Hupsista! On mennyt hetki tässä ihan vain opiskellessa ja kehittämistehtävän yritystä etsiessä ja blogi on jäänyt taka-alalle. Nyt siis teen ryhtiliikkeen kirjoittamisen kanssa. Viime viikolla meillä oli Fonectan järjestämä Digikuntoon tilaisuus Torniossa. Tapahtuma oli tarkoitettu paikallisille yrityksille, mutta me digiassarit pääsimme myöskin mukaan, jes. Sama tilaisuus järjestettii myös Rovaniemellä ja aiemmin ympäri Suomea.

Tilaisuudessa oli kolme eri puhujaa. Ensimmäinen puheenvuoro oli Otto Hietaharjulla. Hän hieman ravisteli kuulijaa ja kertoi faktoja siitä, kuinka paljon ihmiset nykyään käyttävät digitaalisia laitteita. Otto kertoi, että suomalainen omistaa keskimäärin 3.2 digitaalista laitetta. Aika hurja luku. Lisäksi 98 % suomalaisista käyttää nettiä tiedonhakuun. Taitaa siis yhä useammalla vanhat tietosanakirjat pölyttyä kirjahyllyssä. Tämä on ymmärrettävää, sillä tieto muuttuu koko ajan ja netissä se on ajantasalla. Näistä digitaalisten laitteiden käyttäjistä 79 % käyttää älypuhelimia. Voidaankin siis todeta, että tietokone on pikkuhiljaa jäämässä taka-alalle. Kun näitä lukuja miettii esimerkiksi yrittäjänä, olisi ehdottoman tärkeää, että sinut löytää netistä ja että verkkosivusi ovat responsiiviset eli skaalautuvat joka laitteessa hyvin. Kuitenkin vain 40%:lla lappilaisista yrityksistä on verkkosivut ja ne ovat responsiiviset. 37% yrityksistä on tehnyt verkkosivut, mutta ne eivät ole responsiiviset ja 23% on jättänyt verkkosivut kokonaan tekemättä. Jos haluaa olla mukana tässä digitalisoituvassa maailmassa, niin täytyy löytyä verkosta, olla responsiivinen, erottua ja hurmata asiakas. Jos ei itse osaa tehdä asialle mitään, on suositeltavaa pyytää apua.

Toinen puhuja oli Santeri Jaakkola. Santeri meni hitusen syvemmälle verkkosivujen maailmaan. Hänellä oli neljä kohtaa, joiden voimalla verkkosivut ovat järkevät ja niistä saa hyödyn irti. Ensinnäkin täytyy löytyä asiakasymmärrystä. Olen aiemminkin kirjoittanut eri ostajapersoonista ja tämä sama asia korostui taas. Tärkeää on siis määrittää, kenelle, miten, mitä ja missä. Seuraavaksi, kun olet seurannut potentiaalisten asiakkaiden kulkua ja saanut siitä dataa, on dataa analysoitava. On hyvä tietää, mikä toimii ja mikä ei. Kannattaisiko panostaa sittenkin enemmän Facebook mainontaan tai kenties kirjoittaa blogitekstejä. Datan avulla saa entistä kohdennetumpaa mainontaa ostajapersoonille ja olemassa oleville asiakkaille. Kolmantena kohtana oli asiakkaan auttaminen. Asiakas arvostaa sitä, että tietoa jaetaan. Asiakas saa vinkkejä, ohjeita, tärppejä, joita hän voi hyödyntää arjessaan. Kuvitellaan, että olet esimerkiksi yritys, joka myy talopaketteja. Sinulla voisi olla verkkosivuillasi esimerkiksi blogi, jossa kerrot tärkeistä asioista, joita ottaa huomioon omaa taloa ostaessa. Näin luot asiakkaalle välittävän ja luotettavan kuvan yrityksestäsi. Auttaminen siis kunniaan! Viimeiseen kohtaan Santeri oli kirjannut “kokeile”. Voit esimerkiksi lähteä testaamaan, millainen mainonta tehoaa parhaiten tai missä kanavissa tavoitat asiakkaasi parhaiten. Kokeilemalla opit. Virheitä saa ja pitääkin sattua. Ilman uskallusta toteuttaa, ei voi syntyä parempaa tulosta.

Viimeisenä puhuja oli vuorossa Johannes Lindblom. Hänellä oli asiaa erityisesti hakukoneoptimoinnista. Hakukoneoptimoinnin avulla tuot maksutta kävijöitä Googlen kautta sivuillesi. Käytännössä sinulla täytyy olla siis hallussa työkalut ja vinkit, joiden avulla saat nostettua verkkosivusi sijoitusta hakukoneiden hakutuloksista. Googlella on työkalu, jolla näet, kuinka sivustosi suoriutuu ja kuinka kotisivut löytyvät; Search Console. Tämä kannattaa ottaa käyttöön. Johannes myös kertoi, että Googlella on oma haku tietokoneille ja oma haku mobiililaitteille. Voi olla, että saat siis erilaisia tuloksia, kun etsit tietoa eri laitteilla. Johannes kuitenkin korosti “mobiili ensin” ajattelua eli laitetaan mobiilisivut kuntoon ennen tietokoneen verkkosivuja. Tätä ajatusta tukee aiemmin kertomani prosenttimäärä 79, joka käyttää älypuhelinta. Millainen on sitten hyvä mobiilisivu? Johannes listasi neljä asiaa:

1. Latausnopeus
2. Viittaukset
3. Sivuston sisältö
4. Sivuston rakenne

Avataan hieman listaa. Tärkeää on, että sivustosi latautuu nopeasti. On tutkittu, että jo kolmen sekunnin odottaminen voi johtaa siihen, että ihminen poistuu sivulta eikä jaksa odottaa. Panosta siis tähän. Viittauksilla tarkoitetaan, sitä kuinka suosittu sivustosi on muualla verkossa. Onko sinun sivustoasi esimerkiksi linkitetty blogiteksteihin tai muualle verkkoon? Tällaiset sosiaaliset signaalit viestivät uskottavuutta ja luotettavuutta. Panosta myös tähän. Sanotaan, että sisältö on kuningas. Niin se taitaa olla. Kun pidät sisällön laadukkaana, asiakkaasi uskovat sinuun. Tätäkään ei saa siis unohtaa. Lisäksi sivuston rakenne on pidettävä fiksuna ja teknisesti järkevänä ja toimivana. Tällä kombolla saat hyvät mobiilisivut.

Fonectan tilaisuus oli mielestäni mielenkiintoinen ja antoi taas tiedollista pääomaa itselle. Luennot olivat herätteleviä ja antoivat varmasti paikalla oleville yrittäjille ajatuksia. Käytännön työkalut jäivät vähemmälle tarkastelulle, mutta ehkä työkalujen käyttäminen ja niistä kertominen on sitten sellaista tietoa, josta täytyy maksaa. Toki heillä oli intressinä saada myytyä digitaalisia palveluja, joten ymmärrettävää, että ohjeet jäivät pintaraapaisuksi. Jäimme verkostoitumaan tilaisuuden jälkeen Fonectan työntekijöiden kanssa ja saimmekin hyviä kontakteja. Muun muassa Oulussa vinkattiin olevan paikka auki Fonectalle, sillä kerroin kiinnostukseni heidän yritystä kohtaan. Saa nähdä, mistä sitä itsensä tässä vielä löytää!