All posts by Lutunen

Ruma puristekakun poikanen on terveellinen ja arvokas

Aiemmissa blogeissa pohdittiin, miten eurooppalaisen villimustikan (Vaccinium myrtillus) antosyaanipitoisuudet muuttuvat pohjoiseen siirryttäessä ja miten pohjoinen valo vaikuttaa näihin pitoisuuksiin. Kun tarkastellaan antosyaanien sijoittumista itse marjassa havaitaan, että ne eivät suinkaan ole jakautuneet tasaisesti: Niitä on eniten kuoressa. Niinpä antosyaanipitoisuus mustikasta puristetussa mehussa on vain noin kolmasosa (1,2) verrattuna siihen kakkuun, joka kuorista syntyy ja joka jää puristimeen. Mustikan mehun ja puristekakun erot näkyvät vieläkin selvemmin, kun verrataan niiden antioksidanttiominaisuuksia: Puristekakku on jopa kymmenen kertaa voimakkaampi antioksidantti kuin pelkkä mehu (2). Antosyaanien kokonaismäärä mehussa on kuitenkin suurempi kuin puristekakussa; jäähän puristekakkuun vain noin 10% tuoreiden marjojen massasta.

Edellä mainitut erovaisuudet on mitattu eurooppalaisella villimustikalla (Vaccinium myrtillus), johon verrattuna pensasmustikan (Vaccinium corymbosum) antosyaanipitoisuus on noin kuudesosa (3) ja kuoren sekä marjan sisäosan antosyaanipitoisuuksien ero on vieläkin suurempi. Eron havaitsemiseen ei tarvita edes erityisiä mittauksia, riittää kun katselee halkaistua villimustikkaa ja pensasmustikkaa (Kuva 1.). Marjoilla on selkeä väriero, sillä niiden sininen väri johtuu ensisijaisesti antosyaaneista.

Kuva 1. Vasemmalla pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) ja oikealla villimustikka (Vaccinium myrtillus) halkaistuna.

Pensasmustikan sisäosien antosyaanipitoisuus on alle 5% villimustikan sisäosien pitoisuudesta (5), ja marjasta puristetussa mehussa antosyaanipitoisuus on vain viidesosa verrattuna puristimeen jäävään kakkuun (4). Pensasmustikkaa ei tietenkään pidä väheksyä, kyse on joka tapauksessa maukkaasta ja terveellisestä marjasta.

Näyttäisi siis siltä, että marjamehujen valmistusprosessissa menetetään biologisesti aktiivisia yhdisteitä, ei pelkästään puristuksen yhteydessä vaan myös mehun selkeytyksessä, suodatuksessa ja mehutiivisteeksi konsentroinnissa (Kuva 2.). Marjojen nauttiminen kokonaisina vaikkapa smoothiessa on siis varsin hyvä idea, kunhan ei liioittele makeutuksen kanssa. Marjojen mehustamisen yhteydessä syntyvää puristekakkua pidettiin aikoinaan lähinnä jätemateriaalia, mutta nykyään sitä osataan arvostaa ravinteikkaana ja arvokkaana raaka-aineena. Biologisesti aktiivisten yhdisteiden korkeat pitoisuudet kuoressa ei toki ole yksinomaan mustikan ominaisuus vaan on yleistä muillakin marjoilla.

Kuva 2. Mustikan antosyaani- ja fenolisten yhdisteiden pitoisuuksia mehuksi prosessoitaessa1. Antosyaanit kuuluvat fenolisiin yhdisteisiin, mutta niissä on runsaasti muitakin yhdisteitä jotka ovat usein mm. antioksidantteja.

Pohdittaessa marjamehujen terveysvaikutuksia ollaankin niin sanotusti jännän äärellä. Yhdysvalloissa tehtiin varsin mittavia, kyselyihin perustuvia tutkimuksia (6), joiden mukaan marja- ja hedelmäpitoinen (erityisesti mustikat, viinirypäleet ja omenat) ruokavalio alensi kakkostyypin diabeteksen riskiä, mikä ei ole lainkaan yllättävää. Sen sijaan marjamehujen runsas nauttiminen lisäsi  kakkostyypin diabeteksen riskiä. Tutkijat spekuloivat mehujen korkean glykeemisen kuorman ja alhaisen kuitupitoisuuden selittävän tätä eroa. Myös mehujen prosessointimenetelmien vaikutusta mehun laadulle esitettiin yhtenä syynä niiden diabetesriskiä nostavalle vaikutukselle.

Marjoja pidetään yleisesti ja aivan oikeutetusti terveellisinä. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että marjamehujen suhteen kannattaa pohtia asiaa hieman pitemmälle. Pitkälle prosessoituja marjamehuja kuluttavat ihmiset voivat kuvitella nauttivansa terveellistä marjavalmistetta ja korvaavansa niillä tuoreiden/kokonaisten marjojen kulutustaan. Mutta mehu saattaa olla menettänyt ison osan marjan hyvistä ominaisuuksista valmistusprosessissa ja sitten loputkin mahdollisen lisämakeutuksen yhteydessä.

Lähteet
1. Aaby ym. 2013. Extraction of phenolic compounds from bilberry (Vaccinium myrtillus L.) press residue: Effects on phenolic composition and cell proliferation. Food Science and Technology v. 54, s. 257 – 264 v. 59, s.
2. Dinkova ym. 2012. Changes in the total anthocyanins polyphenols during processing of wild berries into freshly pressed juices. Proceeding of BIOATLAS 2012 Conference, s. 254 – 259.
3. Moze ym. 2011. Phenolics in Slovenian Bilberries (Vaccinium myrtillus L.) and Blueberries (Vaccinium corymbosum L.). Journal of Agricultural and Food Chemistry, s. 6998-7004
4. Skrede ym. 2008. Changes in Anthocyanins and Polyphenolics During Juice Processing of Highbush Blueberries (Vaccinium corymbosum L.). Journal of Food Science v. 65, s. 357-364.
5. Riihinen ym. 2008. Organ-specific distribution of phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ‘northblue’ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chemistry v. 110, s.156 – 160.
6. Muraki ym. 2013. Fruit consumption and risk of type 2 diabetes: results from three prospective longitudinal cohort studies. BMJ (British Medical Journal) v. 347

 

Rainer Peltola
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus

Mitä pohjoinen valo tekee mustikalle?

Aiemmassa bloggauksessa  todettiin, että mustikan keskimääräiset antosyaanipitoisuudet ovat sitä korkeammat mitä pohjoisemmasta mustikka on peräisin. Taustalla ovat sekä geneettiset että ympäristötekijät. Mustikan marjojen antosyaanisynteesi – joka tapahtuu marjojen kypsymisvaiheessa – tapahtuu useiden entsyymien katalysoimana. Näiden entsyymien aktiivisuutta säätelevät geenien lisäksi ympäristötekijät kuten lämpötila, kasvualustan ravinteet ja valon määrä sekä laatu.

Korkeita antosyaanipitoisuuksia saadaan jatkuvan valon (24 h/vrk) olosuhteissa. Yöttömän yön valo-olosuhteet eivät kuitenkaan liity pelkästään valon määrään vaan myös laatuun. Pohjoisessa sinisen ja kaukopunaisen valon osuus maahan päätyvästä auringon kokonaissäteilystä on suuri, etenkin iltaisin ja aamuisin. Tämä johtuu ilmakehän valoa sirottavista ominaisuuksista. Mitä pitemmän matkan valo kulkee ennen kuin se saavuttaa maanpinnan, sitä suurempi on punaisen valon osuus siinä. Kun aurinko on taivaanrannan tuntumassa pitkiä aikoja – siis pohjoisten kesäöiden viipyilevien sarastusten ja auringonlaskujen tai Lapin yöttömän yön aikaan – kasvit altistuvat suoraan punaisille aallonpituuksille pitkiäkin aikoja. Myös ilmakehän sirottamaa sinistä valoa on hajasäteilynä etenkin yöttömässä yössä.

Lähellä taivaanrantaa olevasta auringosta lähtevä valo kulkee pitemmän matkan ilmakehässä kuin korkealla olevasta auringosta. Tällöin valon siniset aallonpituudet siroavat enemmän, ja maahan saakka ulottuvassa valossa punaisten aallonpituuksien osuus on suuri.

Norjalais-suomalainen tutkijaryhmä selvitti vuonna 2014 valon eri aallonpituuksien – siis värien – vaikutusta mustikan antosyaanipitoisuuksiin. Tutkimuksessa kohdistettiin 48 tunnin ajan sinistä (aallonpituusalue 400 – 500 nm), punaista (aallonpituusalue 600 – 700 nm) tai kaukopunaista (aallonpituusalue 700 – 800 nm) valoa mustikoihin niiden kypsymisvaiheessa, kaksi viikkoa kukkien pölytyksen jälkeen (1. Vertailun vuoksi vastaava käsittely tehtiin myös valkoisella valolla eli valolla jossa on kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia (aallonpituusalue 400 – 800 nm). Tämän jälkeen mustikoiden annettiin kypsyä luonnonvalossa. Antosyaanipitoisuudet olivat suurimmillaan silloin, kun mustikat olivat saaneet punaista tai kaukopunaista valoa, alhaisimmillaan kun mustikat olivat saaneet valkoista valoa. Myös sininen valo tuotti antosyaaneja valkoista valoa enemmän. Lyhytkin altistus etenkin punaisille aallonpituuksille mustikan raakilevaiheessa aktivoi siis antosyaaneja tuottavien entsyymien toimintaa. Tämä lienee yksi merkittävä tekijä sille että antosyaaneja tuottavat mekanismit ovat erityisen aktiivisia pohjoisissa mustikoissa.

Maahan saapuvan valon määrään ja laatuun vaikuttaa myös korkeus merenpinnasta. Vuoristossa valon määrä on suuri. Itävaltalainen tutkimusryhmä selvitti korkeuden vaikutusta mustikan antosyaanipitoisuuksiin vuosina 2004 ja 2005(2. Ryhmä keräsi mustikkanäytteitä 800, 1200 ja 1500 metrin korkeudesta. Näissä korkeuksissa auringon säteilyn voimakkuus on noin 10 % suurempi kuin merenpinnan tasolla. Tässä tutkimuksessa selvisikin, että mustikan antosyaanipitoisuudet laskevat kun korkeus merenpinnasta kasvaa. Tulos antaa vahvoja viitteitä siitä, että valon laatu on sen voimakkuutta tärkeämpi mustikan antosyaanipitoisuuksia nostava tekijä.

Mustikan pohjoisimmat esiintymät ovat pohjoisessa Fennoskandiassa, samoilla leveysasteilla Siperian pohjoisosissa mustikkaa esiintyy vain paikoitellen. Suomi ja erityisesti Lappi onkin melko ainutlaatuinen ympäristö kasveille, sillä Golf-virran lämmittävä vaikutus mahdollistaa useiden kasvien esiintymisen olosuhteissa joissa arktinen valoilmasto ja boreaalista kasvillisuutta suosivat lämpötilat yhdistyvät. Lappi on siis tässäkin asiassa tavanomaisen yläpuolella.

 

(1 Zoratti, L. ym. 2014. Monochromatic light increases anthocyanin content during fruit development in bilberry. BMC Plant Biology V. 14, s. 1 – 10.
(2 Rieger, F. ym. 2008. Influence of Altitudinal Variation on the Content of Phenolic Compounds in Wild Populations of Calluna vulgaris, Sambucus nigra, and Vaccinium myrtillus. Journal of Agricultural and Food Chemistry, V. 56, s. 9080 – 9086.

 

Rainer Peltola
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus

Mustikan pohjoinen laatu – joitakin tutkimuspoimintoja

Mustikkaa voidaan melkoisella varmuudella pitää terveellisenä marjana, vaikka yksilöityjä terveysväitteitä ei mustikalle olekaan rekisteröity. Antosyaanit ovat yksi niistä yhdisteistä, jotka on yhdistetty mustikan terveellisyyteen, joskin terveysvaikutukset mustikalla sen enempää kuin muillakaan terveellisinä pidetyillä kasveilla tuskin ovat ainakaan kokonaan sidoksissa yksittäiseen yhdisteeseen tai edes yhdisteryhmään. Mustikan antosyaaneja pidetään kuitenkin hyödyllisenä merkkiaineena. Esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla antosyaanipitoisuutta pidetään, käyttösovelluksesta riippuen, hintaan vaikuttavana ominaisuutena.

Antosyaanit kuuluvat kasvien sekundaariyhdisteisiin eli ne eivät ole suoraan sidoksissa kasvin kasvuun tai lisääntymiseen. Niiden ekologinen merkitys voi kuitenkin olla suuri. Ne voivat toimia esimerkiksi pölyttäjiä houkuttelevina väriaineina tai kasvien suoja-aineina valokemiallista hapettumista ja taudinaiheuttajia vastaan. Niiden synteesiin vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti, mutta viime vuosina tälläkin tutkimusalalla on edistytty.

Pohjoinen mustikka, kuva Johanna Kinnunen

Kuopion (nykyään Itä-Suomen) yliopisto teki vuonna 2005 ensimmäisen mustikan antosyaanipitoisuuksien maantieteellistä vaihtelua selvittävän tutkimuksen (1. Tutkimuksessa kerättiin kypsiä mustikoita kahdeltakymmeneltä koealalta eri puolilta Suomea ja marjojen antosyaanipitoisuudet mitattiin. Eteläisimmät koealat olivat Turussa, pohjoisimmat Ivalossa. Tutkimuksessa havaittiin, että antosyaanipitoisuuksien vaihtelu oli suurta. Korkein pitoisuus (5.4 % antosyaaneja kuiva-aineessa) oli yli nelinkertainen verrattuna matalimpaan pitoisuuteen (1,2 % antosyaaneja kuiva-aineessa). Pohjois- ja keskisuomesta peräisin olevista mustikoista mitattiin keskimäärin noin 25 % suurempia antosyaanipitoisuuksia kuin Etelä-Suomesta peräisin olevista mustikoista.

Antosyaanipitoisuuksien maantieteellisen vaihtelun tutkimusta jatkoi ruotsalaisten johtama ryhmä vuosina 2007 ja 2008(2. Nyt eteläisin koeala oli Tanskan Jyllannissa ja pohjoisin Tjuorressa, Pohjois-Ruotsissa. Viidestä koealasta korkeimmat antosyaanipitoisuudet mitattiin jälleen pohjoisimmista mustikoista kumpanakin tutkimusvuotena. Pohjoisruotsalaisten mustikoiden antosyaanipitoisuudet olivat keskimäärin kaksinkertaisia verrattuna tanskalaisiin mustikoihin, pitoisuusvaihtelut olivat kuitenkin suuria jokaisella koealalla. Tutkimuksen toisessa osiossa mitattiin antosyaanipitoisuuksia marjoista, jotka olivat peräisin Oulun yliopiston koeasemalla kasvatetuista mustikkakasveista. Nämä kasvit oli kasvatettu siemenistä, jotka oli kerätty usealta paikkakunnalta vuodesta 1997 alkaen. Eteläisin materiaali oli Kielin alueelta Saksasta, pohjoisin Utsjoelta. Mustikat olivat siis kasvaneet samanlaisissa oloissa Oulussa mutta ne poikkesivat toisistaan maantieteelliseltä alkuperältään. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin että pohjoisinta alkuperää olevat mustikkakasvit tuottivat kaikkein antosyaanipitoisimpia mustikoita, vaikka ne kasvoivat täsmälleen samoissa olosuhteissa kuin eteläistä alkuperää edustavat mustikkakasvit.

Hieman kontrolloidumpaa lähestymistapaa mustikan antosyaanipitoisuuksien vaihtelun tutkimuksessa käyttivät norjalaiset vuosina 2008 ja 2009 (3. Tässä tutkimuksessa pohjoista (Oulun seutu) ja eteläistä (Uusimaa) alkuperää olevia mustikkakasveja kasvatettiin kasvihuoneessa erilaisissa lämpö- ja valaistusoloissa. Tässäkin tutkimuksessa havaittiin, että pohjoista alkuperää olevat mustikkakasvit tuottivat antosyaanipitoisempia marjoja kuin eteläistä alkuperää olevat kasvit. Korkeimmat mustikoiden antosyaanipitoisuudet mitattiin, kun kasvin pohjoiseen alkuperään yhdistyivät 18oC kasvatuslämpötila ja valo-olosuhteet, joissa jatkuvaan valaistukseen (24 h/vrk) yhdistyi keinotekoisesti lisätty punainen valo. Tämä havainto on erityisen mielenkiintoinen, koska punaisia valon aallonpituuksia on erityisen paljon pohjoisten alueiden valossa, kun aurinko on matalalla aamu- ja iltahämärässä tai yöaikaan napapiirin pohjoispuolella.

Luonnonoloissa vallitsee aina suuri vaihtelu, joten väittämä ”pohjoisissa mustikoissa on eniten antosyaaneja” on turhan suoraviivainen yleistys. Sen sijaan tutkimus antaa vahvaa näyttöä sille, että mustikoiden keskimääräinen antosyaanipitoisuus on sitä suurempi mitä pohjoisemmasta kasvaneista mustikkakasveista ne on poimittu. Pohjoinen laatu näkyy siis myös mustikoissa.

 

(1 Lätti, Riihinen, Kainulainen 2008. Analysis of anthocyanin variation in wild populations of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. Journal of Agricultural and Food Chemistry, V. 56, s. 190 – 196

(2 Åkerström, Jaakola, Bång, Jäderlund 2010. Effects of latitude-related factors and geographical origin on anthocyanidin concentrations in fruits of vaccinium myrtillus L. (Bilberries). Journal of Agricultural and Food Chemistry, V. 58, s. 11939 – 11945

(3 Uleberg, Rohloff, Jaakola, Trost, Junttila, Häggman, Martiniussen 2012. Effects of Temperature and Photoperiod on Yield and Chemical Composition of Northern and Southern Clones of Bilberry (Vaccinium myrtillus L.). Journal of agricultural and food chemistry, V. 60, s. 10406 – 10414

Rainer Peltola
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus

Kansainvälistyminen ja suhteiden rakentaminen on matkana samanlainen kuin ensitreffeiltä avioliittoon

Olen tällä hetkellä Business Director Supermood Oy:ssä. Tämän lisäksi olen ollut mukana mm. Suomen luonnonkosmetiikan kehittämistyöryhmässä, jota ovat vetäneet ELY-keskus ja Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti. Samalla olen saanut tavata arvoketjun alkutuotannon päässä vaikuttavia upeita ihmisiä ja yrityksiä, mikä on ollut tällaiselle enemmänkin arvoketjun loppupäässä vaikuttaneelle ihmiselle hyvin opettavaista, jopa hieman jännittävää. Olen kiitollisena ottanut vastaan kaikki uudet opit. Tätä kautta sain myös pyynnön kirjoittaa ajatuksistani tähän blogiin.’

Uskon 100 %:sti konseptointiin, brändäykseen ja kaupallistamiseen. Minulle nämä kolme sanaa tarkoittavat yksinkertaistetusti ihmisten auttamista. Auttamista pystyä muodostamaan mielikuvaa yrityksen tarjoamasta. Siis jos se on tehty ammattitaidolla ja aidosti, miettien sitä mitä oikeastaan ollaan lupaamassa. Miten tämä lupaus konkreettisesti lunastuu asiakkaan päässä; koko arvoketju huomioituna. Olen lukemattomia kertoja ollut todistamassa sitä, kuinka tarina ja asioiden yksinkertaistaminen, olkoon kyse tehokkuudesta tai kauneudesta, vaikuttavat ihmisten ostopäätökseen. Ihmiset hahmottavat tarjoamasi oman maailmansa kautta ja päättävät, onko yrityksesi tarjoama rahan vaihdannan arvoinen. Näin yksinkertaista se on. Sekä kotimaassa että ulkomailla. Sekä kuluttajan että ammatikseen ostavan asiakkaan mielessä.

holistic-natural-beauty-from-finland

Treffipyyntö

Jos verkkosivusi tai muut käyttämäsi digitaaliset kanavat ovat kaupalliset ja selkeät, voit olla yksi niistä onnekkaista, jotka saavat suoria yhteydenottoja. Jopa ulkomailta. Siis aivan kuten nykyajan deittailussakin. Sitten vain kipin kapin tsekkaamaan millainen kumppani olisi tarjolla.

Haluat varmaan houkutella itsellesi oikeita kumppaneita? Päätä siis rohkeasti keitä he ovat ja ryhdy houkuttelemaan heidät luoksesi esittäytymällä oikeissa kanavissa. Esim. luonnonkosmetiikan käyttäjät ovat karkeasti jaoteltavissa kolmeen eri segmenttiin: edelläkävijät, seuraajat ja ”raaka-ainepoliisit”. Hyväksy, että kaikki eivät tule pitämään sinusta, ja se on valtavan hyvä juttu, koska tällöin olet löytänyt oman markkinarakosi.

Sillä, millaisen mielikuvan annamme, on todella merkitystä. Ja jos olet jostain syystä valinnut pääkanavaksesi pelkät yrityksen nettisivut, kehottaisin katselemaan niitä vieraan silmin. Ostaisitko? Lähestyisitkö? Deittailisitko? Vai pitäisikö asialle tehdä jotain?

Treffailu

Tästä lähtien asiat muuttuvatkin sitten monimutkaisemmiksi, kun peliin astuvat erilaiset tekijät, jotka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, eteneekö ja syveneekö suhde. Ja onko näihin käytettävissä olevia onnistumisen palikoita. Onnistuminen riippuu niin monesta tekijästä, aivan kuten deittailussakin.

Se, kuinka hyvin olet läpikäynyt kaikkia toimialasi tärkeimpiä tekijöitä, ratkaisee koko pelin. Toki tarvitset myös hyvää tuuria, ajoitusta ja kemiaa – aivan kuten deittailussakin.

Tekijät palikka palikalta

Resurssit & rahoitus – Kansainvälistyminen maksaa, sekä aikaa että rahaa. Ennen kuin aloitatte vakavasti kansainvälistymään, ymmärrä liiketoimintasi ja siihen tarvittava rahoituksen määrä. Tämä on ensiarvoisen tärkeää jaksamisen kannalta. Olet onnekas, jos omaat riittävästi pääomaa. Jos taas et, tarjolla on lukuisia rahoitusvaihtoehtoja joista valita. Jos et itse osaa tai halua, palkkaa/sitouta joku jo asian osaava mukaan. Tämä on tekijä, johon oikeasti kannattaa keskittyä jo alkumetreiltä. Jonkun pitää olla kassavirran pomo.

Suojautuminen – Suojaa aineeton omaisuutesi, ikioma tavaramerkkisi, pikimmiten ja kunnolla. Tee ja tarkastele sopimukset yrityksesi kannalta. Oikein tehty IPR-suojaus on suoja monelta mahdolliselta pahalta, mutta samalla myös tekijä, joka nostaa yrityksesi arvoa tuntuvasti.

Tiimi & tahtotila – Muista, että kilpailuedun pohjana ovat aina yrityksen sisäiset resurssit ja kyvykkyydet. Lähde rakentamaan näistä lähtökohdista. Toimialasi valmis tunteminen ei ole pahitteeksi. Se nimittäin nopeuttaa asioita. Tämä on yksi niistä rakennuspalikoista, joilla ratkaiset tulevaisuuden. Porukassa pitää olla tarpeeksi osaamista, rohkeutta ja optimismia nähdä laajasti ja kauas sekä tarpeeksi jalat maassa ajattelua välttää pahimmat riskit. Ihmisillä on myös erilainen muutosvalmius.

Tahtotila ajaa ja johtaa ihmistä sisältäpäin. Tahtoa ei kannata ryhtyä johtamaan ulkoapäin, vaan sen on kummuttava ihmisen persoonasta, sisältäpäin. Työskentely kansainvälistymisen eteen voi olla hauskaa, mutta se on samalla uuvuttavaa, koska edessä on pitkä tie, jossa kaikki yleensä rakennetaan – nollasta. Tällöin osaamisen pitää olla sekä teoreettista että konkreettista. Rakenna siis joukkosi ihmisistä, jotka voivat sanoa, olen tehnyt tämän ennenkin ja tiedän kuinka, sekä ihmisistä, jotka tarkastelevat asioita tuorein ajankohtaisin silmin.

Jaksaminen – Pidä huoli jaksamisesta. Vaikka oletkin töissä ihmeellisessä kansainvälistyvässä maailmassa pullollaan mahdollisuuksia, kukaan ei pitkällä aikavälillä mitattuna tule jaksamaan ilman levon vaalimista ja sitä kautta syntyvää innovatiivisuutta. Jaksamisen vaaliminen on hyvä leipoa sisään yrityksen kulttuuriin, se nimittäin kantaa pitkälle.

Konseptointi & tuotteistus – Konseptoi napakasti. Rakastu ajatukseen, että kaikki eivät pidä sinusta. Muista, että kuluttajat ostavat tunteita ja tunteella funktionaalisia, symbolisia ja sosiaalisia arvoja. Esimerkiksi kosmetiikassa ihmiset ovat kautta aikain maksaneet designista (pakkaus ja graafinen ulkoasu). Tärkeässä osassa ovat olleet myös tuoksu/tuoksuttomuus sekä tekstuuri. Ne ovat tärkeä osa brändikokemusta. Muutamissa yrityksissä konseptointityötä tehneenä, katson riittäväksi tasoksi kilpailun nelikentän hahmottamisen, eli oman mielikuvallisen markkinapaikan löytämisen ja sen tarkan kuvaamisen. Tätä tietoa arvostavat myös sisäänostajat. Kun työkaluiksi lisää oman identiteetin rakentamisen (brändistrategia) sekä taktisen, hyvin käytännönläheisen markkinointisuunnitelman, on päästy jo pitkälle ja näyttäydyt uskottavana toimijana.

Äläkä kompastu ajatukseen, että kaikki tuotteesi ovat erinomaisia ja kuluttajat tyhmiä. Paranna estotta tarjoamaasi ja mieti, kuinka saada paras kate kustakin tuotteesta. Joku viisas, muistaakseni Kuulas Helsingistä, on sanonut seuraavasti: ”Yritykset eivät elä tuotteiden tehtailusta tai kekseliäistä lanseerauksista. Yritykset elävät asiakkaidensa tyytyväisyydestä.” Tämä on hyvä muistaa ja myös rakentaa sen päälle. Ja asiakas tässä tapauksessa tarkoittaa sekä BTB (business to business) että BTC (business to consumer). Pyri sitomaan jo olemassa olevat asiakkaat tarkemmin, pidä siis aina kiinni lupauksistasi. Ne pitää osata myös lunastaa. Houkuta uusia asiakkaita. Johda markkinakehitystä ja omista paikkasi. Analysoi ja tutki. Nämä eivät ole uusia asioita, törmäsin vastaaviin jo ”sata vuotta sitten” toimiessani mm. Procter & Gamblen kosmetiikan maahantuonnin Business Managerina Suomessa. Todellakin, toimiva best practice elää ikuisesti!

Vientimarkkinat & myynti – Valitse avainmarkkinat huolella. Osalla markkinoista on nimittäin moninkertainen riskikerroin. Suojaa maksu- ja toimitusehtosi. Pengo kaikki saatavissa oleva tieto mahdollisesta kumppanista ja mene paikan päälle. Mikään ei auta paremmin päätöksenteossa kuin ehdokkaan omalle maaperälle meneminen, silloin näet konkreettisesti, mitä on tarjolla. Sinua on siunattu, jos omaat osaavat ja luotettavat kontaktit vientimarkkinoilla jo valmiiksi. Se nopeuttaa asioita kummasti. Muista kuitenkin tarkastella kriittisesti, onko heillä tarvittavaa osaamista ja tahtotilaa käydä puolestanne paikallisen markkinan taistelut.  Ja muista, että oikeiden jälleenmyyjien/agenttien/maahantuojien löytäminen kestää. Tavoittele siis paikallisia edustajia, jotka käyttäytyvät kuin omistaisivat brändisi; ovat hyviä luomaan suhteita ja käsittelevät hankalatkin asiat ammattitaidolla. He myös ymmärtävät logistiikan tärkeän roolin: no products – no sales. Ja kun tällainen yritys sattuu eteesi, tee sopimukset kunnolla ja kohtele heitä arvostaen. Näin luot pitkäaikaisen, kestävän suhteen ja luottamus on aina seurananne.

Muista, että suurimmat ja kauniimmat toimijat pyytävät aina isoja katteita ja pitkiä maksuaikoja. Oli markkina mikä tahansa. Tee siis sopimusneuvottelut taiten ja mieti tarkkaan, miten tämä vaikuttaa kassavirtaasi. Aina voi myös sanoa ei. Muista, että maailmalla käyttäydytään isosti ja läpinäkyvästi. Ja nykyisin on muuten erittäin trendikästä sanoa olevansa Suomesta.

Vienti on asiakaspalvelua. Ymmärrä prosessit ja tarvittavat toimenpiteet. Käy palvelunne kokemuskaari yhdessä läpi koko tiimin kanssa, ja varmista, että kaikki ovat saman asian takana. Aikana, jolloin yrityksen onnistuminen mitataan reagointiajassa ja palvelutason laadussa, toimintojen ajoitus varsinkin myynnissä on tärkeää.

Analysointi – Analysoi toimintanne kriittisimmät tekijät, tutki, kuinka onnistuimme ja mitä pitäisi parantaa. Rakenna toiminnalle infrastruktuuri; hyvä toiminnanohjausjärjestelmä sekä logistiikan ymmärtäminen helpottaa kummasti. Varhainen sisäinen analysointi ja huomioiminen päätöksenteossa johtaa radikaalisti parempiin liiketoimintapäätöksiin tulevaisuudessa kassavirtojen kannalta.

Toimeenpanokyky – Kaiken A ja O.

Avioliitto ja yhteinen lapsi

Lähdin siitä ajatuksesta, että hyvä avioliitto olisi tavoite, joka on saavutettavissa, kun vain palikat olisi ajateltu oikein. Mutta työ ei lopu siihen, vaan alkaa uudenlainen työnsarka: molemminpuolinen suhteen kehittäminen. Sama lainalaisuus toistuu myös kansainvälistymistyössä oikeanlaisten partnereiden kanssa. Seuraavaksi vaalitte yhteistä lastanne: brändiä, jonka kyky etabloitua markkinoille on teidän molempien vastuulla. Työ tulee olemaan jatkuvaa kehittämistyötä, mutta onneksi käytössä on työkalut, joita jatkokehittää, sekä suhde, jota vaalia.

Onnea maailmanvalloitusmatkaasi, Rita

rita-nordin

Kirjoittaja on Rita Nordin, joka on ammentanut oppinsa useammasta kansainvälisestä ja kansainvälistyvästä kulutustavarayrityksestä. Hänen missionaan on suomalaisten kulutustavarayritysten onnistuminen myös ulkomailla. Hän uskoo yhdessä tekemisen voimaan ja haluaa yritysten astuvan pois omasta siilomaisesta ajattelustaan. Rita on yksi Supermoodin perustajajäsenistä. Viimeisimpänä onnistumisena sopimus Englannin Space NK kanssa, joka tehtiin yhteistyössä kyseisen markkinan agentin kanssa.

https://fi.linkedin.com/in/ritanordin

nordin.rita@gmail.com

Lappilaiset marjat – terveydeksi

Pohjoiset marjat

Suomessa kasvaa useita eri marjalajeja, joista tärkeimmät lajit ovat mustikka, puolukka ja hilla sekä viljellyistä marjoista mansikka, vadelma, herukat ja karviainen. Vähemmän käytetyistä luonnonmarjoista löytyy myös hyviä ja ravinteikkaita marjoja kuten juolukka, tyrni ja pohjanvariksenmarja, josta usein käytetään nimitystä kaarnikka.

Luonnonmarjat ovat yksi pohjoisen luonnontuotealan ylivoimatekijöistä. Ne ovat erinomaisia hyvinvoinnin ylläpitäjiä ja terveyden edistäjiä. Suomessa, ja erityisesti Lapissa, kasvit ja marjat kasvavat puhtaassa maaperässä ja lähes arktisessa ilmastossa. Lapissa marjat kasvavat myös luomumetsissä. Kehittyessään nopeasti Lapin yöttömässä yössä ne tuottavat enemmän erilaisia puolustusaineita kuin eteläisimmissä olosuhteissa. Nämä puolustusaineet ovat juuri niitä vaikuteaineita, joita usein runsain määrin haetaan erilaisten pillereiden muodossa luontaistuotekaupoista.

dia2

Kaarnikka kukkii. Kuva Seija Niemi

Marjat ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Pohjoisissa kasvuoloissa ja alhaisissa lämpötiloissa marjat kehittyvät maukkaammiksi ja sokeripitoisemmiksi jo eteläsuomalaisiin marjoihin verrattuna, tämän voi helposti huomata vaikkapa puolukassa. Pohjoiset kasvuolosuhteet näkyvät myös marjojen fenolisten yhdisteiden, karotenoidi- ja askorbiinihappopitoisuuksien suurempina määrinä.

Suomalaisia superfoodeja 2 dl päivässä

Marjat lisäävät ihmisten hyvinvointia, koska niillä on suuri ravintoainetiheys eli marjat sisältävät runsaasti elimistölle tarpeellisia vitamiineja, kuituja ja kivennäisaineita suhteessa energiamäärään. Marjoille tyypillistä on hyvä rasvahappokoostumus sekä omega-6/omega-3 -suhde. Ne sisältävät myös enemmän C- ja E-vitamiinia kuin esimerkiksi hedelmät, joita tuodaan monesti kaukaakin ulkomailta. Terveysvaikutusten saamiseksi riittää 2 dl marjoja päivässä.

Tärkeimpiä vaikuteaineita terveyttä ajatellen ovat ilmeisesti marjojen sisältämät lukuisat polyfenolit. Marjalajien välillä on huomattavia eroja eri aineiden määrissä ja tähän perustuu se, että marjoja kannattaakin syödä useita eri lajeja – mahdollisimman monipuolisesti. Polyfenolien mahdollisia terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi aivohalvauksen, muistisairauksien ja diabeteksen esto, ne mahdollisesti hillitsevät myös tulehdus- ja allergiareaktioita ja niillä saattaa olla positiivinen vaikutus immuunijärjestelmän toimintaan. Tuoreimman Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan marjat voivat auttaa sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja tärkeimmät vaikuteaineet tässä ovat nimenomaan antosyanidiinit sekä proantosyanidiinit. Proantosyanidiinien parhaita lähteitä ovat marja-aronia sekä ruusunmarja ja antosyaanin runsaasti sisältävät mustikka, mustaherukka ja kaarnikka. Kotimaisista marjoista terveyttä ja hyvinvointia -videossa marjoista ja niiden terveysvaikutuksista kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pirjo Mattila.

Smoothie, pehmelö, pirtelö – terveellinen välipala

Smoothiet ovat maailmalla yleisesti suosittuja, mutta melko tuntemattomia Suomessa.  Terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa smoothien, pirtelön eli pehmelön suosio on Suomessakin kasvanut ja kasvaa edelleen. Harmillisen usein raaka-aineina käytetään kuitenkin ulkomailta peräisin olevia raaka-aineita – raaka-aineita, joista suurin osa voidaan helposti korvata kotimaisilla tai jopa lappilaisilla raaka-aineilla.

Marjoista tehtyjen tutkimusten ja erilaisten trendien myötä suomalaisten raaka-aineiden arvostus ja käyttö on noussut. Nykyään puhutaankin paljon villiruoasta sekä villiyrteistä, jotka lisäävät kiinnostusta ja näiden raaka-aineiden käyttöä.

Työhyvinvointipäivän pehmelöbaari

Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle (Lutunen) -hanke järjesti Lapin ammattikorkeakoulun työhyvinvointitapahtumaan Smoothien makumaailman luominen -luennon sekä pehmelöbaarin yhteistyössä paikallisen yrittäjän Hannamari Rahkosen ja ensimmäisen vuoden agrologiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat osallistuivat teemaan liittyvien postereiden tuottamiseen sekä itse baarin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työhyvinvointitapahtuman smoothie -reseptit tyrnistä, mustikasta ja puolukasta suunnitteli Hannamari Rahkonen. Tapahtumassa oli tarjolla puolukasta tehtyä Polka -pehmelöä.

Pehmelöbaarin toimijat 12.10.2016. Kuva Johanna Kinnunen.

Pehmelöä välipalaksi

Pehmelöiden etuna on niiden nestemäinen muoto, jolloin vitamiinit ja kivennäisaineet imeytyvät huomattavasti paremmin kuin vastaavasta kiinteästä raaka-aineesta. Pehmelöitä nauttimalla saadaan nopeasti energiaa ja voidaan helposti saavuttaa tavoiteltava päivän vihannes- ja marja-annos. Ne ovat nopeita ja helppoja valmistaa esimerkiksi aamulla ennen töihin tai kouluun lähtöä. Smoothieta on myös helppo nauttia päivän mittaan.

Pehmelöiden valmistuksen voi aloittaa yksinkertaisella perusreseptillä laittamalla tehosekoittimeen esimerkiksi 2-3 kourallista marjoja, 1 kourallisen yrttejä tai vihanneksia, makeuttamalla tarvittaessa hunajalla ja lisäämällä nesteeksi esimerkiksi vettä. Veden asemasta voi käyttää myös tikkateetä, jota valmistetaan pakurista.

hankkeen-logot

Lähteet

Jaakola Laura. Oulun yliopisto.  Marjojenterveysvaikutukset. Osoitteessa: http://www.proagriaoulu.fi/files/arcticfla/jaakola_arctic_flavours_oulu.pdf

Mattila Pirjo 2016. Luonnonvarakeskus. Terveelliset kotimaiset marjat. Osoitteessa: www.lapinamk.fi/lutunen

Peltola Rainer. Pohjoinen puhtaus ja miksi se on tärkeää. Luento Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari Rovaniemi 4.11.2014.  Osoitteessa:  https://www.youtube.com/watch?v=ngV8l8hI_aw.

Rahkonen Hanna-Mari 2016. Luento Smoothien makumaailman luominen. Työhyvinvointipäivä 12.10.2016. Lapin ammattikorkeakoulu. Osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=f_o_EfXb3MQ.

Uutispalvelu Duodecim. American Journal of Clinical Nutrition 2016;DOI:10.3945/ajcn.115.129452. Marjojen ainesosat voivat ehkäistä sepelvaltimotautia. Osoitteessa: http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/09/20/ajcn.115.129452.abstract

Seija Niemi
Projektipäällikkö
Lapin ammattikorkeakoulu Oy

 

 

 

Puhtaat pohjoiset luonnontuotteet – ja vielä luomuna?

Case-esimerkkejä elävästä yrityselämästä

Luomun markkinat ovat olleet kasvussa jo pitkään, ja vaikka luomutuotteiden kysyntä Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisempi, markkinat ovat kasvu-uralla myös meillä. Vuonna 2015 Suomen luomumarkkinat olivat noin 240 miljoonaa euroa. Luomun myynti lisääntyy päivittäistavarakaupan keskimääräistä kasvua nopeammin. Kaupan asiantuntijat arvioivat, että luomutuotteiden myynti Suomessa vuonna 2020 tulee olemaan noin 410 miljoonaa euroa. (Lähde)

Luomutuotanto yhdistyy ihmisten mielessä luontoon ja luonnollisuuteen. Nämä termit taas tarkoittavat meille jotain puhdasta ja hyvää. Ihmisten mielissä luomulla ei juuri ole negatiivisia mielikuvia – paitsi kenties hinta. Luomua pidetään turvallisena, terveellisenä, puhtaana ja paremman makuisena. Villistä luonnosta kerätyt luonnontuotteet mielletään Suomessa kuitenkin erittäin puhtaiksi ja terveellisiksi riippumatta siitä, ovatko ne luomua vaiko eivät. Miksi meillä siitä huolimatta on myös luonnontuoteluomua? Tässä muutaman yrityksen ajatuksia aiheesta.

Case Kiantama Oy

Vastaajana Kiantama Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Teija Ruokamo

Miksi tuotatte luomuelintarvikkeita? Mikä on sertifioinnin tai marjojen alkuperän merkitys?

Tuotamme sekä tavallisia villimarjatuotteita sekä luomusertifioidulta alueelta poimittua sertifioitua luomumarjaa. Marjojen päämarkkina-alueena on Suomi, mutta nyt haemme myös vientiä muun muassa USA:sta, Japanista, Koreasta, Tanskasta ja Ruotsista. Myymme marjoja raaka-aineeksi teollisuuteen sekä valmiita marjatuotteita asiakkaille pussitettavaksi.

Luomu on meillä pääasiassa vientituote. Suomessa luomua ei koeta samalla tavalla lisäarvoksi, mutta ulkomaiset asiakkaat ostavat pääasiassa luomua. Palaute Pohjoismaista on ollut sitä, että pitäisi olla luomua, ja esimerkiksi Ruotisissa ja Tanskassa edellytetään jo luomusertifikaattiakin. Ei riitä, että raaka-aine on luonnosta kerättyä, sillä vaikka villimarja ymmärrettäisiinkin puhtaaksi, pitää se pystyä myös kirjallisesti todistamaan.

Vientitoiminnassa ja ulkomaisen asiakkaan kannalta marjojen alkuperämaa ei sinänsä ole merkittävä: muitakin maita, esimerkiksi Viroa, pidetään hyvänä tuottajamaana Suomen ulkopuolella. Kotimainen alkuperä on tärkeää lähinnä vain Suomessa.

Miten luomun markkinat poikkeavat tavanomaisen tuotannon markkinoista? Mitä lisäarvoa saatte tuotteillenne luomusertifikaattien kautta?

Luomumarjalla hinta voi olla vähän tavanomaista marjaa korkeampi. Luomusertifikaatin kautta voimme erottautua kilpailijoista.

Onko luomutuotannossa jotain haasteita, joita tavanomaisia tuotteita tuotettaessa ei ole?

Villinä kasvavien luonnontuotteiden sertifiointi on ollut haasteellista. Sertifiointiin haasteita on tuonut se, että kaikkia metsäalueita ei ole ehditty sertifioida, vaikka niitä ei lannoiteta eli ne sinänsä olisivat luomukelpoisia. Aina ei voi ennustaa, minne marjaa tulee ja erityisesti Pohjois-Suomen alapuoli on ongelmallinen: luomukeruualueita ei vielä ole riittävästi. Luomumarjan saatavuus voi siis olla haasteellista, mikäli Pohjois-Suomeen sattuu heikompi marjavuosi.

Kiantama Oy on vuonna 1979 perustettu luonnonmarjojen jalostukseen erikoistunut suomussalmelainen yritys. Kiantama valmistaa ja kehittää marjatuotteita ja raaka-aineita elintarvike-, luontaistuote- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön sekä markkinoi marjatuotteita suoraan kuluttajille tuotemerkillä Biokia. Yrityksen liikevaihto on viime vuosina liikkunut 10 miljoonan euron tuntumassa. Vuonna 2015 yrityksen henkilöstömäärä oli 39.

Kiantama on vastannut toimialaansa liittyviin riskeihin sertifioimalla tuotteitaan ja kehittämällä vastuullisuusjärjestelmiään. Yritys ottaa toiminnassaan huomioon standardin ISO 26000 ohjeet yhteiskuntavastuusta. Tuotantoa ohjaa huolellinen laadunvalvonta ja sertifioitu elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä ISO 22000. Tuotantolinjalla on myös Kosher- ja Halal-sertifikaatit. Yritys on ollut rekisteröitynyt luomutuotteiden valmistaja jo vuodesta 1999.

Case Lapin Maria Oy

Vastaajana yrittäjä Saska Tuomasjukka

Miksi Lapin Maria tuottaa luomuelintarvikkeita?

Luomu on arvojemme mukaista: se on hyväksi luonnon monimuotoisuudelle ja tuottaa terveyttä ihmiselle. Luomu myös maistuu paremmalta.

Toinen tärkeä syy ovat markkinat. Luomumarkkina kasvaa huomattavasti nopeammin kuin tavanomainen. Lisäksi se on suomalaiselle yritykselle hyvä valinta, koska meidän ei kannata tehdä bulkkia. Luomusta saa paremmin katetta suomalaisille raaka-aineille ja työlle, jotka ovat aina valtavirtaa kalliimpia.

Miten luomun markkinat poikkeavat tavanomaisen tuotannon markkinoista?

Luomumarkkinat toimivat kuten muutkin markkinat. Kysyntä ohjaa tuotantoa. Tällä hetkellä oleellista on se, että luomumarkkina kasvaa. Kasvu on seurausta keskiluokkaisten ihmisten halusta etsiä elämäänsä parempaa laatua. Luomu on laadun tae.

Mitä lisäarvoa saatte tuotteillenne luomusertifikaattien kautta?

Tekemällä pelkästään luomutuotteita olemme valinneet kategorian, jossa kilpailu on vähäisempää ja saamme paremmin hankittua tarvittavan katteen kalliille raaka-aineillemme. Emme kilpaile bulkkia vastaan. Luomusertillä ei tässä ole sinänsä roolia, muutoin kuin että se on todiste tuotteidemme luomulaadusta.

Lapin Maria Oy on vuonna 2009 perustettu luonnonmarjojen jatkojalostusta harjoittava yritys. Lapin Marian tuotteisiin kuuluvat marjamehut, smootit sekä glögit. Raaka-aineina yrityksessä käytetään luomuhedelmiä ja -kasviksia sekä -marjoja, joita saadaan niin luonnosta keräämällä kuin viljelystäkin. Lapin Maria on mikroyritys, jonka liikevaihto on viime vuosina ollut 100 000 euron luokkaa.

Case Polar Shiitake Oy

Vastaajana toimitusjohtaja Markku Leppänen

Miksi olette valinneet nimenomaan luomutuotannon? Mitä etua luomu teille tuo?

Siitakesienten tuotannossa luomun ja tavanomaisen tuottaminen ei juurikaan eroa toisistaan. Koska suunnittelimme vientiä Keski-Eurooppaan heti toimintamme alussa, oletimme luomulla saatavan tuotteista korkeampaa hintaa. Tehdyssä markkinointitutkimuksessa tosin todettiin, ettei luomusiitakesienellä ollut kysyntää, mutta eipä sitä tuolloin kukaan tuottanutkaan. Koska hinta oli muissa vihanneksissa luomuna korkeampi, päätimme joka tapauksessa hakeutua luomutuotannon piiriin. Tämä päätös osoittautui oikeaksi.

Mikä on luomusertifikaatin merkitys?

Luomusertifikaatilla todennetaan puhtaus, eli sen avulla on helpompi selittää asiakkaille, että tuotanto on mahdollisimman puhdasta. Pitää muistaa, että harva kansalainen pitää omaa ympäristöään likaisena ja yleensä termi ”puhdas” tarkoittaa samaa puhtauden tasoa, joka vastaa tarkastelijan itsensä ympärillä olevan luonnon puhtautta. Saksalaista suututtamatta on siis aika vaikea yrittää selittää, että suomalainen puhdas on puhtaampaa kuin saksalainen puhdas. Luomusertifikaatilla osoitetaan luotettavasti, että käytetty kasvatusmenetelmä on mahdollisimman puhdas. Puhtaus on sienissä kuitenkin tavallaan perusarvo; ”likaisia” sieniä ei myy kukaan, mutta joskus niitä löytyy varsinkin kiinalaisten tuotteiden joukosta.

Poikkeavatko luomun markkinat tavanomaisten tuotteiden markkinoista? Miten?

Eivät oikeastaan sienimarkkinoilla, koska puhtauden todentaminen on itsestäänselvyys. Aistinvaraisen laadun on oltava kunnossa ja tuoretuotteen laatu on nopeasti todettavissa hajusta, mausta sekä ulkonäöstä. Puhtauden lisäksi tuotteen hinta määritetään aistinvaraisen laadun perusteella ja siinä hinta voi vaihdella myös luomutuotteiden välillä merkittävästi.

Onko luomutuotannossa jotain haasteita, joita tavanomaisessa tuotannossa ei ole? Mitä?

Yhden tuotteen viljelijällä on aika helppoa, koska kaikki tuotanto on luomua. Jos tuotannossa olisi lisäksi tavanomaisia tuotteita, olisi varastokirjanpito haastavampaa. Muutoin sisällä tapahtuvan viljelyn hallinta on tässä mielessä helpompaa kuin ulkona pelloilla tapahtuva viljely. Suomessa sienituotannossa ei muutenkaan ole tavattu käyttää lannoitteita tai torjunta-aineita, joten sientenviljelyssä luomu on meillä mielestäni itsestään selvä vaihtoehto.

Polar Shiitake Oy on rääkkyläläinen siitakesienten luomuviljely-yritys, joka aloitti toimintansa nimellä Itä-Suomen Siitake Oy jo vuonna 1984. Polar Shiitakkeen tuotteita ovat tuoreet siitakesienet sekä sienten kasvatusalustat. Polar Shiitakkeella on käytössä Maakuntien Parhaat –laatujärjestelmä, EU:n luomu-tunnus (Lehtimerkki) sekä Suomen oma kansallinen luomumerkki (Aurinkomerkki). Vuonna 2015 yrityksen henkilöstömäärä oli 7 ja liikevaihto 1,2 miljoonaa euroa.

Case Naviter Oy

Vastaajana Naviter Oy:n toimitusjohtaja Anni Linnavirta

Miksi olette päättäneet käyttää tuotteissanne luomuraaka-aineita? Miksi tuotatte nimenomaan luomu-/ luonnonkosmetiikkaa?

Luonnonkosmetiikka perustuu luonnonraaka-aineiden hoitaviin vaikutuksiin ja luonnontuotteiden kestävään ja ekologiseen hyödyntämiseen. Marjojen, kasviuutteiden sekä siemenöljyjen vaikutukset ihon ja elimistön hyvinvointiin ovat syynä siihen, että olemme valinneet ne vaikuttaviksi aineiksemme. Normaalin kosmetiikan puolella käytettävät aineet voivat aiheuttaa ihoreaktioita herkälle iholle, ja EkoPharma onkin saanut alkunsa omista tarpeistamme herkän ihon hoitoon.

Marjojen ja kasvien käytöllä on pitkät perinteet niin ravintona, lääkkeenä kuin kauneudenhoidossakin. Niiden vaikutuksia on tutkittu laajalti ja niillä on monia tutkittuja hyödyllisiä vaikutuksia ihonhoidossa. Luonnonkosmetiikka on vastaus omiin arvoihimme sekä kuluttajien tarpeisiin. Voimme valjastaa kotimaisten marjojen edut ihon- ja kauneudenhoitoon luonnollisesti ja tarjota kuluttajille hoitavaa ja hyvin siedettyä kosmetiikkaa, joka on suunnattu nimenomaan suomalaisen ihon tarpeisiin.

Tuotteenne ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Mitä lisäarvoa saatte sertifikaattien kautta?

Sertifikaatti palvelee kuluttajaa, sillä sen tarjoaman tiedon avulla hän voi helposti erottaa tuotteemme kotimaiseksi luonnonkosmetiikaksi. Kotimaisuus ja luonnonmukaisuus vastaavat tämän päivän kuluttajan tarpeita ja sertifikaatin avulla voimme helposti osoittaa kuluttajalle, että tuotteemme vastaavat heidän arvojaan.

Luonnonkosmetiikan markkinoinnissa ongelmana voi olla peruskosmetiikassa yleinen viherpesu, jota käytetään laajalti kosmetiikan markkinoinnissa. Kuluttajien on hankala erottaa pelkän markkinointiviestinnän avulla, mikä tuote on aitoa luonnonkosmetiikkaa ja mikä ei. Ainesosalistojen tutkiminen ei houkuta kuluttajia, se vaatii paneutumista asiaan. Valveutuneimmat kuluttajat erottavat luonnonkosmetiikan ainesosalistan perusteella, mutta suurin osa kokee sen hankalana.

Haluammekin sertifikaatin avulla osoittaa, että tuotteemme ovat aitoa luonnonkosmetiikkaa ja että ne ovat kotimaisia, ekologisia ja eettisiä vaihtoehtoja kuluttajille. Nämä arvot ovat tärkeitä meille ja sertifikaatin avulla pystymme helposti välittämään tiedon siitä myös kuluttajalle.

Miten luomu-/luonnonkosmetiikan markkinat poikkeavat tavanomaisen kosmetiikan markkinoista?

Luonnonkosmetiikalle ei ole virallista määritelmää, joten sitä koskee sama lainsäädäntö kuin tavallista kosmetiikkaa. ”Luonnollinen”-sanaa voidaan käyttää yhtä lailla myös tavanomaisessa kosmetiikassa. Tämän vuoksi meille on ollut tärkeää erottautua sertifikaatin avulla aidoksi luonnonkosmetiikaksi, jotta kuluttajat voivat tuntea luottavansa sarjaamme ja antamiimme lupauksiin tuotteistamme.

Vaikka luonnonkosmetiikan markkinaosuus on edelleen pieni verrattuna tavanomaiseen kosmetiikkaan, on sen markkinaosuus jatkuvassa kasvussa. Luonnonkosmetiikka vastaa kuluttajien tarpeisiin ekologisuuden, eettisyyden ja kemikaalitietoisuuden kasvaessa. Kuluttajat ottavat entistä tarkemmin huomioon kosmetiikan ja sen raaka-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutukset kulutusvalinnoissaan, ja luonnonmukaisuuden arvostus näkyy myös muissa kulutusvalinnoissa. Luonnonkosmetiikassa raaka-aineiden määrä, tuotantotavat ja alkuperä ovat rajatumpia kuin tavanomaisessa kosmetiikassa.

Enää luonnonkosmetiikka ei ole ainoastaan pienen marginaaliryhmän käyttämää kosmetiikkaa, vaan sen käyttö on laajentunut peruskuluttajien keskuuteen luotettavaksi ja vakiintuneeksi vaihtoehdoksi peruskosmetiikan rinnalle. Luonnonkosmetiikkaa ei ole aiemmin koettu yhtä ylellisenä vaihtoehtona kuin tavanomaista kosmetiikkaa, mutta kuluttajien kiinnostuksen kautta luonnonkosmetiikan raaka-aineiden kehitys on kasvussa. Näin luonnonkosmetiikan ihotuntuma, teho ja tuoksu vastaavat nykyisin vaativankin kuluttajan toiveisiin ja tarpeisiin.

Naviter Oy on vuonna 2011 perustettu eteläsuomalainen luonnonkosmetiikan parissa toimiva perheyritys. Yrityksen liikevaihto on ollut voimakkaasti kasvusuuntainen, ollen vuonna 2015 noin 1,2 miljoonaa euroa. Naviter työllistää noin kymmenen henkilöä. Yrityksen toimenkuvaan kuuluu ihon- ja hiustenhoitotuotteiden kehittäminen ja valmistus. Naviterin tuotteet on suunnattu erityisesti ammattikäyttöön ja ne soveltuvat myös herkälle iholle.

Naviterin ammattikosmetiikkasarjat ovat patentoituun kantasoluteknologiaan pohjautuva BTB13 sekä EkoPharma Helsinki, joka perustuu suomalaisten marjojen positiivisiin vaikutuksiin. EkoPharma Helsinki -tuotteille on myönnetty suomalainen FI-Natura luonnonkosmetiikkasertifikaatti. Kriteeristössään FI-Natura edellyttää, että tuotteissa käytetyt kasviraaka-aineet ovat luomuviljeltyjä tai valvotulta tai puhtaalta alueelta kerättyjä luonnonvaraisia kasveja.  EkoPharma Professional -tuotteiden raaka-aineiden luomuprosentti on tyypillisesti 60–100 %, ja 95–100 % tuotteissa käytetyistä raaka-aineista on luonnollista alkuperää. Kaikki EkoPharman ihonhoitotuotteet sopivat myös vegaaneille. Luonnonkosmetiikkasertifikaatin ja Leaping Bunny –tunnuksen lisäksi EkoPharma -tuotteille on hankittu avainlipputunnus osoitukseksi korkeasta kotimaisuusasteesta. Omien tuotesarjojen lisäksi yritys kehittää ja valmistaa asiakasyrityksilleen kustomoituja private label –kosmetiikkasarjoja.

Pohjoinen luonnontuoteluomu on sekä vientituote että arvovalinta

Tämän pienen otannan perusteella luomua tuotetaan suomalaisissa yrityksissä siis sekä omiin arvoihin pohjautuen että kuluttajakysynnän vuoksi. Luomun kysyntä on kasvussa niin elintarvikkeissa kuin kosmetiikassakin – erityisesti kansainvälisillä markkinoilla, mutta markkinarakoja puhtaille, terveellisille, luonnollisille ja eettisille tuotteille löytyy kyllä kotimaassakin. 

Luomutuotteet nähdään usein osana tervettä elämäntapaa ja kestäviä valintoja. Puhtaus ja laadukkaat raaka-aineet ovat kuluttajille tärkeitä seikkoja ympäristöllisten kysymysten ohella. Arvojen ohella myös käytännön kysymyksillä on kuitenkin merkitystä tuotteiden valinnassa: laatu, toimivuus ja käytettävyys ovat merkittäviä tekijöitä niin kosmetiikassa kuin muissakin tuoteryhmissä. Luomuna markkinoitavien tuotteiden korkeammalle hinnalle täytyy olla perustetta. 

Vaikka kotimainen keskivertokuluttaja osaa arvostaa metsämarjojen ja -sienten puhtautta sellaisenaan, maailmalla sen takeeksi tarvitaan luomumerkkiä. Villi luonnontuote ei ole luomua, ennen kuin se luomuksi todistetaan. Sertifikaatti viestii kuluttajalle luonnonmukaisesta tuotannosta ja valvonnan kautta takaa asiakkaalle tuotteiden luomulaadun. Harvapuheisille suomalaisille luulisi luomun sopivan, sillä eräänkin yrittäjän mukaan luomutuottajana hänen ei vientitoiminnassaan tarvitse juurikaan perustella tuotteittensa puhtautta – sertifioitu luomustatus riittää. Ulkomailla luonnonmukaisuus on kova sana ja pohjoisella luomulla on maailmalla huima markkinapotentiaali.

luomulogot1

Johanna Kinnunen
Projektisuunnittelija
Lapin ammattikorkeakoulu Oy