Ninni bloggaa viestinnästä

Viestintä, hyvä ja paha mutta tuo niin tärkeä osa tätä päivää.

Onko viestintää jo liikaa, elämmekö jo infoähkyssä? Ihan sama minne katsot, saat aimo annoksen viestejä, bussi, jonka kyljestä löytyy mainoksia, vaatteet, jotka sisältävät viestejä ja sekä kävelykatujen varret sisältävät viestejä. Kaikista eniten ajattelen kuitenkin viestintää, joka tapahtuu sosiaalisissa medioissa, koska sitä eniten käytän. Mitä jos minulla vielä olisi televisio, kuinka paljon sieltä vielä tulisi kehotuksia klikkaamaan sitä tai lukemaan tuota? Tämän vuoksi minä ehkä olen hieman kriittinen jatkuvalle viestinnälle. Liika info rasittaa aivoja ja tämä saattaa aiheuttaa meissä erilaisia oireita ja johtaa stressiin. Tätä ilmiötä on tutkittu jo muutamia vuosia, kun informaation määrä yhteiskunnassamme lisääntyy. Tästä löysinkin hyvä artikkelin, tosin jo vuodelta 2005 mutta siinä on paljon asioita, jotka vielä tänäänkin ovat enemmän kuin ajankohtaisia. Linkki löytyy täältä ja aukeaa uudelle välilehdelle.

Onnistunut sähköinen viestintä. (Kuva: Pixabay)
Onnistunut sähköinen viestintä. (Kuva: Pixabay)

Projektissa, jossa olen, olemme tyytyneet vain viestimään Instagramissa, suurimmilta osin siitä syystä, että se oli helpoin luoda ja meille kaikille ryhmänjäsenille helpoin käyttää. Yritimme luoda Facebookin profiilia mutta Facebook on jo niin kehittynyt, että sinne ei onnistunut millään luoda valeprofiilia. Tämä on toisaalta aivan loistavaa ja niin sen kuuluu ollakin mutta olisi ollut mielenkiintoista opetella käyttämään Facebookin yritystilin erilaisia toimintoja. Näitä toimintoja ehkä sitten pääsee joskus oikeassa elämässä kokeilemaan ja käyttämään.

Viestinnässä yleisö on hyvin pirstaloitunutta ja pitäisi osata suunnata viestiä oikeata kanavaa pitkin oikealle kohdeyleisölle. Oikeassa elämässä emme varmasti panostaisi vain Instagram-viestintään, kun kyseessä on tilitoimistojen fuusioituminen, koska kohdeyleisömme ei luultavasti Instagramista etsi asianmukaista tietoa fuusioitumisesta. LinkedIn sekä Twitter saattaisi olla ne paremmat kanavat Facebookin lisäksi, kun ajatellaan kohdeyleisöä tilitoimistoissa. Toimivat nettisivut asiantuntijablogeineen ja miksei Podcastit voisivat olla tällaiselle faktaan perustuvaan tietoon paremmat ja lukijasta luotettavammat lähteet.

Viestinnässä on myös tärkeää, ei vain informaation eteenpäin saattaminen vaan sillä pitäisi pystyä innostamaan ja luomaan mielikuvia. Tilitoimistojen fuusioituminen ei ehkä tänä päivänä ole kauhean mediaseksikästä, ainakaan jos tarkoituksena on siitä tehdä faktaan perustuva opas. Tähän kuitenkin voi yrittää tuoda erilaisia näkökulmia ja yrittää saada oppaasta visuaalisesti mielenkiintoinen. Medianäkyvyyden saaminen on vaikeaa tänä päivänä ja jopa sosiaalisissa medioissa päivitykset häviävät nopeasti uutisvirtaan, jos ei yleisöä saada niistä kiinnostumaan. Yksi keino saada yleisöä kiinnostumaan omasta projektista on olemalla itse kiinnostunut. Omaa kiinnostusta voi osoittaa olemalla aktiivinen, ottaa osaa keskusteluihin ja kommentoimalla. Facebook ja Instagram ovat osittain jo piilottaneet tykkäykset, joten kommentoimisesta on tullut entistä tärkeämpää.

Yrityksen työntekijöiden tekemä viestintä on tänä päivänä hyvin trendikästä. Tämä on oiva apu yritykselle tuomaan julki sen omaksumia arvoja ja kertomaan mitä yrityksessä tapahtuu. Tällaisessa projektissa me tavallaan kaikki olemme tällaisia työntekijäviestijöitä. Yksi seuraamani esimerkki on Tomi Tervo, joka viestii Instagramissa työarjestaan, Tomin löydät tästä @finnairtomi. Tomin postaukset tuovat paljon hyvää julkisuuskuvaa niin Finnairille kuin myös koko ammattikunnalle.

Esimerkkinä hyvästä ja onnistuneesta projektista haluan nostaa esiin Maa- ja metsätalousministeriön Hävikkiviikko-kampanjan. Kampanja on ollut hyvin näkyvästi esillä monessa eri kanavassa. #hävikkiviikko on näkynyt monen yrityksen mainonnassa, jota kautta se on saanut näkyvyyttä niin hashtagia käyttävien yritysten mainonnassa kuin omassa mainonnassa. Sitä kautta moni yritys on saanut esille omia arvojaan ja päässyt vaikuttamaan samalla kun koko kampanjan sekä siihen osallistuneiden yritysten näkyvyys on parantunut. Hävikkiviikkoon ja heidän kotisivuunsa voit tutustua tätä kautta. (Avautuu uuteen välilehteen)

Viestinnän tehtävä on innostaa, saada ihmiset kiinnostumaan sekä mukaan, joten mielestäni Hävikkiviikko on erityisen onnistunut. Tämän kampanjan avulla moni on varmasti saanut uutta tietoa sekä uusia ajatuksia ruokahävikin poistamiseksi, tätä voidaan pitää hienona vaikuttamisena!

Artikkelikuva: unplash.com communication

Ninni bloggaa mikroyritysten fuusioitumisesta

Fuusioituminen. Mitä se tarkoittaa?

Fuusio tarkoittaa sulautumista, jolloin kaksi tai useampi yritys yhdistetään niin, että sulautuvan yrityksen kaikki varat, kuin myös velatkin, siirtyy vastaanottavalle yritykselle. Tämähän kuulostaa hauskalta. Haluaisiko joku ottaa hoitaakseen minunkin velkani!

Oikeassa elämässä fuusioitua voi osake- ja henkilöyhtiöt. Eikä nekään keskenään, vaan sievästi omissa joukoissaan ja yhtiökokouksen päättämänä. Samalla hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, jossa selvitetään varat, velat, omat pääomat sekä laaditaan ehdotus osakejaosta tai lukumäärästä.

Sulautumis- eli fuusioitumistyyppejä on kaksi: absorptiosulautuminen ja kombinaatiosulautuminen. Absorptiosulautumisessa sulautuva ja vastaanottava yhtiö omistaa kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet, mahdolliset optio-oikeudet sekä muut osakkeisiin vaikuttavat erityiset oikeudet. Tällöin sulautuvan yhtiön osakkeet mitätöidään ja sulautuva emoyhtiö saa osakkeiden tilalle sulautuvan yhtiön varat ja velat. Tytäryhtiösulautuminen on tyypillinen absorptiosulautumisen muoto.

Entä jos tytäryhtiön varallisuus onkin pienempi kuin emoyhtiön osakkeet? Tällöin puhutaan sulautumistappiosta: vastaanotettujen nettovarojen määrä on osakkeiden hankintamenoa pienempi. Tämä tappio ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen, eli poistoja siitä ei voida tehdä. Mikäli taas vastaanotettujen varojen, velkojen ja varausten erotus suhteessa tytäryhtiöosakkeiden hankintamenoon on suurempi, on kyseessä sulautumisvoitto. Tuloslaskelmaan tuloutettua sulautumisvoittoa ei veroteta.

Kombinaatiosulautumisessa puolestaan vähintään kaksi osakeyhtiötä sulautuu yhteen perustamalla vastaanottavan yhtiön, jolloin yhtiöiden varat ja velat siirretään uuden yhtiön kirjanpitoon.  Tällöin vastikkeeksi annetaan vastaanottavan yhtiön osakkeita, mutta muunlaisenkaan vastikkeen antamisesta ei ole laissa kielletty, kunhan osakkeita annetaan kuitenkin vähintään yksi.

Fuusion hyviksi puoliksi voidaan kuvata kuten jo yllä mainitsin hieman leikkisästi, velkojen siirtymisen vastaanottavalle yhtiölle.  Tämä tulee kuitenkin tarkistaa, jotta tämä tällainen järjestely velkojille sopii. Suurimpana hyvänä puolena voidaan kuitenkin varmasti pitää kustannusten jakautuminen. Kirjanpidollisesti on myöskin helpompi, varsinkin tytäryhtiösulautumisessa, kun kirjanpito siirtyy vain yhteen kirjaan. Nämä hyvät puolet totesi myös  Niko Heino tekemässään opinnäytetyössään, Yritysfuusio Case-yrityksessä vuonna 2012. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja kuvaa hyvin fuusioitumisen eri vaiheet, sen voit lukea tästä. (Linkki avautuu uuteen välilehteen).

Muita hyvä puolia, riippuen tietysti yrityksen toimialasta voivat olla esimerkiksi varastohallinnan helpottuminen, sekä myymisen että varastoon ostamisen kannalta. Tilausmäärien muuttuessa suurimmiksi saadaan luultavasti kustannuksia neuvoteltua yritykselle suotuisimmaksi. Myöskin hallinnolliset kulut pienenevät suhteessa, kun keskitytään vain yhteen yksikköön.

Sulautumisjärjestelyt vievät kaikkinensa yleensä enemmän tai vähemmän 6 kuukautta, joten on tärkeää, että suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin  ja tehdään kunnolla. Suunnittelun tekemiseen ja läpiviemiseen kannattaa hankkia asiantuntija-apua, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin sekä prosessista itsestään tulisi selkeämpi.

 

 

Mifta – Mikroyritysten fuusioituminen

Mifta on eräiden Lapin ammattikorkeakoulun oppilaiden muodostaman ryhmän lukukausiprojekti, joka käsittelee mikroyritysten fuusioitumista. Projektin tarkoituksena on tuottaa opas fuusioitumisesta suunnitteleville yrityksille. Oppaan on tarkoitus kuvailla fuusion eri vaiheet sekä kertoa lukijalleen mitä fuusiossa tulee ottaa huomioon, sekä ennen että fuusion aikana.

Projektille on tärkeää, että jokaiselle, joka tämän oppaan lukisi tulisi selkeä kuva siitä millaisia vaiheita fuusiossa on ja kuinka se viedään läpi. Opas tulee olemaan interaktiivisessa muodossa, joka voidaan ladata jokaisen omaan käyttöön. Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan projektimme etenemistä projektin omille Instagram-sivuille!

 

 

Kirjoittaja opiskelee Rovaniemellä Lapin ammattikorkeakoulussa pääaineenaan liiketalous. Opintoihin sisältyy lukukausiprojekti, jonka aiheena on liiketoiminnan laajentaminen. Tässä projektissa tutustutaan eritoten yritysten fuusioitumiseen, kirjoittajan ryhmän aiheena on mikroyritysten fuusioituminen, jossa perehdytetään fuusion läpiviemiseen yrityksessä. Kirjoittaja toimii tässä projektissa asiantuntijaroolissa ja tämä blogikirjoitus on sisällytetty tämän projektin viestintäosioon.