Ihoanalyysi

Ihoanalyysi

• Ihoanalyysi on kasvojenhoidon tärkein työvaihe, sen perusteella osataan valita oikeat hoitotuotteet ja hoitomenetelmät.
• Kasvojen ihoanalyysissä otetaan huomioon ihon kosteuspitoisuus, talineritys, väri, rakenne, huokoset, kiinteys/kimmoisuus, rypyt, verenkierto ja herkkyysreaktiot, asiakkaan ihon kunto suhteutettuna ikään, asiakkaan itsehoitotottumukset sekä ihomuutokset.

Miten nämä sitten analysoidaan:

• Ihon kosteuspitoisuus

Ihon kosteuspitoisuutta tutkiessa arvioidaan epidermiksen ja dermiksen kosteuspitoisuutta.

• Epidermaalinen kosteus on pienentynyt jos on silminnähden havaittavissa vähäistä tai selvää hilseilyä.
• Dermaalinen kosteuspitoisuus on pienentynyt jos asiakkaan iho näyttää ryppyiseltä ja kuihtuneelta (tuntuu kosketeltaessa veltolta ja tyhjältä).

 

• Talineritys
  

• Talineritystä tutkiessa tarkastellaan alkupuhdistuksen jälkeen, esiintyykö kasvoissa kiiltoa, voidaan tutkia myös painelemalla ihoa silkkipaperilla tai lasilevyllä ja tarkistaa näin jääkö siihen rasvaisuutta.
• Tarkastetaan myös; löytyykö komedoja,(talirauhasen tukkiva sarveistulppa), papuloita (punoittavia turvonneita ja kipeitä kohoumia) tai pusteleita (kohouman keskellä on märkää ja tulehdus on levinnyt ympäröivään kudokseen).

 

• Rakenne

Ihon Rakennetta tutkiessa arvioidaan ihon paksuutta:

• Ohuessa ihossa huokoset näkyvät huonosti ja ovat pienet myös suurennuslasilla tarkasteltaessa, väriltään iho on kauniin kuulas tai kalpea, verisuonet voivat kuultaa myös läpi. Tunnusteltaessa ihon on sileä.
• Normaali rakenteisessa ihossa huokoset ovat pienet ja iho on yleensä terveen värinen sekä käsin tunnusteltaessa pehmeä.
• Paksussa ihossa huokoset ovat suuret tai laajentuneet ja niiden reunat ovat koholla. Huokoset näyttävät suurennuslasilla katsoessa kraatterimaisilta, ihon väri on harmaa, kellertävä tai oliivi. Hoitamattomana tuntuu kosketeltaessa epätasaiselta ja karhealta

 

• Huokoset

• Huokosten kokoa määriteltäessä tutkitaan niiden havaittavuutta. Huokosten koko vaihtelee normaalistikin eri ihoalueilla. Isoimmat huokoset ovat T-alueella (Otsa, Nenä ja Leuka).
• Pienet huokoset näkyvät aika heikosti, ja niitä tutkitaan suurennuslasilla.
• Normaalin kokoiset huokoset ovat pieniä, mutta näkyviä.
• Laajentuneet ja suuret huokoset näkyvät selkeästi, ja niiden reunat ovat koholla.

 

Ihon verenkierto

• Ihon verenkiertoa tutkitaan katsomalla onko ihossa; punoitusta, kirjavuutta tai kalpeutta.
• Punoittavassa tai kirjavassa ihossa verenkierto on mahdollisesti vilkastunut tai iho on ohut.
• Kalpeassa, sinertävässä tai sameassa ihossa verenkierto on yleensä heikentynyt.
• Normaali verenkierto saa ihon näyttämään väriltään ruusuiselta, ja siinä ei ole muita väriä muuttavia tekijöitä.
• Ihon verenkiertoa voidaan tutkia painelemalla ihoa sormen tai lastaimen avulla poskien ja rinnan alueella.
  • Jos ihon verenkierto on heikentynyt, painelun aiheuttama punoitus häviää hitaasti.
  • Jos verenkierto on normaali, iho reagoi paineluun punoittamalla mutta palautuu nopeasti ennalleen.
  • Jos verenkierto on vilkastunut, Iho reagoi nopeasti paineluun punoittamalla voimakkaasti.

 

Ihon väri

• Ihon väriin vaikuttaa epidermiksen paksuus.
• Paksu epidermis antaa iholle vaalean, oliivin, kellertävän tai harmahtavan sävyn.
• Ohuessa ihossa verisuonet kuultavat helpommin läpi, ja saavat ihon näyttämään punertavalta.

 

• Kiinteys ja kimmoisuus

• Kiinteyttä ja kimmoisuutta tutkiessa kiinnitetään huomiota ihon lihasjänteyteen ja nestejännitteeseen.
• Lihasjänteyttä tutkitaan puristamalla kudosta kevyesti ja kohottamalla sitä poskien ja kaulan alueelta.
  • Jos iho tuntuu kiinteältä, lihasjänteys hyvä.
  • Jos iho tuntuu veltostuneelta, lihasjänteys alentunut
  • Lisäksi katsotaan löytyykö iholta ryppyjä (piilo huokosia, korvien eteen ilmantuu poimuja).
• Nestejännitettä tutkitaan puristamalla kevyesti yla ja alaluomen ihoa sormienväiin.
  • Seurataan kuinka nopeasti iho palautuu ennalleen.
  • Jos iholle jää poimuja, nestejännite alentunut.
  • Tutkitaan myös löytyykö iholta pieniä ryppyjä, velton tai tyhjän tuntuista ihoa, nestejännitys alentunut.

 

• Herkkyysreaktiot

Herkkyysreaktioita tutkitaan dermografia-testin avulla. Siinä vedetään iholle veto tylpällä esineellä (Esim. spaattelilla) rintakehän yläosaan ja seurataan miten iho reagoi.

• Normaalisti alueelle tulee punainen jälki, mutta jos viiva on esinettä leveämpi, reagoi iho normaalia herkemmin.
• Atoopikoille saattaa testissä ilmaantua valkea viiva. Iholle voi myös muodostua valkea, ihosta koholla oleva jälki, joka punoittaa ympärilta ja saattaa kutista. Jos asiakkaalla ilmenee tälläista raapaisu-urtikariaa, on hoidossa vältettävä ihon mekanista ärsyttämistä.

 

Lähteet:

Ihonhoito kauneudenhoitoalalla, Anna-Liisa Halsas-lehto & Taina Raivio