Onnistunut viestintä on SMART!

Viimeksi käytiin läpi omia heikkouksia ja vahvuuksia niin mitäpä jos tällä kertaa mietitään yhdessä viestintää? Aloin tarkastelemaan aihetta kysymyksillä ”kuinka luoda kiinnostavaa viestintä sisältöä? Miten pitää kohderyhmä projektin mukana alusta loppuun? Millainen on ylipäätänsä toimiva ja tuloksekas viestintä ja mistä sitä lähdetään rakentamaan?”.

Paljon kysymyksiä vai mitä? Tässäkin vain osa niistä, joita päässäni pyöri, mutta näillä lähdetään liikkeelle! Kysymykset johdattivat minut SMART kaavan pariin, jonka koin mielenkiintoisena ja erittäin kätevänä viestintään. Sen takia haluankin jakaa tämän teidän kanssanne!

Ensimmäinen kysymys mikä juolahti mieleesi, taisi olla ”mikä ihmeen SMART?”. SMART on työkalu (niin kuin sitä itse nimitän), joka on saanut alkunsa Peter Druckerin käsitteistä. SMART on lyhenne englanninkielisistä sanoista specific, measurable, attainable, relevant ja time-bound. Sanoista löytyy eri variaatiota, mutta tarkoitus on kuitenkin sama. Älä siis hämmenny, jos jossain lukee esimerkiksi ”relevant” tilalla ”realistic”.

S, M, A, R ja T täydentävät ja tukevat toisiaan. (Kuva. Susanna Vaarala)

SMART auttaa luomaan täsmällisen ja kohderyhmiä ajatellen kiinnostavan kokonaisuuden. Valitsin SMART kaavan, sillä mielestäni viestintä ei ole viestintää ilman oikeanlaisia lähtökohtia. Projekti SoDu:n viestinnän perustana on valmiiksi laaditut viestintä- ja julkaisusuunnitelmat, joiden ympärille viestintä rakentuu. Nämä auttavat pysymään projektin mukana ja pystytään seuraamaan ja mittaamaan, kuinka tavoitteet on saavutettu.

”Toimintasuunnitelmat jäävät helposti liian abstrakteiksi, jos niiden konkreettisuuteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota”

SPECIFIC – SELKEÄ JA TARKKA

Selkeät tavoitteet ja hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, eikös se sanontakin näin mene? Tavoitteen on kuitenkin oltava tarkka, ympäripyöreä tavoite esimerkiksi ”saavuttaa paljon seuraajia” ei ole SMART kaavan mukainen. Sen sijaan pitäisi vastata kysymyksiin ”Mitä haluan saavuttaa? kuinka saavutan asetetun tavoitteen? Mitä tulee tehdä tavoitteiden eteen?”. Nämä ja monet muut kysymykset luovat tarkan suunnan ”Tavoitteena on saavuttaa x määrä seuraajia ensimmäisen 2kk aikana”. Näin luodaan kaikille ymmärrettävä pohja projektiin.

MEASURABLE – MITATTAVISSA

Tavoitteet, check! Mitattavuus, next!

Jotta tavoite olisi SMART, sen on oltava mitattavissa ja seurataksesi edistymistäsi kohti tavoitteitasi, sinun on tiedettävä, kuinka se mitataan. Oleellista on määrittää mittaamisen tapa, se voi olla joko numeraalista tai sanallista.

ATTAINABLE – SAAVUTETTAVISSA

Realistinen = saavutettavissa. Tavoitteiden asettaminen liian korkealle voi aiheuttaa painetta, jolloin onnistumisen tunne katoaa. Tämä taas johtaa huonompaan menestymiseen. Sen sijaan että asetat suuria harppauksia, koita pieniä askelia. Kun huomaat onnistuneesi, innostus kehittämiseen kasvaa. Hiljaa hyvä tulee;)

RELEVANT – OLEELLISTA JA RAJATTUA

Kaiken on oltava oleellista. Kaiken turhan ja ylimääräisen karsiminen on suotavaa. ”Rajaa, rajaa, rajaa!” sana, jonka kuulee monesti suunnitelmia tehdessä. Ja tähän on hyvä syy, sillä mitä laajempi alue, sen vaikeampi siitä on saada toteutuskelpoinen. Viestintä, joka hyppii puolelta toiselle ei anna sisäiselle eikä ulkoiselle kohderyhmälle luotettavaa kuvaa eikä herätä kiinnostusta.

TIME-BOUND – AIKAAN SIDOTTU

”Mitään ei kannata jäädä ilmaan roikkumaan”. Tämän lauseen täydentää aikataulut ja takarajat! Nämä kaksi asiaa auttavat seuraamaan milloin tavoite on saavutettu/jäänyt saavuttamatta ja projektin arvioiminen helpottuu.

Tavoitteiden saavuttaminen on jopa mahdotonta ilman deadlineja. Mistä tietäisit mitä, milloin ja miksi olet tekemässä, jos siihen ei ole määriteltyä kaavaa. Aikataulutus on siis eräänlainen motivaattori ja auttaa konkretisoimaan eri tehtäväalueet ja vaatimukset.

 

 

LÄHTEET:

https://kumppania.fi/2020/02/10/viestinnan-mittaaminen-2/

https://www.cloqqa.fi/7-vinkkia-hyvan-markkinointisuunnitelman-rakentamiseen/

Marjo-Riitta, R & Vesa, R. 2018. Valmentava johtaminen. Helsinki: Alma Talent

ARTIKKELIKUVA JA BLOGIKUVA: Susanna Vaarala

Tunnista omat heikkoudet ja vahvuudet

Yrityskaupoista puhuttaessa yleisimmät puheenaiheet ovat, henkilöstö, sijoittajat, asiakkuudet tms. Mutta mitä tapahtuu, kun lähdetään tarkastelemaan tilannetta ennen kuin nämä asiat tulevat pinnalle ja ajankohtaiseksi? Mikä on yksi ensimmäisistä mietinnän kohteista, kun puhutaan fuusiosta?

Sopivan kumppanin valinta! Aihe, jota ei mielestäni oteta niinkään pinnalle yrityskaupoissa, mutta on tärkeä osa fuusion onnistumisen kannalta.

Itse käytän tilanteesta termiä fuusion ”ennen-tilanne”. Fuusion onnistumiseen kannalta on olennaista tunnistaa minkälainen liikekumppanuus toisi vakaan ja toimivan pohjan uudelle isommalle liiketoiminnalle ja kuinka yhdessä johtaminen luonnistuu. Mutta mitä tulisi ottaa huomioon ennen kuin pystyy punnitsemaan valintoja toisesta osapuolesta? On tunnistettava itsensä heikkoudet sekä vahvuudet, näin ollen pystytään tarkastelemaan tilannetta uusin silmin.

Englannin kielessä “johtaja” merkitys jaetaan kolmeen osaan: leadership, management ja coach. Kaikkia tarvitaan jotta voi olla hyvä esimies.

Päätin ottaa esimerkiksi itsensä tunnistamiseen englanninkieliset käsitteet management, leadership ja coach. Käsitteet antavat hyvän kuvan omista vahvuuksista sekä voi huomata mitä heikkouksia itsestään löytää.

Management

  • asioiden johtaminen
  • asioiden tekemistä oikein
  • korostaa ennustettavuutta
  • tuloskeskeinen
  • toteuttaa tarkoitus
  • suunnittelu
    – aikataulutus, resurssit
  • organisointi
    – rakenteet, työnkuvat
  • seuranta
    – tuloksista palkitseminen
    – korjaavat toimenpiteet

“Managerin roolissa esimies huolehtii asioiden ja prosessien toiminnasta, laadusta sekä lakisääteisen velvollisuuksien hoitamisesta”


Leadership

  • ihmisten johtamista
  • oikeiden asioiden tekemistä
  • korostaa muutosta ja joustavuutta
  • ihmisläheinen
  • luo tarkoitusta
  • suunnan osoittaminen
  • visio, strategian jalkautus
  • valmentava ote, henkilöstön kehittäminen
  • tiimien kehittäminen
  • motivointi ja sitouttaminen
  • kannustus, innostus
  • valtuutut

Leaderin roolissa esimies osoittaa organisaation suunnan ja varmistaa, että ihmiset kulkevat yhteiseen suuntaan”

Coach

  • valmentaa
  • kysyy kysymyksiä
  • oivalluttaa
  • sparraa ja tsemppaa
  • tukee yksilöä, tiimiä ja organisaatiota saavuttamaan ja jopa ylittämään tavoitteet
  • mahdollistaa päämäärien saavuttamisen
  • pyytää tukea ja apua
  • arvioi omaa ja toisten toimintaa yhdessä toisten kanssa

     

    Coachin roolissa esimies sparraa ja oivalluttaa jodettaviaan toteuttamaan itseään yhteisten tavoitteiden suunnassa ja löytämään persoonallisen äänensä”

 

Kun listan on käynyt läpi voi huomata minkälainen on itse johtajana. Mitä jos ajattelisit asiaa fuusioitumisen kannalta. Kun tulet tilanteeseen jossa kyseessä olisi yhteisjohtajuus, ottaisitko liikekumppaniksi mielummin henkilön täysin samoilla vahvuuksilla ja tavoilla johtaa vai sen sijaan sinua täydentävän persoonan?

Ps. Mikä johtajuus tyyli kuvastaa eniten juuri sinua?

pps. tästä pääset tekemään pienen testin, joka kertoo minkälainen johtaja olet ja minkälainen johtaja täydentää sinua!

ppps. listojen lähteenä on käytetty kirjaa nimeltä Valmentava johtajuus vuodelta 2018, kirjoittajilta Marjo-Riitta Ristikangas ja Vesa Ristikangas. Suosittelen lukemaan mikälisikäli johtajuus kiinnostelee 🙂