Osaaminen ja osaamisen johtaminen on aiheena äärimmäisen mielenkiintoinen, ainakin allekirjoittaneille. Lähdimme pohtimaan työntekijöiden osaamista, ja etenkin osaamisen kehittämistä, osana matkailu- ja ravintola-alaa Rovaniemellä. Matkailusta on vuosien saatossa kehittynyt Rovaniemen elinkeinoelämän runko, johon satsataan vuosi vuodelta enemmän. Tavoitteena on kasvattaa matkailijoiden tietoutta Rovaniemestä laadukkaana ja uniikkina matkakohteena, johon kannattaa matkustaa lomalle ainaisten Kanarioiden ja Pariisien sijaan. Me lappilaisina haluamme ajatella, että meillä on täällä heille jotain ainutlaatuista. Jotain niin mahtavaa, että turistit kääntävät lentokoneiden nokat suoraan kohti joulupukin maata saman tien, kun tämä mahtava matkailuelämys nousee heidän tietoisuuteensa.

Ounasvaaran huipulla. Kuva: Unsplash

Mikä sitten tekee tästä mahtavasta matkailuelämyksestä niin mahtavan? Tämän blogitekstin keskiössä eivät ole yksittäiset yritykset tai matkakohteet, vaan alan työntekijät. Ne arjen ahertajat, jotka mahdollistavat yrityksen jokapäiväisen toiminnan ja tuottavat toiminnallaan sen elämyksen, jota yhä vaativammat ja tiedostavammat turistit sankoin joukoin tulevat täältä hakemaan. Mahtavaan kokemukseen tarvitaan ehdottomasti hyvää, ellei loistavaa asiakkaan kohtaamistaitoa.

Henkilökunnan monipuolinen osaaminen tuottaa parempaa ja monipuolisempaa asiakaspalvelua ja näin ollen työnantajalle selvää tuottoa. Ilman osaavia työntekijöitä ei ole myöskään menestyvää bisnestä!

Haasteena alan sesonkiluonteisuus

Matkailu- ja ravintola-alaa on jo pitkään vaivannut työntekijäpula, etenkin pohjoisessa. Mistä löydettäisiin niitä taitavia ja ammattitaitoisia alan ihmisiä, jotka haluavat tulla Lappiin töihin? Alan sesonkiluonteisuus on ehdottomasti yksi suurimmista haasteista. Kun työntekijät rekrytoidaan töihin vain sesongiksi kerrallaan, ei heihin ja heidän osaamiseensa välttämättä panosteta työnantajan puolelta tarpeeksi. Kun tähän vielä ynnätään alalle tyypillinen työntekijöiden suuri vaihtuvuus, ollaan tenkkapoon äärellä.

Kuva: Unsplash

Lisäksi työnteko alalla on usein rankkaa. Esimerkiksi ravintola-alalle hakeutuvat henkilöt kyllä usein pitävät työstään, mutta alan vaativuus ja rankka työtahti eivät matalan palkkauksen ja viikonlopputöiden ohella juuri houkuttele eläköitymään työn parista. Työntekijöiden vaihtuvuus yritysten välillä on suurta, mutta niin on myös alanvaihtajien määrä. Muun muassa edellä mainituista syistä Lapin matkailu- ja ravintola-alan työvoima siirtyy jatkuvasti yhä enemmän vuokratyövoiman piiriin. Huutavasta henkilöstöpulasta kärsivältä alalta on löytynyt markkinarako, johon henkilöstövuokrausyritykset ovat iskeneet oikeaan aikaan.

Henkilöstövuokraus voi olla helppo valinta, niin yritykselle kuin työntekijällekin. Vuokratyö mahdollistaa työntekijälle joustavan ja omaan elämäntilanteeseen sopivan työn. Jos paikka ei tunnu houkuttelevalta, työntekijän ei ole pakko jatkaa. Jos taas yritys ei pidä työntekijää ei syystä tai toisesta heille soveltuvana, pääsevät he helposti työntekijästä eroon ilman ikäviä irtisanomismenettelyitä. Mikäli taas työntekijä on erinomainen, on yritys tyytyväinen ja korjaa potin. Vuokratyövoima on toki yritykselle kallista, mutta yrityksen omat virherekrytoinnit tulevat pitkällä juoksulla vieläkin kalliimmiksi. Kuitenkin henkilöstön osaamisen varmistaminen vuokratyövoimaa käytettäessä on haastavaa. Kenelle vastuu vuokratyöntekijöiden osaamisen ylläpidosta kuuluu? Vuokratyövoiman helppous ja joustavuus ovat jo muokanneet alan työllistymistä. Henkilöstövuokrausyrityksen kirjoilla on alansa huippuammattilaisia, mutta työvoimapulasta johtuen myös heikommalla osaamisella pääsee mukaan, halu tehdä työtä riittää. Tällöin heidän koulutuksensa jää henkilöstövuokrausyrityksen kontolle. Riippuu pitkälti yrityksestä, että panostetaanko koulutukseen vai ei. Onko tämä suunta, työntekijäpulasta huolimatta, kovin järkevää? Lapissa ollaan myös pikkuhiljaa valumassa tilanteeseen, jossa työvoimaa ei yksinkertaisesti enää löydy ja tutka suunnataan ulkomaille. Ulkomaalaisia työntekijöitä lennätetään jo nyt Suomeen sesonkitöihin. Miten heidän osaamisestaan pidetään huolta?

Polut Pohjoiseen kasvuun -hanke auttaa lappilaisia asiaspalveluyrityksiä kehittämään yritystoimintaa. Kuva: Iina Miettunen

Miksi osaamiseen panostaminen on niin tärkeää?

Monet tutkimukset osoittavat, että osaamiseen panostaminen lisää työssä viihtymistä ja työhyvinvointia, oli ala mikä hyvänsä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on meneillään Polut Pohjoisen kasvuun -hanke, jossa haetaan lappilaisille asiakaspalveluyrityksille keinoja yritystoiminnan kehittämiseen. Hankkeen alussa tehty selvitys osoitti, että osaamiseen panostaminen on jäänyt vähäiseksi. Yksi hankkeen päätavoitteista on siis osaamisen kartoituksen avulla löytää keinoja osaamisen ja sitoutumisen vahvistamiseksi. Yrittäjän kehittäessä toimintaansa hänelle selviää, millaista osaamista hän työntekijöiltään tarvitsee. Tyytyykö yrittäjä osaamiseen, jonka hän saa rekrytoimalla vai panostaako hän esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen perehdyttämällä ja kouluttamalla työntekijöitään? Osaamisen ohella työntekijöiden työhyvinvointi ja yritykseen sitoutuminen kasvaa. Matkailu- ja ravintola-alalle on usein tyypillistä ajatella, että työntekijä on yritykselle ennemmin se jatkuvasti ahertava kullankaivaja, kuin kannattava sijoitus. Tätä ajattelutapaa täytyy kuitenkin muuttaa.

Työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin nivoutuu tietysti monta tekijää, jotka yhdessä luovat puitteet työssään viihtyvälle työntekijälle. Työntekijät ovat yrityksille iso kuluerä, mutta osaava työntekijä on myös paljon muuta. Tyytyväinen työntekijä on valmis sitoutumaan työhönsä ja samalla luo myös parempaa tuottavuutta. Työntekijät kokevat usein, että heillä on osaamista, mutta he eivät syystä tai toisesta pääse hyödyntämään sitä työssään. Työnantaja, joka ei sitoudu työntekijään, ei välttämättä tiedä vahvuuksista, joita työntekijällä on. Kaikista yksinkertaisimmillaan työntekijä sitoutuu yritykseen, jos työnantaja sitoutuu työntekijään. Sitoutumisen hyviä puolia ovat osaamisen pysyminen yrityksessä, yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä luottamus. Ja kuten sanottua, kaikki edellä mainitut seikat luovat ja ylläpitävät työhyvinvointia.

Osaamisen vaatimukset kasvavat, ja tulevat kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Asiakkaat ovat yhä kokeneempia matkailijoita ja vaativat matkoiltaan jatkuvasti parempaa. Jotta voidaan vastata kasvaviin laatuvaatimuksiin, tulee työntekijöiden pystyä yhä parempaan asiakaspalveluun ja tuottamaan entistä parempia elämyksiä. Siihen päästään panostamalla parempaan kulttuuriosaamiseen ja kielitaitoon. Ja siihen päästään panostamalla työntekijöihin ja heidän osaamiseensa.

Pääkirjoitusvastuussa: Sonja Hänninen & Katja Koivumaa

Kuvat: Iina Miettunen, Unsplash

Lähteet:

Osaaminen merkitsee, työhyvinvointi ratkaisee Hengissä kevääseen –seminaari 1.11.2017

https://www.redu.fi/loader.aspx?id=46888af6-5aba-49f6-8a78-9f3af721a104

eTaikan uutiskirje 2: Miten osaamisen johtaminen parantaa organisaation kilpailukykyä

https://www.youtube.com/watch?v=avr8wH4bXSY

Suomi.fi, liiketoiminnan kehittäminen, henkilöstökoulutus https://www.suomi.fi/yritykselle/liiketoiminnan-kehittaminen/osaamisen-kehittaminen/opas/henkiloston-osaaminen/henkilostokoulutus    

Hiljaisen tiedon tehokas jakaminen ja monistaminen

https://www.youtube.com/watch?v=hoFNwjPsJ9Y

Yrittäjät.fi, Lapin matkailu kasvun vauhdissa – pysyykö osaaminen mukana?

https://www.yrittajat.fi/blogit/y-vinkkeli/lapin-matkailu-kasvun-vauhdissa-pysyyko-osaaminen-mukana