Kuukausi: March 2019

Digikuntoon Fonectan kanssa

Teresa

Hupsista! On mennyt hetki tässä ihan vain opiskellessa ja kehittämistehtävän yritystä etsiessä ja blogi on jäänyt taka-alalle. Nyt siis teen ryhtiliikkeen kirjoittamisen kanssa. Viime viikolla meillä oli Fonectan järjestämä Digikuntoon tilaisuus Torniossa. Tapahtuma oli tarkoitettu paikallisille yrityksille, mutta me digiassarit pääsimme myöskin mukaan, jes. Sama tilaisuus järjestettii myös Rovaniemellä ja aiemmin ympäri Suomea.

Tilaisuudessa oli kolme eri puhujaa. Ensimmäinen puheenvuoro oli Otto Hietaharjulla. Hän hieman ravisteli kuulijaa ja kertoi faktoja siitä, kuinka paljon ihmiset nykyään käyttävät digitaalisia laitteita. Otto kertoi, että suomalainen omistaa keskimäärin 3.2 digitaalista laitetta. Aika hurja luku. Lisäksi 98 % suomalaisista käyttää nettiä tiedonhakuun. Taitaa siis yhä useammalla vanhat tietosanakirjat pölyttyä kirjahyllyssä. Tämä on ymmärrettävää, sillä tieto muuttuu koko ajan ja netissä se on ajantasalla. Näistä digitaalisten laitteiden käyttäjistä 79 % käyttää älypuhelimia. Voidaankin siis todeta, että tietokone on pikkuhiljaa jäämässä taka-alalle. Kun näitä lukuja miettii esimerkiksi yrittäjänä, olisi ehdottoman tärkeää, että sinut löytää netistä ja että verkkosivusi ovat responsiiviset eli skaalautuvat joka laitteessa hyvin. Kuitenkin vain 40%:lla lappilaisista yrityksistä on verkkosivut ja ne ovat responsiiviset. 37% yrityksistä on tehnyt verkkosivut, mutta ne eivät ole responsiiviset ja 23% on jättänyt verkkosivut kokonaan tekemättä. Jos haluaa olla mukana tässä digitalisoituvassa maailmassa, niin täytyy löytyä verkosta, olla responsiivinen, erottua ja hurmata asiakas. Jos ei itse osaa tehdä asialle mitään, on suositeltavaa pyytää apua.

Toinen puhuja oli Santeri Jaakkola. Santeri meni hitusen syvemmälle verkkosivujen maailmaan. Hänellä oli neljä kohtaa, joiden voimalla verkkosivut ovat järkevät ja niistä saa hyödyn irti. Ensinnäkin täytyy löytyä asiakasymmärrystä. Olen aiemminkin kirjoittanut eri ostajapersoonista ja tämä sama asia korostui taas. Tärkeää on siis määrittää, kenelle, miten, mitä ja missä. Seuraavaksi, kun olet seurannut potentiaalisten asiakkaiden kulkua ja saanut siitä dataa, on dataa analysoitava. On hyvä tietää, mikä toimii ja mikä ei. Kannattaisiko panostaa sittenkin enemmän Facebook mainontaan tai kenties kirjoittaa blogitekstejä. Datan avulla saa entistä kohdennetumpaa mainontaa ostajapersoonille ja olemassa oleville asiakkaille. Kolmantena kohtana oli asiakkaan auttaminen. Asiakas arvostaa sitä, että tietoa jaetaan. Asiakas saa vinkkejä, ohjeita, tärppejä, joita hän voi hyödyntää arjessaan. Kuvitellaan, että olet esimerkiksi yritys, joka myy talopaketteja. Sinulla voisi olla verkkosivuillasi esimerkiksi blogi, jossa kerrot tärkeistä asioista, joita ottaa huomioon omaa taloa ostaessa. Näin luot asiakkaalle välittävän ja luotettavan kuvan yrityksestäsi. Auttaminen siis kunniaan! Viimeiseen kohtaan Santeri oli kirjannut “kokeile”. Voit esimerkiksi lähteä testaamaan, millainen mainonta tehoaa parhaiten tai missä kanavissa tavoitat asiakkaasi parhaiten. Kokeilemalla opit. Virheitä saa ja pitääkin sattua. Ilman uskallusta toteuttaa, ei voi syntyä parempaa tulosta.

Viimeisenä puhuja oli vuorossa Johannes Lindblom. Hänellä oli asiaa erityisesti hakukoneoptimoinnista. Hakukoneoptimoinnin avulla tuot maksutta kävijöitä Googlen kautta sivuillesi. Käytännössä sinulla täytyy olla siis hallussa työkalut ja vinkit, joiden avulla saat nostettua verkkosivusi sijoitusta hakukoneiden hakutuloksista. Googlella on työkalu, jolla näet, kuinka sivustosi suoriutuu ja kuinka kotisivut löytyvät; Search Console. Tämä kannattaa ottaa käyttöön. Johannes myös kertoi, että Googlella on oma haku tietokoneille ja oma haku mobiililaitteille. Voi olla, että saat siis erilaisia tuloksia, kun etsit tietoa eri laitteilla. Johannes kuitenkin korosti “mobiili ensin” ajattelua eli laitetaan mobiilisivut kuntoon ennen tietokoneen verkkosivuja. Tätä ajatusta tukee aiemmin kertomani prosenttimäärä 79, joka käyttää älypuhelinta. Millainen on sitten hyvä mobiilisivu? Johannes listasi neljä asiaa:

  1. Latausnopeus
  2. Viittaukset
  3. Sivuston sisältö
  4. Sivuston rakenne

Avataan hieman listaa. Tärkeää on, että sivustosi latautuu nopeasti. On tutkittu, että jo kolmen sekunnin odottaminen voi johtaa siihen, että ihminen poistuu sivulta eikä jaksa odottaa. Panosta siis tähän. Viittauksilla tarkoitetaan, sitä kuinka suosittu sivustosi on muualla verkossa. Onko sinun sivustoasi esimerkiksi linkitetty blogiteksteihin tai muualle verkkoon? Tällaiset sosiaaliset signaalit viestivät uskottavuutta ja luotettavuutta. Panosta myös tähän. Sanotaan, että sisältö on kuningas. Niin se taitaa olla. Kun pidät sisällön laadukkaana, asiakkaasi uskovat sinuun. Tätäkään ei saa siis unohtaa. Lisäksi sivuston rakenne on pidettävä fiksuna ja teknisesti järkevänä ja toimivana. Tällä kombolla saat hyvät mobiilisivut.

Fonectan tilaisuus oli mielestäni mielenkiintoinen ja antoi taas tiedollista pääomaa itselle. Luennot olivat herätteleviä ja antoivat varmasti paikalla oleville yrittäjille ajatuksia. Käytännön työkalut jäivät vähemmälle tarkastelulle, mutta ehkä työkalujen käyttäminen ja niistä kertominen on sitten sellaista tietoa, josta täytyy maksaa. Toki heillä oli intressinä saada myytyä digitaalisia palveluja, joten ymmärrettävää, että ohjeet jäivät pintaraapaisuksi. Jäimme verkostoitumaan tilaisuuden jälkeen Fonectan työntekijöiden kanssa ja saimmekin hyviä kontakteja. Muun muassa Oulussa vinkattiin olevan paikka auki Fonectalle, sillä kerroin kiinnostukseni heidän yritystä kohtaan. Saa nähdä, mistä sitä itsensä tässä vielä löytää!

Lomaviikon pohdiskeluja

Teresa

Meillä alkoi hieman kevyempi viikko, kun Lapissa alkoi hiihtoloma. Saamme tehdä rästiin jääneitä tehtäviä ja keskittyä pohtimaan ja hakemaan mahdollisia työpaikkoja, joihin menemme tekemään kahden kuukauden kehittämistehtävän. En muista, olenko kehittämistehtävästä sen kummemmin vielä kertonut, mutta kerron tarkemmin myöhemmin, kun huhtikuu lähenee. Eilen eli maanantaina pidimme kuitenkin vielä Digiassari-valmennuksen projektipäällikkö Marjon kanssa aamupäivästä muutaman tunnin koulutussession, jossa keskustelimme Marjon sanoin “digityöstä”. Puhuimme siitä, kuinka digitalisaatio mahdollistaa sen, että työtä voi tehdä aina ja kaikkialla ja yhä useammalla työt seuraavat esimerkiksi konttorilta kotiin puhelimeen asennetun työsähköpostin kautta. Tällaisessä trendissä on niin hyvät kuin huonotkin puolensa.

Minulle jäi mieleen yhtenä tärkeänä asiana työstä palautuminen. Aihe sopii hyvin tähän meidän kevennettyyn viikkoon, sillä nyt jos koskaan on hyvä hetki hieman pysähtyä ja kuulostella, että miltäs tämä valmennus on tuntunut ja kerätä voimia tulevaan työssäolojaksoon. Palautuminen on psykofysiologinen elpymisprosessi, jossa palaudutaan aikaisemmasta kuormituksesta, joka on tapahtunut esimerkiksi työpäivän aikana. Palautuminen on tärkeää.  Aihe puhuttelee minua, sillä olen itse kokenut kaksi pientä työuupumusta. En tiedä, voiko uupumusta määritellä pieneksi tai suureksi, mutta koen, että asiat olisivat voineet mennä pahemmaksikin. Ensimmäinen romahdus tapahtui 2017 syksyllä, kun asuin vielä Tampereella. Tuntui, etten vain yksinkertaisesti jaksanut enää. Olin kuormittunut ja stressaantunut enkä osannut käsitellä painetta, joka töistä tuli. Mainittakoon tähän väliin, että olen todella tunnollinen ja tämä saattoi olla osatekijä kuormittumiseen. Olin myös tavannut nykyisen mieheni, joka asui Torniossa, joten parisuhteen ihanuuden keskellä vapaa-aikani ei ollut kovin palauttavaa, sillä matkustelua oli joka kuukausi. Kaksioni lattialla maatessa ja miettiessä, mitä elämältäni haluan, päätin muuttaa Tornioon.

Parin kuukauden päästä olin muuttanut uuteen kaupunkiin, minusta oli tullut avopuoliso, olin siirtynyt suoraan uuteen työhön ja tuntui, että nyt elämä voi alkaa. Isot muutokset kuitenkin stressasivat ja vaikka muutokset tuntuivatkin positiivisilta, psykologian tunneilta muistan, että positiivisetkin muutokset saattavat aiheuttaa stressiä. Näin minulle kävi. Muutosten lisäksi en kokenut, että työ jossa olin, olisi minua varten ja minulle sopivaa. En siis kokenut työtäni mielekkääksi. Romahdin taas. Nyt kun katselen tuota ajanjaksoa jälkeenpäin, tajuan, että tuo toinen romahdus oli vain ajan kysymys. Olin kuukauden pois töistä, palasin uudella energialla töihin ja tein työni sopimuksen loppuun. Hyppäsin pois oravanpyörästä ja aloitin vuoden 2019 työttömänä. Koen, että olen edelleen toipumisen matkalla.

Nyt olen alkanut panostamaan palautumiseen. Marjo puhui aamupäivällä siitä, kuinka palautumiskokemukset syntyvät monilla tavoilla, ne ovat yksilöllisiä ja saattavat vaihdella päivittäin. Yksi tapa palautua on psykologinen työstä irrottautuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että työtä ei tehdä eikä ajatella vapaa-ajalla ja työstä irrottaudutaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Digitalisoituvassa työnteon maailmassa itselle rajojen asettaminen on entistä tärkeämpää, sillä yhä useammin työt seuraavat meitä sama minne menemme niinkuin alussa mainitsinkin. On panostettava siihen, että osaa määritellä itselleen aidosti vapaa-aikaa ja lomaa. Puhelimeen ei ole pakko asentaa työsähköpostia tai voi ainakin laittaa ilmoitukset pois päältä, silloin kun on vapaalla. Itse olen koittanut valmennuksen suhteen aikatauluttaa koulutekemiseni niin, että pääsääntöisesti työskentelen klo 9-17 välillä ja pyhitän illat muulle.

Toinen tapa kokea palautumista on rentoutuminen. Rentoutuminen on vähäistä fyysistä ja henkistä ponnistelua vapaa-ajalla. Minä olen löytänyt joogasta ja venyttelystä oman tapani rentoutua. Siellä voi vain olla ja lopuksi kiittää itseään kehon huollosta. Luonnosta on myös tullut minulle tärkeä tapa rentoutua. Metsään kun menee, voi vain kuunnella ääniä ja nauttia. Ihan vain sohvalla köllöttelykin ja niin sanotun hömppäsarjan katsominen saa ajatukset tuulettumaan vapaasti. Aivot saa laitettua narikkaan hetkeksi myös silloin, kun käy pienellä kävelyllä ihan yksikseen ja  aistii hetkeä. Usein rentoutuminen tapahtuu minulla siis ilman teknologiaa.

Joillekkin palautumista on uusiin haasteisiin vastaaminen eli taidonhallintakokemus. Vapaa-ajalla laajennetaan omia näkemyksiä, kevyesti opitaan jotakin uutta ja koetaan onnistumisen elämyksiä sekä pätevyyden tunnetta. Olen huomannut, että stressitasot täytyvät olla alhaalla, jotta jaksan päivän jälkeen vielä opetella jotakin uutta. Toki esimerkiksi uuden ruokareseptin kokeilu tuo minulle mielihyvää ja on sellaista kevyttä oppimista. Ehkäpä tämä uuden oppiminen täytyykin olla siis aivan muuta kuin mihin käytät energiasi töissä tai opiskellessa.

Yksi minulle tärkeistä palautumisen tavoista on kontrolli. Jos vapaa-aikani on sullottu täyteen kaikkea ja sullotut asiat tulevat esimerkiksi puolison menoista, en koe vapaa-aikaani erityisen palauttavaksi. Ylipäätänsä täynnä oleva kalenteri ei palauta. On hyvä saada kontrolloida itse mitä tekee, missä tekee ja milloin tekee.

Siinäpä olikin listattuna useita tapoja, joilla palautumista voi kokea. On hyvä tunnistaa ja ottaa itselleen sopivat tavat käyttöön. Annetaan itsellemme aikaa palautua ja ollaan itsellemme armollisia. Kukaan ei hyödy siitä, että sinä uuvut, siksi on tärkeää pitää itsestään huolta.

Verkkopalvelut- ja kanavat

Teresa

Viime viikolla aloitimme toisen viikon Mikan kanssa ja käsittelimme otsikossakin mainittuja aihealueita verkkopalveluista- ja kanavista. Verkkopalveluja on monenlaisia. Yksi verkkopalvelu on kauppa, toinen puhtaasi brändisivusto ja kolmas toimii palvelu sekä asiointikanavana. Verkkopalvelun määritelmää on siis hieman vaikea kiteyttää yhteen lauseeseen. Voisi sanoa, että verkkopalvelu on Internet-verkkoon liitetyn tietojärjestelmän antamaa palvelua.

Millainen on sitten hyvä verkkopalvelu ja miten se erottuu kilpailijoista digitaalisessa toimintaympäristössä? Tavallisesti yritys voi erottautua kilpailijoista esimerksi arvolupauksella, hinnalla, nimellä, iskulauseella tai asiakaskokemuksella. Digitaalisessa ympäristössä näiden lisäksi täytyy olla jotain muutakin. Yritystä voidaankin kutsua mediaksi. Yrityksellä on oma media eli toimipaikka, websivut sekä esimerkiksi uutiskirje. Yrityksellä voi olla myös ostettua mediaa eli mainontaa Facebookissa, Googlessa, Instagramissa tai vaikkapa jonkin verkkolehden sivuilla. Näiden lisäksi yritys on voinut hankkia maksettuja kumppaneita ja saada kumppanien medioiden kautta näkyvyyttä. Jos yritys on hyvä, yritys saa ansaittua mediaa eli tykkäyksiä ja jakamista. Nuo erilaiset mediat täytyy olla hallussa, jotta yritys erottautuu kilpailijoista digitaalisessa ympäristössä.

Perehdyimme lisäksi hieman siihen, miten tuo digitaalinen ekosysteemi eli internet oikein toimii. Joitain sanoja olen kuullut sieltä täältä, mutta kyllähän tuo tuntui vähän heprealta itselleni. Käyn läpi muutamia termejä ja koitan selittää systeemiä niin hyvin kuin ymmärsin.

  • Internet=verkko=web on tietokoneiden ja niiden välisten yhteyksien verkko, joka mahdollistaa datan lähettämisen ja vastaanottamisen
  • HTML=verkkosivujen kieli
  • URL=merkkijono, jolla kerrotaan tietyn tiedon paikka
  • DNS=internetin nimipalvelujärjestelmä, joka antaa tietokoneille IP-osoitteet, joilla verkkosivusto löytyy. DNS muuttaa kirjoitetut osoitteet (www.katto.fi) numerosarjoiksi (105.32.34.565)

Kun teet verkkopalvelua, sinulle on tarjolla monenlaisia verkkopalvelualustoja. Jos sinulla on esimerkiksi verkkosivusto ja erikseen verkkokauppa, voi olla helpointa, että nuo ovat samalla alustalla eli niin sanotusti saman katon alla kaikki samalla palveluntarjoajalla.

Entäpä millaisia taktiikoita ja keinoja voisi käyttää verkkopalvelussa, jotta saa asiakkaan mielenkiinnon heräämään ja lopulta tekemään ostopäätöksen? Yksityiskohdat ratkaisevat. Puhuinkin edellisesstä blogitekstissäni asiakaskokemuksen mallista, jota hyödyntämällä voidaan parantaa asiakaskokemusta. Tämä malli pätee myös siihen, kuinka verkkopalvelu tulisi toteuttaa teknisesti. Vaiheet tässä mallissa ovat tavoita-vuorovaikuta-konvertoi-sitouta. Verkkopalvelua suunnitellessa ja taktikoita miettiessä laskeutumissivu (engl.landing page) on tärkeässä roolissa. Laskeutumissivu on siis sivu, johon potentiaalinen asiakas ensimmäisenä päätyy, kun selaa Internettiä klikattuaan yrityksen mainosta tai tullessaan sivustolle sosiaalisen median kautta. Laskeutumissivulla on tavoite. Sen olisi hyvä johtaa ja suostutella liideihin. Laskeutumissivulla voi olla esimerkiksi lomakkeen täyttö, materiaalin lataus tai käyttäjätilin luominen. Cialdini on vuonna 1984 listannut kuusi periaatetta, joilla ihmisiä pystyy suostuttelemaan. Ne ovat vastavuoroisuus, johdonmukaisuus ja sitouttaminen, sosiaalinen hyväksyntä, vaikutusvalta, tykkääminen sekä vähyys. Tällaisia psykologisia taipumuksia voi hyödyntää laskeutumissivua tehtäessä.

Torstaina meillä oli koko päivän kestävä webinaaripäivä, jonka digimarkkinointitoimisto Kuulu järjesti. Päivä piti sisällään kolme luentoa. Pääaiheena oli “sosiaalinen media yrityskäytössä.” Pääsimme siis hieman kurkistamaan normaalin asiakaskäyttäjän roolista yrityskäyttäjän ja myyjän rooliin. Päivästä jäi mieleen muun muassa se, kuinka tarkoin Facebookissa voidaan kohdentaa mainontaa erilaisille käyttäjäryhmille. Tämä on todella hyvä työkalu. Olemme aiemmin puhuneet ostajapersoonista ja niiden määrittämisestä. Kuvitellaan, että sinulla on kolme erilaista ostajapersoonaa. Yksi on rauhallinen, yksi vähän villimpi ja yksi oikea hurjapää. Kun mietit heille mainontaa, ideaalia olisi muokata mainonta ostajapersoonan mukaan; rauhalliselle rauhallista jne. Facebookissa pystyt tämän tekemään. Voit määritellä, miltä alueelta haluat mainonnan tavoittajat olevan, minkä ikäisiä ja mitä sukupuolta he ovat, tykkäävätkö he kissoista, käyvätkö he salilla ja paljon muita kriteerejä.

Toinen asia, mikä Kuulun päivästä jäi mieleen oli se, että yrityksen sosiaalisella medialla täytyy olla jokin tavoite. Tavoite voi olla esimerkiksi myynti, brändimarkkinointi, työnantajamielikuva, tarjouspyynnöt, asiakaspalvelu, markkinatiedon kerääminen, uusasiakashankinta tai vanhojen asiakkaiden sitouttaminen. Monesti tavoite kiteytyy useasta edellä mainitusta asiasta. Tavoitteen täytyy olla oikeasti mitattavissa, sillä täytyy olla aika rajoite ja sen pitää olla saavutettavissa oleva. Jotta tavoitteet saavutetaan, vinkkinä Kuulu kertoi, että kannattaa tuoda yrityksesi ihmiset esiin. Se luo tunnesidettä ja heidän mielestään henkilöt ovat aina yritystä mielenkiintoisempia. Tärkeää on myös korostaa työntekijälähettiläisyyttä ja henkilökunnan merkitystä. Jakamiset, tykkäämiset ja kommentoivat tuovat positiivisesti esiin yritystä. Tulee tunne, että tuolla yrityksessä aidosti viihdytään.

Tällaisilla eväillä jatkoin retkeäni kevennetylle lomaviikollemme 🙂