Hei!
Vanhuspalvelut elävät muutoksen aikakautta. Olemme opiskelijaryhmällä perustaneet projektiryhmän tutkimaan ja tekemään selvitystä näistä muutoksista, vanhusten ja työntekijöiden vinkkelistä. Projektimme tarkoituksenahan on tehdä tutkimusta sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvista yritysfuusioista ja yksityistämisestä. Projektissamme keskitymme vanhuspalveluiden siirtymiseen kunnalliselta puolelta yksityiselle yhteistyösopimusten kautta, jolloin yksityinen palveluntuottaja tuottaa palvelun käytännössä kunnan tilaamana mutta asiakas on silti yksityinen. Haluamme selvittää miten tämä muutos vaikuttaa vanhushoidon tasoon ja palvelun laatuun. Muutoksissa selvitämme myös työntekijäpuolta, jossa vanha henkilökunta siirtyy julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. Tässä lyhyesti siis projektimme toimintakehys.
Keskeisimpänä asiana puhuttaessa projektistamme minulle nousee mieleen se, että miten päädyimme käsittelemään kyseistä aihetta juurikin tältä näkökulmalta. Vanhuspalveluiden yksityistäminen on herättänyt kovaa keskustelua sekä laadun että kustannusten osalta. Karu faktahan on se, että nämä muutokset aiheuttavat kustannusmuutoksia asiakkaalle. Julkisella puolella kunnat hakevat ulkoistamisen tuomia säästöjä, mutta tuodaanko nämä säästöt vanhuksen kustannuksella?
Olen itse Ranualta, pieneltä paikkakunnalta kotoisin. Siellä tämä tilanne on tällä hetkellä juuri tapahtunut. Kunta päätti yksityistää vanhusten hoivakodin yksityiselle toimijalle. Yksityinen toimija tuottaa palvelun vanhuksille käytännössä kunnan tilaamana. Tässä tapauksessa kunta kustantaa osan palvelusta ns. palvelusetelin avulla, loput maksaa asiakas joka tekee sopimuksen yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Tilanne johtaa nyt siihen, että kustannukset asiakkaalle tulevat nousemaan. Mutta mitä vastinetta nousevat maksut tuovat? Ennakkomielipide ei saa olla kuitenkaan liian negatiivinen. Täytyy ottaa huomioon, mitä kaikkea positiivista muutokset tuovat tullessaan. Resurssien kasvaessa palvelut yksilöityy ja einäiset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon.
Henkilökohtaisesti olenkin kiinnostunut siitä, että miten tarjottavat palvelut muuttuvat tällaisessa tilanteessa vanhusten ja työntekijöiden mielestä. Onko hoiva enemmän henkilökohtaista? Miten muuttuvat tarpeet otetaan huomioon? Onko työntekijöillä enemmän resursseja vastata tarpeisiin? Miten muutokseen on sopeuduttu? Positiiviset & Negatiiviset? Nämä kysymykset nousivat heti projektin alkaessa minulle mieleen. Toisaalta projekti tuottaa tärkeää tietoa muutoksesta, jota voidaan käyttää jatkossa. Vanhusten omaiset ovat hyvin kiinnostuneita muilla paikkakunnilla siitä, miten on toteutunut aiemmissa tapauksissan ja siksi tavoitteena sekä lähtöideana oli myös tuottaa informaatiota jatkoa ajatellen.
Projektin jonka idea on lähellä sydäntä, on mukava toteuttaa. Nuoresta iästä huolimatta kiinnostus on kova näitäkin asioita kohtaan. Varsinkin puhuttaessa pienestä paikkakunnasta, huolet ovat yhteisiä. Sen vuoksi vetoan myös lukijoihin. Mikäli Teillä herää kysymyksiä, jotka liittyvät vanhushoidon yksityistämiseen, niin kuulen niistä mielelläni. Pyrimme hakemaan myös ulkopuolisia mietteitä aiheeseen liittyen, jotta tuloksesta saataisiin mahdollisimman kattava. Etuna olisi varsinkin jos työskentelet vanhuspalvelun tehtävissä yksityisellä sektorilla, tai jos sinulla on perhepiirissä kyseisiä palveluita käyttäviä. Ota rohkeasti yhteyttä sähköpostitse
niklas.putkivaara@edu.lapinamk.fi.
Toimimme myös sosiaalisessa mediassa nimellä VAMO. Palveluina käytössä meillä on Facebook, Twitter, Instagram sekä Snapchat. Käykää rohkeasti kommentoimassa tai ottakaa näiden palveluiden kautta yhteyttä meihin. T&J on myös suotavaa mikäli haluat auttaa meitä jakamaan mietteitä aiheesta.
Iloista syksyä ja alkavaa talvea lukijoille!
Niklas Putkivaara