Author: Niklas Putkivaara

Nämä sanat ovat nykypäivän markkinoinnin sanastossa tuttuja mutta merkityksellisiä. Puhutaan ns. ”somen voimasta” Tämä on nyt vasta toinen oma blogikirjoitukseni, ja tavoitteena nyt tässä olisi miettiä miten sen oman äänen saisi parhaiten kuuluviin. Jo pienen pohdinnan jälkeen voin sanoa, että sosiaalinen media nousee vahvasti esiin.

Mietitäänpä silti yhdessä. Lähtötilanne olisi seuraavanlainen: sinulla on mielessä asia, johon haluat vaikuttaa ja mahdollisesti kuulla myös toisten mielipiteitä. Jotta saisit mahdollisimman laajan osallistujapiirin, on juttua hyvä jakaa koko maailman laajuisesti. Ja mikä onkaan näppärämpi tapa kuin Facebook, Twitter, Instagram tai vaikkapa Snapchat? Sosiaalisessa mediassa mainonta on halpaa ja helppoa. Mikäli saat ihmiset kiinnostumaan aiheesta, jakavat he sitä mielellään eteenpäin.

Kun haetaan mahdollisimman suurta kohderyhmää laajalta alueelta, on tärkeää asian kiteyttäminen lyhyeen ja ytimekkääseen lauseeseen joka pistää silmään helposti ja on houkutteleva. Itse pidän rentoa mutta asiallista lähestymistapaa itselle parhaimpana. Vakavaankin asiaan voi ottaa kantaa otteella, joka houkuttelee lukemaan ja teksti ei siltikään ole liian synkkää.

Viestinnän suuntaamisella on myös tärkeä rooli näkyvyyden saamisessa. Kannattaa lähteä miettimään aina heti alussa, että kuka tästä asiasta voisi olla kiinnostunut ja toisaalta ketä se koskee. Opiskelijaprojektissamme tilanne on sinällään helppo sillä vanhuspalvelut puhuttavat tällä hetkellä läpi ikäryhmien ja Suomen. Silloin viestintää kannattaa suunnata mahdollisimman laajalle varsinkin sosiaalisessa mediassa. Kannattaa myös muistaa, että liian suppealle kohderyhmälle suunnattu viestintä ei tuo välttämättä esille kaivattua huomiota, varsinkin jos suuntaus on väärä. Mieluummin liian laajasti kuin suppeasti.

Toisaalta tämä on vain minun henkilökohtainen näkemys asiasta. Arvostan suuresti yhä edelleen paperisia sanomalehtiä ja muita julkaisuja, joista lukeminen tuo aivan oman fiiliksen. Toisaalta niissä julkaiseminen ei ole aina niinkään helppoa ja vapaata kuten sosiaalisessa mediassa. Hyvän maun rajat kannattaa kuitenkin tuntea kaikkialla.

Olemme opiskelijaprojektissamme opiskelleet viestinnän erilaisia toteutusmuotoja. Käytämme projektissa vahvasti hyväksi juurikin ”hehkuttamaani” sosiaalista mediaa sen helppouden vuoksi. Olen itse myös hallinnoimassa työpaikkani Facebook ja Instagram sivustoja. Lyhyeltä ajaltakin sanottuna tulokset ovat olleet positiivisia, sekä paikkakuntalaisten että ulkomaisten turistien keskuudessa.

Työskentelen tällä hetkellä siis Ranuan Eläinpuistossa, Wild Arctic Restaurantissa ja pyrimme sosiaalisen median tileillä tuomaan palveluitamme paremmin esille paikkakuntalaisten ja päivittäiskävijöiden keskuudessa. Moni asiakas tarkastaa aukioloajat, ruokalistat ja hinnat nykyään Facebookista ja halusimme vastata tähän. Myöskin kuvat erilaisista teemaillallisista piristävät seuraajia, ja ovat samalla markkinointia.

Pienenä yhteenvetona korostan siis sosiaalisen median potentiaalia projekti- ja mainosviestinnän saralla. Siellä kohtaat ihmisiä monesta eri kulttuurista, joista jokainen omaa omat mielipiteensä. Vain maailma on rajana ja tavoitteet voi asettaa korkealle. Omat kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia tähän asti ja toivonkin tämänkin tekstin tavoittavan mahdollisimman monta lukijaa.

Heittäkää kommenttia Facebook-kommentteihin tai meilillä!

#vamo #vanhustenmonopolit

Niklas Putkivaara

niklas.putkivaara@edu.lapinamk.fi

Hei!

Vanhuspalvelut elävät muutoksen aikakautta. Olemme opiskelijaryhmällä perustaneet projektiryhmän tutkimaan ja tekemään selvitystä näistä muutoksista, vanhusten ja työntekijöiden vinkkelistä. Projektimme tarkoituksenahan on tehdä tutkimusta sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvista yritysfuusioista ja yksityistämisestä. Projektissamme keskitymme vanhuspalveluiden siirtymiseen kunnalliselta puolelta yksityiselle yhteistyösopimusten kautta, jolloin yksityinen palveluntuottaja tuottaa palvelun käytännössä kunnan tilaamana mutta asiakas on silti yksityinen. Haluamme selvittää miten tämä muutos vaikuttaa vanhushoidon tasoon ja palvelun laatuun. Muutoksissa selvitämme myös työntekijäpuolta, jossa vanha henkilökunta siirtyy julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. Tässä lyhyesti siis projektimme toimintakehys.

Keskeisimpänä asiana puhuttaessa projektistamme minulle nousee mieleen se, että miten päädyimme käsittelemään kyseistä aihetta juurikin tältä näkökulmalta. Vanhuspalveluiden yksityistäminen on herättänyt kovaa keskustelua sekä laadun että kustannusten osalta. Karu faktahan on se, että nämä muutokset aiheuttavat kustannusmuutoksia asiakkaalle. Julkisella puolella kunnat hakevat ulkoistamisen tuomia säästöjä, mutta tuodaanko nämä säästöt vanhuksen kustannuksella?

Olen itse Ranualta, pieneltä paikkakunnalta kotoisin. Siellä tämä tilanne on tällä hetkellä juuri tapahtunut. Kunta päätti yksityistää vanhusten hoivakodin yksityiselle toimijalle. Yksityinen toimija tuottaa palvelun vanhuksille käytännössä kunnan tilaamana. Tässä tapauksessa kunta kustantaa osan palvelusta ns. palvelusetelin avulla, loput maksaa asiakas joka tekee sopimuksen yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Tilanne johtaa nyt siihen, että kustannukset asiakkaalle tulevat nousemaan. Mutta mitä vastinetta nousevat maksut tuovat? Ennakkomielipide ei saa olla kuitenkaan liian negatiivinen. Täytyy ottaa huomioon, mitä kaikkea positiivista muutokset tuovat tullessaan. Resurssien kasvaessa palvelut yksilöityy ja einäiset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon.

Henkilökohtaisesti olenkin kiinnostunut siitä, että miten tarjottavat palvelut muuttuvat tällaisessa tilanteessa vanhusten ja työntekijöiden mielestä. Onko hoiva enemmän henkilökohtaista? Miten muuttuvat tarpeet otetaan huomioon? Onko työntekijöillä enemmän resursseja vastata tarpeisiin? Miten muutokseen on sopeuduttu? Positiiviset & Negatiiviset? Nämä kysymykset nousivat heti projektin alkaessa minulle mieleen. Toisaalta projekti tuottaa tärkeää tietoa muutoksesta, jota voidaan käyttää jatkossa. Vanhusten omaiset ovat hyvin kiinnostuneita muilla paikkakunnilla siitä, miten on toteutunut aiemmissa tapauksissan ja siksi tavoitteena sekä lähtöideana oli myös tuottaa informaatiota jatkoa ajatellen.

Projektin jonka idea on lähellä sydäntä, on mukava toteuttaa. Nuoresta iästä huolimatta kiinnostus on kova näitäkin asioita kohtaan. Varsinkin puhuttaessa pienestä paikkakunnasta, huolet ovat yhteisiä. Sen vuoksi vetoan myös lukijoihin. Mikäli Teillä herää kysymyksiä, jotka liittyvät vanhushoidon yksityistämiseen, niin kuulen niistä mielelläni. Pyrimme hakemaan myös ulkopuolisia mietteitä aiheeseen liittyen, jotta tuloksesta saataisiin mahdollisimman kattava. Etuna olisi varsinkin jos työskentelet vanhuspalvelun tehtävissä yksityisellä sektorilla, tai jos sinulla on perhepiirissä kyseisiä palveluita käyttäviä. Ota rohkeasti yhteyttä sähköpostitse

niklas.putkivaara@edu.lapinamk.fi.

Toimimme myös sosiaalisessa mediassa nimellä VAMO. Palveluina käytössä meillä on Facebook, Twitter, Instagram sekä Snapchat. Käykää rohkeasti kommentoimassa tai ottakaa näiden palveluiden kautta yhteyttä meihin. T&J on myös suotavaa mikäli haluat auttaa meitä jakamaan mietteitä aiheesta.

Iloista syksyä ja alkavaa talvea lukijoille!

Niklas Putkivaara