dokumente\/10103295_34808287\/8f9aabca\/IKT-Einsatz_in_Haushalten_2012.pdf.<\/p>\n
Informationsgesellschaft 2010. Eurostat Jahrbuch der Regionen 2010. EU. Viitattu 17.8.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/documents\/3217494\/5727349\/KS-HA-10-001-DE.PDF\/8e20d449-c6f7-49b1-945b-8cf735573d24.<\/p>\n
Informationsgesellschaftsstatistiken auf regionaler Ebene 2014. Eurostat Jahrbuch der Regionen. EU. Viitattu 15.4.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/statistics-explained\/index.php\/Information_society_statistics_at_regional_level\/de.<\/p>\n
Kaikki eiv\u00e4t saa viranomaisten verkkopalveluja \u2013 pankki p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kenelle tunnukset antaa. Helsingin Sanomat, Kotimaa. Viitattu 11.11.2016 10.2.2015. http:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/a1423460415556.<\/p>\n
Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa: Toimenpideohjelma 2011\u20122015. Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6, Ohjelmia ja strategioita 1\/2011. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-243-200-1.<\/p>\n
Lindgren, I. & Jansson, G. 2013. Electronic services in the public sector: A conceptual framework. Government Information Quarterly 30, (2013): 2, 163\u2012172. Viitattu 23.3.2016 http:\/\/dx.doi.org\/10.1016\/j.giq.2012.10.005.<\/p>\n
(N)ONLINER Atlas 2012. Eine Topographie des digitalen Grabens durch Deutschland. Nutzung und Nichtnutzung des Internets, Strukturen und regionale Verteilung. Eine Studie der Initiative D21, TNS Infratest. Viitattu 16.3.2016 http:\/\/www.initiatived21.de\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/NONLINER-Atlas-2012-Basiszahlen-f%C3%BCr-Deutschland.pdf.<\/p>\n
Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014\u20132020. 2014. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Alueiden kehitt\u00e4minen 9\/2014. Viitattu 18.11.2016 http:\/\/www.tem.fi\/files\/38800\/Mahdollisuuksien_maaseutu_Maaseutupoliittinen_kokonaisohjelma_2014-2020.pdf.<\/p>\n
Melkas, P. 2015. VS: Tiedustelu V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2014 -julkaisun tietojen saamisesta my\u00f6s vuosilta 2010-2013. Tilastokeskus. Tietoyhteiskunta.info@stat.fi. Tulostettu 18.5.2015.<\/p>\n
Nopean laajakaistan tarjonta Suomessa 2016. Viestint\u00e4virasto. Viitattu 11.11.2016 https:\/\/www.viestintavirasto.fi\/tilastotjatutkimukset\/tilastot\/2013\/nopeidenyhteyksiensaatavuus.html.<\/p>\n
OECD\/International Telecommunication Union: M-Government 2011. Mobile Technologies for Responsive Governments and Connected Societies. OECD Publishing. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/dx.doi.org\/10.1787\/9789264118706-en.<\/p>\n
Palvelut ja tiedot k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 2013. Julkisen hallinnon ICT:n hy\u00f6dynt\u00e4misen strategia 2012\u20132020. Viitattu 10.10.2016 http:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/360816\/Julkisen+hallinnon+ICT-strategia\/4148ad4f-157e-4aa6-aa44-aaf395b63532.<\/p>\n
Privatpersoners anv\u00e4ndning av datorer och internet 2012. Stockholm, Statistiska centralbyr\u00e5n, 2013. Viitattu 1.15.2016 http:\/\/www.scb.se\/statistik\/_publikationer\/LE0108_2012A01_BR_IT01BR1301.pdf.<\/p>\n
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on electronic identification and trust services for electronic transactions in the internal market. COM(2012) 238 final. 2012\/0146 (COD). EU. Viitattu 9.6.2016 http:\/\/eur-lex.europa.eu\/LexUriServ\/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0238:FIN:en:PDF.<\/p>\n
PTS bredbandskartl\u00e4ggning 2013. En geografisk \u00f6versikt av bredbandstillg\u00e5ngen i Sverige. Post- och telestyrelsen: PTS-ER-2014:12. Viitattu 15.4.2016 http:\/\/www.statistik.pts.se\/bredband\/pdf\/bredbandskartl\u00e4ggning_2013.pdf.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma: Valtioneuvoston kanslia, 2011. Viitattu 12.1.2015 http:\/\/valtioneuvosto.fi\/hallitus\/hallitusohjelma\/pdf\/fi.pdf.<\/p>\n
Rantanen, H. 2005. Nettikioskeja ja laajakaistaa. Kansalaisten tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Sitran raportteja 49. Viitattu 11.2.2016 http:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/Raportti49.pdf.<\/p>\n
Roivas, S. 2009. Tietoyhteiskunnan lupaus. Tieto- ja kommunikaatioteknologioiden sosiaalisesta soveltamisesta. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 830. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.tsr.fi\/tsarchive\/files\/TietokantaTutkittu\/2005\/105412Loppuraportti.pdf.<\/p>\n
SADe-hankkeen loppuraportti 2009. Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen s\u00e4hk\u00f6isen asioinnin kehitt\u00e4mislinjaukset ja toimenpidesuunnitelma 2009\u20122012. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja 6\/2009. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.2014.vm.fi\/vm\/fi\/04_julkaisut_ja_asiakirjat\/01_julkaisut\/04_hallinnon_kehittaminen\/20090323SADeha\/Sade_NETTI%2b_KANNET.pdf.<\/p>\n
SADe-ohjelma (S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma). Loppuraportti. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisu 21\/2016. Viitattu 11.11.2016 http:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/1464506\/SADe-ohjelman+loppuraportti\/1efdcfd5-8e24-4985-bb43-a82d3f621974.<\/p>\n
Selk\u00e4l\u00e4, A., Viinam\u00e4ki, L. & Suikkanen, A. 2014. Pohjoisen hyvinvointibarometrien ja hyvinvointiselontekojen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttaminen. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.): It\u00e4-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-009-5<\/a>, , 32\u201248.<\/p>\nSelk\u00e4l\u00e4, A., Viinam\u00e4ki, L., Suikkanen, A. & Vasari, P. 2016. e-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista. Yhteiskuntapolitiikka 81 2016:3, 332\u2013342.<\/p>\n
Suikkanen, A., Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. 2014a. Tutkijoiden tilannearvio Rovaniemen seutukuntalaisten hyvinvoinnista. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.): Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 3\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-011-8<\/a>. 261\u2013278.<\/p>\nSuikkanen, A., Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. 2014b. Hyvinvointibarometrien ja \u2013selontekojen tuloksia hyvinvointipoliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.): Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2014. Viitattu 23.11.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-009-5. 321\u2013330.<\/p>\n
Svento, R. 2015. Laajakaistan yleispalveluvelvoitteen nostoesitys haastava. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, 2015. Viitattu 19.11.2016 http:\/\/www.ficom.fi\/ajankohtaista\/index_1.html?Id=1426591286.html.<\/p>\n
S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) 14.04.2009\u201231.12.2015. Valtiovarainministeri\u00f6. Viitattu 31.5.2016 http:\/\/vm.fi\/sade.<\/p>\n
User expectations of a life events approach for designing e-Government services. Final Report 2010. EU. Viitattu 15.5.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/digital-agenda\/sites\/digital-agenda\/files\/smart2009-0075.pdf.<\/p>\n
Tanninen, H. 2008. Hyvinvointivaltiomallit ja talouden toiminta. Palkansaajien tutkimuslaitos. Ty\u00f6papereita 240. Viitattu 20.11.2016 http:\/\/www.labour.fi\/?wpfb_dl=1282.<\/p>\n
Toimeentulotuki. opas toimeentulotukilain soveltajalle 2013. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2013:4. Viitattu 31.5.2016 http:\/\/www.stm.fi\/c\/document_library\/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-25836.pdf.<\/p>\n
Tuottava ja uudistuva Suomi 2010. Digitaalinen agenda vuosille 2011\u20132020. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta, Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6. Viitattu 7.7.2016 http:\/\/www.lvm.fi\/c\/document_library\/get_file?folderId=1551286&name=DLFE-11771.pdf&title=Tuottava%20ja%20uudistuva%20Suomi.%20Digitaalinen%20agenda%202011-2020.<\/p>\n
Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallituksen ohjelmasta. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 31.5.2016 http:\/\/valtioneuvosto.fi\/documents\/10184\/1433371\/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf\/6de03651-4770-492a-907f-89452141d0d5.<\/p>\n
Van Dijk, J. 2008. \u201cThe Digital Divide in Europe.\u201d In The Handbook of Internet Politics. Routledge, London. Accessed August 18, 2011. Viitattu 15.5.2015 http:\/\/www.utwente.nl\/gw\/mco\/bestanden\/digitaldivide.pdf.<\/p>\n
Verdegem, P. & Verleye, G. 2009. User-centered E-Government in practice: A comprehensive model formeasuring user satisfaction. Government Information Quarterly 26 (2009): 487\u2012497.<\/p>\n
Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. It\u00e4-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-009-5<\/a>.<\/p>\nViinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 2\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-010-1<\/a>.<\/p>\nViinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 3\/2014. Viitattu 28.10.2016\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-011-8<\/a>.<\/p>\nViinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Tunturi-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 4\/2014. Viitattu 28.10.2016\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-012-5<\/a>.<\/p>\nV\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2014. Tilastokeskus, 2014. Viitattu 31.5.2015 http:\/\/www.tilastokeskus.fi\/til\/sutivi\/2014\/sutivi_2014_2014-11-06_fi.pdf.<\/p>\n
Wiberg, U. & Lind, T. 2012. Uppfattningar om att leva och bo i norr. Teoksessa Lidstr\u00f6m. A. (toim.) Ett delat Norrland \u2013 p\u00e5 v\u00e4g mot regioner? Forskningsrapporter i statsvetenskap vid Ume\u00e5 universitet, 2012:1. Viitattu 22.11.2016 http:\/\/www.pol.umu.se\/digitalAssets\/92\/92722_regionboken2012.pdf, 161\u2013173.<\/p>\n
[i]<\/a> Kiit\u00e4mme Lapin yliopistossa toteutettavan S\u00c1RA -hankkeen tutkija Elsa Laiti-Hedem\u00e4ke\u00e4<\/em> sek\u00e4 Digitaalisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeen tutkimusassistentti Jaana Ilmastia<\/em> artikkelimme k\u00e4sikirjoituksen kommentoinnista.<\/p>\n[ii]<\/a> L\u00e4hde: Households – level of internet access. Percentage of households. Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/appsso.eurostat.ec.europa.eu\/nui\/show.do?dataset=isoc_ci_in_h&lang=en.<\/p>\n[iii]<\/a> L\u00e4hde: E-government activities of individuals via websites. Internet use: downloading official forms (last 12 months). Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/data\/database.<\/p>\n[iv]<\/a> L\u00e4hde: E-government activities of individuals via websites. Internet use: downloading official forms (last 12 months). Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/data\/database.<\/p>\n[v]<\/a> L\u00e4hde: E-government activities of individuals via websites. Internet use: submitting completed form (last 12 months). Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/data\/database.<\/p>\n[vi]<\/a> L\u00e4hde: Individuals using the internet for internet banking – % of individuals aged 16 to 74. Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/tgm\/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tin00099&plugin=1.<\/p>\n[vii]<\/a> Dekommodifikaation asteella tarkoitetaan sit\u00e4, miten laajalti sosiaalipalvelut ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n oikeuksiksi ja riippumattomiksi markkinamekanismista.<\/p>\n[viii]<\/a> L\u00e4hde: Melkas, P. VS: Tiedustelu V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2014 -julkaisun tietojen saamisesta my\u00f6s vuosilta 2010-2013. Tilastokeskus, 2015.<\/p>\n[ix]<\/a> Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. It\u00e4-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013.<\/p>\n[x]<\/a> Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013.<\/p>\n[xi]<\/a> Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013.<\/p>\n
Artikkelitutkimuksemme painottuu kansainv\u00e4liseen ja kansalliseen tilastoanalyysiin ja on jatkoa Yhteiskuntapolitiikka -lehdess\u00e4 julkaistulle tapaustutkimukselliselle artikkelille \u201de-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista\u201d, jossa tutkimme, onko internetin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 yhteys kokemukseen julkisten hyvinvointipalveluiden saatavuudesta Lapin maakunnassa tilanteessa, jossa perinteiset asiantuntija- ja viranomaispalvelupisteet harvenevat ja korvautuvat yhteispalvelupisteill\u00e4. Julkisia hyvinvointipalveluja tutkimuksessa edustivat TE-toimiston ja Kelan palvelut ja referenssipalveluna toimivat pankkipalvelut. Yhteiskuntapolitiikka -lehdess\u00e4 julkaistun artikkelimme tutkimustulosten mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 monikanavaisia ja erilaisten kansalaisryhmien tarpeet huomioivia hyvinvointipalveluita, koska kansalaisilla on enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin oikeuksien lis\u00e4ksi my\u00f6s vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointipalveluiden tarjonnan monikanavaisuuden merkitys korostuu Lapin kaltaisilla harvaan asutuilla maaseutualueilla asuvan v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4- ja koulutusrakenteen vuoksi. (Selk\u00e4l\u00e4, Viinam\u00e4ki, Suikkanen & Vasari 2016, 332\u2013342.) T\u00e4m\u00e4 artikkelitutkimuksemme toimii my\u00f6s pienimuotoisena taustaselvityksen\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoittamalle kolmen maakunnan alueelle paikantuvalle Digitaalisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeelle (2016\u20132017), jossa tutkitaan verkkoasioinnin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ja hidastavia tekij\u00f6it\u00e4 kansalaisryhmitt\u00e4isen ja alueellisen tasavertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmista Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnissa. (Digikansalaisuus haastaa julkisten \u2026 2016.)<\/p>\n
Hyvinvointipalveluiden digitalisaatiokehityksest\u00e4 voidaan ensinn\u00e4kin erottaa retoriikka- ja tavoitemaailmaa edustava p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekopolitiikka- ja tuottajan\u00e4k\u00f6kulma. Toiseksi hyvinvointipalveluiden digitalisaatiokehityksest\u00e4 voidaan erottaa reaali- ja toteumamaailmaa edustava kansalais- ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulma. Kahdessa viimeisimm\u00e4ss\u00e4 hallitusohjelmassa korostuu digitaalisten hyvinvointipalveluiden tuottamisen lis\u00e4\u00e4minen. Hyvinvointipalveluiden digitalisoimisessa korostui Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa tasa-arvon\u00e4k\u00f6kulma ja Juha Sipil\u00e4n hallitusohjelmassa korostuu kustannus-tehokkuus. (P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen \u2026 2011, 50, 78; Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle \u2026 2015,18, 24.) My\u00f6s erilaisia kehitt\u00e4mishankkeita on resursoitu vauhdittamaan digitalisoitumiskehityst\u00e4. Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6n tukemassa Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa Toimenpideohjelmassa 2011\u20132015<\/em> on pyritty tunnistamaan niit\u00e4 ep\u00e4kohtia, jotka toimivat esteen\u00e4 kansalaisten tasa-arvoiselle ja yhdenvertaiselle osallistumiselle tietoyhteiskunnassa (Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa \u2026 2011, 7\u20129). Julkisen hallinnon ICT:n hy\u00f6dynt\u00e4misen strategian 2012\u20132020<\/em> tavoitetilaksi on m\u00e4\u00e4ritelty, ett\u00e4 vuonna 2020 k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeista l\u00e4htev\u00e4t palvelut ja tiedot ovat helposti ja turvallisesti saatavilla ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 eri tavoilla ja v\u00e4lineill\u00e4. Tavoitetilassa on jokaiselle k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle olemassa esteet\u00f6n tapa saada tarvitsemansa palvelut ja tiedot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. (Palvelut ja tiedot k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 2013, 1, 6.) S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa 2009\u20122015<\/em> (SADe-ohjelma) on tavoiteltu kustannus-tehokkuutta, s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja laajaa hy\u00f6tyj\u00e4joukkoa (ml. kansalaiset, yritykset, yhteis\u00f6t, kunnat ja valtion viranomaiset). Ohjelman seitsem\u00e4ss\u00e4 hankkeessa on kehitetty s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja vuorovaikutuksessa palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa huomioiden k\u00e4yt\u00f6n helppous. Ohjelman vaikuttavuus vaihtelee palveluittain ja kokonaisuuksittain. (S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja \u2026 2009\u20122015; SADe-ohjelma \u2026 2016.) Alueellista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmaa edustaa DigimpiLappi -projekti<\/em>, jossa on mukana erilaisia alan toimijoita yhteisell\u00e4 visiolla digitaalisemmasta Lapista. Projektissa vapaaehtoiset lappilaiset digil\u00e4hettil\u00e4\u00e4t auttavat ja kannustavat digikokemusosaamisensa pohjalta muitakin lappilaisia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n olemassa olevaa teknologiaa arjen asioinnissaan. Projektissa edistett\u00e4vi\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja ovat Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien n\u00e4k\u00f6islehdet, OP-mobiili, Pivo, verkkoneuvottelu sek\u00e4 palveluportaalit www.virtu.fi ja www.kanta.fi<\/a>. (DigimpiLappi n.d.; Digil\u00e4hettil\u00e4\u00e4t n.d.)<\/p>\n Verkkopohjaisten palveluiden yleistytty\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa EU-maissa 2000-luvulla on alettu puhua digitaalisesta kuilusta ja digitaalisesta syrj\u00e4ytymisest\u00e4, joilla kuvataan yhteiskunnan eri v\u00e4est\u00f6ryhmien marginalisoitumista internetperustaisesta yhteiskunnasta (Van Dijk 2008; Roivas 2009; A Digital Agenda \u2026 2010; ks. my\u00f6s Closing Europe\u2019s digital divide 2008). Digikuilu paikantuu EU-maissa v\u00e4est\u00f6ryhmien lis\u00e4ksi my\u00f6s alueittain kaupunki\u2013maaseutu -ulottuvuudelle (Informationsgesellschaft 2010; Informationsgesellschaftsstatistiken auf regionaler \u2026 2014; Privatpersoners anv\u00e4ndning av \u2026 2012; V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan \u2026 2014; ks. my\u00f6s IKT-Einsatz in Haushalten 2012; (N)ONLINER Atlas 2012; Findahl 2013). Internetperustaiset arjen asiointimahdollisuudet kuvaavat e-kansalaisuutta ja sen muodostumisen reunaehtoja eri kansalaisryhmien ja erilaisilla asuinalueilla asuvien kansalaisten keskuudessa (SADe-hankkeen loppuraportti 2009; A Digital Single Market \u2026 2015, Kuvio 1.).<\/p>\n Digitalisaation mahdollisuuksia, kustannus-tehokuutta sek\u00e4 yksil\u00f6llisyytt\u00e4 korostavana aikakautena julkishallinnon kyky hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitalisaatiota rakenteistaa julkisen sektorin toimintamahdollisuuksia ja siten my\u00f6s asiakkaiden asiointikanavavalikoimia erityyppisten kohderyhm\u00e4spesifien palveluprosessien priorisointien kautta. (User expectations \u2026 2010, 37\u201238; Valtioneuvoston tiedonanto \u2026 2015, 24\u201225.) e-Kansalaisen internetperustaista asiointia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 internetESTEETT\u00d6MYYS (ml. e-palveluiden saatavuus ja saavutettavuus sek\u00e4 e-palveluiden tekninen toimintavarmuus), internetKVALIFIKAATIOT (ml. e-asiointiosaaminen erilaisissa asiointiportaaleissa), internetINFRASTRUKTUURI (ml. k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat internetperustaisen asioinnin mahdollistavat laitteet ja verkkoyhteydet) sek\u00e4 internetTASA-ARVO (ml. e-palveluiden saavutettavuus alueittain ja v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4in) (ks. my\u00f6s Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa 2011).<\/p>\n e-Hyvinvointipalvelutarjonnan monipuolistumista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 palveluiden tarjonnan n\u00e4k\u00f6kulmasta (palveluiden e-saatavuus) k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden huomioiminen asiointiprosessissa, joista keskeisi\u00e4 ovat perinteisten paperilomakkeiden muokkaaminen verkkoasiointiin soveltuviksi, k\u00e4ytt\u00f6turvallisuuteen olennaisesti liittyv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6isen tunnistamisen ja tunnistautumisen kysymykset sek\u00e4 ITtukipalveluiden saatavuuden haasteet (Proposal for a REGULATION \u2026 2012; Lindgren & Jansson 2013; Kaikki eiv\u00e4t saa \u2026 2015). e-Hyvinvointipalveluiden k\u00e4yt\u00f6n yleistymist\u00e4 rakenteistaa palveluiden kysynn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta (palveluiden e-saatavuus ja e-saavutettavuus) erityisesti harvaan asutulla maaseudulla internetyhteyksien kustannukset ja internetyhteyksien toimintavarmuus kansalaisten hallitsemien internetkvalifikaatioiden lis\u00e4ksi (Tuottava ja uudistuva Suomi 2010; PTS bredbandskartl\u00e4ggning 2013; Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen \u2026 2014, 33\u201334). Sek\u00e4 EU-maittaista ett\u00e4 suomalaista palveluiden digitalisoitumisdiskurssia luonnehtii toisaalta toive- ja luottamus digitalisaation mukanaan tuomien ajasta ja paikasta riippumattomien asiointimahdollisuuksien yleistymiseen ja arkip\u00e4iv\u00e4istymiseen 24\/7 -periaatteella. Toisaalta digidiskurssia luonnehtii polarisoitumis- ja osattomuuspelko siit\u00e4, ett\u00e4 se eriytt\u00e4\u00e4 uudella tavalla eri v\u00e4est\u00f6ryhmien asiointi- ja el\u00e4misen mahdollisuuksia asiointi- ja informaatioportaalien yleistymisen my\u00f6t\u00e4. Pohdimme artikkelissa my\u00f6s, millaisia institutionaalisia ja yksil\u00f6llisi\u00e4 ehtoja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 digitalisoitumisdiskurssi asettaa e-asiointipalveluja tuottaville toimijoille ja niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ville kansalaisille.<\/p>\n Artikkelitutkimuksemme aineistot muodostuvat Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoista vuosilta 2010\u20132013 sek\u00e4 ESR-rahoitteisen LUC-konsernin toteuttaman Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen (1.9.2011\u201331.12.2013) hyvinvointibarometriosion tammikuussa 2012 toteutetusta kuntalaiskyselyn internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevasta datasta sek\u00e4 16 esimerkinomaisesta lappilaisesta sanomalehtiartikkelista vuosilta 2013\u20132016. Kokoomataulukkotyyppinen tilastotarkastelu kontekstoi hyvinvointibarometrin kuntalaiskyselyn analyysi\u00e4, mink\u00e4 vuoksi tilastotarkastelu ajoittuu 2010-luvun ensimm\u00e4iselle puoliskolle. Lis\u00e4ksi Suomessa tilastointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat osittain muuttuneet suomalaisv\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuvaavassa Tilastokeskuksen tilastoinnissa vuonna 2014 (Melkas 2015). Eurostatin tilastot kuvaavat esimerkinomaisesti EU-maittaista e-kansalaisuutta arjen e-asioinnissa. Tilastokeskuksen kansallinen tilastotarkastelu mahdollistaa suomalaisen e-kansalaisen profiilin p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4isen luonnehtimisen viiden eri tarkastelu-ulottuvuuden kautta. 14 lappilaiskuntaan paikantuvan hyvinvointibarometrin kuntalaiskyselyn analyysin kautta piirtyy kuudella tarkastelu-ulottuvuudella kuva lappilaisen e-kansalaisen profiilista (Selk\u00e4l\u00e4, Viinam\u00e4ki & Suikkanen 2014a, 32\u201248.). Sanomalehtiartikkelit kuvaavat esimerkinomaisesti k\u00e4yty\u00e4 julkista keskustelua lappilaisten digipalveluiden tuottajien ja k\u00e4ytt\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n Vertailemme e-kansalaisuutta arjen asioinnissa tilastojen avulla kansainv\u00e4lisesti EU-maittain 14 maan osalta ja kansallisesti koko maan osalta nelj\u00e4n yleisen internetperustaisen asiointimuodon kautta. Lapin maakunnasta tarkastelemme internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 hyvinvointibarometrin kysymyksen \u201dHy\u00f6dynn\u00e4ttek\u00f6 internetti\u00e4 arjen asioinnissa (esim. s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 ajanvarausmahdollisuutta, pankkipalveluja laskujen maksamisessa tai viranomaisasioinnissa)\u201d<\/em> avulla alueellisesti keskisen ja it\u00e4isen Lapin sek\u00e4 pohjoisen Lapin kunnissa, mik\u00e4 kuvastaa Suomen pohjoisinta e-kansalaisuutta seutukunnittain ja saamelaisvastaajien keskuudessa. Suomen ja Lapin e-kansalaisuusanalyysi perustuu demografisiin ja asuinaluetta kuvaaviin tietoihin. Yhteens\u00e4 16 esimerkinomaista sanomalehtiartikkelia on poimittu Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja me\u00e4n Tornionlaakso -sanomalehdist\u00e4. Sanomalehtiartikkelit tarjoavat informaatiota lukijakunnalleen lappilaisen digitalisaatiokehityksen viimeisimmist\u00e4 vaiheista. Tutkimusaineistoilla luomme e-kansalaisuuden perusprofiilia keskeisten e-asiointimuotojen kautta 2010-luvun ensimm\u00e4iselt\u00e4 puoliskolta.<\/p>\n Taulukossa 1. kuvaamme internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arjen asioinnissa (hakenut tietoja viranomaisten internetsivuilta; hakenut internetist\u00e4 virallisia lomakkeita t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten; l\u00e4hett\u00e4nyt t\u00e4ytettyj\u00e4 lomakkeita viranomaisille internetin kautta; k\u00e4ytt\u00e4nyt interneti\u00e4 pankkiasioiden hoitamiseen<\/em>) 14 EU-maassa 16\u201274 -vuotiaiden keskuudessa (%) vuosina 2010\u20122013.<\/p>\n <\/p>\n Vuonna 2012, jolloin toteutimme Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen hyvinvointibarometriosion kuntalaiskyselyn, Italiassa ainoastaan 63 %:lla kotitalouksista ja islantilaisilla per\u00e4ti 95 %:lla kotitalouksista oli kotona internetyhteys, kun suomalaisilla se oli 87 %:lla kotitalouksista. Internetin k\u00e4yt\u00f6n yleisyys arjen asioinnissa eriytyy asiointitavan mukaan EU-maissa. Tarkasteluajanjaksolla 2010\u20122013 oli pankkiasioiden hoitaminen yleisint\u00e4, toiseksi yleisint\u00e4 oli tietojen hakeminen viranomaisten internetsivustoilta, kolmanneksi yleisint\u00e4 oli virallisten lomakkeiden hakeminen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten ja nelj\u00e4nneksi yleisint\u00e4 oli t\u00e4ytettyjen lomakkeiden l\u00e4hett\u00e4minen viranomaisille internetin kautta. Pankkiasiointi on yleistynyt suhteellisesti eniten jokaisessa tarkastelemassamme EU-maassa vuodesta 2010 vuoteen 2013 tultaessa. Internetperustainen asiointi yleistyy osittain my\u00f6s \u201dvapaaehtoisen asiointipakon\u201d vuoksi, koska perinteisten asiointikanavien (k\u00e4ynti- ja puhelinasiointi) toimintaa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n muun muassa lyhent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asiointipisteiden p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 ja viikoittaisia aukioloaikoja. E-asiakasvolyymien kehitys heijastuu kumulatiivisesti e-asiointimahdollisuuksien kehitt\u00e4miseen. Ts. mit\u00e4 enemm\u00e4n kansalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t e-palveluja, sit\u00e4 systemaattisemmin niit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n, jolloin puolestaan k\u00e4ytett\u00e4vyys ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4volyymit my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n EU-maittaisessa vertailussamme Pohjoismaat ovat edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4maita sek\u00e4 Italia ja Espanja \u201daloittelijamaita\u201d tarkasteltaessa suhteellista osuutta 16\u201374 -vuotiaiden keskuudessa tietojen hakemisessa viranomaisten internetsivustoilta, virallisten lomakkeiden hakemisessa viranomaisten internetsivustoilta sek\u00e4 viranomaisille t\u00e4ytettyjen lomakkeiden l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4 pankkiasioinnin lis\u00e4ksi vuosina 2010\u20132013. Italiassa ja Espanjassa internetperustainen asiointi on tarkastelemistamme EU-maista suhteellisesti v\u00e4h\u00e4isint\u00e4. e-Kansalaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 EU-tilastojen valossa eriytyv\u00e4n hyvinvointivaltiomalliajattelun mukaan etel\u00e4-eurooppalaiseen matalan intensiteetin ja pohjoismaiseen korkean intensiteetin internetperustaiseen arjen asiointiin ja asiointimahdollisuuksiin. Pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin verrattuna etel\u00e4-eurooppalaisessa hyvinvointivaltiomallissa puuttuu julkisesti m\u00e4\u00e4ritelty sosiaaliturvan minimi sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty oikeus hyvinvointiin perheen merkityksen korostuessa sosiaaliturvan l\u00e4hteen\u00e4. Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia luonnehtii solidaarisuus ja suhteellisen runsaiden etuuksien universaalisuus korkean dekommodifikaatioasteen[vii]<\/a> lis\u00e4ksi. (ks. Tanninen 2008, 2\u20139.) Internetperustainen asiointi edellytt\u00e4\u00e4 kansalaisilta riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 internetinfrastruktuuria ja -kvalifikaatioita sek\u00e4 internetperustaisten palvelujen tuottajilta internettasa-arvoon ja esteett\u00f6myyteen liittyvien tekij\u00f6iden huomioimista. Sek\u00e4 internetperustaisia palveluja k\u00e4ytt\u00e4ville kansalaisille ett\u00e4 niiden tuottamisesta vastuussa oleville tahoille aiheutuu verkkoasioinnin mahdollistavia v\u00e4lineiden hankkimis- ja yll\u00e4pitokustannuksia, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 hyvinvointivaltiomallin soveltumista my\u00f6s e-kansalaisuusanalyysiin (ks. my\u00f6s DESI 2015).<\/p>\n Pohjoismaissa internetperustainen asiointi eriytyy maittain varsin selv\u00e4piirteisesti. Vuonna 2013 viranomaisten tietojen hakeminen internetsivuilta oli tanskalaisten keskuudessa yleisint\u00e4 (83 %) vastaavan osuuden ollessa Suomessa 61 %. Vuonna 2013 islantilaiset hakivat pohjoismaalaisista suhteellisesti useimmin virallisia lomakkeita internetist\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 varten (57 %, Suomessa vastaava osuus oli 51 %) ja l\u00e4hettiv\u00e4t t\u00e4ytettyj\u00e4 lomakkeita viranomaisille internetin kautta (70 %, Suomessa vastaava osuus oli 45 %). Vuonna 2013 pankkiasiointi oli islantilaisten ja norjalaisten keskuudessa yleisint\u00e4 16\u201374 -vuotiaista 87 %:n k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 interneti\u00e4 pankkiasioiden hoitamiseen vastaavan osuuden ollessa Suomessa 84 %. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (Digital Economy and Society Index, DESI-indeks<\/em>i) on yhdistelm\u00e4indeksi, jolla arvioidaan EU-maiden kehityst\u00e4 kohti digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa. DESI-indeksi kuvaa siirtoyhteyksi\u00e4, inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa, internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, digitaaliteknologian integraatiota ja julkishallinnon digitaalisia palveluja. (Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan \u2026 2015.) Vuonna 2015 Tanska, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi kuuluivat korkeimman DESI-indeksin EU-maihin (ks. esim. DESI 2015).<\/p>\n Eurooppalaisen tarkastelun rinnalla olemme tutkineet suomalaista ja lappilaista internetperustaista asiointia. V\u00e4est\u00f6ryhmien lis\u00e4ksi maan eri alueilla asuvien keskuudessa internetperustainen asiointi eriytyy. Taulukossa 2. kuvaamme suomalaisten internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (%-osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4) viranomais- ja pankkiasioinnissa i\u00e4n, sukupuolen, ty\u00f6markkinastatuksen, koulutustason ja asuinalueen kaupunki\u2013maaseutu -ulottuvuudella vuosina 2010\u20122013.<\/p>\n Kansallisessa vertailussamme erityisesti seniorikansalaisten, naisten ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden internetasiointi on lis\u00e4\u00e4ntynyt suhteellisesti eniten my\u00f6nteiseen suuntaan tarkasteltaessa muutoksen suhteellista osuutta vuodesta 2010 vuoteen 2013 tultaessa. Suhteellisesti suurimmat nousut ovat tapahtuneet pankkiasioiden hoitamisessa, 65\u201274 -vuotiaiden, el\u00e4kel\u00e4isten, perusasteen tutkinnon suorittaneiden, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvien keskuudessa sek\u00e4 t\u00e4ytettyjen lomakkeiden l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4 viranomaisille 35\u201244 -vuotiaiden keskuudessa. Eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4listen k\u00e4ytt\u00f6erojen pienentymisest\u00e4 huolimatta keski-ik\u00e4iset, ty\u00f6lliset, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet sek\u00e4 (p\u00e4\u00e4)kaupunkiseudulla asuvat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet interneti\u00e4 arjen asiointiin muita v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 suhteellisesti useimmin em. tarkasteluajanjaksona.<\/p>\n Kaiken kaikkiaan digitalisaatio polarisoi internetin k\u00e4ytt\u00e4misen osalta kansalaisia sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa EU-maissa. Internetin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden taustalla on heikko sosioekonominen asema, seniorikansalaisuus sek\u00e4 maakohtaiset p\u00e4\u00e4osin kaupunki\u2012maaseutu -ulottuvuudelle asemoituvat alueelliset erot. Toisaalta maaseutukaan ei ole homogeeninen alue \u2013 ei edes Suomessa ja Suomen Lapissa. T\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeen kuntalaiskyselyst\u00e4 saadut tulokset internetin hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 arjen asioinnissa sek\u00e4 Viestint\u00e4viraston kuntakohtaiset laajakaistakattavuuskuvaukset vuodelta 2015 (Kuva 1.).<\/p>\n ESR-rahoitteisessa Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen toteuttamassa Pohjoisen hyvinvoinnin tietopaikka -hankkeessa (1.9.2011\u201331.12.2013) hyvinvointibarometriosion kuntalaiskysely l\u00e4hetettiin keskisen ja it\u00e4isen Lapin sek\u00e4 pohjoisen Lapin kuntien asukkaille (Kemij\u00e4rvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski[ix]<\/strong><\/a>, Inari, Sodankyl\u00e4, Utsjoki[x]<\/strong><\/a>, Ranua, Rovaniemi[xi]<\/strong><\/a>, Enonteki\u00f6, Kittil\u00e4, Kolari, Muonio[xii]<\/strong><\/a><\/em>). Kyselyn sai tammikuussa 2012 viisi prosenttia tutkimuspaikkakuntien kuntien asukkaista eli yhteens\u00e4 4 419 henkil\u00f6\u00e4, joista 2031 vastasi kyselyyn. Kuntalaiskyselyn kunnittainen kokonaisvastausprosentti vaihteli Muonion 39,2:sta Kittil\u00e4n 56,2:een kuntalaiskyselyn kokonaisvastausprosentin ollessa 46,0. Hyvinvointibarometrikyselyn teemoja olivat kuntalaisten arviot hyvinvointipalveluista ja asuinkunnasta sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset arviot vastaajien sosiaalisesta, terveydellisest\u00e4 hyvinvoinnista ja el\u00e4m\u00e4ntavasta (Selk\u00e4l\u00e4, Viinam\u00e4ki & Suikkanen 2014a, 32\u201248.)<\/p>\n Taulukossa 3. kuvaamme internetin hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 arjen asioinnissa nelj\u00e4\u00e4n seutukuntaan paikantuvassa 14 lappilaiskunnassa sek\u00e4 saamea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien keskuudessa (Taulukko 3.)<\/p>\n Saamelaisvastaajen internetin kautta arjen asiointi ei olennaisesti poikkea lappilaisvastaajien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 internetasioinnin profiilista. Vaikka saamelaisvastaajia oli v\u00e4h\u00e4n, saatua tulosta voidaan kuitenkin tulkita ns. heikkona singaalina ja vinkkin\u00e4 saamelaisv\u00e4est\u00f6n internetin kautta asioimisen edist\u00e4miselle ja saamenkielisten (ml. inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame) asiointiportaalien kehitt\u00e4miselle, koska saamelaiset arvostavat viranomaisten kasvokkaista kohtaamista ja henkil\u00f6kohtaista tuntemista. Palveluiden et\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 asuinalueesta hyvin toteutettuna ja saamelaisten kokemusasiantuntijuutta hy\u00f6dynt\u00e4en internetperustaisista palveluista voi onnistuneimmillaan muodostua aito vaihtoehto muille palvelukanaville (Heikkil\u00e4, Laiti-Hedem\u00e4ki & Pohjola 2013, 140\u2013141).<\/p>\n Julkinen sektori siirt\u00e4\u00e4 hyvinvointipalveluja kustannus-tehokkuuden nimiss\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin internetiin, mutta verkkoyhteyksien kehitt\u00e4minen ja kustannukset perustuvat liiketaloudellisille kannattavuus- ja kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyysperiaatteille. T\u00e4ll\u00f6in harvaan asutulla maaseudulla internetyhteyksien kehitt\u00e4minen ja k\u00e4ytt\u00e4jille my\u00f6nteinen internetin k\u00e4ytt\u00e4misen kustannuskehitys vaarantuu potentiaalisen asiakaskunnan jatkuvasti v\u00e4hentyess\u00e4 mm. muuttoliikkeen ja v\u00e4est\u00f6n \u201dluonnollisen\u201d demografisen kehityksen my\u00f6t\u00e4. Kuvassa 1. realisoituvat kuntakohtaiset tarjontaerot vuonna 2015 tasokkaimpien saatavilla olevien verkkoyhteyksien osalta. Verkkoyhteyksien tasokkuus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 internetin optimaalisia hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksia el\u00e4misen arjessa sek\u00e4 luo kuntakohtaista julkista imagoa esimerkiksi et\u00e4opiskelu-, et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ja et\u00e4yritt\u00e4jyysmahdollisuuksille.<\/p>\n Lapissa 100 megan kiinte\u00e4 laajakaista oli saatavilla Meri-Lapissa, Rovaniemen seutukunnassa ja Utsjoella ja valokuitulaajakaista oli tarjolla ainoastaan Utsjoella vuonna 2015 Viestint\u00e4viraston mukaan (Nopean laajakaistan tarjonta \u2026 2016). Erityisesti sellaisessa viranomaisasioinnissa, jossa asiointiin voi liitty\u00e4 erilaisia liitedokumentteja osana hakemusta, korostuu verkkoyhteyksien nopeus ja toimintavarmuus. Sek\u00e4 100 megan kiinte\u00e4n laajakaistan ett\u00e4 valokuitulaajakaistan tarjonta on viel\u00e4 suhteellisen sirpalemaista tarkasteltaessa tilannetta koko maassa. Maakuntatasolla Lapissa valokuitulaajakaistan tarjonta on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin muualla maassa. Eniten sit\u00e4 oli tarjolla Utsjoella vuonna 2015. My\u00f6s It\u00e4- ja Keski-Suomessa on laajoja heikon tarjonnan laajakaista-alueita suhteellisen paljon.<\/p>\n K\u00e4ydyn julkisen sanomalehtikeskustelun perusteella lappilaiset ovat tiedostaneet internetperustaisen asioinnin rajat ja mahdollisuudet varsin realistisesti \u2013 niin internetperustaisten palveluiden tuottajat kuin niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tkin (Taulukko 4.).<\/p>\n Periaatteessa Lapissa on toimiva ja tasokas laajakaistaverkko, mutta ennakoimattomia yll\u00e4tyksi\u00e4 on ilmestynyt verkkorakentamisessa muun muassa verkkoh\u00e4iri\u00f6in\u00e4 ja laajakaistaverkon rakentamis- ja liittymiskustannusten kytkeytymisest\u00e4 verkkoliittym\u00e4m\u00e4\u00e4riin. Toisaalta internetperustainen asiointimahdollisuus arkip\u00e4iv\u00e4istyy my\u00f6s lappialaisten keskuudessa ep\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 puheenvuoroista huolimatta. T\u00e4ll\u00f6in on kuitenkin huomattava, ett\u00e4 internetperustainen asiointi voi olla aidosti ainoastaan yksi valinnainen asiointikanava muiden asiointikanavien joukossa.<\/p>\n Erityisesti tasokkaimpien verkkoyhteyksien kehitt\u00e4minen my\u00f6t\u00e4ilee varsin pitk\u00e4lle my\u00f6s Lapissa kuntien maksukykyisten kotitalouksien nykyist\u00e4 ja ennakoitua volyymikehityst\u00e4 kunnan elinkeino- ja v\u00e4est\u00f6rakenteen lis\u00e4ksi, mik\u00e4 pahimmillaan vaikeuttaa esimerkiksi et\u00e4ty\u00f6paikkojen perustamista sek\u00e4 et\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6iden muuttamista harvaan asutulle maaseudulle. Digitalisaatio (ml. resurssit ja niiden k\u00e4ytt\u00f6) ja e-asiointi etenev\u00e4t ja toteutuvat omien logiikkojensa my\u00f6t\u00e4 usein eri tahtisesti ja osin hallitsemattomasti. Digitalisaatio ei muodosta suunnitelmallisesti etenev\u00e4\u00e4 prosessia, vaan sen kehitykseen liittyy yhteiskunnan eriytymisest\u00e4 aiheutuvia seuraamuksia ja jopa sattumanvaraisuutta (ks. Kuva 1.; Taulukko 4.). Siten yksil\u00f6-ja yhteis\u00f6tasolla voi olla huomattavaa hajontaa ja erilaisuutta niin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksissa kuin e-kansalaisuuden toteutumisasteessakin. Internetperustaisen et\u00e4asioinnin keskeisin reunaehto on internetyhteyksien kustannus-tehokas toimintavarmuus poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa kattavista ja toimintavarmoista verkkoyhteyksist\u00e4 on muodostumassa enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yksi keskeinen kuntien imagoa luonnehtiva vetovoima- ja menestystekij\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja yksitt\u00e4isen kuntalaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioituna (ks. my\u00f6s Wiberg & Lind 2012). T\u00e4llainen kehitys onnistuessaan minimoi et\u00e4isyyksien merkityst\u00e4 erityisesti harvaan asutulla maaseudulla, mik\u00e4 voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 muuttotappion muuttovoitoksi.<\/p>\n Digitalisaatio haastaa el\u00e4misen arjessa eri kansalaisryhmien tasa-arvoisen internetperustaisen hyvinvointipalveluiden k\u00e4ytt\u00e4mismahdollisuuden. Sosioekonomiselta asemaltaan huono-osaisilla, ulkomaalaisilla, ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4, vammaisilla ja maksuh\u00e4iri\u00f6isill\u00e4 voi olla haasteellista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 interneti\u00e4 arjen asioinnissa, kustantaa tietokoneen ja internetin hankinta- ja k\u00e4ytt\u00f6kulut sek\u00e4 saada internetperustaiseen asiointiin tarvittavia verkon tunnistamispalveluja (ks. esim. Kaikki eiv\u00e4t saa \u2026 2015). Kansalaisten tasa-arvon nimiss\u00e4 onkin hyv\u00e4 pohtia, pit\u00e4isik\u00f6 tietokoneen ja internetin k\u00e4ytt\u00f6kustannukset huomioida toimeentulolaskelmassa e-hyvinvointipalveluiden yleistymisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s samoin periaattein kuin huomioidaan sanomalehti- ja puhelinkustannukset? Tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan huomioida asiakkaan tilanteesta riippuen toimeentulotukilaskelmassa kuntakohtaisten linjausten mukaisesti, koska ne kuuluvat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n toimeentulotuen menoryhm\u00e4\u00e4n. My\u00f6s olisi hyv\u00e4 tarkemmin tutkia kuntakohtaisesti sit\u00e4, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4k\u00f6 kunnan vai kuntalaisen taloudellinen tilanne e-kansalaisuudesta aiheutuvien kustannusten huomioimista toimeentulotukilaskelmassa (Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain \u2026 2013, 121).<\/p>\n On my\u00f6s hyv\u00e4 pohtia e-lomakkeiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 nykyist\u00e4 moniulotteisemmin, jotta kansalaisen sosioekonominen asema ja tutkintotaso eiv\u00e4t muodostuisi esteeksi e-asioinnille. Toisin sanoen internetpohjaisten lomakkeiden pit\u00e4isi olla verraten nopeita ja yksiselitteisi\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 (ks. tark. Verdegem & Verleye, 2009; Selk\u00e4l\u00e4 ym. 2016). Lomakkeiden t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 olisi hyv\u00e4 olla esimerkiksi v\u00e4litallennusmahdollisuus ennen lomakkeiden lopullista l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 ao. viranomaiselle, mik\u00e4 korostuu erityisesti Lapin kaltaisella harvaan asutulla alueella, jossa on internetin toimintavarmuudessa katvealueita satunnaisten toimintah\u00e4iri\u00f6iden lis\u00e4ksi (Svento 2015). V\u00e4litallennusominaisuus mahdollistaa lomakkeen vaiheittaisen t\u00e4ytt\u00e4misen ja sen varmistamisen, ett\u00e4 jo t\u00e4ytetty lomakeosa s\u00e4ilyy huolimatta teknisist\u00e4 verkkoh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 puhelimitse ep\u00e4varmojen lomakekohtien varmistamisen ennen lomakkeen lopullista l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 viranomaisprosessiin. On my\u00f6s perusteltua kysy\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja millaisissa olosuhteissa internetill\u00e4 on tosiasiallista hy\u00f6ty\u00e4 ja merkityst\u00e4 hyvinvointipalveluiden saavutettavuudessa? Niin ik\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4 arvioida, onko riitt\u00e4v\u00e4sti huomioitu e-asiointiportaaleja kehitett\u00e4ess\u00e4 saamelaisten ym. muiden etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen kaksikielisyyden kysymys (\u00e4idinkielen ja arkikielen k\u00e4yt\u00f6n eri yhteydet) internetperustaisessa asioinnissa? Lis\u00e4ksi olisi hyv\u00e4 tarkemmin tutkia, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin eri kansalaisryhm\u00e4t kokevat, ett\u00e4 internetperustainen asiointi tosiasiallisesti kompensoi perinteisen henkil\u00f6kohtaisen asiointipalvelun?<\/p>\n Tutkimustulostemme mukaan digitalisaatio internetperustaisine vaihtoehtoisine palvelumuotoineen (k\u00e4yntiasiointi ja puhelinasiointi vs. internet- ja mobiiliperustainen verkkoasiointi) onnistuneimmillaan mahdollistaa my\u00f6s harvaan asutulla maaseudulla eri kansalaisryhmien el\u00e4misen mahdollisuudet riippumatta asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4isen ett\u00e4 alueellisen tasa-arvon n\u00e4k\u00f6kulmista arvioituna (ks. my\u00f6s Selk\u00e4l\u00e4 ym. 2016). Internetperustaiset palvelut tuovat ajasta ja paikasta riippumattoman vaihtoehdon aikaan ja paikkaan sidotulle perinteiselle kasvokkaiselle palvelutilanteelle lis\u00e4ten kansalaisten valinnanmahdollisuuksia viranomaisasioinnissa ja muussakin asioinnissa. Digitalisaatio voi parhaimmillaan toimia uudentyyppisen\u00e4 primus motorina ylisukupolvittaiselle sosiaaliseen p\u00e4\u00e4omaan perustuvan yhteis\u00f6llisyyden muotoutumiselle tarjoten el\u00e4misen mahdollisuuksia perheellistymisi\u00e4ss\u00e4 olevista nuorista aikuista el\u00e4kkeell\u00e4 oleviin ik\u00e4ihmisiin my\u00f6s harvaan asutulla maaseudulla (Hyypp\u00e4 2013; Suikkanen, Viinam\u00e4ki & Selk\u00e4l\u00e4 2014b, 321\u2013330). T\u00e4ll\u00f6in yhteis\u00f6llinen ulkopuolisuus k\u00e4\u00e4ntyy ylisukupolvittaiseksi yhteis\u00f6lliseksi osallisuudeksi nuorten kyl\u00e4stelless\u00e4 ja opastaessa seniorikansalaisia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n interneti\u00e4 el\u00e4misen arjessa.<\/p>\n A Digital Agenda for Europe 2010. COM(2010)245 final. EU, 2010. Viitattu 5.6.2016 http:\/\/eur-lex.europa.eu\/LexUriServ\/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0245:FIN:EN:PDF.<\/p>\n A Digital Single Market Strategy for Europe. COM(2015) 192 final. EU, 2015. Viitattu 30.5.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/priorities\/digital-single-market\/docs\/dsm-communication_en.pdf.<\/p>\n Closing Europe\u2019s digital divide 2008. A report from the Economist Intelligence Unit. Economist Intelligence Unit. Viitattu 8.3.2016 http:\/\/graphics.eiu.com\/upload\/Intel_Digital_Divide.pdf.<\/p>\n DESI 2015. EU, 2015. Viitattu 30.5.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/digital-agenda\/en\/digital-economy-and-society-index-desi.<\/p>\n Digikansalaisuus haastaa julkisten palveluiden tuotannon 17.5.2016. Viitattu 26.11.2016 http:\/\/www.ulapland.fi\/news\/Digikansalaisuus-haastaa-julkisten-palveluiden-tuotannon-\/ui4m1i13\/8ac13b25-8c9f-44bc-8d7f-ea743a97f657.<\/p>\n Digil\u00e4hettil\u00e4\u00e4t n.d. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/www.digimpilappi.com\/digilaehettilaeaet.<\/p>\n DigimpiLappi n.d. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/www.digimpilappi.com\/.<\/p>\n Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2015. Maaprofiili. Suomi. EU, 2015. Viitattu 28.5.2015 https:\/\/ec.europa.eu\/digital-agenda\/en\/scoreboard\/finland.<\/p>\n e-Europe 2005. 2002. An information society for all. An Action Plan to be presented in view of the Sevilla European Council, 21\/22 June 2002. COM(2002) 263 final. EU. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.sustainable-design.ie\/sustain\/e-Europe2005.pdf.<\/p>\n Endl, R., J\u00e4schke, T., Thiel, C. & Wickinghoff, D. V. 2015. mHealth im Kontext des elektronischen Patientendossiers. Eine Studie im Auftrag von eHealth Suisse. FHS Hochschule f\u00fcr Angewandte Wissenschaften St.Gallen. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.e-health-suisse.ch\/umsetzung\/00135\/00218\/00278\/index.html?lang=de.<\/p>\n Findahl, O. 2013. Svenskarna och intenet 2013. SE (Stiftelsen f\u00f6r internetinfrastruktur), 2013. Viitattu 22.7.2016 https:\/\/www.iis.se\/docs\/SOI2013.pdf.<\/p>\n Heikkil\u00e4, L., Laiti-Hedem\u00e4ki, E. & Pohjola, A. 2013. Saamelaisten hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja hyvinvointipalvelut = S\u00e1miid buorre eallin ja buresveadjinb\u00e1lvalusat = S\u00e4mmilij \u0161iev eellim j\u00e1 pyereestvaijeempalv\u00e2lusah = Saa \u0301mi\u0161i\u00f5\u01e5\u01e5 jie \u0301llem da pue \u0301rrjie \u0301llemk\u00e4\u00e4zzk\u00f5\u00f5zz. Viitattu 15.8.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-484-660-8.<\/p>\n Hypp\u00f6nen, H., Hyry, J., Valta, K. & Ahlgren, S. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon s\u00e4hk\u00f6inen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 33\/2014. Viitattu 5.2.2016 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/125597\/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1.<\/p>\n Hyypp\u00e4, M.T. 2013. KULTTUURI PIDENT\u00c4\u00c4 IK\u00c4\u00c4. Helsinki: PerSona. Duodecim.<\/p>\n IKT-Einsatz in Haushalten 2012. Einsatz von Informations- und Kommunikationstechnologien in Haushalten 2012. Herausgegeben von STATISTIK AUSTRIA. Viitattu 2.2.2016 http:\/\/www.e-government.steiermark.at\/cms\/dokumente\/10103295_34808287\/8f9aabca\/IKT-Einsatz_in_Haushalten_2012.pdf.<\/p>\n Informationsgesellschaft 2010. Eurostat Jahrbuch der Regionen 2010. EU. Viitattu 17.8.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/documents\/3217494\/5727349\/KS-HA-10-001-DE.PDF\/8e20d449-c6f7-49b1-945b-8cf735573d24.<\/p>\n Informationsgesellschaftsstatistiken auf regionaler Ebene 2014. Eurostat Jahrbuch der Regionen. EU. Viitattu 15.4.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/statistics-explained\/index.php\/Information_society_statistics_at_regional_level\/de.<\/p>\n Kaikki eiv\u00e4t saa viranomaisten verkkopalveluja \u2013 pankki p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kenelle tunnukset antaa. Helsingin Sanomat, Kotimaa. Viitattu 11.11.2016 10.2.2015. http:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/a1423460415556.<\/p>\n Kohti esteet\u00f6nt\u00e4 tietoyhteiskuntaa: Toimenpideohjelma 2011\u20122015. Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6, Ohjelmia ja strategioita 1\/2011. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-243-200-1.<\/p>\n Lindgren, I. & Jansson, G. 2013. Electronic services in the public sector: A conceptual framework. Government Information Quarterly 30, (2013): 2, 163\u2012172. Viitattu 23.3.2016 http:\/\/dx.doi.org\/10.1016\/j.giq.2012.10.005.<\/p>\n (N)ONLINER Atlas 2012. Eine Topographie des digitalen Grabens durch Deutschland. Nutzung und Nichtnutzung des Internets, Strukturen und regionale Verteilung. Eine Studie der Initiative D21, TNS Infratest. Viitattu 16.3.2016 http:\/\/www.initiatived21.de\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/NONLINER-Atlas-2012-Basiszahlen-f%C3%BCr-Deutschland.pdf.<\/p>\n Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014\u20132020. 2014. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Alueiden kehitt\u00e4minen 9\/2014. Viitattu 18.11.2016 http:\/\/www.tem.fi\/files\/38800\/Mahdollisuuksien_maaseutu_Maaseutupoliittinen_kokonaisohjelma_2014-2020.pdf.<\/p>\n Melkas, P. 2015. VS: Tiedustelu V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2014 -julkaisun tietojen saamisesta my\u00f6s vuosilta 2010-2013. Tilastokeskus. Tietoyhteiskunta.info@stat.fi. Tulostettu 18.5.2015.<\/p>\n Nopean laajakaistan tarjonta Suomessa 2016. Viestint\u00e4virasto. Viitattu 11.11.2016 https:\/\/www.viestintavirasto.fi\/tilastotjatutkimukset\/tilastot\/2013\/nopeidenyhteyksiensaatavuus.html.<\/p>\n OECD\/International Telecommunication Union: M-Government 2011. Mobile Technologies for Responsive Governments and Connected Societies. OECD Publishing. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/dx.doi.org\/10.1787\/9789264118706-en.<\/p>\n Palvelut ja tiedot k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 2013. Julkisen hallinnon ICT:n hy\u00f6dynt\u00e4misen strategia 2012\u20132020. Viitattu 10.10.2016 http:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/360816\/Julkisen+hallinnon+ICT-strategia\/4148ad4f-157e-4aa6-aa44-aaf395b63532.<\/p>\n Privatpersoners anv\u00e4ndning av datorer och internet 2012. Stockholm, Statistiska centralbyr\u00e5n, 2013. Viitattu 1.15.2016 http:\/\/www.scb.se\/statistik\/_publikationer\/LE0108_2012A01_BR_IT01BR1301.pdf.<\/p>\n Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on electronic identification and trust services for electronic transactions in the internal market. COM(2012) 238 final. 2012\/0146 (COD). EU. Viitattu 9.6.2016 http:\/\/eur-lex.europa.eu\/LexUriServ\/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0238:FIN:en:PDF.<\/p>\n PTS bredbandskartl\u00e4ggning 2013. En geografisk \u00f6versikt av bredbandstillg\u00e5ngen i Sverige. Post- och telestyrelsen: PTS-ER-2014:12. Viitattu 15.4.2016 http:\/\/www.statistik.pts.se\/bredband\/pdf\/bredbandskartl\u00e4ggning_2013.pdf.<\/p>\n P\u00e4\u00e4ministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma: Valtioneuvoston kanslia, 2011. Viitattu 12.1.2015 http:\/\/valtioneuvosto.fi\/hallitus\/hallitusohjelma\/pdf\/fi.pdf.<\/p>\n Rantanen, H. 2005. Nettikioskeja ja laajakaistaa. Kansalaisten tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Sitran raportteja 49. Viitattu 11.2.2016 http:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/Raportti49.pdf.<\/p>\n Roivas, S. 2009. Tietoyhteiskunnan lupaus. Tieto- ja kommunikaatioteknologioiden sosiaalisesta soveltamisesta. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 830. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.tsr.fi\/tsarchive\/files\/TietokantaTutkittu\/2005\/105412Loppuraportti.pdf.<\/p>\n SADe-hankkeen loppuraportti 2009. Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen s\u00e4hk\u00f6isen asioinnin kehitt\u00e4mislinjaukset ja toimenpidesuunnitelma 2009\u20122012. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja 6\/2009. Viitattu 5.5.2016 http:\/\/www.2014.vm.fi\/vm\/fi\/04_julkaisut_ja_asiakirjat\/01_julkaisut\/04_hallinnon_kehittaminen\/20090323SADeha\/Sade_NETTI%2b_KANNET.pdf.<\/p>\n SADe-ohjelma (S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma). Loppuraportti. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisu 21\/2016. Viitattu 11.11.2016 http:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/1464506\/SADe-ohjelman+loppuraportti\/1efdcfd5-8e24-4985-bb43-a82d3f621974.<\/p>\n Selk\u00e4l\u00e4, A., Viinam\u00e4ki, L. & Suikkanen, A. 2014. Pohjoisen hyvinvointibarometrien ja hyvinvointiselontekojen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttaminen. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.): It\u00e4-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-009-5<\/a>, , 32\u201248.<\/p>\n Selk\u00e4l\u00e4, A., Viinam\u00e4ki, L., Suikkanen, A. & Vasari, P. 2016. e-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista. Yhteiskuntapolitiikka 81 2016:3, 332\u2013342.<\/p>\n Suikkanen, A., Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. 2014a. Tutkijoiden tilannearvio Rovaniemen seutukuntalaisten hyvinvoinnista. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.): Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 3\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-011-8<\/a>. 261\u2013278.<\/p>\n Suikkanen, A., Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. 2014b. Hyvinvointibarometrien ja \u2013selontekojen tuloksia hyvinvointipoliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.): Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2014. Viitattu 23.11.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-009-5. 321\u2013330.<\/p>\n Svento, R. 2015. Laajakaistan yleispalveluvelvoitteen nostoesitys haastava. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, 2015. Viitattu 19.11.2016 http:\/\/www.ficom.fi\/ajankohtaista\/index_1.html?Id=1426591286.html.<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6isen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) 14.04.2009\u201231.12.2015. Valtiovarainministeri\u00f6. Viitattu 31.5.2016 http:\/\/vm.fi\/sade.<\/p>\n User expectations of a life events approach for designing e-Government services. Final Report 2010. EU. Viitattu 15.5.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/digital-agenda\/sites\/digital-agenda\/files\/smart2009-0075.pdf.<\/p>\n Tanninen, H. 2008. Hyvinvointivaltiomallit ja talouden toiminta. Palkansaajien tutkimuslaitos. Ty\u00f6papereita 240. Viitattu 20.11.2016 http:\/\/www.labour.fi\/?wpfb_dl=1282.<\/p>\n Toimeentulotuki. opas toimeentulotukilain soveltajalle 2013. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2013:4. Viitattu 31.5.2016 http:\/\/www.stm.fi\/c\/document_library\/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-25836.pdf.<\/p>\n Tuottava ja uudistuva Suomi 2010. Digitaalinen agenda vuosille 2011\u20132020. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta, Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6. Viitattu 7.7.2016 http:\/\/www.lvm.fi\/c\/document_library\/get_file?folderId=1551286&name=DLFE-11771.pdf&title=Tuottava%20ja%20uudistuva%20Suomi.%20Digitaalinen%20agenda%202011-2020.<\/p>\n Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallituksen ohjelmasta. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 31.5.2016 http:\/\/valtioneuvosto.fi\/documents\/10184\/1433371\/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf\/6de03651-4770-492a-907f-89452141d0d5.<\/p>\n Van Dijk, J. 2008. \u201cThe Digital Divide in Europe.\u201d In The Handbook of Internet Politics. Routledge, London. Accessed August 18, 2011. Viitattu 15.5.2015 http:\/\/www.utwente.nl\/gw\/mco\/bestanden\/digitaldivide.pdf.<\/p>\n Verdegem, P. & Verleye, G. 2009. User-centered E-Government in practice: A comprehensive model formeasuring user satisfaction. Government Information Quarterly 26 (2009): 487\u2012497.<\/p>\n Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. It\u00e4-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-009-5<\/a>.<\/p>\n Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 2\/2014. Viitattu 28.10.2016 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-010-1<\/a>.<\/p>\n Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 3\/2014. Viitattu 28.10.2016\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-011-8<\/a>.<\/p>\n Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Tunturi-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 4\/2014. Viitattu 28.10.2016\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-012-5<\/a>.<\/p>\n V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2014. Tilastokeskus, 2014. Viitattu 31.5.2015 http:\/\/www.tilastokeskus.fi\/til\/sutivi\/2014\/sutivi_2014_2014-11-06_fi.pdf.<\/p>\n Wiberg, U. & Lind, T. 2012. Uppfattningar om att leva och bo i norr. Teoksessa Lidstr\u00f6m. A. (toim.) Ett delat Norrland \u2013 p\u00e5 v\u00e4g mot regioner? Forskningsrapporter i statsvetenskap vid Ume\u00e5 universitet, 2012:1. Viitattu 22.11.2016 http:\/\/www.pol.umu.se\/digitalAssets\/92\/92722_regionboken2012.pdf, 161\u2013173.<\/p>\n [i]<\/a> Kiit\u00e4mme Lapin yliopistossa toteutettavan S\u00c1RA -hankkeen tutkija Elsa Laiti-Hedem\u00e4ke\u00e4<\/em> sek\u00e4 Digitaalisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeen tutkimusassistentti Jaana Ilmastia<\/em> artikkelimme k\u00e4sikirjoituksen kommentoinnista.<\/p>\n [ii]<\/a> L\u00e4hde: Households – level of internet access. Percentage of households. Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/appsso.eurostat.ec.europa.eu\/nui\/show.do?dataset=isoc_ci_in_h&lang=en.<\/p>\n [iii]<\/a> L\u00e4hde: E-government activities of individuals via websites. Internet use: downloading official forms (last 12 months). Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/data\/database.<\/p>\n [iv]<\/a> L\u00e4hde: E-government activities of individuals via websites. Internet use: downloading official forms (last 12 months). Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/data\/database.<\/p>\n [v]<\/a> L\u00e4hde: E-government activities of individuals via websites. Internet use: submitting completed form (last 12 months). Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/data\/database.<\/p>\n [vi]<\/a> L\u00e4hde: Individuals using the internet for internet banking – % of individuals aged 16 to 74. Eurostat. Viitattu 27.11.2016 http:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/tgm\/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tin00099&plugin=1.<\/p>\n [vii]<\/a> Dekommodifikaation asteella tarkoitetaan sit\u00e4, miten laajalti sosiaalipalvelut ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n oikeuksiksi ja riippumattomiksi markkinamekanismista.<\/p>\n [viii]<\/a> L\u00e4hde: Melkas, P. VS: Tiedustelu V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2014 -julkaisun tietojen saamisesta my\u00f6s vuosilta 2010-2013. Tilastokeskus, 2015.<\/p>\n [ix]<\/a> Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. It\u00e4-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013.<\/p>\n [x]<\/a> Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013.<\/p>\n [xi]<\/a> Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. Rovaniemen seutukunnan hyvinvointibarometri 2013.<\/p>\ne-Kansalaisen internetperustaisen asioinnin reunaehtoja<\/h2>\n
Tutkimusasetelma<\/h2>\n
Tutkimustulokset<\/h2>\n
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n
Kirjallisuus<\/h2>\n