Tykkääjien perässä

Ulkoisen viestinnän tavoitteena on saada projektille näkyvyyttä, herättää kohderyhmien mielenkiinto projektin tuloksista ja herättää keskustelua projektin aiheesta. Tämä on monesti vaikeaa ja tämän postauksen tarkoituksena on pohtia mikä on avain hyvään ulkoiseen viestintään.

Nykypäivänä lähes kaikki käyttävät sosiaalista mediaa. Tämän takia koen ainakin itse sosiaalisen median parhaaksi kanavaksi projektin ulkoiselle viestinnälle. Nopeaa, helppoa ja edullista ovat asioita mitä itselleni tulee mieleen ensimmäisenä sosiaalisessa mediassa viestinnästä. Nämä väittämät ovat varmasti aivan totta, mutta tuovat samalla mukanaan myös haittapuolia. Kuinka erottua kaikista muista tuhansista projekteista ja sivuista mitä sosiaalisesta mediasta löytyy? Miten saada seuraajat ja muut postauksen näkijät oikeasti kiinnostumaan aiheesta?

Voi järjestää kilpailuja ja arpajaisia, joilla varmasti saisi näkyvyyttä. Tällä kaavalla ainakin muuan kyläkauppias on nostanut itsensä ja yrityksensä tunnetuksi sosiaalisessa mediassa. Tämän menetelmän kohdalla voidaan kuitenkin miettiä sitä kiinnostaako ihmisillä oikeasti asia mitä haluat kertoa vai ovatko he vain uusien hienojen tavaroiden perässä. Julkisuuden henkilöillä voi olla myös iso rooli projektien ja hankkeiden ulkoisessa viestinnässä. Julkkikset voivat toimia niin sanottuina brändilähettiläinä hankkeille, jotka ovat lähellä heidän sydäntään. Brändilähettiläistä puhuttaessa mieleeni tulee Roosanauha kampanja, joka on hyödyntänyt tätä keinoa todella hyvin saadakseen näkyvyyttä. Tempauksilla voi myös saada hyvin näkyvyyttä. Nykyään lähes kaikille tuttu Movember on onnistunut saamaan erittäin paljon huomiota vuosittaisella viiksien kasvatus tempauksellaan. Tempauksissakin riskinä on kuitenkin se, että kaikki osallistujat eivät välttämättä edes tiedä minkä takia näitä viiksiä tässä nyt kasvatetaan. Yksi parhaista tavoista saada näkyvyyttä minun mielestäni on kuitenkin erilaisten tapahtumien järjestäminen. Tapahtumalla on helppo herättää ihmisten mielenkiinto ja voit olla varma, että asiasi myös kuullaan. Tapahtumien järjestäminen vaatii kuitenkin paljon työtä ja resursseja, mitä ei kaikilta löydy. Tärkeimpänä juttuna viestinässä pidän kuitenkin avoimuutta ja rehellisyyttä.

Viikset ovat kohta taas yleinen näky katukuvassa.

Meidän projektimme ulkoinen viestintä on lähtenyt mielestäni jo hyvin käyntiin. Olemme facebookin puolella saaneet kerättyä jo parikymmentä seuraajaakin. Tarkoituksena meillä on jatkaa aktiivista postailua Facebook ja Instagram tileillemme, joten käy sinäkin ihmeessä klikkaamassa seuraa nappia niin pysyt helposti mukana projektimme edetessä.

Ranta

Vanhustenhoito liian kallista?

Vanhustenhoitoa yksityistetään hurjaa vauhtia. Yksityistämisen taustalla on useasti säästöjen tavoittelu. Säästöjen tavoittelusta huolimatta yksityistämisen yhteydessä vakuutellaan, että palvelun laatu ja henkilöstön määrä pysyy samana. Kysymyksenä onkin mistä säästöt syntyvät, jos palvelun laatu kuitenkin pysyy samana tai jopa paranee?

Perustimme projektiryhmän, joka perehtyy vanhustenhuollon yksityistämiseen ja ketjuuntumiseen. Projektin nimeksemme valitsimme VAMO eli vanhusten monopoli. VAMO projektin tavoitteena on selvittää miten vanhuspalveluiden siirtyminen kunnilta yksityisille yrityksille vaikuttaa työntekijöihin ja palvelun laatuun. Toteutamme projektin haastattelemalla alalla työskenteleviä henkilöitä. Pyrimme saamaan vastauksia siihen mitä muutoksia yksityistäminen on tuonut heidän mielestään vanhuspalveluihin.  Projektin lopullisena tuotoksena on podcast, missä keskustelemme projektiryhmän kesken haastateltujen vastauksista ja omista mielipiteistämme asiaa koskien.

Miten yksityistäminen vaikuttaa vanhuspalveluiden hintoihin? Onko kaikilla vanhuksilla varaa palveluihin mitä he tarvitsevat? Mitä tapahtuu palveluiden laadulle hintojen muuttuessa? Nämä ovat kysymyksiä mitä usein esitetään puhuttaessa vanhuspalveluiden yksityistämisestä. Vanhuspalveluiden yksityistämisen puolesta puhujia löytyy paljon, mutta myös vastaan olevia löytyy samoissa määrin. Mistä johtuu, että tämä aihe jakaa mielipiteitä niin paljon? Projektin edetessä toivoisin saavani vastauksen juuri tähän kysymykseen.

Vanhustenhoito herättää paljon mielipiteitä.

Yksityistämisen puolestapuhujien yleisin argumentti on palveluiden laadun paraneminen. Yksityistämällä saadaan vanhuksille parempaa ja erityisesti henkilökohtaisempaa hoitoa. Henkilökohtaisempi hoito yksityisellä palveluntarjoajalla toteutuisi helpommin, koska yksityisellä puolella päättävät henkilöt olisivat helpommin tavoitetavissa ja siten päätösten teko joustavampaa. Tätä argumenttia tukee tietysti monet ikävät tapaukset mitä kunnallisesta vanhustenhuollosta on lähiaikoina tullut tietoomme. Muutaman esimerkin voit käydä lukemassa tästä uutisesta.

Yksityistämistä vastaan olevat perustelevat kantaansa sillä, että kunnat yrittävät tehdä säästöjä vanhusten kustannuksella. Julkisten palveluiden päätehtävänä on tuottaa hyvinvointia ja yritysten tavoitteena on tuottaa voittoa, joten tämä huolenaihe on todellinen. Pitäisikö kuntien pyrkiä karsimaan byrokratiaa vanhuspalveluiden ympäriltä niin että päätöksiä saataisiin tehtyä yhtä joustavasti kuin yksityiselläkin puolella? Tällä voitaisiin saavuttaa vanhusten henkilökohtaisempi hoito myös kunnan tarjoamissa palveluissa.

Otetaan soppaan vielä mukaan terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä selvitys, jonka mukaan vanhuspalvelut ovat yhtä laadukkaita tarjoaa niitä sitten julkinen sektori tai yksityinen palveluntarjoaja. Eroja kuitenkin löytyy erityisesti työtekijöiden työn kuormittavuudesta ja lääkkeiden käytön määrästä. Lisää tästä tutkimuksesta voit käydä lukemassa täältä.

Itse en ole vielä kantaani päättänyt, mutta uskon että projektin edetessä vaaka tulee kallistumaan suuntaan tai toiseen. Kerro mitä mielipiteitä aihe sinussa herättää?

Ranta