Aamukahvit digitalisaation kanssa

 

Lapin AMK:lta Tuomo on opettanut meitä vajaa pariviikkoa digitalisaatiosta liiketoiminnassa. Olemme aamuisin keskustelleet jostakin digitalisaatioon liittyvästä aiheesta verkon kautta kukin omalla koneellamme ja iltapäivisin pohtineet ja kerranneet asiaa itsenäisesti. Näistä pohdinnoista on syntynyt blogitekstejä ja powerpoint esitys yrityksen liiketoiminnan palikoista ja siitä, kuinka digitalisaatiota voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Pidän tällaisesta tavasta työskennellä, sillä aluksi saa tuoda esiin kysymykset aamupäivän yhteisissä keskusteluissa ja sitten vielä kerrata asiaa, kun työstää jotakin tehtävää aiheesta. Tuomon tunnit olivat selkeitä ja mielenkiintoisia. Kiitos Tuomo!

 

Päällimmäisenä minulle jäi mieleen Tuomon listaamat kolme tärkeää hyötyä teknologiasta ja ne ovat:

  1. helpottaa käsin tehtävää työtä
  2. vähentää tarvetta tehdä käsin tehtävää työtä
  3. mahdollistaa uudenlaisen työn tekemisen.

Digitalisaation avulla voidaan siis esimerkiksi automatisoida, jokin yrityksen tehtävistä. Tämä vapauttaa aikaa johonkin muuhun tehtävään.

Lisäksi Tuomo opetti meille prosessin, jonka voimme käydä läpi tulevassa kehittämistehtävässämme, kun kontaktoimme yrityksiä, joihin haluaisimme Digiassari-harjoitteluun. Tämä prosessi hyödyntää jo aiemmin kertomaani Business Model Canvas mallia. Mielestäni malli on selkeä, sillä kokonaisuus on pilkottu palasiin ja kun käyt pala palalta mallin läpi, saat vahvan pohjan lähteä toteuttamaan kehittämistehtävää. Nyt tulikin vähän tyhjä olo, kun opetus Tuomon kanssa loppui. Onneksi meillä on vielä jäljellä valmennusta ja uusia oppeja!

 

 

Näkymätön uhka

Saimme tehtäväksi katsoa DNA:n tuottaman sarjan videot digitalisaatiosta ja siihen liittyvistä teemoista ja pohtia kunkin videon kohdalla, kuinka siinä käsitellyt asiat näkyvät minun elämässäni. Nyt julkaisen pohdintani täällä blogissani, sillä haluan jakaa retkeäni digitalisaatioon kanssanne.

Ensimmäinen video on nyt katsottu. Video käsittelee sitä, mitä on näkymätön uhka verkossa ja kuinka sellaiselta voidaan suojautua vai voidaanko. Digitalisoitumisen myötä meistä kaikista on tullut riippuvaisempia tietoverkkojen turvallisuudesta ja toimintavarmuudesta. Tietojamme on siis entistä enemmän saatavilla ja tämä antaa verkkorikollisuudelle ja hakkereille uusia mahdollisuuksia rikkoa tietoturvamuurejamme. Videon oppien mukaan hakkerit jaetaan kahteen ryhmään. On olemassa hyviä hakkereita; valkohattuhakkerit ja pahoja hakkereita; mustahattuhakkerit. Valkohattuiset hakkerit saattavat tehdä tietomurron jonkin yrityksen tietoverkkoon ja murron tehtyään ottavat yhteyttä yritykseen ja kertovat sen tietoturvan puutteista. Näin on tapahtunut esimerkiksi Lähitapiolalle. Mustahattuiset hakkerit taas tekevät murtoja ihan vain pelkästä rikosten tekemisen ilosta ja siitä, että verkkorikollisuus on heille helppo rahanteko tapa. Ihmiset nimittäin saattavat maksaa mustahattuhakerille, että he tuhoavat jonkun toisen ihmisen elämän tietoturvarikoksen avulla.

Lähitapiolan tapaus herätti minussa monia kysymyksiä. Mitä jos tietomurto olisi kohdistunut minun vakuutusyhtiööni? Mitä jos hakkeri olisi ollut mustahattuinen? Olisiko minun tietoni levinneet sellaisille tahoille, joille ne eivät kuulu? Onko minun vakuutusyhtiööni kohdistunut tällaisia tietomurtoja, mutta niistä ei vain puhuta? Videolla pohdittiin keskusrikospoliisin kanssa sitä, että on hyvin todennäköistä, että yritykset jättävät kertomatta tietomurtorikoksista, sillä he eivät halua huonoa julkisuutta tai tehdä isoa prosessia tietoturvan puutteiden tultua ilmi. Tämä kuulostaa vastuuttomalta.

Kertomatta jättämisen lisäksi videossa kommentoitiin, että keskimäärin menee yli 200 päivää, kun tietomurto vasta havaitaan. Jos hyökkäys on kohdistunut esimerkiksi minun pankkiini, tietoni ovat varmasti jo levinneet eteenpäin tuossa ajassa. Tietomurron uhriksi voi siis joutua kotona. Mistä minä sitten tiedän, millainen suojaus on riittävä? Onko olemassa riittävää suojausta? Jotakin voin jatkossa kuitenkin tehdä toisin, sillä aion panostaa salasanojen vahvuuksiin. En tiedä, onko siitä mitään hyötyä, mutta minulle se luo hieman turvallisemman olon. Mitkä ovat sinun vinkkisi tietoturvallisuuden parantamiseen?

 

 

Hei! Olen mielenrauhaaja.

Sain viimein ajatustyöni valmiiksi blogin nimestä. Keksein samalla ehkä uuden sanan, sillä en usko, että “mielenrauhaaja” on sanakirjassa. Haluan kuitenkin luoda määritelmän tuolle sanalle. Se voisi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan ihminen, joka luo mielenrauhaa itselleen ja toisille teoilla tai sanoillaan. Blogin otsikko “Retki digitalisaatioon” kuvaa tämän hetken blogin aiheita. Digiassari-valmennus on nyt saanut alkunsa ja aionkin pitää tällaista asiantuntija-blogia digitalisaatiosta ja siihen liittyvistä kytköksistä.

Digiassari roolin lisäksi haluan mielenrauhaajana muistaa, joka päivä jonkin asian, josta olen kiitollinen. Siksi ajattelinkin lisätä kiitollisuuspäiväkirjan tapaan, joka blogitekstiini (johon muistan) muutamia asioita, joista olen kiitollinen juuri sinä päivänä, kun kirjoitan. Tänään olen kiitollinen ex-työkavereista, vapaudesta valita ja innostuksesta uusiin asioihin.

Jääköön tämä ensimmäinen kirjoitus näinkin lyhkäiseen, sillä uskon, että palaan asiaan vielä myöhemmin ja useasti. Kiitos ja mukavaa matkaa kanssani!