Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta
Jokainen meistä toivoo saavansa työskennellä hyvissä työoloissa. Työturvallisuuslaki ja sen alaiset säädökset onneksi edellyttävätkin, että työnantaja tulee huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Varmasti jokainen työnantaja haluaakin huolehtia siitä, koska sehän tarkoittaa sitä, että kun työolot ovat kunnossa, työn tuottavuus paranee. Pitää muistaa huolehtia, että myös työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus ovat hallinnassa.
Varsinkin kun eletään hetkeä, jolloin saadaan yhdistää kaksi yritystä yhdeksi, on hyvä tarkastelle jo toimivaa työympäristöä ja tehdä siitä entistäkin toimivampi ja tehdä siitä mahdollisuuksien mukaan entistäkin parempi. Uudet työntekijät odottavatkin ehkä jotain entistä parempaa.
Tässä vaiheessa on varmasti jo otettukin huomioon erilaiset tarpeet ja toiveet. Tietenkään ei pidä olettaa, että kaikkia toiveita voidaan täyttää. Itsekin olen joskus törmännyt aika mielenkiintoisiin toiveisiin. On pyydetty jos jonkinlaista design -jakkaraa, mutta kompromisseja on tehty. Siispä kohtuus kaikessa.
Suurin osa meistä varmasti arvostaa tänä päivänä sitä, että rakennus on terve ja ilmanvaihto toimii. Tupakointi yhteisissä työtiloissa on onneksi kielletty, mutta näinhän ei ole ollut aina. Pahaa tekee, kun muistelee sitä, kuinka on esimihenkin juttusille saanut savupilven läpi tietä halkoa.
Turvalliseen, terveelliseen, siistiin ja tarkoitukseen sopiviin tiloihin on uusien työntekijöiden mukava siirtyä. Toimivassa työympäristössä päästän heti sujuvasti kiinni uusin ja vanhoihin töihin.
Toimisto voi nykyään näyttää aika mukavalle. Kuva Mimi Thian, Unsplash
Ei kuormiteta ketään liikaa
Osana työoloja on tärkeää muistaa huomioida myös psykososiaaliset kuormitustekijät. Kun yritykset yhdistyvät ja kahdesta yrityskulttuurista luodaan yksi, niin työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen kannattaa panostaa. Tilanne on monelle uusi ja siksi halutaankin varmistaa, että työntekijät eivät kuormitu haitallisesti.
Kahden sulautuminen yhdeksi luo varmasti pelottaviakin ajatuksia. Uuden työn sisältöön liittyvistä tekijöistä kannattaa keskustella avoimesti, näin epätietoisuus ei pääse kuormittamaan tarpeettomasti.
Kun on ei ole vaaraa, että työstä tulee yksitoikkoista, liian sirpaleista, kohtuuttoman vaativaa eikä vastuukaan ole ylimitoitettu, se estää ylikuormittumisen. Tietotulvakin pidetään aisoissa, annetaan keskittymisrauha ja aikaa tutustua työyhteisöön ja asiakkaisiin.
Työtehtävien hyvällä suunnittelulla, jakamisella ja työn tekemisen edellysten suunnittelulla saadaan asiat rullaamaan. Kun tämäkin suunnittelu on hoidettu hyvin, niin ei pääse syntymään kuormitusta liian suuresta tai vähäisestä työmäärästä, kohtuuttomasta aikapaineesta tai työajoista.
Kun työvälineet ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa, tehtävänkuvat, tavoitteet ja vastuut selvillä siirtyvät uudet työntekijät sujuvasti uuteen työyhteisöön.
Fysikaaliset tekijät täytyy tietenkin myös olla kunnossa, mutta onneksi se onkin tällaisessa toimintaympäristössä ehkä se yksi helpoimmista asioista. Ei ole vaaraa vaikka optisesta säteilystä, sähkömagneettisista kentistä ja meluavista koneista ja laitteista.
Huolehditaan, että käytössä on heti sopivat työkalut. Kuva Tim Arterbury, Unsplash
Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille
Työhyvinvoinnille käsitteenä on paljon erilaisia määritelmiä. Se voi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.
Vastuuta työhyvinvoinnista ei voi ulkoistaa. Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu ylimmälle johdolle, mutta kyllä työyhteisössä työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu jokaiselle. Lähiesimies on työyksikkötasolla tärkein vaikuttaja. Hyvä johtaja ja esimies pitää huolen siitä, että tavoitteet ovat selkeät ja toimitaan niiden suuntaisesti. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet omaa työtä koskevissa asioissa vahvistavat tutkitusti työhyvinvointia. Yhteinen käsittely ja sopiminen palvelevat myös esimiehen johtamistyötä.
Tietotekniikka antaa mahdollisuuksia joustavammalle työn tekemiselle, ajankohdan ja paikan valinnalle. Työhönsä sitoutuneet työntekijät tekevät työtään usein toimiston lisäksi kotona, eikä tuntejakaan muisteta edes laskea. Jatkuvasti pitkittyvät työpäivät haittaavat palautumista ja voivat vaarantaa jopa terveyden. Työn ja yksityiselämän rajan hämärtyminen sekä unihäiriöt voivat olla merkkejä työstressistä.
Tyytyväisyys työympäristöön vaikuttaa työhyvinvointiin ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Toimistotyö on fyysisesti kevyttä, mutta se ei kuitenkaan pelasta kaikilta työhön liittyviltä vaivoilta. Tietokonettakin työvälineenä käyttävät voivat saada fyysisiä oireita. Vaivat ovat onneksi usein ohimeneviä, mutta niistä pitää huolehtia, jotta niistä ei pääse syntymään mitään pysyvää haittaa.
Kun uudessa työyhteisössä asiat on saatu rullaamaan, kannatta työhyvinvointia alkaa mittaaman, jotta pystytään seuraamaan ja korjaamaan esille tulleet puutteet.
Työhyvinvointia tukee niin yhteiset kahvitauot kuin liikuntatuokiot. Kuva Jez Timms, Unsplash
Motivoituneet työntekijät
Oma asenne voi olla tärkein muutostilanteessa. Muutoksesta kannattaa tehdä positiivinen asia. Muutostilanteessa voidaan löytää uusia rooleja, mielenkiitoisia näkökulmia ja hyviä keshittymismahdollisuuksia.
Työtehtävät ja työnsisältö vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja motivaatioon. Kun tiedetään miksi asioita tehdään tietyllä tavalla ja kommunikoidaan niistä sekä ylös- että alaspäin, se auttaa sopeutumaan ja innostumaan. Johdon tuki on erityisen tärkeää muutostilanteissa.
Kuinka pysyt motivoituneena muutostilanteessa voi lukea hieman lisää täältä.
Toivottavasti korona ei kuormita meitä psykososiaalisesti tai muutenkaan. Pystään hyvinvoivina ja motivoituneina nykyisissä ja uusissa tehtävissä.
Pirjo
