Marikan blogi

Yleisesti ottaen projekteille tulisi saada näkyvyyttä, sekä ihmiset kiinnostumaan itse projektista ja sen lopputuloksesta. Kuinka tämä sitten onnistuu ja mitkä asiat saavat ihmiset kiinnostumaan? Omasta mielestäni tehokkain keino ulkoisessa viestinnässä on sosiaalinen media. Aktiivisella somettamisella voidaan saada paljon näkyvyyttä projekteille!

Sosiaalisen median käyttäjämäärät ovat suuria. Vuonna 2017 Facebookia käytti 2,5miljoonaa suomalaista. Lähde: DNA, digitaalisen elämäntavan tutkimus 6/2017.

Aiemmin syksyllä törmäsin yhteisöviestinnän luennoilla projektiin, missä Lapin ammattikorkeakoulukin on mukana. Projekti on Someta Duuniin, jonka sosiaalisen median viestintä on todella tehokasta ja he ovat aktiivisia monella eri kanavalla. Heidän käyttämiään kanavia ovat mm. Twitter, Facebook, LinkedIn, Google+ ja projektin oma blogi. Pelkästään projektin nimi kertoo, että projekti on yhteydessä sosiaaliseen mediaan , joten projektin sosiaalisen median viestinnän olettaa jo nimenkin perusteella olevan tehokasta ja huolellista. Projektin ulkoisesta viestinnästä tekee tehokasta esimerkiksi päivitystahti ja laadukas sisältö. Projektissa on mukana useita tekijöitä ja se tuo erilaisia näkökulmia sosiaalisen median sisältöihin.

Projektin blogi on kiinnostavaa luettavaa ja sieltä löytyy paljon hyvää tietoa viestintään liittyen. Silmiini pomppasi uusin kirjoitus, jossa kerrotaan sisällöntuotannosta. Blogissa oli hyvin sanottu: ”Sisältömarkkinointi on nimensä mukaisesti sisällöllä eikä tuotteella markkinointia. Yksinkertainen postaus voi herättää laajempaa keskustelua. Ja se on juuri se, mitä sisällöntuotannolla haetaan. Keskustelua, vuorovaikutusta, verkostojen aktivoitumista ja näkyvyyttä.”

Mielenkiintoinen sisältö saa tykkäyksiä, jakoja ja katselukertoja somessa.

Kuinka voisimme sitten parantaa oman projektimme ulkoista viestintää ja tuottaa kiinnostavampaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, kun omassa projektityössämme ulkoinen viestintä on ollut hieman haastavaa kohderyhmän rajallisuuden takia. Projektimmehan on tällainen ”leikkiprojekti” eikä se oikeasti välttämättä tule näkyväksi heille, joille projektimme tuotos on suunniteltu, eli SOTE-alan johtajille. Meidän ulkoisen viestinnän kohderyhmämme ovat siis lähinnä luokkakaverit ja ohjausryhmä, joiden on tavallaan pakko olla kiinnostuneita projektistamme.

On kuitenkin mahdollista saada esimerkiksi Facebookissa koulun ulkopuolisia tykkääjiä ja kiinnostuneita lukijoita. Tämä onnistuu tietenkin ahkeralla postausten jakamisella ja sillä tärkeimmällä, eli mielenkiintoisella sisällöllä. Olemme yrittäneet miettiä mielenkiintoista sisältöä ja loimme Facebook-sivuillemme yrityskauppoihin liittyvän kyselyn, joka tavoittikin jo parissa päivässä yllättävän monta vastausta. Olemme myös jakaneet kiinnostavia artikkeleita ja blogeja. Jatkossa voisimme tuoda sivuillemme myös hieman henkilökohtaisempaa sisältöä, esimerkiksi projektiryhmän jäsenten esittelyn ja heidän omia ajatuksiaan sosiaali- ja terveysalan yrityskauppoihin liittyen.  Hyvänä tavoitteenamme on myös toimiva viestintäsuunnitelma ja siinä pysyminen!

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Viestintäsuunnitelma on tärkeä osa viestintää.

Omassa työssäni ravintoala-alalla olen tehnyt sosiaalista mediaa instagram-vastaavana ja silloin minulla ja työkaverillani oli selkeä somekalenteri, joka helpotti sisällön tuottamista ja someseurantaa. Kalenteri tehtiin kuukaudeksi kerrallaan ja noin joka toiselle päivälle sinne oli kirjoitettu mitä viestitään, missä viestitään ja kuka viestii. Tämä oli toimiva ratkaisu ja kalenteria oli helppo noudattaa.

Sosiaalisen median viestinnässä on hyvä olla tavoitteet, kohderyhmät, kanavat ja sisältö selvillä. Seuraavilla kysymyksillä pääsee varmasti hyvään alkuun viestinnän suunnittelussa. Vinkkejä on haettu tästä blogista.

1. Miksi sosiaalisessa mediassa viestitään
2. Kenelle siellä viestitään
3. Missä kanavalla viestitään
4. Mitä viestitään
5. Koska viestitään

– Marika

Hei!

Olen Marika, 26 vuotias toisen vuoden taloushallinnon tradenomi-opiskelija Rovaniemeltä. Tänä syksynä meillä on käynnissä projekti sosiaali- ja terveysalan yrityskauppoihin liittyen ja meidän projektiryhmämme Toky pureutuu asiaan työntekijöiden näkökulmasta. Projektin valmis tuotos tulee näillä näkymin olemaan opas sosiaali- ja terveysalan esimiehille, jossa työntekijöiden oikeuksia ja työhyvinvointia käsitellään.

Projektimme on lähtenyt hieman takkuavasti käyntiin, sillä ryhmän motivaatio on tässä syksyn aikana ollut hieman laskusuuntainen. Aluksi olimme innoissamme projektista ja sen tekemisestä, mutta projektiin lisättiin viestinnän osuus mukaan ja koimme monen asian muuttuneen monimutkaisemmaksi. Motivaation lasku ja pitkät työillat syysloman aikana vaikuttivat myös tähän, että blogipostaukseni tulee hieman myöhässä.

Sitten itse projektiin ja yhteen keskeiseen asiaan!

Itseäni näissä sote-alojen yrityskaupoissa kiinnostaa työntekijät ja heidän ajatuksensa ja suhtautumisensa tähän yrityskauppaan. Miten yrityskaupat vaikuttavat motivaatioon ja miten se muuttaa työpaikan ilmapiiriä? Lähdin purkamaan tätä aihetta etsimällä ensin hieman tietoa netistä ja sain selville, että pikkuhiljaa sosiaali- ja terveysalalla alkaa olla muutama suuri yksityisen sektorin yritys, jotka hallitsevat koko terveydehuoltoa julkisen sektorin lisäksi. Miten käy työntekijöiden, kun valittavana on yhä vähemmän työpaikkoja? Voidaanko näin pienentää palkkaa ja heikentää työntekijöiden asemaa ja oikeuksia, kun kilpailevia työnantajia on vain muutama? Ketä se hyödyttää, muuta kuin suurten yksityisten yritysten johtoa ja yrityksiin sijoittaneita salkkumiehiä/naisia?

Selvitin työntekijöiden oikeuksia yrityskaupasta ja törmäsin hyvin ympäripyöreään lauseeseen, joka toistui useammassa artikkelissa: Liikkeen luovutus itsessään ei ole työsuhteiden irtisanomisperuste, eikä työnantaja voi vaatia työntekijöitä suostumaan työsopimusten ehtojen muutoksiin sen perusteella. Yritykselle voi liikkeen luovutuksen jälkeen kuitenkin syntyä tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste. Lähde: https://www.jarisotka.fi/tyosuhteet-yrityskaupassa-052014-2/

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Yrityskauppa ei voi olla syynä irtisanomisille, mutta yrityskauppa voi aiheuttaa taloudellisia tilanteita missä työntekijät irtisanominen voi kuitenkin tapahtua. Ei kuulosta järin reilulta mielestäni. Ja tämäkin tilanne koskee ilmeisesti vain vakituisella tai toistaiseksi voimassaolevilla työsopimuksella olevia.

Haastattelin yhtä lähisukulaistani, joka päätyi lopettamaan työnsä yrityskauppojen seurauksena. Hän työskenteli pienessä vanhusten palvelukodissa, jonka suurempi yritys osti ja näin ollen työnantaja vaihtui. Sukulaiseni oli työskennellyt kyseissä yrityksessä 2 vuotta määräaikaisilla sopimuksilla, joita oltiin aina edellisen loputtua jatkettu. Yrityskauppojen seurauksena päättyvää määräaikaisopimusta oltaisiin taas oltu valmiita jatkamaan ja toivottiin, että sukulaiseni jatkaisi, sillä työntekijöitä tarvittiin ja hänen kehuttiin olevan hyvä työssään. MUTTA hänen uudessa määräaikaisessa sopimuksessa tuntipalkka olisi lähes kaksi euroa pienempi. Sukulaiseni ei tähän suostunut ja päätyi lopettamaan kyseisessä yrityksessä. Samassa yrityksessä työskentelee myös sukulaiseni äiti ja hänenki työpaikkansa on nyt uhattuna, sillä palvelutalon omaa keittiötä kaavaillaan lopetettavaksi ja ulkoistettavaksi muualle. Kyseinen henkilö on tehnyt yrityksessä töitä yli kymmenen vuotta ja yrityskauppojen seurauksena kaikki halutaan ulkoistaa ja ajatellaan ainoastaan rahaa ja kannattavuutta.

Tällaiset päätökset ja toimet eivät herätä työntekijöissä luottamusta ja työyhteisön pinna alkaa olla kireällä ja työmotivaatio hukassa. Sitten mietitään miksi vanhukset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa? Olisiko suurten yritysten aika katsoa hieman ”alemmas” ja miettiä miksi sosiaali- ja terveysala saa niin paljon kritiikkiä ja siihen kohdistetaan niin paljon negatiivista huomiota.

– Marika