Viestintäkanavien valinnan vaikeus

Olemme valinneet projektimme ulkoisiksi kohderyhmiksi ohjausryhmämme (joilta saamme hyvää/rakentavaa palautetta projektistamme), Lapin AMK:n henkilökunnan (opettajat), kanssa opiskelijamme muista projektiryhmistä sekä median. Ei olisi pahitteeksi, jos projektistamme ja sivuistamme kiinnostuisi myös kohderyhmämme ulkopuolelle jäävät! Itse olen vastannut projektimme ulkoisesta viestinnästä ja olen saanut projektiryhmältäni hienon tittelin, viestintävastaava. En kuitenkaan ole vastannut täysin yksin viestinnän tuotoksista, vaan projektipäällikkömme Marika on päivitellyt Facebook-sivujamme ja on tehnyt meille hienon logon ja posterin. Jokainen projektiryhmän jäsen on kirjoittanut omaa henkilökohtaista blogia. Voit käydä lukemassa meidän Facebook-sivujen kautta muiden projektiryhmän jäsenten blogipostauksia! Tarkoituksena olisi, että jokainen projektiryhmän jäsen pääsisi kirjoittamaan mietteitään projektista tai jakamaan aiheeseen liittyviä artikkeleita Facebook-sivullemme.

Projektipäällikkömme Marikan tekemä posteri

Miten olemme sitten konkreettisesti toteuttaneet viestintäämme? No yritys on ainakin kova. Pääviestintäkanavaksi olemme valinneet Facebookin. Facebook on siitä hankala viestintäkanava, että ihmisillä on suuri kynnys tykätä sivuistamme vaikkakin jaamme ja kirjoitamme sinne hyviä, ajankohtaisia tekstejä (ainakin omasta mielestämme). Twitteriä emme ole käyttäneet viestintäkanavana, koska siihen uppoaisi mielestäni liikaa aikaa, kun koko ajan pitäisi olla twiittaamassa ja olla perillä kaikista mahdollisista meneillään olevista keskusteluista. Toki nykyään on käytettävissä erilaisia ajastustyökaluja, joilla voi säästää twiittaamiseen kuluvaa aikaa, mutta ehkä seuraavassa projektissa otan sen käyttöön. Eikä yhden twiitin elinikä ole edes kovin pitkä, noin vartista puoleen tuntiin. Verkostoitumiseen Twitter olisi kuitenkin parempi kanava kuin Facebook, koska siellä on paljon helpompi ja matalampi kynnys mennä keskustelemaan uusien ihmisten kanssa. Tässä kun olen ottanut tarkemmin selvää Twitteristä, niin ehkä käyn herättämässä vanhan Twitter-tilini uudelleen eloon! Tässä hyvä vertailu Facebookin ja Twitterin välillä. Facebook on siitä hyvä viestintäkanava, että sisältö pysyy ”pinnalla” kauemmin ja siellä voi vaivattomasti katsella yhden sivun kaikkia postauksia. Itse henkilökohtaisesti käytän Facebookia vain uutisten lukemiseen. Instagramissa seuraan enemmän minua kiinnostavia aiheita tai henkilöitä. Ehkä otimme Facebookin viestintäkanavaksi, koska se on perusvarma valinta.

Olemme suunnitelleet tekevämme ulkoisille kohderyhmille (lähinnä ohjausryhmälle) uutiskirjeitä, joissa kertoisimme tiivistetysti projektin kulusta. Miten projekti etenee, mitä haasteita meillä on ja mitä olemme saaneet aikaan. Näitä kuulumisiahan voisi lukea blogeistamme ja Facebook-sivuilta, mutta ehkä joillain kohderyhmäläisillä ei ole aikaa lukea kaikkien projektiryhmäläisten blogipostauksia tai FB-postauksia, niin uskoisimme tämä olevan hyvä kanava siihen. Näin saamme helposti viestittyä tietoa eteenpäin ja viestin vastaanottajakin säästää aikaa, koska aikahan on rahaa.

Minusta on tärkeää ottaa huomioon, miten erilaisia kohderyhmiä on meidänkin projektissa ja kuinka erilaista sisältöä pitää tuottaa eri kohderyhmille. Facebook on kuitenkin tässä tapauksessa meille helpoin vaihtoehto, koska uskomme että sieltä kiinnostuneet ihmiset tavoittavat projektimme. Kun etsin ELY-keskuksen sivuilta kiinnostavaa projektia Lapista, jäi mieleeni Yrityksen kehittämispolulle-hanke, joka on käyttänyt viestintään samoja kanavia kuin me. Heidän blogi ja Facebook-sivut kertovat mukavan rennolla, mutta asiallisella tavalla projektista, sen tavoitteesta ja itse projektin etenemisestä. He ovat järjestäneet syksyn aikana monia tapahtumia projektiin liittyen, mikä on todella hienoa ja siihen on käytetty aikaa.

Terveisin Susanna Sarivaara