Trendi-ilmiönä ketjuuntuminen

Moikka,

Nopea esittely alkuun, kuka olen ja miksi kirjoitan tätä. Eli olen Sanja Nyberg, toisen vuoden tradenomiopiskelija Lapin ammattikorkeakoulusta sekä yksi projekti Vamon tiimiläisistä. Meitä on viisi opiskelijaa ahertanut koko syksyn lukukausiprojektin parissa, johon tämäkin blogipostaus liittyy. Vamo – vanhusten monopoli keskittyy tarkastelemaan vanhusten hoitopalveluiden yksityistämisen vaikutusta palvelun laatuun ja sen saantiin. Haastattelemme alan työntekijöitä ja kokoomme vastauksista podcastin, joka julkaistaan joulukuussa.

Yhteisymmärrys on kaiken perusta! kuva Pixabaylta

Ketjuuntuminen tarkoittaa kahden yrityksen sulautumista yhdeksi.  Yleensä isompi yritys ostaa pienemmän. Ison yrityksen on helpompi brändätä itseä tunnetuksi ihmisille ja löytää vakinainen paikka markkinoilta. Ketjuuntumisen ansiosta palveluita pystytään lähteä laajentamaan moneen suuntaan niin sijainnin kannalta, kuin eri palveluiden kannalta myös. Esimerkiksi saman katon alta voi löytyä niin lääkäri-, hammaslääkäri- kuin myös kotihoidonpalvelut. Helppoa, kun kaikki palvelut löytyy yhden yrityksen alta.

Nykypäivän trendi-ilmiö on ketjuuntuminen. Katukuvasta puuttuvat uniikit kivijalkakaupat, jotka eivät kuulu isoon konserniin. Päivittäisessä elämässä ketjuuntumisen huomaa siitä, että lähes kaikki ruokakaupat kuuluvat K- tai S-ryhmään. Niin tulee käymään myös sosiaali- ja terveyspalveluille. Palveluita ulkoistetaan yhä enemmän ja enemmän yksityisille yrityksille, jotka ketjuuntuvat ja lopulta meiltä löytyy muutama iso toimija markkinoilta, kuten Mehiläinen tai Terveystalo.

Suurten toimijoiden ansiosta hoitoa on helppo ja nopea saada ilman turhaa jonotusta. Toki se on myös hintavampaa käyttää yksityisiä palveluita, mutta itse ainakin mielelläni maksan laadusta ja siitä, että pääsen lääkärille heti. Julkisella puolella voi joutua odottamaan omaa vuoroa vaikka kuinka kauan, vaikka aika olisikin varattu etukäteen. Ja ajan saaminen akuutisti samalle päivälle on työn ja tuskan takana. Itse tykkään käyttää Terveystaloa, jos on tarve päästä hoitoon ja olen huomannut hoidon laadussa sekä asiakaspalvelussa ison eron yksityisen ja julkisen hoidon välillä. Koen yksityisellä puolella henkilökunnan paljon motivoituneempana kuin julkisella puolella. Ja palvelua saa asiakaslähtöisesti ja omien tarpeiden mukaan. Mutta sillä hinnalla pitääkin hoidon ja palvelun olla kohdallaan. Tuskin yksityisiä palveluita käytettäisiin niin paljoa, jos hoito ei olisi tehokasta ja asiakaspalvelu hyvää. Yksityisiä lääkäri- ja muita sotepalveluita löytyy myös sijainniltaan joka puolelta, joten jokainen pystyy valita itselleen mieluisan toimipisteen.

-Sanja

Hox!

Mitä, rahan lisäksi, kansainvälinen pääomasijoittaja tuo esimerkiksi suomalaiseen vanhustenhuoltoon tai lastensuojeluun?”

Käy tsiigaamassa mielenkiintoinen lukija-artikkeli sote-alan tehottomista markkinoista:  Linkki

Projektityöskentelyn peruspilari?

Moikka lukijat!

Toisen postauksen aika ja tänään pohditaan ulkoista viestintää sekä miten saadaan kohderyhmät kiinnostumaan projektin tuloksista.

Projektiin liittyy niin sisäistä kuin ulkoistakin viestintää. Projektin jäsenten kesken viestimme sisäisesti palaverien ja whatsAppin välityksellä. On tärkeää, että meillä on sisäisesti viestintä kunnossa ja avointa, jotta saadaan heijastettua ulkopuolellekkin samanlainen fiilis. Ulkoinen viestintä onkin astetta haastavampi asia.

Ensinnäkin pitää miettiä miten saadaan kohderyhmät kiinnostumaan, miten viestimme erilaisille kohderyhmille?

Me pyrimme projektissamme viestimään erilaisten sosiaalisten medioiden kanavien kautta, jotta saadaan kiinni mahdollisimman paljon ihmisiä erilaisista kohderyhmistä. Lisäksi  pyrimme viestintämme olemaan innovatiivista ja innostavaa, jotta saadaan ihmiset kiinnostumaan projektistamme. Esimerkiksi sähköpostia laittaessa aiheen täytyy olla sellainen, että ihmiset jaksavat edes avata viestin ja sen jälkeen ihmiset pitäisi vielä innostaa painamaan linkkiä ja siirtyä meidän fb-sivuille tutustumaan tarkemmin projektiimme. Mutta miten tässä onnistutaan?

Tavoittaakseen paljon ihmisiä, pitää olla aktiivinen somessa! Photo by rawpixel

Tärkein työkalu viestintää suunniteltaessa on viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelma on tärkeää tehdä hyvin ja asettaa selkeät tavoitteet, joita seurataan säännöllisesti. Silloin kaikille on selkeää keille viestitään, missä kanavissa ja millä tavoin, sillä viestinnän on oltava yhtenäistä.

Jotta saadaan ulkopuoliset kiinnostumaan viestinnästä on tärkeää postata säännöllisesti sekä viestinnän on oltava selkeää. Erilaisille ryhmille on tärkeää viestiä eri tavalla esimerkiksi yritysjohtajille viestiessä sen pitää olla ammattimaisempaa ja faktoihin perustuvaa. Kuin taas nuorille, joille viestitään mm. Instagramin kautta voi viestiä rennommalla otteella.

Meidän omassa projektissa viestintämme on sujunut hyvin ja olemme ottaneet erilaiset sidosryhmät huomioon eri kanavissa ja viestinnän tyylissä. Olemme levittäytyneet ympäri sosiaalista mediaa eri kanaville.

Kiitos!

-Sanja