Ammatillisuus ja eettisyys hoitoty\u00f6ss\u00e4<\/p>\n
Kirjoittanut Henni V\u00e4lijeesi\u00f6, 15.12.2017<\/p>\n
Monikulttuurisuus<\/u><\/strong><\/p>\n Monikulttuurisuudella k\u00e4sitteen\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 samassa yhteiskunnassa esiintyy kaksi tai useampia erillisi\u00e4 kulttuureja. Kulttuurisesti monimuotoinen yhteiskunta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita erilaisia kulttuurisia, uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia ryhmi\u00e4, jotka jakavat yhdess\u00e4 julkisen tilan. Monikulttuurisella v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 taas tarkoitetaan ihmisi\u00e4, joilla on eri etninen tausta tai muu kuin suomalainen syntyper\u00e4 (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2017, Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus<\/em>).<\/p>\n Suomi on nopeasti monikulttuuristumassa. Ulkomailla syntyneit\u00e4 maahanmuuttajia oli alle 0,7 % asukasluvusta 1990-luvun alussa ja vuoden 2008 lopussa heit\u00e4 oli 4 %. Vuoteen 2030 menness\u00e4 ulkomaalaistaustaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan (Pakaslahti Antti, Hiltunen Matti, 2010, Kulttuurit ja l\u00e4\u00e4ketiede<\/em>). Maahantulon syy vaihtelee: osa ihmisist\u00e4 on tullut t\u00e4nne pakolaisina, osa opiskelun, ty\u00f6n tai avioitumisen vuoksi. Maahanmuuttajat ovat taustoiltaan, kulttuureiltaan, etnisyydelt\u00e4\u00e4n ja koulutukseltaan heterogeenisi\u00e4, lukutaidottomista pakolaisista aina hyvin palkattuihin ja koulutettuihin. Joissain osissa Suomea \u201dmonimuotoinen\u201d kohtaaminen on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, kun taas esimerkiksi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla se on jo arkista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vaikka ulkomailla syntyneiden maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa on kasvamassa, ei Suomi silti ole ennenk\u00e4\u00e4n ollut yksikulttuurinen maa. Saamelaiset, ruotsinkielinen v\u00e4hemmist\u00f6, romanit 1500-luvulta ja yli sadan vuoden takaa juutalaiset sek\u00e4 islaminuskoiset tataarit ovat maamme alkuper\u00e4iskansaa. Heill\u00e4 kaikilla on omat kulttuuriset erityispiirteens\u00e4 ja tapansa.<\/p>\n Nykyhetken maahanmuuton seurauksena hoitoalan ammattilaiset eli l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, psykoterapeutit, psykologit, sairaanhoitajat ja sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t kohtaavat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n potilaita, joiden kieli ja kulttuuri voivat olla eritt\u00e4in vieraita.<\/p>\n Eri kulttuureissa on erilaisia sairaus- ja terveysk\u00e4sityksi\u00e4. Ne voivat vaikuttaa avun hakemiseen, oireiden ilmaisemiseen ja niist\u00e4 kertomiseen l\u00e4\u00e4k\u00e4rille ja suhtautumiseen tutkimuksiin ja hoitoihin joita on ehdotettu. Esimerkiksi islaminuskoinen voi suhtautuu sairastumiseen niin, ett\u00e4 se on jumalan langettama synnin rangaistus ja ainoastaan hyvill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoilla ja jumalan armolla voi parantua sairaudesta. L\u00e4\u00e4kkeisiin he suhtautuvat hyvin kriittisesti. L\u00e4nsimaista l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 arvostetaan yleisesti, mutta terveydenhuoltomme toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4t voivat tuntua erikoisilta monille ulkomaalaisille.<\/p>\n Monikulttuurisuus luo uusia haasteita terveydenhuollolle, mutta niihin on pystytt\u00e4v\u00e4 vastaamaan. Monikulttuurisuusty\u00f6ss\u00e4 terveydenhuollon henkil\u00f6kunnan on panostettava kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoihin ja niiden oppimiseen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajapotilaan ja h\u00e4nt\u00e4 hoitavan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai hoitajan v\u00e4lille syntyy luottamus, jotta ty\u00f6 sujuisi mahdollisimman moitteettomasti. Potilasl\u00e4ht\u00f6isyys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eli potilasta ja h\u00e4nen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuttaan on kunnioitettava. Suomessa koulutus monikulttuurisuusty\u00f6h\u00f6n on ollut puutteellista ja hajanaista l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden kuten muidenkin terveydenhuollon ammattien opetuksessa (Pakaslahti Antti, Hiltunen Matti, 2010, Kulttuurit ja l\u00e4\u00e4ketiede<\/em>).<\/p>\n Maahanmuuttajien sairastavuudessa huomatut erot selittyv\u00e4t pitk\u00e4sti elinolojen, perheen rakenteen, sosiaalisen tuen, sukupuolten v\u00e4listen erojen ja verkostojen laadun perusteella. Ne eiv\u00e4t saisi kuitenkaan h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 sairastavuuden taustalla olevia sosiaalisia ongelmia ja rakenteita. Muita sairastavuuteen vaikuttavia erityisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat kokemukset syrjinn\u00e4st\u00e4, rasismista sek\u00e4 tarvittavien palvelujen alhaisempi saatavuus ja k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n Maasta toiseen muuttaminen, pakolaisuus kaikkine muutoksineen, menetyksineen ja traumoineen uhkaavat muuttajan identiteetti\u00e4 ja h\u00e4nen arvojaan. Uuteen kulttuuriin kotoutuminen asettaa my\u00f6s haasteita varsinkin, jos l\u00e4ht\u00f6maan kulttuuri poikkeaa erityisesti uuden maan kulttuurista. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa voidaan puhua \u201dkulttuuriet\u00e4isyydest\u00e4\u201d tulo- ja l\u00e4ht\u00f6maan v\u00e4lill\u00e4 eli eroja arvoissa, normeissa, uskonnollisuudessa tai modernisoitumisessa. Usein maahanmuuttoon liittyy erilaisia traumaattisia kokemuksia kuten muukalaisuuden tunne. Sen tunnistaminen ja ty\u00f6st\u00e4minen ovat ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4 sopeutumisen ja kuntoutumisen kannalta.<\/p>\n Kun erikulttuurinen potilas saapuu vastaanotolle, on l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai hoitajan hyv\u00e4 varata h\u00e4nelle riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa. Erityisesti silloin, kun mukaan tulee muita perheenj\u00e4seni\u00e4 tai tulkki. Kiireet\u00f6n tapaaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4misen riskej\u00e4 sek\u00e4 hoidon ongelmia ja komplikaatioita jatkossa. Erilaisissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ett\u00e4 maahanmuuttajien ja etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen terveysoikeudet eiv\u00e4t toteudu (Pakaslahti Antti, Hiltunen Matti, 2010, Kulttuurit ja l\u00e4\u00e4ketiede<\/em>).<\/p>\n Monet maahanmuuttajat pit\u00e4v\u00e4t tiiviisti yhteytt\u00e4 kotimaassaan asuviin perheenj\u00e4seniins\u00e4, sukulaisiinsa tai yst\u00e4viins\u00e4 puhelimella tai s\u00e4hk\u00f6postin v\u00e4lityksell\u00e4. Tiedot, neuvot ja kuulumiset jakamalla suku- ja kaverisuhteet s\u00e4ilyv\u00e4t ja kehittyv\u00e4t. Monissa eri kulttuureissa voi olla omia parantajia tai henkiolentoja, joilta haetaan l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tietoa tai hoitoa.<\/p>\n Osalla maahanmuuttajista voi olla muita korkeammat terveysriskit mm. sen vuoksi mit\u00e4 he ovat joutuneet kokemaan l\u00e4ht\u00f6maassaan, matkallaan tai vaikkapa tulomaassa. N\u00e4ihin riskiryhmiin kuuluvat pakolaiset, luvattomasti maassa olevat, naiset ja lapset sek\u00e4 keikkaty\u00f6l\u00e4iset. Vaivoina heill\u00e4 yleens\u00e4 on hoitamattomat tartuntataudit kuten tuberkuloosi, hepatiitti tai sukupuolitaudit. Terveytt\u00e4 laaja-alaisesti haittaavina tekij\u00f6in\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s traumaattiset kokemukset kuten kidutus, vainoaminen tai sota. Suomessa mielenterveyden oireita tunnetaan ja hoidetaan enemm\u00e4n, kun taas esimerkiksi muslimimaissa mielenterveyden oireita tunnetaan hyvin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Kuten jo aiemmin mainitsin erot sairauden kokemisessa, l\u00e4\u00e4k\u00e4riin hakeutumisessa ja hoitok\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 vaihtelevat kulttuureittain ja vaikuttavat merkitsev\u00e4sti sairastamiseen. Sairausk\u00e4ytt\u00e4ytyminen vaihtelee my\u00f6s suuresti ja sen on todettu olevan yhteydess\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen tuntemukseen, perhetekij\u00f6ihin, sosiaaliseen asemaan, el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen, odotuksiin hoidosta, asenteisiin ja el\u00e4m\u00e4narvoihin. Maahanmuutto on jo omana tekij\u00e4n\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 terveyteen. Nimitt\u00e4in tutkimusten mukaan maahanmuuttajien terveys on usein valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 huonompi (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, 2008, Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina<\/em>).<\/p>\n Suomessa pakolaistaustaiset k\u00e4yv\u00e4t sek\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 ett\u00e4 muita maahanmuuttajia huomattavasti useammin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla. Suomalaiset terveydenhuollon ammattilaiset kokevat toisinaan asioinnin maahanmuuttajapotilaan kanssa hankalaksi. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ongelmia aiheuttavat liian suuret odotukset palveluj\u00e4rjestelmien suhteen, liian matala kynnys palveluihin hakeutumisessa ja huono sitoutuminen el\u00e4m\u00e4ntapamuutoksiin (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, 2008, Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina<\/em>). L\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja potilaan eri etnisyys asettaa omat haasteensa hoitosuhteelle. T\u00e4ll\u00f6in v\u00e4\u00e4rien diagnoosien todenn\u00e4k\u00f6isyys on suurempi ja sitoutuminen hoitoon v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4. Vuorovaikutuksen ongelmat kuten yhteisen kielen puuttuminen voi aiheuttaa vakaviakin v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4. Tulkin apu on t\u00e4ll\u00f6in korvaamaton.<\/p>\n My\u00f6s maahanmuuttajataustaisella potilaalla voi olla ennakkoluuloja tulomaansa terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 kohtaan. Aiempien kokemustensa perusteella tai muusta syyst\u00e4 potilas voi ep\u00e4ill\u00e4 terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 esimerkiksi rasismista (Lepola Outi, Villa Susan, 2006, Syrjint\u00e4 Suomessa<\/em>).<\/p>\n Loppujen lopuksi vieraasta kulttuurista tulevan henkil\u00f6n kohtaamisessa t\u00e4rkeint\u00e4 on erilaisuuden hyv\u00e4ksyminen ja toisen kunnioittaminen. Olemme kuitenkin kaikki t\u00e4ysin samanarvoisia ja perustarpeemme ovat samoja. Omia ennakkoluulojaan kannattaa mietti\u00e4 ja kaihtaa. Potilasta tulee aina kohdella niin, ett\u00e4 h\u00e4nen vakaumustaan, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuttaan, uskontoaan, kulttuuriaan ja yksityisyytt\u00e4\u00e4n kunnioitetaan. Jokaisella on oikeus hyv\u00e4\u00e4n hoitoon kansalaisuudestaan huolimatta.<\/p>\n Vietimme 29.11.2017 koulussamme monikulttuurisuusp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Aamulla kokoonnuimme auditorioon ja meill\u00e4 oli vieraana mm. hoitajaopiskelijoita Kemist\u00e4 sek\u00e4 vaihto-opiskelijoita eri maista. P\u00e4iv\u00e4n aikana meill\u00e4 oli luentoja mm. kansainv\u00e4lisest\u00e4 tiimity\u00f6skentelyst\u00e4 sek\u00e4 kaksi opiskelijaa kertoivat meille kansainv\u00e4lisen liiketalouden opinnoista. Koulun aulassa vaihto-opiskelijat esitteliv\u00e4t meille omia maitaan ja kulttuurejaan. Yhdess\u00e4 kojussa meille esiteltiin my\u00f6s vaihto-opiskeluun l\u00e4htemist\u00e4, mik\u00e4 her\u00e4tti mielenkiinnon vaihto-opiskelijaksi l\u00e4htemiseen. Lopuksi meille tuli luennoitsemaan koulutuskoordinaattori Mirja Vaittinen kulttuurien kohtaamisesta Lapin Keskussairaalassa.<\/p>\n Maare lis\u00e4\u00e4 kommenttejaan 15.12.2017:<\/p>\n Lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4n aikana meille tuli pit\u00e4m\u00e4\u00e4n luentoa Nasifa Yasemin, joka kertoi Arktisten Maahanmuuttajien toiminnasta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Rovaniemell\u00e4. Se antoi k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4sisi hieman l\u00e4hemm\u00e4ksi monikulttuurista toimintaa vaikka vapaaehtoisty\u00f6n muodossa. Itse en hirve\u00e4sti ehtinyt kiert\u00e4\u00e4 eri maiden pisteit\u00e4, kun niille oli aikaa oikeastaan vain ruokatauolla, mutta ainakin p\u00e4\u00e4llisin puolin ne vaikuttivat mielenkiintoiselta. Jos kehitysideoita saa antaa, niin toivoisin vastaavissa tapahtumissa olevan enemm\u00e4n tekemist\u00e4 kuin pelkk\u00e4\u00e4 istumista ja kuuntelemista auditoriossa. P\u00e4iv\u00e4 oli kuitenkin mielenkiintoinen!<\/p>\n \n L\u00e4hteet:<\/p>\n Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus, 2017. https:\/\/www.thl.fi\/fi\/web\/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus<\/a>. Viitattu 15.11.2017.<\/p>\n Pakaslahti, Antti; Hiltunen, Matti, P. 2010, Kulttuurit ja l\u00e4\u00e4ketiede, Duodecim, Helsinki.<\/p>\n Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina, 2008. https:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/37374\/stadia-1205762091-7.pdf?sequence=1<\/a>. Viitattu 15.11.2017.<\/p>\n Lepola, Outi; Villa, Susan, P. 2006, Syrjint\u00e4 Suomessa, Ihmisoikeusliitto, Suomi.<\/p>\n \n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ammatillisuus ja eettisyys hoitoty\u00f6ss\u00e4 Kirjoittanut Henni V\u00e4lijeesi\u00f6, 15.12.2017 Monikulttuurisuus Monikulttuurisuudella k\u00e4sitteen\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 samassa yhteiskunnassa esiintyy kaksi tai useampia erillisi\u00e4 kulttuureja. Kulttuurisesti monimuotoinen yhteiskunta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita erilaisia kulttuurisia, uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia ryhmi\u00e4, jotka jakavat yhdess\u00e4 julkisen tilan. Monikulttuurisella v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 … Continue reading