Johdanto<\/p>\n
Hoitoty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 t\u00e4ytyy hoitajalla olla monenlaisia taitoja hoitaa erilaisia tilanteita ja joskus saattaa tulla \u00e4killisi\u00e4 muutoksia omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Opiskelussa tulee paljon teoreettista pohjaa ja tietoa ammattilaiseksi tulemiseen, mutta parhaiten ihminen oppii tekem\u00e4ll\u00e4 ja kokemalla. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan hoitajan ja asiakkaan v\u00e4lille vuorovaikutusta, oikeanlaista kohtaamista. Ihmisten kohtaaminen on sosiaalisten taitojen koetinkivi. Se mill\u00e4 tavoin hoitaja suhtautuu itseens\u00e4, v\u00e4littyy h\u00e4nen suhtautumisessaan toisiin ihmisiin. (Haho 2014.) On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tiedostaa olevansa ammattilainen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja luottaa omiin taitoihinsa. Jokainen kehittyy ajallaan ja oppii kokemusten avulla, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 asiakkaan kanssa on olla vuorovaikutuksessa ja l\u00e4sn\u00e4 asiakasta kohdatessa. L\u00e4sn\u00e4ololla tarkoitetaan, ett\u00e4 toinen l\u00e4sn\u00e4 olevaksi ja ett\u00e4 hoitajan ja asiakkaan v\u00e4lill\u00e4 on yhteys. Vuorovaikutuksessa suuressa roolissa ovat my\u00f6s sanat ja miten ne ilmaistaan asiakasta kohdatessa. (Haho 2014.)<\/p>\n
Jokaisella meist\u00e4 on oikeus saada hyv\u00e4\u00e4 hoitoa, hyv\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutussuhteessa. Ilman, ett\u00e4 katsotaan ik\u00e4\u00e4, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, kulttuuritaustaa tai sit\u00e4, mist\u00e4 on kotoisin. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4kyvimp\u00e4n\u00e4 nousee esiin eri kulttuureista maahanmuuttajat. Maahanmuuttajia on ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti aiempaa enemm\u00e4n ja se on n\u00e4kynyt Suomessa eri tavoin. N\u00e4in ollen my\u00f6s hoitajat ovat joutuneet kohtaamaan kulttuurierojen tuomia haasteita ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Haasteita tuovat tilanteet, joissa on erilaiset k\u00e4sitykset mahdollisista sairauksista ja miten niit\u00e4 tulisi hoitaa. (Yle 2011.) Maahanmuuttajat ovat kuitenkin vain yksi kulttuurinen ryhm\u00e4, joita Suomessa on olemassa.<\/p>\n
Tarkoituksena olisi tarkastella syvemmin hoitoty\u00f6t\u00e4 monikulttuurisuuden sek\u00e4 vuorovaikutuksen valossa. Otamme esiin muutamia teorioita, joiden avulla voimme antaa lukijalle tietoa asiasta ja saamme my\u00f6s avattua ajatuksiamme kirjoituksessamme t\u00e4m\u00e4n avulla helpommin.<\/p>\n
Transkulttuurisen hoitoty\u00f6n teoria<\/p>\n
1950-luvulla Madeleine Leininger aloitti transkulttuurisen hoitoty\u00f6n teorian tutkimisen. H\u00e4n tunnisti tarpeen kulttuurisen taustan tunnistavaan hoitoty\u00f6h\u00f6n erityisesti maahanmuuttajapotilaiden keskuudessa. H\u00e4n toi esille uuden n\u00e4k\u00f6kulman, joka yhdisti hoitoty\u00f6n ja kulttuurin k\u00e4sitteet. T\u00e4m\u00e4 teoria on toiminut edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 hoitotieteess\u00e4 ja -tutkimuksessa ja hoitoty\u00f6n koulutuksessa. Leininger on kiinnitt\u00e4nyt huomiota my\u00f6s hoitajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen sek\u00e4 eri toimintojen kulttuurisidonnaisuuteen. (Tapiola & Tasa 2018.)<\/p>\n
Transkulttuurisessa hoitoty\u00f6ss\u00e4 ollaan kiinnostuneita kulttuurisista eroavaisuuksista ja yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 jotka koskevat terveytt\u00e4 ja sairauksia. My\u00f6s yhteiskunnalliset muutokset ja organisatoriset vallank\u00e4yt\u00f6n rakenteet sis\u00e4ltyv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n teoriaan. Transkulttuurisessa hoitoty\u00f6ss\u00e4 tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 hoitoty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja terveydenhuollon ammattilaisten kulttuurisia valmiuksia. T\u00e4ll\u00f6in hoitamisessa ja hoitoty\u00f6ss\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 asiakkaiden ja potilaiden ihmisarvoa ja kulttuurista tasa-arvoa. Teorian p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on muodostaa tieteellinen ja humanistinen tietoperusta, jonka avulla voidaan soveltaa eri kulttuureille ominaisia hoitoty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Teorian mukaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on antaa ihmisille heid\u00e4n oman kulttuurin mukaista hoitoa. (Tapiola & Tasa 2018.)<\/p>\n
Kulttuuri on teorian kehitt\u00e4j\u00e4n mukaan yksil\u00f6n ja ihmisryhmien el\u00e4m\u00e4ntapa. El\u00e4m\u00e4ntapaan kuuluvat arvot, uskomukset, normit ja erilaiset k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. Kulttuuri ohjaa ihmisen toimintaa, ajattelua ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Transkulttuurisen hoitoty\u00f6n teorian mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 eri kulttuurien arvoja ja uskomuksia, jolloin hoitoty\u00f6 voidaan toteuttaa kulttuureita kunnioittavasti ja tehokkaasti. Teorian keskeisimpi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ovat hoito, hoitoty\u00f6, hoitaminen ja terveys, kulttuuri, kulttuurinen hoitoty\u00f6, erilaisuus ja samanlaisuus, kulttuurisen hoidon monimuotoisuus, kulttuurisen hoidon universaalius, kulttuurisen hoidon mukauttaminen ja uudelleenmuotoilu. (Tapiola & Tasa 2018.)<\/p>\n
Madeleine Leininger kehitti my\u00f6s niin kutsutun auringonnousumallin kuvaamaan transkulttuurista hoitoty\u00f6t\u00e4. Mallin tarkoitus on kuvata teorian k\u00e4sitteit\u00e4 ja havainnollistaa niit\u00e4. Auringonnousumallin p\u00e4\u00e4periaate on, ett\u00e4 ihmiset ovat kulttuuritaustastaan erottamattomia. Malli esitt\u00e4\u00e4 symbolista auringonnousua, joka kuvaa hoitamista. Hoitaminen on teorian keskell\u00e4. Mallissa kuvataan yhteiskunnallisia sek\u00e4 maailmankatsomuksellisia asioita, jotka vaikuttavat hoitoon ja terveyteen kielen ja ymp\u00e4rist\u00f6n kautta. Mallissa korostetaan kokonaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmaa ja siit\u00e4 v\u00e4littyy my\u00f6s eri kokonaisuudet kulttuurin ja hoitoty\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Ammatilliseen ja hoitoty\u00f6n j\u00e4rjestelmiin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 nostetaan my\u00f6s esiin mallissa. (Tapiola & Tasa 2018.) N\u00e4iden ajatusten tulisi huomioida ja integroida kulttuuriset ja sosiaaliset rakenteen ulottuvuudet jokaisessa erityisess\u00e4 kontekstissa hoitoty\u00f6n biologisten ja psykologisten n\u00e4k\u00f6kohtien ohella (Wayne 2014).<\/p>\n
Purnellin malli<\/p>\n
Yhdysvalloissa vuonna 1998 Larry D. Purnell laati asiakkaan kulttuurisen tarpeen arviointiin kulttuurisen kompetenssin mallin. Purnellin malli auttaa terveysalan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arvioimaan asiakkaiden hoidon tarpeita, uskomuksia, arvoja ja muita el\u00e4m\u00e4n osa-alueita. (Siv\u00e9n 2012.) Purnellin malli on hyv\u00e4 ty\u00f6v\u00e4line, koska se tarjoaa kokonaisvaltaisen l\u00e4hestymistavan terveyden edist\u00e4miseen ja sairauksien ehk\u00e4isyyn sek\u00e4 mallin yhdenmukaistaa asiantuntevaa terveydenhuoltoa. Purnellin malli auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n, perheen tai ryhm\u00e4n heid\u00e4n ainutlaatuisessa kulttuurisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Mallin eri tasot kuvaavat hyvin ulkomaalaisen arkimaailmaa ja mallin avulla voi hahmottaa ihmisen luonteenpiirteit\u00e4. (Kunnari & Panayotova 2007.)<\/p>\n
Purnellin ympyr\u00e4n muotoinen malli koostuu ytimest\u00e4 ja sit\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4st\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 keh\u00e4st\u00e4. Keh\u00e4t ovat ihminen, perhe, yhteis\u00f6 ja maailma sisimm\u00e4st\u00e4 keh\u00e4st\u00e4 uloimpaan lueteltuna. Ympyr\u00e4n ytimen muodostaa piirakkamainen kuvio, jossa on kaksitoista ihmisen kulttuurista osa-aluetta. Hoitaja saa tietoa asiakkaasta keskustelemalla n\u00e4iden kahdentoista osa-alueen asiasta, jotka muodostavat tarvekehyksen. (Haverinen 2016.) Kulttuuristen tarpeiden arvioinnissa kaksitoista el\u00e4m\u00e4n osa-aluetta ovat: hengellisyys, terveystottumukset, terveysalan ammattilaiset, yleiskuva\/sukujuuret, kommunikointi, perhe, kotoutuminen, biokulttuuriset tekij\u00e4t, riskik\u00e4ytt\u00e4ytyminen, ravitsemus, raskaus ja kuolema. Tarvealueita pit\u00e4\u00e4 tarkastella ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toinen toisiinsa nivoutuneina el\u00e4m\u00e4n komponentteina. Tarpeiden arvioinnin etenemisj\u00e4rjestyksen voi hoitaja valita. (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2010, 29.)<\/p>\n
Purnellin mallissa on sahareunainen jana, joka kuvaa hoitajan tai organisaation tietoisuuden kehittymist\u00e4. Janan avulla voidaan arvioida kulttuurisen kompetenssin tasoa, kehityst\u00e4 ja kehittymistarpeita. Kehitysprosessin vaiheita ovat tiedostamaton ep\u00e4p\u00e4tevyys, tiedostettu ep\u00e4p\u00e4tevyys, tiedostettu p\u00e4tevyys ja tiedostamaton p\u00e4tevyys. Sek\u00e4 huono ett\u00e4 hyv\u00e4 kulttuurinen tietoisuus ovat hoitajalle itselle tiedostamattomia, vaikka ty\u00f6ntekij\u00e4n vuorovaikutuksessa, olemuksessa ja persoonallisuudessa ilmenee kumpikin taso. (Abdelhamid, Juntunen & Koskinen 2010, 30.)<\/p>\n
Ammatillinen vuorovaikutus<\/p>\n
Ammatillinen vuorovaikutus on laaja k\u00e4site ja suurin osa hoitajien jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Asiaan ollaan kiinnitetty huomiota paljon potilaan henkisen hyvinvoinnin ja parantumisen keinoksi, joista tutkimuksia on ollut vaikea tehd\u00e4, mutta selvi\u00e4 tuloksia on syntynyt. Kommunikointi ja vuorovaikutus osaaminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja pit\u00e4\u00e4 osata olla my\u00f6s luova. (Haho 2012.) Vuorovaikutus perustuu kohtaamiseen ja l\u00e4sn\u00e4oloon, mutta my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 toisen tarpeista joka p\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Siihen ei riit\u00e4 pelk\u00e4t perustarpeet joita on n\u00e4lk\u00e4, jano, vessah\u00e4t\u00e4, vaan laajempi ihmisen henkisyytt\u00e4 koskeva ymm\u00e4rt\u00e4minen, empaattisuus ja yksil\u00f6n tarpeiden huomioiminen.<\/p>\n
Haasteellisempia vuorovaikutus tilanteita joita sairaanhoitaja voi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n joutua kohtaamaan ja kommunikoinnin v\u00e4lineen\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ovat mm: viittomakieli, pc- kuvat ja mm. erilaiset tietotekniikkav\u00e4lineet, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kehitysvammaisten kanssa. Joillakin n\u00e4m\u00e4 ovat ainoa tapa kommunikoida selke\u00e4sti tunteista ja tarpeista ja saada itsens\u00e4 ilmaistua tarpeeksi selke\u00e4sti. PC- kuvat tai kirjat, jossa on laaja kirjo mm. erilaisia tunneilmaisu kuvia. T\u00e4m\u00e4 on toiminut erityisesti niiss\u00e4 tapauksissa, kun puhe on ollut vaikeaa sill\u00e4 hetkell\u00e4 tai potilaan tunteiden ilmaisu ollut hankala l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Kolmas on ollut kone, johon on valmiiksi asennettu puhe ja potilas voi kirjoittaa siihen ja kone sanoo mit\u00e4 on kerrottavaa. N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat yksi osa vuorovaikutusta ja yhteytt\u00e4 potilaasta hoitajaan. Ilman niit\u00e4 moni t\u00e4rke\u00e4 asia j\u00e4isi hoitajan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin, joten n\u00e4ill\u00e4 keinoilla on yksi t\u00e4rke\u00e4 osa potilaan kuntoutumista, hyvinvointia ja arkip\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n helpottamista.<\/p>\n
On my\u00f6s paljon tutkittu l\u00e4pi kuinka erilaiset toimenpiteet sujuu toisilta hoitajilta siev\u00e4sti ja toisilta repien. Kyse ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4den taidoista tai tekniikan omaamisesta, vaan potilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioimisesta. (Haho 2012.) Loppujen lopuksi, on muutama yksinkertainen asia jolla me hoitajat voitaisiin tunnistamaan erilaiset tunteet; pelon- ja alakulon vain esimerkiksi katsekontaktin ottamisella, k\u00e4den puristuksella ja olemalla l\u00e4sn\u00e4 potilaan tapaamisella ja olemalla herk\u00e4ll\u00e4 korvalla potilaan tuntemuksista. Voisivatko jotkut oireet olla jopa vain psyykkisi\u00e4? Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 tietoinen l\u00e4sn\u00e4olo n\u00e4ytt\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n masennuspotilaiden ja joidenkin ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 k\u00e4rsivien potilaiden masennus- ja ahdistusoireita enemm\u00e4n kuin tavanomainen hoito yksin\u00e4\u00e4n sek\u00e4 etenkin toistuvasta masennuksesta k\u00e4rsivien potilaiden masennuksen uusiutumisen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Se saattaa my\u00f6s hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 erityyppisist\u00e4 kivuista k\u00e4rsivi\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 alkoholin ja muiden p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (Koivisto & Melartin 2018). Tietoinen l\u00e4sn\u00e4olo tarjoaa yhden tavan kehitt\u00e4\u00e4 tarkkaavaisuuttaan sek\u00e4 kuuntelemisen ja my\u00f6t\u00e4el\u00e4misen kyky\u00e4. Asennemuutokset, jota on mahdollista viljell\u00e4 ja miettim\u00e4ll\u00e4 mik\u00e4 on sit\u00e4 eettist\u00e4 vuorovaikutusta. Ammatillista vuorovaikutusta voi harjoitella ja sit\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4. Se ei kuitenkaan ole tekniikka. Pit\u00e4\u00e4 vain huomata se ero, ett\u00e4 harjoittelun pyrkimyksen\u00e4 saavuttaa jokin tavoite, vaikkapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ahdistusta, voi itse asiassa muodostua esteeksi, sill\u00e4 ideana on tavoitteiden sijasta vain oleminen ja omaksi itseksi tuleminen ja tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 se on se oma tietoinen l\u00e4sn\u00e4olo ja sen n\u00e4ytt\u00e4minen.<\/p>\n
Pohdinta<\/p>\n
Transkulttuurinen hoitoty\u00f6 ja siihen liittyv\u00e4 teoria avaavat hoitajille kulttuurista puolta hoitoty\u00f6t\u00e4 ajatellen ja tukevat heit\u00e4 toimimaan nykyp\u00e4iv\u00e4n monikulttuurisessa hoitoty\u00f6ss\u00e4 oikeanlaisilla tavoilla. On eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokainen ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa katsomatta sit\u00e4, mink\u00e4lainen h\u00e4nen kulttuurinsa on.\u00a0 T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kunnioittaa toisen kulttuuria ja kuunnella asiakkaan toiveita, jotka liittyv\u00e4t h\u00e4nen kulttuuriinsa. Jo kuulluksi tuleminen luo luottamussuhteen asiakkaan ja hoitajan v\u00e4lille.<\/p>\n
Purnellin mallissa on hyv\u00e4n\u00e4 apuna asiakasta l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 ja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaan kulttuuria ja siihen liittyvi\u00e4 uskomuksia ja arvoja. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiakkaalle tulla ymm\u00e4rretyksi my\u00f6s kulttuurinsa puolesta, jotta hoitaja pystyy kunnioittamaan tietynlaisia tapoja, mit\u00e4 kulttuuriin kuuluu. Esimerkiksi romaanikulttuurissa lapset kutsuvat vanhempiaan etunimill\u00e4, koska \u00e4idiksi ja is\u00e4ksi kutsuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n seksuaalisena. On siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 hoitaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vanhempien etunimi\u00e4 puhutellessaan heit\u00e4. Lis\u00e4ksi esimerkiksi muslimit ovat hyvin tarkkoja siit\u00e4 mit\u00e4 he saavat sy\u00f6d\u00e4 ja mit\u00e4 eiv\u00e4t. On siis hyv\u00e4 olla tietoinen, jos osastolla on asiakkaana muslimi, ett\u00e4 mit\u00e4 ruokia h\u00e4nelle ei saa antaa. Muslimit eiv\u00e4t sy\u00f6 esimerkiksi sianlihaa tai veriruokia.<\/p>\n
Jotta hyv\u00e4 hoito toteutuu t\u00e4ytyy hoitajan olla ammattilainen ja luottaa taitoihinsa. Vuorovaikutus on t\u00e4rkeint\u00e4 asiakkaan kohtaamisessa ja varsinkin mink\u00e4laisen kuvan itsest\u00e4\u00e4n hoitajana antaa heti ensitapaamisella. Yleens\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole ainoastaan asiakas, vaan t\u00e4ytyy ottaa my\u00f6s huomioon h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4 tai muut hoitotahot, joita on mukana asiakkaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u00a0 Kun on tietoinen asiakkaasta, h\u00e4nen kulttuuristaan ja tavoistaan, sek\u00e4 ett\u00e4 on tietoiseti l\u00e4sn\u00e4 hoitotilanteissa, voi sanoa olevansa hyv\u00e4 ja ammattitaitoinen hoitaja.<\/p>\n
L\u00c4HTEET<\/p>\n
Abdelhamid, P., Juntunen, A. & Koskinen, L. 2010. Monikulttuurinen hoitoty\u00f6. Helsinki: WSOYpro Oy<\/p>\n
Haho, A. 2013. Asiakkaan eettinen kohtaaminen. Viesti-lehti 3. Viitattu 15.5.2018. https:\/\/asiakas.kotisivukone.com\/files\/ssks.kotisivukone.com\/tiedostot\/Viesti-lehti\/viesti32013.pdf<\/p>\n
Haho, A. 2014. Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen. Sairaanhoitaja-lehti. Viitattu 14.5.2018. https:\/\/sairaanhoitajat.fi\/artikkeli\/asiakkaan-ja-potilaan-kohtaaminen\/<\/p>\n
Haverinen, S. 2016. Terveydenhuoltohenkil\u00f6kunnan transnationaalinen osaaminen seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveyden palveluissa Kainuussa. It\u00e4-Suomen yliopisto. Sosiaalipedagogiikka. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 15.5.2018. http:\/\/epublications.uef.fi\/pub\/urn_nbn_fi_uef-20160332\/urn_nbn_fi_uef-20160332.pdf<\/p>\n
Koivisto, M. & Melartin, T. 2014. Miten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi kohdata ahdistuneen potilaan? Duodecim-lehti. Viitattu 15.5.2018. http:\/\/www.duodecimlehti.fi\/lehti\/2014\/5\/duo11537<\/p>\n
Kunnari, J. & Panayotova, T. 2007. Monikulttuurinen suun terveydenhoitoty\u00f6. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Sosiaali- ja terveysala. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 15.5.2018. https:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/36233\/stadia-1197968167-5.pdf?sequence=1<\/p>\n
Siv\u00e9n, H. 2012. Kulttuurisen kompetenssin kehitt\u00e4minen terveysalan ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4misen ja johtamisen koulutusohjelma. Viitattu 15.5.2018. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/45225\/siven_heidi.pdf?sequence=1<\/p>\n
Tapiola, A. & Tasa, J. 2018. Kulttuurisen hoitotieteen keskeisimm\u00e4t teoriat. Monikulttuurisuus hoitoty\u00f6ss\u00e4. Skhole. Viitattu 14.5.2018. https:\/\/app.skhole.fi\/luennot\/kulttuurisen-hoitotieteen-keskeisimmat-teoriat\/<\/p>\n
Wayne, G. 2014. Madeleine Leininger\u2019s Transcultural Nursing Theory. Viitattu 16.5.2018. https:\/\/nurseslabs.com\/madeleine-leininger-transcultural-nursing-theory\/<\/p>\n
Yle 2011. Kulttuurierot tuovat haasteita maahanmuuttajien hoitoon. Viitattu 14.5.2018. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-5460487<\/p>\n
Salo, S., T\u00e4htinen, H. Etiikan puutarhassa -Eettisyys ja arki terveydenhuollossa.<\/p>\n
Suhonen, R., Leino-Kilpi, H., Gustafson, M-L, Tsangari, H. & Papastavruo, E. 2013. Yksil\u00f6llinen hoito \u2013 potilaiden ja hoitajien n\u00e4kemysten vertailu. Hoitotiede 25 (2), 80-91.<\/p>\n
Kangasniemi, M. 2014. Hoidon tarpeita, uskomuksia, arvoja ja muita el\u00e4m\u00e4n osa-alueita. Asiakas- ja potilasl\u00e4ht\u00f6isyys \u2013 tavoiteltu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Hoitotiede 0-1.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johdanto Hoitoty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 t\u00e4ytyy hoitajalla olla monenlaisia taitoja hoitaa erilaisia tilanteita ja joskus saattaa tulla \u00e4killisi\u00e4 muutoksia omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Opiskelussa tulee paljon teoreettista pohjaa ja tietoa ammattilaiseksi tulemiseen, mutta parhaiten ihminen oppii tekem\u00e4ll\u00e4 ja kokemalla. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan hoitajan ja asiakkaan v\u00e4lille vuorovaikutusta, oikeanlaista kohtaamista. Ihmisten kohtaaminen on sosiaalisten taitojen koetinkivi. Se mill\u00e4 tavoin hoitaja suhtautuu … <\/p>\n