Itseopiskeluviikon jälkeisiä fiiliksiä ja jutustelua projektin ulkoisista kohderyhmistä

Tervehdys! Itseopiskeluviikko on hujahtanut vauhdilla ja nyt on aika jatkaa opiskelua reippaalla temmolla. Viikko meni aika laajalti töitä tehdessä ja myöskin kouluhommien ääressä. Ehdin myös käydä pari päivää kotipaikkakunnallani pitkästä aikaa! Viime postauksessa kerroin vähän ajatuksiani mielestäni projektin kannalta tärkeästä asiasta eli omassa tapauksessani siitä, millainen on toimiva projektiryhmä. Tänään olisi aika vuorostaan pohdiskella sitä, kuinka ulkoiset kohderyhmät saataisiin kiinnostumaan projektin tuloksista. Tulen myös kertomaan omia havaintojani projektin viestinnästä.

Mielestäni mahdollisimman aktiivinen viestintä herättää kiinnostuksen ulkoisille kohderyhmille paremmin. Jos viestintä on vähäistä tai ajoittaista, jotkin projektia seuraavat kohderyhmät ja henkilöt saattavat kyllästyä aiheeseen tai pahimmassa tapauksessa jopa unohtaa koko asian, jolloin eivät jaksa enää keskittyä tai kiinnostua vähäisistä viestintätavoista. Lisäksi myös projektin tunnettuus ja yleinen näkyvyys kärsivät, ellei ulkoista viestintää harjoiteta tarpeeksi koko projektin aikana. Olen sitä mieltä, että projektin viestinnälle tulisi asettaa selkeät ja tiukat tavoitteet projektin loppuun saakka, jolloin viestintää olisi helpompi toteuttaa ja myös projektin jäsenet motivoituisivat enemmän myös ulkoiseen viestintään.

Kuva: Unsplash

Jatketaanpas sitten lisää tästä ”aktiivisesta viestinnästä”. Itse koen asian niin, että aktiivisella viestinnällä tarkoitetaan tässä viestintää mahdollisimman monella eri kanavalla ja mahdollisimman useasti, jolloin viestintä saavuttaisi mahdollisimman suuren määrän katsojia ja kohderyhmiä. Päivitykset olisi hyvä tehdä yhtenäisellä tyylillä ja niin, että se herättää katsojien kiinnostuksen jollain mielenkiintoisella tavalla. Kuitenkin, vaikka puhutaan aktiivisesta viestinnästä, ei se mielestäni tarkoita sitä, että joka ikistä pientä asiaa tulisi ilmoittaa kaikille. Se käy pidemmän päälle raskaaksi lukea ja sen myötä myös julkaisut ja muut viestinnän tavat käyvät ei-kiinnostavaksi ja se voi lopulta jopa karsia projektia tai hanketta seuraavia henkilöitä.

Viestinnässä on tärkeää keskittyä valitsemaan oleellisimmat viestittävät asiat. Kuva: Unsplash

Mielestäni omalle projektillemme on jossain määrin haasteellista saada reilusti seuraajia, koska kyseessä on oppimisprojekti koulun aikana ja ulkopuoliset henkilöt eivät välttämättä osaa sisäistää asioita niin hyvin kuin vaikka omat luokkakaverit. Seuraajien saaminen ei kuitenkaan ole täysi mahdottomuus, ja aktiivisella viestinnällä on helppo herättää kiinnostus aiheesta kuin aiheesta. On tärkeää miettiä etukäteen ulkoisen viestinnät kohderyhmät, jolloin sisältöä osataan tuottaa oikealla tavalla oikeille kohderyhmille. Kohderyhmien jäljittämisen jälkeen myös eri viestinnän kanavat on helpompi määritellä. Silloin tiedetään, mitkä kanavat ovat tärkeimpiä näkyvyyden kannalta ja mikä lisää parhaiten tunnettuutta.

Oma projektimme on keskittynyt tekemään ulkoista viestintää lähinnä Facebookin ja Instagramin avulla. Kanavat ovat helppokäyttöisiä ja suosittuja, jolloin seuraajia on helppo saada kerättyä mahdollisimman paljon. Projektiryhmässämme kaikki jäsenet käyttävät Facebookia ja Instagramia, jolloin myös omien tiliemme kautta voimme värvätä ja hankkia lisää näkyvyyttä projektille kutsumalla esimerkiksi omasta tuttavapiiristä ihmisiä tykkäämään sivuista. Itseopiskeluviikko aiheutti pientä hiljaiseloa omalta osaltamme ulkoiseen viestintään, johon varmaan vaikutti se, että olimme omillamme viikon emmekä kokoontuneet kertaakaan. Tästä kuitenkin on hyvä parantaa. Olemme myös liittyneet Twitteriin, mutta se ei ehkä ole ainakaan tällä hetkellä yhtä aktiivinen viestintäkeino kuin aiemmin mainitsemani kanavat. Projekti alkaa olla suurin piirtein puolivälissä, joten viestinnänkin osalta hommien tulisi alkaa rullaamaan vielä tehokkaammin. Toimin projektiryhmässämme viestintävastaavana Jarin kanssa.

Kuva: Unsplash

Tiina Häkkinen on jakanut SlideShare-sivustolle mielenkiintoisen tietopaketin hyvästä projektiviestinnästä sekä ulkoisesti että sisäisesti. Hän on mm. listannut muutamia viestinnän suunnittelun peruskysymyksiä: kenelle (kohderyhmät), miksi, mitä (sisältö), milloin jne. Esimerkiksi näiden kysymyksien avulla on helppo lähteä rakentamaan oikeanlaista viestintätyyliä projektille.

Muistakaahan käydä seuraamassa Täsmäisku-projektiamme Instagramissa nimellä tasmaisku2017 sekä Facebookissa nimellä Täsmäisku 2017 😊