Heipähei taas!
Tämä viikko alkaa olemaan loppusuoralla. Istuskelen rentoutuneena keittiön tuolilla ja ajattelin käydä läpi menneitä päiviä. Ostin eilen aivan ihania keltaisia tulppaaneja tai siis itse asiassa rakas äitini osti ne minulle täällä Lapissa käydessään. Paljon on tapahtunut tällä viikolla! Lähetääs matkaan, eiksje.
Maanantaina kello herätti 6.30. Tämä tuntui jotenkin mahdottoman vaikealta ja aikaiselta, sillä olen tottunut heräämään noin tuntia myöhemmin. Mahan pohjassa kipristeli jännitys, koska edessä oli ensimmäinen päivä Meri-Lapin Kehittämiskeskuksella. Mieleen pyrki ajatuksia siitä, että en pysty enkä kykene enkä osaa. Tämä onkai ihan normaalia, kun aloittaa jotakin uutta ja poistuu mukavuusalueeltaan? Noh, reippaana kuitenkin kävelin kahdeksaksi joen toiselle puolen työpaikalleni ja päätin, että hyvä tästä tulee. Ohjaajani Jenni otti minut vastaan iloisesti ja tässä vaiheessa jo puolet jännityksestä katosi. Aloitimme aamun rauhallisesti aamukahvien merkeissä ja kävimme läpi, mitäs minä alkaisin tekemään. Olin saanut koululta ohjeeksi tulostaa digiassari-sopimuksen allekirjoitettavaksi, joten tulostin sen ja kävimme sen läpi Jennin kanssa. Sovimme, että olen ma-to konttorilla ja pe olen etänä ja hoidan raportoinnin sekä kouluhommat pois. Tämän jälkeen alkoikin itse kehittämistehtävän pohdinta. Jenni oli jo aiemmin sopinut esimiehensä Markun kanssa, että pidämme skypepalaverin yhteisesti ja määrittelemme tekemistäni. Palaverin jälkeen tuntui, että sävelet ovat jo melko selkeät ja olimme sopineet perjantaille Kemiin tapaamisen, jossa kävisimme läpi viikon tuotokseni. Tarkoituksenani on siis, että kehitän Meri-Lapin Kehittämiskeskuksen verkkosivuja käyttäjäystävällisemmäksi ja tuon esille Meri-Lapin vahvuuksia asujan sekä tänne muuttajan näkökulmasta. Puheissa oli myös Facebook-sivujen haltuunottaminen ja sen ydin ajatuksen kirkastaminen sekä mahdollisesti sisällöntuottaminen.
Sovimme, että teen benchmarkkausta eli tutkin muita samankaltaisia sivustoja ja otan oppia parhaista. Löysinkin erään sivuston, josta sain runsaasti inspiraatiota ja ideoita Meri-Lapin Kehittämiskeskuksen sivuille. Lisäksi laitoin sivuille Google Analyticsin päälle, sillä sitä ei oltu vielä sivuille asetettu. Jotta pääsin sisälle, mitä sivuilla halutaan sanoa ja millainen on Meri-Lapin brändi, Jenni antoi minulle aiempien vuosien markkinointiin ja brändäämiseen liittyviä materiaaleja tutkittavaksi. Tutustuin myös tietenkin nykyiseen sivustoon, sen rakenteeseen, sisältöön ja toimivuuteen. Maanantai sai vielä kaikessa jännittävyydessään uuden käänteen, sillä sain soiton mahdollisesta työpaikasta, joka alkaisi pääsiäisen aikoihin. Kiinnostuin tehtävästä ja sovimme perjantaille haastatteluajan. Informoin koulua tilanteesta ja sovimme koulun ohjaajani Tuomon kanssa, että tapaamme vasta ensi viikolla, jotta tilanteeni on hieman edennyt mahdollisen työpaikan suhteen.
Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina lähdin innokkaana suunnittelemaan ja kehittämään sivustoa. Otin mallia muilta mielestäni hyviltä sivustoilta ja kehittelin uusiksi koko Meri-Lapin kehittämiskeskuksen sivut. Kirjasin ideoitani ylös Word-tiedostoon ja lisäsin tarvittaessa kuvakaappauksia selkiyttämään näkemystäni. Välissä päivitin tekemisieni tilannetta Jennille ja kävimme yhdessä läpi, mitä voisi mihinkin osioon tulla. Jenni vinkkasi sivuston, josta löytyy monenlaista tarinaa Tornionjoen varrelta, jota voisi hyödyntää Kehittämiskeskuksen sivuilla. Linkki sivuille tässä. Työskentely oli pääsääntöisesti siis tiedon keräämistä Meri-Lapin alueesta. Kartoitin muun muassa alueen harrastusmahdollisuuksia, luontokohteita, tapahtumia, kulttuurikohteita ja historiaa. Opin paljon uutta, sillä Meri-Lappi on uusi alue näin vastikää tänne muuttajalle.
Sitten saapui perjantai. Lähdin jännittyneenä sopimaani työhaastatteluun. Toivoin ennen haastattelua, että tulisipa minulle vahva tunne siitä, että työ on minulle tai päin vastainen vahva tunne. Tunnin haastattelun jälkeen totesin siskolleni ääniviestissä, että “saisinpa minä tuon työn, sillä sieltä huokui hyvä positiivinen meininki”. Minulle oli tullut siis vahvasti tunne, että työ on minulle. Haastattelun jälkeen menin tapaamaan Kehittämiskeskuksen toimistolle Jenniä ja Kemin toimiston porukkaa. Kävimme siellä läpi, mitä olin viikon aikana tehnyt. Esittelin tuotostani ja kesken esityksen tajusimme, että kehittämistehtävän määrittämisessä ja visiossa on tullut ristiriita. Olin saanut kuvan palavereista ja ehdotuksista, että koko Kehittämiskeskuksen sivut halutaan päivittää ja tällä idealla olin ryhtynyt hommiin. Palaverissa selvisi kuitenkin, että sivusto halutaankin pitää suurin piirtein nykyisellään ja ainoastaan yhtä osiota olisi tarkoitus päivittää. Toki tekemäni ehdotukset ja ideat pystyy lisäämään tuon muutettavan osion alle, joten turhaa työtä en onneksi ollut tehnyt.
Saan ensi viikolla tietää, saanko haluamani työpaikan. Lisäksi Tuomo tulee käymään Kehittämiskeskuksella pohtimassa kehittämistehtäväämme ja sen sisältöä kanssamme. Jos saan työn, olen enää ensi viikon Kehittämiskeskuksella, joten en kovin paljoa kerkeä tehdä. Katsotaan nyt, kuinka käy! Jännittynein mielin siis myös ensi viikkoon.