Toinen video käsittelee verkkorikollisuuden aihetta syvemmin. Se selventää, millaisia keinoja verkkorikolliset hyödyntävät murtautuakseen yritysten tietoihin, päästäkseen käsiksi rahaliikenteeseen tai häiritäkseen liiketoimintaa. Tämä rikoksen laji on pahimmillaan hyvin organisoitua globaalia rikollisuutta, joka sisältää tietomurtoja, verkkohuijauksia, trollaamista ja vakoilua.

Verkkorikollisuus ja perinteinen rikollisuus eroaa siinä, että rikollinen ja uhri eivät välttämättä ole edes samalla mantereella. Tämä tarkoittaa sitä, että koko maailma pystyy tekemään rikoksia minua kohtaan. Voin olla uhri kelle tahansa, missä päin tahansa. Rikoksen uhriksi joutuminen verkossa tuntuu olevan todennäköisempää kuin perinteisen rikoksen uhriksi joutuminen. Hakkeri Harri Hursti sanoo videolla, että pienten yritysten kaatamiseen ei tarvita kuin luottokortti, jolla ostat palvelun verkkorikollisjärjestöltä ja he hoitavat homman puolestasi. Tämä kuulostaa melko hurjalta tietomurrolta.

Trollaus on yksi verkkorikollisuuden muoto tietomurtojen lisäksi. Trollauksessa rikollinen pyrkii esimerkiksi provosoimaan keskustelua luomalla vääristeltyä tietoa yrityksestä. Jos yritys joutuu tällaisen trollauksen kohteeksi, voi olla vaikea perustella, kuka puhuu totta. Tässä korostuu mielestäni medialukutaidon tärkeys. Opetetaanhan sitä jo kouluissa, eikö? Alan ainakin itse suhtautua entistä kriittisemmin verkossa julkaistuihin sisältöihin.

Kolmas verkkorikollisuuden muoto on verkkohuijaus. On tutkittu, että verkkohuijarit ovat erittäin ammattitaitoisia huijareita ja heidän rikostaustallaan on paljon muutakin kuin pelkkää verkkohuijausta. Tästä on esimerkkinä nigerialaismiehiltä tulleet yhteydenotot suomalaisnaisille, joissa pyydetään rahaa, jotta mies pääsisi Suomeen tapaamaan naista. Jos rahaa on annettu, nämä rahat ovat päätyneet muun muassa terroristijärjestön rahoittamiseen. Kenelle tahansa meistä voi tulla näitä yhteydenottoja, joten kukaan ei ole turvassa tältäkään rikollismuodolta.

Suurin kyberuhka olen siis minä itse. Minun on treenattava asiantuntijuuttani suojautuakseni paremmin verkkorikollisuudelta. Tietoisuuden lisääminen on yksi olennainen tapa, kuinka verkkorikollisuutta saataisiin vähennettyä. F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kommentoi  videolla, että “täydellistä tietoturvaa ei ole” ja jatkaa vielä, että jos sellainen olisi niin sellaista he toimittaisivat. Tässähän se vastaus tulikin edellisen blogitekstini lopun pohdintoihin. Järjestelmät ovat ihmisten tekemiä, joten ihmiset ne osaavat myös murtaa. Opiskele, tutki ja ota selvää, niin voit ehkä hieman auttaa itseäsi pärjämään verkkorikollisuuden maailmassa.