Ärsyttääkö sinuakin jargon (ransk. mongerrus) ja muotisanojen viljely? Entä oletko joskus pelannut hevonpaskabingoa, kun olet kuunnellut esitelmää tai luentoa? Miten viestistä sitten saadaan kiinnostava ilman muotisanoja tai alalle ominaisia ammattisanoja, joita ei muut kuin asiantuntijat ymmärrä?
Tervetuloa lukemaan toista blogipostaustani, jossa sukellan viestinnän saloihin 
Mitä viestitään, kenelle viestitään, miksi viestitään, milloin viestitään ja missä viestitään ovat tärkeitä kysymyksiä, joita kannattaa pohtia ennen viestin julkaisua. Yksinkertaisuudessaan viestintäänhän tarvitaan vain viestijä, viesti ja kohde kenelle viestitään.
Itseni on helppo viestiä asiasta, jonka koen olevan itselleni tuttu ja turvallinen ja jonka hallitsen. Minun on myös helppo viestiä joukolle, joka on tuttu ja turvallinen ja edes hieman kiinnostunut asiasta. Mutta miten saada viesti kiinnostamaan kohdetta, joka ei lähtökohtaisesti ole kiinnostunut, vaikka olisikin kohderyhmä? Minkälaisia viestinnän keinoja tähän on käytettävissä?
Löysin kirjahyllyni kätköistä joskus lahjaksi saamani Mervi Marttilan Parantunut hoidosta huolimatta kirjasen. Siinä lääkäreiden sanelut ovat harmittomien kirjoitusvirheidensä ansiosta muuttuneet sanelukukkasiksi ja jaksavat naurattaa vuodesta toiseen ainakin tällaista terveydenhuoltoalalla työskentelevää henkilöä. Nämä sanelukukkaset ovat juuri sellaisia hyviä esimerkkejä suomen kielen moninaisuudesta ja siitä kun viestijä ei ole aivan täysin keskittynyt viestinsä sisältöön kuten esim. ”Lähetetään potilaalle perästä uusi aika.” ja ”Tilataan yhdellä jalalla seisovat lantiokuvat” tai ”Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään.”
Vuoden 2017 Iltasanomista löytyi mielenkiintoinen listaus 13 ärsyttävimmistä muotisanasta. Tätä “uutista” oli kahden päivän aikana kommentoitu 588 kertaa. Viestinnän tarkoitushan on saada aikaan reaktio. Olipa se sitten ärsytys, ihastus tai vihastus, voidaan viestinnän katsoa olevan onnistunut, koska reaktio on syntynyt ja huomio kiinnittynyt.
Tutustuin sattumalta hiljattain Reino Myllymäen Muutosviestinnän oppaaseen, jossa hän esittää keinoja viestinnän parantamiseksi. Viestintä tehostuu, kun viesti selkeytyy ja siitä poistetaan viestiä hämärtäviä tekijöitä. Hän kehottaakin välttämään muotisanoja, jargonia ja sanontoja. Myös murteen, sarkasmin ja ironian käytön suhteen tekijä kehottaa käyttämään tarkkaa harkintaa varsinkin asia- ja muutosviestinnässä.
”Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin,
niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.”
-Osmo A. Wiio 1928-2013
On hyvä muistaa, että viestintä ei ole kuitenkaan pelkkiä sanoja tai lauseita. Sitä voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Jotta kohderyhmiä tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja saadaan viestistä kiinnostumaan myös uusia kohderyhmiä, kannattaa mainontaan, viestintävälineisiin ja visuaalisuuteen kiinnittää erityistä huomiota.
Tutkailin Urasampo ja Hevostellen -hankkeiden viestintää verkossa ja suosittelen, että sinäkin käyt kurkkaamassa näitä.
Molemmilla hankkeilla on siis nettisivut, mutta on selvää, että raha ratkaisee tässäkin asiassa ja mitä suurempi hanke laajemmalla yhteistyökumppanijoukolla sitä monipuolisemmat ja tyylikkäämmät sivut ovat. Kumpikin hanke hyödyntää myös sosiaalista mediaa vahvasti, mutta Urasampo järjestää lisäksi ilmaisia live-Webinaareja kohderyhmälleen suunnatuista ajankohtaisista aiheista.
Hevostellen -hanke puolestaan on tehnyt kivoja videoklippejä kohderyhmälleen niin Instagramiin kuin YouTubeenkin käyppäs kurkkaamassa, mutta varo ettei ponikärpänen puraise sinuakin
Kuulisin mielelläni mitä pidit tämän kertaisesta kirjoituksestani, joten jätä ihmeessä kommenttisi alle. Seuraavassa postauksessa palaan taas yritysostoon liittyvien riskien pariin. Tuolloin aiheena on henkilöstö riskinä. Pysyhän kuulolla!
Lähteet:
Parantunut hoidosta huolimatta
Iltasanomat
Sano se selvästi! Muutosviestinnän opas
Urasampo
Hevostellen -hevonen ja luonto liikuttaa
All right resevered Tiia Kauppinen.
Yksikertaisesti : juuri näin
Tätä oli kiva lukea, sopivan mittainen, tiivis paketti ja todellakin, ilman minkäänlaista murretta, jonka koen monesti häiritseväksi. Silti, tuliko asia minulle selväksi? “Minkälaisia viestinnän keinoja tähän on käytettävissä?” mainittiin ehkä parissakin kohtaa, mutta oliko näin, että vain raha sen ratkaisi
Mutta kivan jutun olit saanut aiheesta, jonka kohteena itse on jatkuvasti huomaattaan! Sopivasti loppui ja jätti vielä itsellekin puntaroitavaa aiheesta. Kiitos Tiia, tulen lukemaan jatkossakin!
Hei Merja ja todella iso kiitos kommentistasi.
Kiva, että pidit lukemastasi. Tämä oli elämäni toinen blogipostaukseni ja kynnys näiden julkaisemiseen on vielä vähän korkea
Itse olen myös sitä mieltä, että vahvasti murteella kirjoitettu teksti häiritsee. Se voi välillä olla jopa raskasta luettavaa vaikka aihe olisi kevytkin.
Viestintä on aiheena valtavan laaja ja sitä voi käsitellä monelta eri kantilta. Tämän kertaisen kirjoitukseni pointti oli kuitenkin tarkoitus olla, että mihin asioihin viestijän kannattaa kiinnittää huomiota jotta viesti tavoittaa sille tarkoitetun kohderyhmän. On niin totta, että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta lyhyesti tiivistettynä sanoisin kuitenkin, että kohdenna viesti kohderyhmälle, keskity sisältöön, osallista ja aktivoi, viesti selkeästi, poista viestistä hämäävät tekijät sekä viestitarkoituksenmukaisilla viestintävälineillä. Ehkäpä tämä tiivistys olisi ollut hyvä upottaa kirjoitukseen esim. ranskalaisin viivoin. Toivottavasti sait minun ajatuksestani kiinni.
Mukavaa kevään jatkoa ja pysyhän kuulolla.
Terkuin Tiia