Monikulttuurisuus tarkoittaa eri kulttuurisia ja kielellisi\u00e4 taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo (punainen risti).<\/p>\n
Monikulttuurisuusteoriat pyrkiv\u00e4t vastaamaan kysymyksiin kulttuurisen monimuotoisuuden tuomista haasteista. Miten ja miksi yksil\u00f6iden kulttuurinen tausta tulisi ottaa huomioon yhteiskunnan j\u00e4rjest\u00e4ytymisess\u00e4 ja poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa? Millainen olisi monimuotoinen yhteiskunta, jossa jokainen pystyisi el\u00e4\u00e4 ja toteuttaa itse\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 ja reilussa hengess\u00e4? Yksi tunnetuimmista kulttuurisen monimuotoisuuden puolustajista kanadalainen filosofi Will Kymlicka kehitteli Kymlican teorian, joka on ennen kaikkea liberaali monikulttuurisuusteoria. T\u00e4m\u00e4 teoria pohjaa vahvasti yksil\u00f6n autonomiaan ja tasavertaisuuden arvoihin. Kymlickin mukaan kulttuuri on arvokas, koska se mahdollistaa yksil\u00f6lle mielekk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ja t\u00e4h\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyvien valintojen tekemisen. Yksil\u00f6iden ei voida katsoa olevan vastuussa itsest\u00e4\u00e4n riippumattomista tekij\u00f6ist\u00e4, mutta heid\u00e4n voidaan katsoa olevan vastuussa siit\u00e4, mit\u00e4 valintoja he tekev\u00e4t ja mit\u00e4 niist\u00e4 seuraa. Esimerkiksi yksi t\u00e4llainen itsest\u00e4\u00e4n riippumaton tekij\u00e4 on se, mihin kulttuuriin ihminen syntyy. Monet my\u00f6hemm\u00e4t monikulttuurisuusteoreetikot ovat rakentaneet omat n\u00e4kemyksens\u00e4 joko t\u00e4m\u00e4n teorian pohjalle tai sit\u00e4 vastaan. (Vitikainen A, 2014.)<\/p>\n
Monimuotoisuuteen teoriansa pohjaa Chandran Kukathas. H\u00e4n ajattelee, ett\u00e4 ihmisten tulisi voida el\u00e4\u00e4 omatuntonsa mukaan my\u00f6s silloin, kun heid\u00e4n omatuntonsa kielt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden autonomian ja tasavertaisuuden ideaalit. T\u00e4ss\u00e4 autonomialla viitataan yksil\u00f6iden kykyyn tarkastella omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kriittisesti ja mik\u00e4li tarpeellista, my\u00f6s muuttaa toimintaansa, uskomuksiaan ja arvojansa. Kukathasin mukaan aidosti liberaalin yhteiskunnan ei tule edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkien, my\u00f6s ei liberaaleissa ryhmiss\u00e4 el\u00e4vien ihmisten, tulisi kyet\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, vaan yksil\u00f6ill\u00e4 tulisi olla vapaus el\u00e4\u00e4 my\u00f6s ei-kritiikit\u00f6nt\u00e4, autonomian arvon kiist\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kukathas katsoo yksil\u00f6iden autonomian sijaan ryhmien v\u00e4lisen suvaitsevaisuuden, puuttumattomuuden periaatteen toimivan liberaalin yhteiskunnan pohjana. (Vitikainen, 2014)<\/p>\n
Suomeen on muuttanut tai pakon edess\u00e4 tullut viimeisien vuosikymmenien aikana runsaasti ihmisi\u00e4 ulkomailta. Jokaisen Suomeen muuttaneen ihmisen mukana tulee pala h\u00e4nen omaa kulttuuriaan ja uskontoaan. Kulttuureissa ja uskonnoissa molemmissa ovat ne omat arvot, k\u00e4sitykset, kielet sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormit. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hoitoalan ammattilaiset ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t ja tiet\u00e4isiv\u00e4t erilaisista kulttuureista ja uskonnoista sill\u00e4 tiet\u00e4mys helpottaa ty\u00f6t\u00e4 erilaisten ihmisten kanssa sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ennakkoluuloja. On my\u00f6s kuitenkin samalla muistettava, ett\u00e4 vaikka potilas tulee tietyst\u00e4 kulttuurista, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe kaikkia asioita niin kuin suurin osa samasta kulttuurista tulevat. On uskallettava kysy\u00e4 potilaalta h\u00e4nen ajatuksiaan asioista ja muistettava, ett\u00e4 jokainen potilas on yksil\u00f6, vaikka edustaakin tietty\u00e4 kulttuuria ja uskontoa. Kohdatessa erilaisista taustoista tulevia potilaita, t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 asiana on se, ett\u00e4 molemmilla on suvaitsevainen asenne toista kohtaan. Kulttuurisidonnaisia seikkoja jotka vaikuttavat potilaan hoitoon ovat esimerkiksi potilaan k\u00e4sitys siit\u00e4, miten ja mist\u00e4 asioista h\u00e4n voi puhua ja kenelle, soveliaisuusk\u00e4sitykset, h\u00e4pe\u00e4n ja kunnian k\u00e4sitykset, hoitoihin liittyv\u00e4t k\u00e4sitykset, suhtautuminen k\u00e4rsimykseen, kipuun ja kuolemaan ja niihin reagoiminen (Rautavaara-Nurmi H, Westerg\u00e5rd A, Henttonen T, Ojala M & Vuorinen S, 2012, 35). Potilaalle on my\u00f6s hoidettava tulkki, jos h\u00e4nell\u00e4 ja hoitajalla ei ole yhteist\u00e4 kielt\u00e4 tai se on heikko.<\/p>\n
Erilaisesta kulttuurista, kuin hoitaja itse, tulleen potilaan kohtaamista ja hoitajan ja potilaan yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan helpottaa eri tavoin. Ensimm\u00e4isen\u00e4 menetelm\u00e4n\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 potilaan tietojen, asenteiden ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen kartoittamista. Hoitaja voi ker\u00e4t\u00e4 yleistietoa saadakseen kokonaiskuvaa potilaasta ja h\u00e4nen tilanteestaan. Lis\u00e4ksi tietoa voi hakea potilaan kulttuurista sek\u00e4 siit\u00e4, miksi h\u00e4n on hakeutunut hoitoon ja mit\u00e4 h\u00e4n itse ajattelee ongelmastaan. Lis\u00e4ksi potilaan aikaisemmat hoitok\u00e4ynnit on hyv\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4. Potilaan perheest\u00e4 olisi hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, onko perheell\u00e4 esimerkiksi auktoriteettihahmo. Lis\u00e4ksi useimmissa kulttuureissa perhekeskeisyys on isossa roolissa, joten olisi hyv\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 kuinka paljon perhe ja suku aikoo viett\u00e4\u00e4 potilaan luona aikaa ja kuinka paljon he aikovat osallistua potilaan hoitotoimenpiteisiin h\u00e4nen sairaalajaksonsa aikana. (Kristoffersen N, Nortcedt F & Skaug E, 2006, 102.)<\/p>\n
Vaikka erilaiset kulttuurit rikastuttavat yhteiskuntaa, ne tuovat my\u00f6s haasteita. Esimerkiksi islamin uskoisilla on useita erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 sairauksien hoidoista kuin meill\u00e4. Islamin ruokas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan ei saa sy\u00f6d\u00e4 tai juoda mit\u00e4\u00e4n mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sikaper\u00e4isi\u00e4 aineita ja t\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 sek\u00e4 esimerkiksi \u00e4idinmaidonkorviketta (M\u00f6lsa M & Tiilikainen M, 2007). Tulkintaeroja kuitenkin l\u00f6ytyy ja joissakin perheiss\u00e4 ollaan esimerkiksi kielt\u00e4ydytty sikaper\u00e4ist\u00e4 liivatetta sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 rokotteista, kun taas joissakin perheiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4ksytty. Koraani kehottaa islamilaisia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon omia parantavia aineita. Hankalia tilanteita aiheuttavat my\u00f6s elinsiirrot islamilaiselle. Uskonto ei kiell\u00e4 elinsiirtoja, mutta niiden kohdalla on kyse menetelmist\u00e4, yksityiskohdista, luovuttajista ja niin edelleen. (islamopas, muslimit ja terveydenhuolto). Islamilaisten edellytys hoidolle on siis se, ett\u00e4 se tapahtuu Jumalan asettamien rajojen puitteissa.<\/p>\n
My\u00f6s muilla eri uskonnollisilla edustajilla on kieltoja liittyen l\u00e4\u00e4ketieteelliseen hoitoon. Esimerkiksi Jehovan todistajat eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy verensiirtoa. L\u00e4\u00e4k\u00e4riin tullessa heill\u00e4 on yleens\u00e4 tahdonilmaisulomake, jossa tulee ilmi kielto verensiirtoon. Lis\u00e4ksi esimerkiksi juutalaisilla sek\u00e4 katolisella kirkolla on kielteinen asenne aborttiin. (Vaasan keskussairaala, Hoitoetiikka ja vieraat kulttuurit, 2011, 10-16).<\/p>\n
Viime vuosien aikana Suomeen on saapunut runsaasti turvapaikanhakijoita. Haasteita heid\u00e4n hoidolle tuovat paperittomat henkil\u00f6t, joiden terveyspalveluiden saaminen on rajallista Suomessa. Paperittomille henkil\u00f6ille voidaan antaa julkisessa terveydenhuollosta kiireellist\u00e4 hoitoa omakustanteisesti. Jos paperiton ei pysty kustantamaan omia hoitojaan, valtio korvaa viime k\u00e4dess\u00e4 kunnalle hoidosta aiheutuneet kulut. Kiireellisill\u00e4 hoidoilla tarkoitetaan \u00e4killisi\u00e4 sairastumisia, vammoja tai pitk\u00e4aikaissairauden vaikeutumista. Esimerkiksi raskauden seuranta, vastasyntyneen lapsen seuranta tai kiireellinen suun terveydenhuolto ei kuulu kiireellisiin hoitoihin. Jos hoitoon tulee maassa laittomasti oleva henkil\u00f6, hoitoalan ammattilaisella ei ole oikeutta ilmoittaa siit\u00e4 viranomaisille. Hoitohenkil\u00f6kuntaa sitoo laaja salassapitovelvollisuus ja auttamisvelvollisuus. (terveyden ja hyvinvoinninlaitos [THL], 2017.)<\/p>\n
Vietimme monikulttuurisuusp\u00e4iv\u00e4n Rovaniemell\u00e4 29.11. Odotimme p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 paljon enenmm\u00e4 mit\u00e4 lopulta saimme, Odotimme ihan konkreettisa “n\u00e4in toimit eri kulttuurien edustajien kanssa hoitoalan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4” -luentoa. Osa luennoista ei liittynyt mielest\u00e4mme aiheeseen vaan liippasivat sen vierest\u00e4. Kulttuuripajat, joissa saimme tutustua eri kulttuureihin ja niiden edustajiin, olivat mielenkiintoisia, mutta niiden merkitys hoitoalalle j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen luento kertoi tiimity\u00f6skentelyst\u00e4. Luentoa olivat pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaksi tytt\u00f6\u00e4, ven\u00e4l\u00e4inen Alena sek\u00e4 unkarilainen Nikolett. Aihe oli kattava ja mielenkiintoinen ja lis\u00e4ksi plussaa toi se, ett\u00e4 tyt\u00f6t olivat eri kulttuurien edustajia.<\/p>\n
Ruokailun j\u00e4lkeinen luento oli Kulttuurien kohtaamisesta Lapin keskussairaalassa. Alussa mainitsimme siit\u00e4, ett\u00e4 olisimme halunneet jotain t\u00e4m\u00e4n tapaista luentoa, mit\u00e4 emme saaneet. Vaikka otsikko oli kulttuurien kohtaamisesta, luento ei pit\u00e4nyt sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4, vaan luennoitsija kertoi vain muun muassa ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 rakennusvuosista.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4 olisi voinut valaista meit\u00e4 paljonkin, mutta sit\u00e4 se ei tehnyt.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4timme p\u00e4iv\u00e4n Arktikum museoon.<\/p>\n
![](\"https:\/\/cdn.pixabay.com\/photo\/2016\/04\/01\/11\/11\/circle-1300241_1280.png\")
<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/p>\n
Filosofia, monikulttuurisuus, Annamari Vitikainen, 2014<\/p>\n
Islamopas, muslimit ja terveydenhuolto<\/p>\n
Kristoffersen N, Nortvedt F & Skaug E, 2006, Hoitoty\u00f6n perusteet<\/p>\n
M\u00f6ls\u00e4 M & Tiilikainen M, Kulttuurien kohtaaminen, Potilaana somali, 2007<\/p>\n
Punainen risti, keskeiset k\u00e4sitteet<\/p>\n
Rautavaara-Nurmi H, Westerg\u00e5rd A, Henttonen T, Ojala M & Vuorinen S, Hoitoty\u00f6n taidot ja toiminnot, 2012<\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, paperittomien terveyspalvelut Suomessa, 2017<\/p>\n
Vaasan keskussairaala, hoitoty\u00f6n etiikka ja vieraat kulttuurit 2011<\/p>\n
<\/p>\n
Mit\u00e4 on etiikka hoitoty\u00f6ss\u00e4?<\/strong><\/p>\n Hoitoty\u00f6t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 moraalisena toimintana. On moraalisesti oikein huolehtia muista ja auttaa heit\u00e4. Hoitoty\u00f6n perusta kokonaisuudessaan on sen toteuttamisessa, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja oikein toisille ihmisille. L\u00e4ht\u00f6kohtana hoitoty\u00f6lle ovat eettiset arvot, jotka my\u00f6s antavat hoitoty\u00f6lle sen oikeutuksen. (Sarvim\u00e4ki, A. & Stenbock-Hult, B. 2009, 13.) Kysymykseen siit\u00e4, millaista on eettisesti hyv\u00e4 hoitoty\u00f6, voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 yleist\u00e4 vastausta. Sairaanhoitajan on toiminnallaan tuotettava jotakin hyv\u00e4\u00e4 ihmiselle, joka tarvitsee hoitoty\u00f6t\u00e4. Sairaanhoitajan ei toiminnallaan tule vahingoittaa ihmist\u00e4, joka tarvitsee hoitoty\u00f6t\u00e4. Sairaanhoitajan tulee kunnioittaa asiakkaiden ja potilaiden itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta sek\u00e4 integriteetti\u00e4 eli loukkaamattomuutta. Sairaanhoitajan tulee pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 kaikkien yhdenvertainen oikeus hyv\u00e4\u00e4n hoitoty\u00f6h\u00f6n toteutuu. (Sarvim\u00e4ki, A. & Stenbock-Hult, B. 2009, 118.)<\/p>\n Hoitoty\u00f6ss\u00e4 kaikkea toimintaamme koskettaa eettinen herkkyys. Eettinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa tilanteessa oleva eettinen j\u00e4nnite tai ongelma, sek\u00e4 osallisten erityispiirteet ja tarpeet. Eettinen herkkyys edellytt\u00e4\u00e4 empatiaa ja roolinottotaitoja. Edell\u00e4 mainittujen seikkojen lis\u00e4ksi eettinen herkkyys on yksil\u00f6n omaa pohdintaa siit\u00e4, miten oma toiminta vaikuttaa toisiin ihmisiin ja heid\u00e4n hyvinvointiinsa. Siihen sis\u00e4ltyy erilaisten toimintalinjojen sek\u00e4 niiden seurauksien kuvittelua, omien tunteiden, asenteiden ja ennakkoluulojen tunnistamista sek\u00e4 niiden reflektointia. (Juuj\u00e4rvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. 2007, 21-22)<\/p>\n Eettisen herkkyyden eli eettisen sensitiivisyyden lis\u00e4ksi hoitoty\u00f6n etiikkaan sis\u00e4ltyy eettinen motivaatio. Eettisesti motivoitunut ihminen on sitoutunut tiettyyn eettiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, ja tuntee olevansa vastuussa tilanteen eettisist\u00e4 seurauksista. (Rest, J. R., Narvaez, D., Bebeau, M. J., Thoma, S. J. 1999. Postconventional moral thinking. A neo-Kohlbergian approach.) N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 joiltakin ihmisilt\u00e4 eettinen motivaatio puuttuu tyystin (Juuj\u00e4rvi ym. 2007, 27.)<\/p>\n Vaikka eettinen sensitiivisyys ja motivaatio ovat olennaisia asioita hoitoty\u00f6n etiikassa, ne voivat kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain hyviksi aikomuksiksi. Siksi tarvitaan eettist\u00e4 toimeenpanotaitoa. (Juuj\u00e4rvi ym. 2007, 29) Professori James Rest m\u00e4\u00e4ritteli vuonna 1986 teoksessaan Moral development. Advances in research and theory toimeenpanotaidon kyvyksi ja rohkeudeksi toimia moraalisten periaatteiden mukaan jopa paineen alla.<\/p>\n Aiemmin mainittu eettinen sensitiivisyys vaatii roolinottokyky\u00e4 toteutuakseen (Juuj\u00e4rvi ym. 2007, 81.) Vuonna 2000 professori Martin Hoffman m\u00e4\u00e4ritteli teoksessaan Empathy and moral development: Implications for caring and justice, ett\u00e4 on kolmenlaista roolinottokyky\u00e4. Itseen keskittyv\u00e4ss\u00e4 roolinotossa yksil\u00f6 pohtii, milt\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n tuntuisi kyseisess\u00e4 tilanteessa. Toiseen keskittyv\u00e4ss\u00e4 roolinotossa taaskin pohditaan sit\u00e4, milt\u00e4 toisesta osapuolesta kyseisess\u00e4 tilanteessa tuntuu. Kolmannessa, eli vuorottelevassa tai yht\u00e4aikaisessa roolinotossa yhdistell\u00e4\u00e4n kahta edellist\u00e4 roolinoton mallia.<\/p>\n Kuten tavallisissa arkiel\u00e4m\u00e4n tilanteissa, my\u00f6s hoitoty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan empatiaa ja sympatiaa. Empaattinen suhtautuminen on tunneper\u00e4ist\u00e4, toiseen ihmiseen suuntautuvaa my\u00f6t\u00e4el\u00e4mist\u00e4. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat toisen ihmisen tunteet: \u201dMilt\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuntuu?\u201d Empaattinen ihminen tuntee samaa tunnetta kuin toinen osapuoli, h\u00e4n itkee itkevien ja iloitsee iloitsevien kanssa. Sympaattinen ihminen puolestaan tuntee erilaisia tunteita kuin toinen osapuoli, h\u00e4n voi tuntea esimerkiksi s\u00e4\u00e4li\u00e4, my\u00f6t\u00e4tuntoa tai huolta. Sympaattista suhtautumista edelt\u00e4\u00e4 itseen keskittyv\u00e4 roolinotto: \u201dMilt\u00e4 minusta tuntuisi tuossa tilanteessa?\u201d (Hoffman 2000.)<\/p>\n Empatia ja sympatia ovat t\u00e4rkeit\u00e4 elementtej\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4. Joskus kuitenkin sympatia saattaa johtaa ihmisen pohtimaan liikaa sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n itse haluaisi kyseisess\u00e4 tilanteessa teht\u00e4v\u00e4n ja liian v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 toinen osapuoli haluaisi teht\u00e4v\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n sivuuttaa toisen osapuolen Yksi sympatian yleisimmist\u00e4 muodoista on s\u00e4\u00e4li. Asiakas voi kuitenkin kokea s\u00e4\u00e4lin usein loukkaavaksi, koska s\u00e4\u00e4li perustuu asiakkaan tilanteen puutteelliseen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 vaikkapa n\u00e4k\u00f6vammaista asiakasta, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4li\u00e4, sill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 miettii, milt\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n tuntuisi olla n\u00e4k\u00f6vammainen. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6ntekij\u00e4 kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta asiakkaan henkil\u00f6kohtaiset erityispiirteet, esimerkiksi sen, mink\u00e4 asteinen n\u00e4k\u00f6vamma on, tai kuinka asiakas itse tilanteeseensa suhtautuu. (Juuj\u00e4rvi ym. 2007, 84.)<\/p>\n Globalisoituvassa maailmassa tarvitsemme entist\u00e4 enemm\u00e4n kulttuurista herkkyytt\u00e4. Kulttuurinen herkkyys tarkoittaa taitoa tunnistaa muiden kulttuurien erityispiirteit\u00e4, sek\u00e4 reflektoida omaa kulttuuria ja sen vaikutusta toimintaamme. Kulttuurinen herkkyys edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s omien arvojen, asenteiden ja stereotypioiden tiedostamista. (Juuj\u00e4rvi ym. 2007, 267.)<\/p>\n Kaiken kaikkiaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 kohdataan paljon tilanteita, joissa eettisyytt\u00e4 tarvitaan. Hoitoty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyy my\u00f6s useita eettisi\u00e4 ongelmia. Esimerkkin\u00e4 sellaisesta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuviteltua tapausta vanhuksesta, jolle omaiset vaativat iv-nestehoitoa. Vanhus kielt\u00e4ytyy sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja sulkemalla suunsa. Muita tahdonilmaisun kykyj\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole. H\u00e4n on syv\u00e4sti dementoitunut, ja h\u00e4nen dementiansa on edennyt sellaiseen vaiheeseen, ett\u00e4 nieleminen on h\u00e4nelle hankalaa ja aiheuttaa jatkuvasti aspiraatiovaaran eli vaaran ravinnon vet\u00e4misest\u00e4 keuhkoihin. Vanhuksen omaiset ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei vanhus itse kykene p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n omasta hoidostaan, ja siksi he ajattelevat ett\u00e4 on heid\u00e4n oikeutensa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 vanhuksen puolesta. Hoitohenkil\u00f6kunta puolestaan on pakkosy\u00f6tt\u00e4misest\u00e4 omaisten kanssa eri\u00e4 mielt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 eettisess\u00e4 ongelmatilanteessa tulee pohtia esimerkiksi sit\u00e4, voidaanko dementoituneen vanhuksen eleet tulkita tahdon ilmaisuksi, ja onko h\u00e4nell\u00e4 viel\u00e4 itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen kyky\u00e4. (Haho 2009.)<\/p>\n L\u00e4hteet: Rest, J. R., Narvaez, D., Bebeau, M. J., Thoma, S. J. 1999. Postconventional moral thinking. A neo-Kohlbergian approach. Mahwah: Erlbaum.<\/p>\n Rest, J. R. 1986. Moral development. Advances in research and theory. New York: Praeger.<\/p>\n Hoffman, M. L. 2000. Empathy and moral development: Implications for caring and justice. New York: Cambridge University Press.<\/p>\n Kohlberg, L. 1984. Essays on moral development The psychology of moral development. The nature and validity of moral stages: Vol. 2. San Francisco: Harper & Row.<\/p>\n Sarvim\u00e4ki, A. & Stenbock-Hult, B. 2009. Hoitoty\u00f6n etiikka. Helsinki: Edita Publishing.<\/p>\n Haho, Annu. 2009. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 hoitoty\u00f6n eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. https:\/\/sairaanhoitajat.fi\/artikkeli\/kaytannollisia-hoitotyon-eettisia-kysymyksia\/<\/p>\n <\/p>\n Vuorovaikutus<\/strong><\/p>\n Vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen v\u00e4list\u00e4 vastavuoroista kommunikaatiota. Vuorovaikutus on sit\u00e4 miten me olemme toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutus on sanoja, puhetta, tunteita, ilmeit\u00e4, eleit\u00e4, \u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja katseita. Vuorovaikutuksella t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tarkoitetaan inhimillist\u00e4 vuorovaikutusta, joka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4lisen\u00e4 kommunikointina ja l\u00e4sn\u00e4olona.<\/p>\n Auttamisprosessi alkaa kommunikaatiosta, vuorovaikutuksesta jossa asiakas kuvailee sinulle ongelmaansa tai huolenaihettaan. Vuorovaikutus hoitoty\u00f6ss\u00e4 on keino mink\u00e4 avulla asiakas voi selvent\u00e4\u00e4 omia tunteita ja ajatteluaan. Yksi t\u00e4rkein asia vuorovaikutuksessa on ett\u00e4 asiakas ja hoitaja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ym\u00e4ns\u00e4 keskustelun samalla tavalla jolla saavutetaan yhteisymm\u00e4rrys my\u00f6s tunteen tasolla. Hoitajan ja potilaan v\u00e4lill\u00e4 olevaa vuorovaikutusta ohjaavat hoitajan ja potilaan ihmisk\u00e4sitykset, arvot ja asenteet, el\u00e4m\u00e4ntilanne, tiedot, taidot ja hoitajan ammatin eettiset ohjeet. Oleellinen osa hyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta on empatia joka tarkoittaa my\u00f6t\u00e4el\u00e4mist\u00e4 toisen tuntemuksissa, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen tunteet ja niiden merkityksen.<\/p>\n Asiakas ja hoitaja voivat oppia vuorovaikutustilanteessa paljon toisiltaan ja omasta itsest\u00e4\u00e4n. Vuorovaikutustilanteissa l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n toisille viestej\u00e4 ja otetaan viestej\u00e4 vastaan. Viestin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 t\u00e4ytyy aina arvioida toisen henkil\u00f6n vastaanottokyky ja sen perusteella valittava tapa miten viestin ilmaisee. Hyv\u00e4 vuorovaikutus edellytt\u00e4\u00e4 molempien osapuolten avoimuutta. Vuorovaikutus perustuu kummankin osapuolten luottamukseen.<\/p>\n Dialogi<\/p>\n Dialogilla tarkoitetaan tasavertaista, avointa ja suoraa keskustelua, jossa tavoitellaan yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja molemmat osapuolet ovat valmiita kohtaamaan omista k\u00e4sityksist\u00e4\u00e4n poikkeavia n\u00e4k\u00f6kulmia. Dialogissa syntyy tila, jossa tilannetta tutkitaan yhdess\u00e4.<\/p>\n Sanaton viestint\u00e4<\/p>\n Sanaton viestint\u00e4 eli ns. kehonkieli perustuu liikehermoratojen, lihasten ja aistien yhteistoimintaan, jonka avulla syntyy esimerkiksi spontaani tunnetilan ilmaus kasvoille. Sanatonta viestint\u00e4\u00e4 ovat ilmeet ja eleet, jotka voivat kertoa enemm\u00e4n kuin kaikki sanat yhteens\u00e4, erimerkiksi pelko, \u00e4rtyneisyys, viha, ilo yms. ei ole kovinkaan helppoa piilottaa muilta. Osa kehonkielen viesteist\u00e4 on tahdosta riippumattomia kuten esim. punastuminen. Kuunteleminen<\/p>\n Kuunteleminen on osa vuorovaikutusta. Aktiivinen kuunteleminen on koko asiakasty\u00f6n auttamisprosessin perusta ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siin\u00e4 on ett\u00e4 toinen tuntee tulevansa kuulluksi ja ymm\u00e4rretyksi. Kuuntelijan tarkoitus on selvitt\u00e4\u00e4 kuuntelemalla mit\u00e4 toinen osapuoli tuntee, ajattelee ja miksi. Aktiivinen kuuntelu on osa empatiaa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 viestin ett\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ja on aidosti kiinnostunut. Aktiivisen kuuntelija t\u00e4ytyy olla tietoinen kuuntelutilanteessa omista ilmeist\u00e4\u00e4n, eleist\u00e4\u00e4n, liikkeist\u00e4\u00e4n ja sanoista. Tarkoituksena kuuntelussa on viesti\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, auttaa selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tarkentamaan ajatuksia ja auttaa uusiin n\u00e4k\u00f6kulmiin.<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n M\u00f6nkk\u00f6nen, K., Vuorovaikutus; Dialoginen hoitoty\u00f6, 2009<\/p>\n Heikkinen, R-L., Laine, T., Hoitava kohtaaminen,1997<\/p>\n Sundeen, S., Stuart, G., Rankin, E., Cohen, S., Vuorovaikutus- avain hoitoty\u00f6h\u00f6n 1987<\/p>\n <\/p>\n Pohdinta<\/strong><\/p>\n Voimme todeta, ett\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4 hoito ja aito kohtaaminen toteutuvat useiden eri tekij\u00f6iden summasta. Hoitajalla tulee olla kulttuurista, moraalista ja vuorovaikutuksellista taitoa ja tiet\u00e4myst\u00e4, joita h\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaan mahdollisen hoidon toteuttamiseksi. Kohtaaminen tapahtuu aina potilas-\/asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti, jossa hoitaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n tarpeet, kokemukset ja taustat, sek\u00e4 tiedostaa omat velvollisuutensa auttajana.<\/p>\n Hyv\u00e4 kohtaaminen ja hoito perustuvat suurilta osin luottamukseen, mik\u00e4 kytkeytyy hyvin vahvasti vuorovaikutukseen. Auttaminen alkaa aina kommunikaatiosta, jolloin luottamussuhteen rakentaminen hoitajan ja potilaan tai asiakkaan v\u00e4lill\u00e4 alkaa. Kohtaamisen ensihetket ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa, koska ne usein ohjaavat suunnan luottamussuhteen syntymiselle. Hoitajan vuorovaikutustaidot ovat t\u00e4rke\u00e4 elementti hyv\u00e4n hoitosuhteen ja hoidon takaamiseksi, jolloin hoitaja osaa ottaa potilaan tai asiakkaan kunnioittavasti vastaan ja tiedostaa jokaisen ihmisen yksil\u00f6n\u00e4, jolla on omat kokemuksensa, tunteensa ja el\u00e4m\u00e4ntilanteensa.<\/p>\n Vuorovaikutustilanteessa vaikuttavat hyvin vahvasti hoitajan omat moraaliset sek\u00e4 eettiset arvot. Hoitoa ohjaavat my\u00f6s ammattieettiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka tarkoittavat ammattikunnan itsens\u00e4 laatimia ohjeistuksia, arvoja ja periaatteita. Hoitaminen itsess\u00e4\u00e4n on moraalista toimintaa ja kaikilla ihmisill\u00e4 on oikeus hyv\u00e4\u00e4n hoitoon. Hoitajalla tuleekin olla selke\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, kunnioitus ja velvollisuus tarkoittavat ja kuinka n\u00e4m\u00e4 asiat tulee n\u00e4ky\u00e4 h\u00e4nen ammatissaan. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet antavat hoitajalle erinomaisen eettisen kokonaisk\u00e4sityksen, jolle h\u00e4n voi ammatilliset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 perustaa.<\/p>\n Eettisyys n\u00e4kyykin erityisesti hoitajan toiminnassa, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 hoitajalta sek\u00e4 eettisesti teoreettista ett\u00e4 toiminnallista tietoa. Eettisesti ehe\u00e4ll\u00e4 hoitajalla on teoreettista tietoa eettisist\u00e4 periaatteista, ja h\u00e4n pystyy analysoimaan omaa toimintaansa t\u00e4m\u00e4n tiedon pohjalta. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n monikulttuurisesti jatkuvasti kasvavassa yhteiskunnassamme on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hoitajan henkil\u00f6kohtaisiin ominaisuuksiin lukeutuu my\u00f6s kulttuurinen herkkyys, koska eri kulttuurien kohtaaminen tuo helposti omat haasteensa hoitotilanteeseen. Hoitaja osaa ottaa huomioon taustoiltaan hyvin eri tilanteista ja kulttuureista tulevat ihmiset, kulttuurien k\u00e4sitykset ja erityispiirteet, sek\u00e4 osaa toiminnassaan reflektoida my\u00f6s omaa kulttuuriaan ja sen vaikutuksia.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 asiat kiteytettyn\u00e4 antavat meille hyv\u00e4n k\u00e4sityksen siit\u00e4, mit\u00e4 ammatillinen vuorovaikutus ja eettisyys hoitoty\u00f6ss\u00e4 tarkoittavat \u00a0ja miten ne n\u00e4kyv\u00e4t hoitajan ammatissa sek\u00e4 hoitosuhteissa. Kun hoitaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vuorovaikutuksen merkityksen ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4t sek\u00e4 my\u00f6s erikseen vaikuttavat eettiset, moraaliset ja kulttuuriset arvot, toiminnot ja k\u00e4sitteet, voidaan toteuttaa parasta mahdollista hoitoa.<\/p>\n <\/p>\n Maiju Laurila<\/p>\n Taru Raatikainen<\/p>\n Josefiina Simuna<\/p>\n Elina Tikkala<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Opintojakson teemana olemme tarkastelleet, mit\u00e4 on ammatillinen vuorovaikutus ja eettisyys hoitoty\u00f6ss\u00e4. Hoitoty\u00f6t\u00e4 ja hoitajaa ohjaavat useat eri taidot, ominaisuudet, lait ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset kuin my\u00f6s etiikka ja sen eri teoriat, moraali, arvot ja kulttuuritiet\u00e4mys. Monikulttuurisuus kasvaa yhteiskunnassamme jatkuvasti ja etenkin hoitoalalla kulttuurit kohtaavat p\u00e4ivitt\u00e4in. Hoitoty\u00f6ss\u00e4 ja hyv\u00e4n hoitosuhteen syntymisess\u00e4 korostuu hoitajan vuorovaikutustaidot, kyky kohdata ihminen yksil\u00f6n\u00e4 … <\/p>\n
\nyksil\u00f6lliset tunteet ja tarpeet. (Kohlberg, L. 1984. Essays on moral development The psychology of moral development. The nature and validity of moral stages.) Esimerkkein\u00e4 t\u00e4llaisesta tilanteesta voidaan pit\u00e4\u00e4 vaikkapa nelivuotiasta, joka ostaa \u00e4idilleen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4lahjaksi teddykarhun, koska haluaisi itse sellaisen lahjaksi, taikka avioeron kokenutta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joka olettaa milt\u00e4 avioeroa l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4st\u00e4 asiakkaasta tuntuu ja millaisia neuvoja h\u00e4n haluaa ja tarvitsee (Juuj\u00e4rvi ym. 2007, 83.)<\/p>\n![](\"https:\/\/cdn.pixabay.com\/photo\/2017\/12\/01\/19\/41\/ethics-2991600_1280.jpg\")
<\/p>\n
\nSoile Juuj\u00e4rvi, Liisa Myyry ja Kaija Pesso. 2007. Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi.<\/p>\n
\nKehonkieli on tunteiden kieli ja se voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ihmisist\u00e4 sellaista tietoa jota ei sanallisesti kyet\u00e4 tai haluta ilmaista.<\/p>\n![](\"https:\/\/cdn.pixabay.com\/photo\/2017\/11\/23\/17\/33\/listen-2973319_1280.jpg\")
<\/p>\n