Siirryimme rennomman viikkomme jälkeen taas uusiin maailmoihin ja Timon oppeihin pariksi viikoksi. Timo kävi läpi, mitä on audiovisuaalinen sisällöntuotanto ja opetti meille siihen liittyviä asioita. Audiovisuaalinen sisällöntuotanto on videoiden, tv-ohjelmien ja elokuvien tuottamista. Siis kaiken sellaisen sisällön, jossa kuva liikkuu. Kävimme läpi teoriaa ja saimme tehtäväksi parin viikon aikana tuottaa video cv:t itsellemme. Mielenkiintoista siis!
Tutustuimme ensimmäisinä päivinä siihen, kuinka elokuvien kohtaukset ovat muodostuneet ja mikä hyvistä kohtauksista tekee hyvän. Meidän piti pohtia etukäteen, jokin itselle vaikuttava kohtaus. Minulle elokuvista on tähän mennessä tehnyt vaikuttavan se, jos se saa minut herkistymään. Olen herkkäsielu ja elän tunteella, joten siksi valitsin Titanicin kohtauksen, jossa Jack kuolee. Katsoimme kohtauksen yhdesssä ja Timo kertoi, mistä kohtaus koostuu. Hoksasimme, että muuan muassa sillä on väliä, mistä kuvakulmasta kohtausta on kuvattu. Välillä näytettiin laajempaa kuvaa ja välillä mentiin lähemmäksi päänäyttelijöitä. Kuva seurasi yleensä Rosen katsetta ja vaihtui sen mukaan. Tätä samaa tapaa käytetäänkin yleisesti, kun tuotetaan audiovisuaalista materiaalia. Äänellä on myös merkitys. Kohtauksessa oli aluksi hiljaista, mutta kun Jack kuoli, alkoi musiikki, joka vahvisti tunnelmaa. Näiden havaintojen ja tutkistelujen jälkeen, olenkin alkanut kiinnittämään enemmänkin huomiota tehosteisiin ja erilaisiin keinoihin, joilla katsoja saadaan mukaan ja ns. elämään kohtausta yhdessä.
Valokuvaustakin kävimme läpi. Opin, että kolme seuraavaa kohtaa ovat kaiken a ja o; valoitus, suljinaika ja isoherkkyys. Näitä säätämällä saa kuvasta sellaisen kuin haluaa, ainakin toivottavasti. Valoitus tarkoittaa siis sitä, että kamerassa on aukko, jonka koko määrää, paljonko valoa pääsee kameraan. Mitä pimeämpi kuvauspaikka, niin sitä enemmän valoitusta tarvitaan, joten isompi aukko on tarpeen. Suljinaika taas määrää sen, että kauanko valoa pääsee kameraan kennolle. Jos kuvaat pihalla ja aurinkoisella kelillä, suljinaikaa ei tarvitse pitää kauaa, ettei kuva valotu liikaa. Isoherkkyys eli ISO-arvo taas kertoo, kuinka herkkä kenno on valolle. Mitä isompi ISO-arvo sitä enemmän kuvaan tulee valoa. Nämä opit olivatkin mielenkiintoisia, sillä olen pohtinut oman järjestelmäkameran hankintaa. Puhelimissakin on onneksi mahdollisuus säätää nuita edellä mainittuja ominaisuuksia, joten ajattelin testata ensi hätään puhelimen manuaaliasetuksia.
Video cv projekti osoittautua tosi mielenkiintoiseksi. Teimme aluksi käsikirjoituksen siitä, mitä video tulisi pitämään sisällään ja lopulta lähdimme toteuttamaan suunnitelmaa. Minun käsikirjoitukseni sisälti ulkona nuotion ääressä kuvattuja kohtauksia, joten lähdimme toisen digiassarin kanssa luontoon kuvausretkelle. Oli hauskaa nähdä itsensä videolla, sillä olen tottunut itse kuvaamaan enkä olemaan kohteena. Kohtaukset onnistuivat yllättävän hyvin, vaikka välillä keskittyminen herpaantui ja naurunpyrähdys täytti nuotiopaikan, kun kuvatessa sanoi jonkin sanan väärin. Kun kohtaukset olivat tehty onnistuneesti, menimme koululle editoimaan tuotoksen. Käytimme Lightroom palvelua tähän tarkoitukseen. Olimme myös etukäteen keränneet kuvia talteen, joita haluamme videolle tulevan. Editoiminen oli yllättävän aikaa vievää puuhaa. Pikkuhiljaa hoksasi, kuinka saat esimerkiksi kuvan tulemaan hitaasti videon päälle ja äänen tasoa säädettyä. Äänenlaatuun kannattaakin panostaa, sillä jos taustalta kuuluu esimerkiksi kohinaa tai suhinaa, ei katsomiselämys ole kovin kummoinen. Lisäsin omaan videooni taustalle mukavan kitarasävelmän, joka kuuluu vähän vaimeammalla, kun puhun ja kuvien tullessa se voimistuu.
Kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen tuotokseeni ja oppeihini kahden viikon ajalta. Nyt saattekin sitten katsoa, millaisen videon sain aikaiseksi! Palautetta ja korjausehdotuksia saa antaa, mielelläni otan ne vastaan.