{"id":75,"date":"2020-06-10T13:28:41","date_gmt":"2020-06-10T10:28:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/?p=75"},"modified":"2020-06-10T13:58:55","modified_gmt":"2020-06-10T10:58:55","slug":"yhteiskehittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/2020\/06\/10\/yhteiskehittaminen\/","title":{"rendered":"Yhteiskehitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaan?<\/h1>\n

Turun yliopiston sivuilla<\/a> selitet\u00e4\u00e4n yhteiskehitt\u00e4misen merkityst\u00e4. Yhteiskehitt\u00e4minen on ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, jota on mahdollista tehd\u00e4 miss\u00e4 tahansa virtuaalisessa tai fyysisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Se on tavoitteellista ja sit\u00e4 voidaan tukea ja edist\u00e4\u00e4 monella eri tavalla. Kehitt\u00e4misen kohteeksi voidaan valita yksitt\u00e4isi\u00e4 asioita, kuten tuote, palvelu, liikeidea, strategia, tilaratkaisut tai vaikka toimintatavat. Yritysten v\u00e4linen kilpailu on johtanut siihen, ett\u00e4 yrityksen ja sen tuotteiden ja palveluiden kehitt\u00e4miseen on otettu mukaan asiakkaat, henkil\u00f6st\u00f6 ja muut sidosryhm\u00e4t. Mik\u00e4li haluaa p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yritysmarkkinoilla, on yhteiskehitt\u00e4minen l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

\"group<\/p>\n

Mit\u00e4 tulee ottaa huomioon, jotta yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4 onnistutaan?<\/h1>\n
    \n
  1. Tasavertainen osallistuminen.<\/strong> Sidosryhm\u00e4t otetaan mukaan ja heit\u00e4 kuunnellaan, heid\u00e4n panostansa arvostetaan ja osallistumisen hy\u00f6dyt n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Erilaisuus ja erilaiset mielipiteet hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  2. Yhteisen tavoitteen l\u00f6yt\u00e4minen.<\/strong> Osallistujilla voi olla erilaisia tavoitteita, mutta niiden joukosta pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia kiinnostava aihe, jota vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in erilaisten osaamisten ja n\u00e4k\u00f6kulmien kautta.<\/li>\n
  3. Ideoista nopeasti konkreettiseen tekemiseen.<\/strong> Pienet kokeilut viev\u00e4t mahdollisesti suuriinkin tavoitteisiin. Selke\u00e4 vastuunjako, viestint\u00e4 ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta j\u00e4ykkyytt\u00e4 ja byrokratiaa tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/li>\n
  4. Oikeanlaiset tilat, ohjaus ja ty\u00f6skentelymenetelm\u00e4t.<\/strong> Ajank\u00e4ytt\u00f6 ohjaa tekemist\u00e4 ja tila ohjaa tekemisen tunnelmaa ja tapoja.<\/li>\n
  5. Tunteiden tunnistaminen ja hallinta.<\/strong> Vaihtelevat tunteet ovat normaaleja, mutta jokaisen tulisi osata lukea tunneilmapiiri\u00e4 ja oppia kanavoimaan tunteet toiminnaksi. Negatiiviset tunteet tulisi k\u00e4sitell\u00e4 kunnoittavasti, kannustavasti ja syyllist\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    \"three<\/p>\n

    Miten asiakaspalautetta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4?<\/h1>\n

    Elisa Lahti kirjoittaa Lapin Ammattikorkeakoulun artikkelissa<\/a> yhteiskehitt\u00e4misest\u00e4 ja asiakkaiden merkityksest\u00e4 kyseisess\u00e4 prosessissa. On huomattavasti helpompaa onnistua yritystoiminnassa, jos on edes v\u00e4h\u00e4n jyv\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 tavoitellun kohderyhm\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 liikkuu. Asiakkaita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi jo prosessin suunnittelun vaiheessa ja prototyyppien testauksessa, tai sitten vain ker\u00e4t\u00e4 heilt\u00e4 ideoita ja mielipiteit\u00e4. Asiakaspalautteen hy\u00f6ty on se, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat yleens\u00e4 oman alansa asiantuntijoita. Asiakaspalautetta ker\u00e4tess\u00e4 painopiste on siin\u00e4, ett\u00e4 asiakkailta kysyt\u00e4\u00e4n palvelun j\u00e4lkeen sit\u00e4, miten palvelu vastasi heid\u00e4n odotuksiaan ja tarpeitaan. Kun asiakkaat mahdollisesti otetaan jo suunnitteluvaiheessa mukaan, varmistetaan se, ett\u00e4 heid\u00e4n kokemuksenta palvelusta on mahdollisimman my\u00f6nteinen ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s asiakaspalaute on hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    \"man<\/p>\n

    Esimerkkej\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misen toteuttamisesta<\/h1>\n

    Hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki yhteiskehitt\u00e4misest\u00e4 on Lego, joka on maailmanlaajuisesti tunnettu rakennus- ja leikkikalusarja.\u00a0 Fanit voivat suunnitella uusia rakennussarjoja yhdess\u00e4 Lego:n kehitt\u00e4jien kanssa ja parhaimmat suunnitelmat vied\u00e4\u00e4n valmiiksi tuotteeksi asti. David Gardner kirjoittaa asiasta enemm\u00e4n Chaordixin blogissa<\/a>. T\u00e4m\u00e4 on loistava esimerkki onnistuneesta yhteiskehitt\u00e4misest\u00e4, sill\u00e4 useista t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 luoduista tuotteista on tullut todella menestyneit\u00e4, jolloin kaikki voittavat. Yrityksen tuotot kasvavat, fanit tuntevat itsens\u00e4 t\u00e4rkeiksi ja lis\u00e4ksi he saavat haluamiaan tuotteita markkinoille. Cco.laurea.fi<\/a> sivuilla mainitaan my\u00f6s Netflix yhteiskehitt\u00e4misest\u00e4 puhuttaessa. Netflix on kehitt\u00e4nyt omaa liiketoimintamalliaan vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa ja n\u00e4in varmistunut siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n tuote vastaa markkinoilla vallitsevaa kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    Yhteiskehitt\u00e4misen perimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on siis tuottaa hy\u00f6ty\u00e4 sek\u00e4 yrityksille, ett\u00e4 asiakkaille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Mit\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaan? Turun yliopiston sivuilla selitet\u00e4\u00e4n yhteiskehitt\u00e4misen merkityst\u00e4. Yhteiskehitt\u00e4minen on ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, jota on mahdollista tehd\u00e4 miss\u00e4 tahansa virtuaalisessa tai fyysisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Se on tavoitteellista ja sit\u00e4 voidaan tukea ja edist\u00e4\u00e4 monella eri tavalla. Kehitt\u00e4misen kohteeksi voidaan valita yksitt\u00e4isi\u00e4 asioita, kuten tuote, palvelu, liikeidea, strategia, tilaratkaisut tai vaikka toimintatavat. Yritysten v\u00e4linen kilpailu on … <\/p>\n

    Jatka lukemista “Yhteiskehitt\u00e4minen”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3956,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3956"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":78,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions\/78"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/matildalammi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}