Rovaniemi – matkailu joulubrändin ulkopuolella
Kuva: Emilia Korsulainen
Rovaniemi – tuo mystisen Lapin ihana pääkaupunki ja Joulupukin koti. Rovaniemen pääelinkeinona toimii matkailu. Tänä vuonna tammi-elokuussa yöpymisiä tehtiin Rovaniemellä yhteensä lähes puoli miljoonaa.
Matkailu yhdistää monia elinkeinoja, jotka käytännössä toimivat toisistaan erillisinä ja joiden yhteyttä matkailuun on ensisilmäyksellä vaikea hahmottaa. Kuljetus-, majoitus-, ravitsemis-, ja ohjelmapalvelut ovat suoraan kytköksissä matkailuun. Kuitenkin huomattava osa toimialaan lukeutuvista yrityksistä kytkeytyy matkailuun välillisesti kuten esimerkiksi siivouspalvelut ja vähittäiskauppa.
Taloudellisiin vaikutuksiin liittyen on tutkittu matkailun edistämää aluekehitystä ja työllistävyyttä eri alueilla sekä elinkeinojen yhteensovittamista. Rovaniemen ja Lapin alueella tapahtuvaa matkailua tukee alueen hyvä elinkeinoelämä. Kaikki tyypillisimmät matkailutoimialaan liittyvät elinkeinot löytyvät läheltä. Yritysten välinen yhteistyö hyödyttää ja täydentää toisia, vaikka keskinäinen kilpailu on kovaa.
Kuva: Emilia Korsulainen
Joulupukin valtio Rovaniemelle
Rovaniemelle on suunnitteilla miljardihanke, joka on saanut huomiota kansainvälisissäkin medioissa. Suunnitelmissa on rakentaa Joulupukin valtio. Kyseessä on valtava matkailukohde, jonne odotetaan 10 miljoonaa matkailijaa vuodessa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan Joulupukin valtio vastaanottaa ensimmäiset vieraansa aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Keskusteluita käydään jo ja rahoittajia etsitään. Joulupukin valtiosta tulisi suomalaisen osaamisen ja suomalaisten tuotteiden näyteikkuna. Hanke on haastava, mutta koko suomen elinkeinoelämälle merkittävä onnistuessaan. Sen tarkoituksena on luoda satojen miljoonien kaupallinen vientituote Suomelle. Matkailurakentaminen lisää matkailua ja matkailurakentaminen hyödyttää välillisesti myös muitakin elinkeinoja. Joulupukin valtio- hankkeen toteutuessa, se toisi valtavan määrän työpaikkoja eri aloille. Matkailukeskusten tehostaminen on monella tapaa perusteltua, mutta täytyy miettiä missä määrin urbaanin yhdyskuntarakenteen tuominen pohjoisen luontoon on järkevää.
Kuva: Niattieva Ekaterina
Vaihtoehdot tulee huomioida
Rovaniemen matkailu perustuu pitkälti talvimatkailuun ja joulubrändin ympärille. Tämän hetkinen matkailutoimiala rakentuu monista sesonkiyrityksistä. Lapin talvisesonki on pitkä, marraskuun lopulta maaliskuun loppuun, jolloin tienataan koko vuoden rahat. Usein yritystoiminta hiljenee tai loppuu kokonaan hiljaisempien kesäkuukausien ajaksi. Tämän vuoksi kausiluonteinen matkailutoiminta on haastavaa. Talvisesongin rahoilla mennään koko vuosi. Ympärivuotinen toiminta olisi kannattavampaa yrityksen ja työllistymisen kannalta.
Joulunbrändin ympärille rakennettu matkailu tuo paljon turisteja ympäri maailmaa, mutta joulun lisäksi Rovaniemi tarjoaa matkailupalveluita turisteille myös talvisesongin ulkopuolella. Luontomatkailu on nyt lisääntymässä. Maastopyöräily, pyöräily, melonta, vaeltaminen ja eläimet sekä ylipäänsä luonto ovat potentiaalisia matkailutuotteita kesäsesonkia ajatellen. Luontomatkailun kysyntään on Rovaniemen kaupungin puolella huomioitu ja siihen on pyritty vastaamaan. Vastikään on otettu käyttöön luontopoluille tehty oma sovellus, jossa näkyvät polkujen kartat. Sovelluksen avulla matkailija löytää helposti luontopolkujen alkuun. Karttasovellus kuuluu LuontoRovaniemi-hankkeeseen, johon voi tutustua täällä
Kuva: Emilia Korsulainen
Luontomatkailu – rahan tuloa vai menoa?
Matkailu Pohjois-Suomessa ja Lapissa kasvaa koko ajan ja sitä on kehitettävä kestävään suuntaan. Kehityksessä tulee huomioida sekä matkailijoiden että paikallisväestön toiveet ja odotukset suhteessa luonnon ja rakennetun ympäristön muodostamaan kokonaisuuteen. Jotta voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin, täytyy ymmärtää mitä he haluavat. Asiakasymmärrys-teemaa on pohdittu meidän ensimmäisessä postauksessa. Postaukseen pääset täältä.
Luonto ja ekologisuus ovat nousseet isoiksi trendeiksi ja syystä, sillä ekologisuus on osa vastuullista matkailua. Matkailupalveluja kehitettäessä tulisi huomioida ympäristön muutokset, joita lisääntyvät kävijämäärät lisääntyvät kävijämäärät aiheuttavat. Muutosten aiheuttamat haitat kilpailevat taloudellisten hyötyjen kanssa. Muutoksilla tarkoitetaan luonnon kulumista, kasvillisuuden ja maisemien muuttumista. Ihmisen jälki jää luontoon, mitä ei ole jälkeenpäin helppoa muuttaa. Kehitystyössä tulee soveltaa kestävän matkailun periaatteita, jotta luontoympäristö säilyttää vetovoimaisuutensa.
Lisääntyvät kävijämäärät voivat vaikuttavaa negatiivisesti luontoon, mutta toisaalta luonnossa liikkuminen voi vaikuttaa myös positiivisesti luonnonsuojeluun, koska kontakti luonnon kanssa kasvattaa ihmisen luontosuhdetta. Ymmärrys luonnon moninaisuudesta lisääntyy. Luonnonsuojelupuistot sekä kansallispuistot on perustettu suojelemaan arvokasta monimuotoista luontoamme ja antamaan ihmisille mahdollisuus nauttia luonnosta.
Kuva: Emilia Korsulainen
Uutta luksusta
Perinteisten hotellien ja mökkimajoituksen rinnalle rakennetaan jatkuvasti erilaisia igluja ja hirsitaloja. Nämä luksusmajoitusta tarjoavat yritykset ovat olleet kasvussa Suomessa viime vuosien aikana. Luonnon välitön läheisyys, uniikki ja individuaalinen palvelu tekevät siitä luksusta. Tasokkaan majapaikan lisäksi ihmiset saavat yksilöllistä asiakaspalvelua ja kokea rauhallisen ympäristön, jossa tarjolla on historiaa, opastettuja kierroksia sekä paikallista ruokaa ja kulttuuria. Tällänen paikka tarjoaa perinteistä ja aitoa suomalaista elämäntyyliä. Suomen talvi, lumi ja jää sekä renvotulet houkuttelevat nyt maailmankuuluja julkkisia lomailemaan tänne etenkin talvella. He haluavat luksusta ja ovat siitä valmiita maksamaan. Palveluiden hiominen huippuunsa vaatii kovaa yhteistyötä eri tahojen välillä, jossa hinnoittelulla on oma merkityksenä.
Pohdittavaa
Haluammeko saada paljon turisteja ympäri maailmaa, jotka jättävät jokainen muutaman euron sinne tänne? Vai haluammeko satsata turisteihin, joilla on rahaa maksaa luksustuotteista suuria summia tietyille yrityksille?
Mikä on kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu?
Pääkirjoitusvastuussa: Päkkilä Elina, Niattieva Ekaterina
Kuvat: Emilia Korsulainen, Niattieva Ekaterina
Lähteet:
Soile Veijola, Matkailututkimuksen lukukirja, 2015. Lapin yliopistokustannus.
Jouluvaltiolla on pitkä matka tarusta todeksi, Kaleva 16.10.2019
Recent Comments