![\"Mets\u00e4hedelmi\u00e4](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/metne\/files\/2021\/12\/turun-lehti-300x200.png\")
<\/p>\nMarjastus on yksi suomalaisten mielipuuhista, vaikka puheet laiskistuvista suomalaisista ovatkin ikiaikaisia. Marjojen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 poimimista valiteltiin jo 1800 – luvulla (Valkonen & Rantanen 2015).<\/p>\n
<\/p>\n
Puheista huolimatta edelleen noin 60% kansakunnasta \u2013 kolmisen miljoonaa suomalaista \u2013 poimii luonnonmarjoja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran vuodessa. Marjoja poimitaan tasaisen innokkaasti kaikissa ik\u00e4luokissa, perhemuodoissa, asuinkunnissa ja ammattiryhmiss\u00e4 (Siev\u00e4nen & Neuvonen 2011). Nykyisess\u00e4 marjanpoiminnassa korostuu virkistys, luontoliikunta ja poimittujen marjojen terveellisyys, toki osalle poimijoista luonnonmarjat ovat edelleen tulonl\u00e4hde.<\/p>\n
Kaupallisen marjanpoiminnan tuottamia eurom\u00e4\u00e4ri\u00e4 seurataan vuosittain MARSI \u2013 tilastoinnilla, joka kattaa kuitenkin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4ytyneen marjakaupan. Vuonna 2020 t\u00e4m\u00e4n marjanpoiminnan poimintatulo oli yhteens\u00e4 19 miljoonaa euroa, summa p\u00e4\u00e4tyy tosin nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kokonaisuudessaan ulkomailta saapuneiden ammattipoimijoiden taskuihin.<\/p>\n
MARSI-tilastoinnin ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 kuitenkin marjojen suoramyynti joka kattaa yksityishenkil\u00f6iden v\u00e4lisen marjakaupan, pienostajille myydyt marjat (ravintolat, pienjalostajat) sek\u00e4 torikaupan. T\u00e4m\u00e4n marjamarkkinan arvoa on hankala arvioida \u2013 marjakaupoista kun ei juuri j\u00e4\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 edes verokarhun arkistoihin, koska Suomessa nautitaan luonnontuotteista saatavien myyntitulojen verovapaudesta.<\/p>\n
Kyselytutkimusten perusteella marjojen suoramyyntivolyymiksi on arvioitu n. 4 miljoonaa kiloa vuodessa (Vaara 2015). Suoramyyntimarkkinoilla marjojen kilohinta on moninkertainen teollisuusmarjamarkkinoihin verrattuna. Syksyinen marjakauppa k\u00e4y kiivaana sosiaalisessa mediassa, mustikka\u00e4mp\u00e4rillisen k\u00e4yp\u00e4 hinta n\u00e4ytt\u00e4isi olevan viisikymppi\u00e4, puolukka vaihtaa omistajaa tyypillisesti kolmenkymmenen euron sankohintaan. Kilohinnoiksi py\u00f6r\u00e4ytettyn\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sangolliset maksavat 7 \u20ac\/kg ja 5 \u20ac\/kg. Jos oletetaan, ett\u00e4 suoramyynnin 4 miljoonasta kilosta puolet on mustikkaa ja puolet puolukkaa, saadaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4iden marjojen suoramyynnin arvoksi 24 miljoonaa euroa vuodessa.<\/p>\n
Viel\u00e4 vaikeammalle alueelle menn\u00e4\u00e4n, kun aletaan arvioimaan kotitarvepoiminnan arvoa. Valtaosa, yli 30 miljoonaa kiloa, vuosittaisesta marjasaaliista p\u00e4\u00e4tyy suomalaisten omiin pakastimiin (Vaara 2015). Jos edes nelj\u00e4sosa t\u00e4st\u00e4 marjam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 hankittaisiin suoramyyntimarkkinoilta, markkinan arvo olisi yli 40 miljoonaa euroa. Ent\u00e4 sitten poimintaan liittyv\u00e4n virkistyksen ja luontoliikunnan rahallinen arvo. Sit\u00e4 voi jokainen innokas marjanpoimija pohtia omalta osaltaan \u2013 paljonko minulle pit\u00e4isi maksaa, jotta en t\u00e4n\u00e4 vuonna poimi ainuttakaan marjaa? Satanen? Viisisatanen? Tonni? T\u00e4m\u00e4 summa kun kerrotaan muutamalla miljoonalla \u2013 suomalaisten marjanpoimijoiden p\u00e4\u00e4luvulla \u2013 saatetaan olla aika l\u00e4hell\u00e4 marjanpoiminnan aineettomien arvojen rahallista arvoa.<\/p>\n Luonnonmarjat ovat siis kiistatta arvokas mets\u00e4luonnon raaka-aine, joten mets\u00e4ntutkimuksen ja –neuvonnan tulee ne luonnollisesti huomioida. Marjasatoja on seurattu jo 90 \u2013 luvulla, aluksi Mets\u00e4ntutkimuslaitoksen ja sittemmin Luonnonvarakeskuksen toimesta. Vuodesta 2017 l\u00e4htien t\u00e4h\u00e4n seurantaan on voinut osallistua kuka hyv\u00e4ns\u00e4 luonnon tarkkailusta kiinnostunut kansalainen.<\/p>\n Seurannan peruskonsepti on yksinkertainen: Havaintomets\u00e4n yksitt\u00e4iseen mets\u00e4kuvioon perustetaan 5 kappaletta yhden neli\u00f6metrin kokoista koeruutua, ruuduista lasketaan kasvukauden aikana kukkien, raakojen marjojen ja kypsien marjojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t. Tulokset tallennetaan marjahavainnot.fi \u2013 sivustolle, josta l\u00f6ytyy my\u00f6s tarkemmat ohjeet havaintopaikan perustamiseen, havaintojen tekoon ja tulosten tallentamiseen. Marjahavainnot.fi \u2013 sivuston kartalta voi my\u00f6s tarkastella koko maan alueella tehtyj\u00e4 ja sivustolle tallennettuja marjahavaintoja. Havainnon tallentajan ei kuitenkaan tarvitse pel\u00e4t\u00e4 marjapaikkansa paljastumista \u2013 havaintometsien tarkat sijainnit on karkeistettu 25 km2<\/sup>:n alueelle kartassa.<\/p>\n Yksityismets\u00e4nomistuksen tavoitteet ovat monipuolistuneet ja metsien ei-puuntuotannolliset arvot ovat nousseet puuntuotannon rinnalle etenkin niill\u00e4 mets\u00e4nomistajilla, jotka ovat enemm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kulutukseen suuntautuneita (H\u00e4yrinen 2019). Mets\u00e4neuvonnalle, joka huomioi my\u00f6s metsien marjasadot, on siis hyvinkin kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kiitos kolmatta kymment\u00e4 vuotta jatkuneen marjasatoseurannan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme on nyt l\u00e4hes 40 000 yksitt\u00e4ist\u00e4 marjahavaintoa. Aineistoa on k\u00e4ytetty mm. ymp\u00e4rist\u00f6seurannan sek\u00e4 puun- ja luonnonmarjojen yhteistuotannon optimoinnin ty\u00f6kaluna. Kehittyneet paikkatietoty\u00f6kalut ja eri aineistojen yhdist\u00e4minen marja-aineistoihin avaavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia marjavarallisuuden parempaan hallinnointiin ja huomioimiseen my\u00f6s mets\u00e4nhoidossa.<\/p>\n Suomalainen mets\u00e4varatieto on maailman huippua, ja pitk\u00e4aikaisen marjasatoseurannan ansiosta tied\u00e4mme, millaisissa metsiss\u00e4 on parhaat marjasatopotentiaalit. N\u00e4iden tietojen yhdist\u00e4minen tarjoaa mets\u00e4nomistajalle ja mets\u00e4neuvonnalle marjanpoimintaa ohjaavan karttaty\u00f6kalun. T\u00e4llaisten karttavisualisointien kehitysty\u00f6 on ollut jo jonkin aikaa k\u00e4ynniss\u00e4 Luonnonvarakeskuksessa, osana kehitysty\u00f6t\u00e4 on my\u00f6s selvitetty mets\u00e4nomistajien mielipiteit\u00e4 siit\u00e4, millaisilla ehdoilla karttoja voidaan yksityismetsist\u00e4 julkistaa (Store & Peltola 2020).<\/p>\n H\u00e4yrinen, L. (2019). Finnish forest owner objectives as indicators for a diversifying use of forests on the road to a bioeconomy. Dissertationes Forestales 280.<\/p>\n Siev\u00e4nen, T. ja Neuvonen, M. (eds) (2011) Luonnon virkistysk\u00e4ytt\u00f6 2010. Metlan ty\u00f6raportteja 212: s. 467\u2013471.<\/p>\n Store, R. ja Peltola, R. (2020). Mets\u00e4nomistajien suhtautuminen metsien luonnontuotteiden kartoitukseen. Maaseutututkimus 28 (2): s. 6 – 31<\/p>\n Vaara, M. (2015) Luonnonmarjojen k\u00e4ytt\u00f6 kotitalouksissa ja teollisuudessa. Teoksessa Salo, K. (Toim.) Mets\u00e4. Monik\u00e4ytt\u00f6 ja ekosysteemipalvelut. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki. s. 146 -150.<\/p>\n Valkonen, J., Rantanen, P. (2015) Kaupalliset mets\u00e4marjanpoimijat: Mets\u00e4marja-alan muutos ja merkitys. Teoksessa Salo, K. (Toim.) Mets\u00e4. Monik\u00e4ytt\u00f6 ja ekosysteemipalvelut. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki. s. 146 -150.<\/p>\n Rainer Peltola, erikoistutkija![\"mustikanvarpu\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/metne\/files\/2021\/12\/Varpu-Peltola-Rainer.png\")
L\u00e4hteet<\/h3>\n
Kirjoittaja<\/h3>\n
\nLuonnonvarakeskus<\/p>\n