[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” width=”97.9%”][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
16.10.<\/p>\n
Eeva-Kristiina Nylander<\/strong>: Provienssitutkimus, repatriaatio ja rematriaatio \u2013 saamelaiskokoelmien dekolonisaatio ja indigenisaatio<\/p>\n Tarkastelen dekolonisaation ja indigenisaation k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 saamelaisten museokokoelmien kontekstissa. Prosessin syv\u00e4llisemm\u00e4n analyysin tueksi hy\u00f6dynn\u00e4n k\u00e4sitteit\u00e4 propatriaatio ja rematriaatio kuvaamaan uusien saamelaisten ontologioiden rakentumista n\u00e4iden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kautta. \u00a0\u00a0<\/p>\n Eurooppalaisella ja pohjoismaisella museokent\u00e4ll\u00e4 pyyhkiv\u00e4t repatriaatioon liittyv\u00e4n keskustelun aallot ja my\u00f6s keskustelu saamelaisten esineiden, eli museoduodjin, palauttamisesta saamelaismuseoihin on voimistunut. Osallistun t\u00e4h\u00e4n keskusteluun korostamalla provenienssitutkimuksen keskeist\u00e4 merkityst\u00e4 repatriaatioprosesseissa, erityisesti yhteisty\u00f6ss\u00e4 saamelaisyhteis\u00f6jen ja duoj\u00e1reiden eli k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten kanssa toteutettuna. Vaikka repatriaatio vahvistaa saamelaisten itsehallintoa, my\u00f6s l\u00e4nsimaisten museoiden roolia repatriaatioprosesseissa on syyt\u00e4 tarkastella uudelleen ja vahvistaa.<\/p>\n L\u00e4nsimaiset museot voivat toimia turvallisina tiloina ja foorumina propatriaatioty\u00f6lle omissa kokoelmissaan. Yhteis\u00f6lliset ja k\u00e4sill\u00e4 tekemiseen perustuvat ty\u00f6skentelytavat voivat helpottaa vaikeiden ja traumaattisten aiheiden k\u00e4sittelyn, mink\u00e4 vuoksi Saamelaisten totuus- ja sovintokomitea ehdottikin toimenpidelistassaan lis\u00e4resurssien turvaamista Saamelaismuseolle yhteis\u00f6n kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 varten. T\u00e4llaiset toimintaymp\u00e4rist\u00f6t voivat lis\u00e4ksi edist\u00e4\u00e4 kollektiivista eheytymist\u00e4 ja voimaantumista, palauttaa n\u00e4kyviin saamelaisten historiaa sek\u00e4 rakentaa saamelaista futurismia tulevaisuuden hyvinvoinnin perustaksi.<\/p>\n <\/p>\n Eeva-Kristiina Nylander v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 2023 Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa (saamen kielten ja kulttuurin laitos).\u00a0H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa otsikko oli\u00a0From Repatriation to Rematriation: Dismantling the Attitudes and Potentials Behind the Repatriation of S\u00e1mi Heritage<\/em>.\u00a0Nylander on ty\u00f6skennellyt saamelaismuseoissa Norjassa ja Suomessa sek\u00e4 muun muassa Ruotsin historiallinen museossa.<\/p>\n H\u00e4n on erikoistunut saamelaiskokoelmiin pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa museoissa sek\u00e4 eettisiin kysymyksiin, provenienssitutkimukseen, repatriaatioon ja yhteisty\u00f6h\u00f6n saamelaisten duoj\u00e1rien eli k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten kanssa museokokoelmien parissa. H\u00e4n on tehnyt pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 saamelaisyhteis\u00f6jen kanssa n\u00e4iden teemojen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Nylander on ollut mukana kuraattoriryhm\u00e4ss\u00e4 kolmessa eri saamelaisn\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n Vuosina 2022\u20132025 h\u00e4n ty\u00f6skenteli provenienssitutkijana ja kuraattorina hankkeessa\u00a0The S\u00e1mi Collection at Museum Europ\u00e4ischer Kulturen: A Multiperspective Approach of Provenance Research<\/em>. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n toimii tutkijatohtorina Giellagas-instituutissa. Tieteellisten artikkeleidensa lis\u00e4ksi Nylander julkaisi vuonna 2020 yhdess\u00e4 saamelaisen nykytaiteilijan Outi Pieskin kanssa kirjan L\u00e1djogahpir \u2013 M\u00e1ttar\u00e1hkuid g\u00e1bagahpir. Teos k\u00e4sittelee l\u00e1djogahpir-lakin menneisyytt\u00e4, nykyhetke\u00e4 ja tulevaisuutta sek\u00e4 lakin rematriaatiota.<\/p>\n Valokuva: \u00a9 Staatliche Museen zu Berlin, Museum Europ\u00e4ischer Kulturen \/ Christian Krug\u00a0<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/files\/2026\/06\/Nylander.jpg” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″ title_text=”Nylander” width=”30%”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default”][et_pb_column _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Anna-Kaisa Rastenberger<\/strong>: Museot yhteiskunnallisina keskustelijoina<\/p>\n Vuosi sitten k\u00e4vin mieleenpainuvan keskustelun ranskalaisen taiteilijan SMITHin kanssa. Puhuimme Fredrik Jamesonin ja Mark Fisherin tunnetuksi tekem\u00e4st\u00e4 sloganista \u201don helpompi kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu\u201d ja siit\u00e4, ett\u00e4 kapitalistiselle j\u00e4rjestelm\u00e4lle on eduksi, ett\u00e4 menet\u00e4mme kykymme kuvitella hyv\u00e4\u00e4 tulevaisuutta, el\u00e4mme kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja keskitymme vain nykyhetken nautintoihin tai uuvumme ratkaisemattomiin kriiseihin.<\/p>\n Puhuimme kuitenkin my\u00f6s toivosta ja tulevaisuuden kuvittelusta. Omaa aikaamme seuraavan tulevaisuuden ja viel\u00e4 syntym\u00e4tt\u00f6mien ihmisten tarpeiden kuvittelu on vaikeaa individualistisessa yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4mme. Ja silti \u2013 vaikka ”toivo on kovaa ty\u00f6t\u00e4” \u2013 toivon yll\u00e4pit\u00e4minen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isten kriisien ajassa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vastarintaa ja velvoite meille kulttuurity\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n Puheenvuorossani pohdin toivoa ja museoiden roolia moraalisten kysymysten ja keskustelujen areenana. Museot tuottavat k\u00e4sityksi\u00e4 oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 ja huonosta. Moraaliset asetelmat syntyv\u00e4t museoiden luomissa kertomuksissa ja esitystavoissa sek\u00e4 siin\u00e4, mit\u00e4 ja miten n\u00e4yttelyit\u00e4 kuratoidaan ja museoiden kokoelmia ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja tulkitaan.<\/p>\n K\u00e4sittelen sit\u00e4, miten museot rakentavat n\u00e4it\u00e4 asetelmia ja kutsuvat katsojia ottamaan kantaa, jolloin yhteiskunnallista keskustelua tuotetaan yhdess\u00e4 k\u00e4vij\u00f6iden kanssa. Samalla museot kuitenkin ohjaavat keskustelua: ne m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t, mist\u00e4 ja mill\u00e4 tavoin puhutaan ja luovat kaikkea muuta kuin neutraalin keskustelun tilan, jossa kaikki \u00e4\u00e4net olisivat sallittuja. K\u00e4yt\u00e4n esimerkkin\u00e4 omia kokemuksiani n\u00e4yttelyiden kuraattorina ja museonjohtajana. Puheenvuorossani pohdin museoiden mahdollisuuksia tuottaa my\u00f6s erimielisyyden ja v\u00e4ittelyn mahdollisuutta muistipolitiikan, tulevaisuuden ja toivon n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n <\/p>\n Anna-Kaisa Rastenberger, FT, ty\u00f6skentelee Helsingin taidemuseossa HAMissa kokoelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Aiemmin h\u00e4n on toiminut Suomen valokuvataiteen museon museonjohtajana (2023\u20132026) ja intendenttin\u00e4 (2009\u20132016). Vuosina 2016\u20132023 Rastenberger ty\u00f6skenteli Esitt\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen professorina Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa ja vastasi kuratoinnin ja esitt\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen maisteriohjelmasta Praxiksesta. Rastenberger on my\u00f6s Poliittisen valokuvan festivaalin taiteellinen johtaja ja toinen perustaja.\u00a0<\/p>\n H\u00e4n on ollut toimittajana mm. seuraavissa julkaisuissa:\u00a0Why Exhibit \u2013 Positions on Exhibiting Photographies<\/em>\u00a0(2018, FW:Books, Amsterdam),\u00a0Why Exhibit vol. 2 \u2013 On Photography Curation<\/em>\u00a0(2024, FW:Books, Amsterdam) ja\u00a0Curating and Repair<\/em>\u00a0(2026, 1000 Words, London).\u00a0Rastenbergerill\u00e4 on laaja kokemus n\u00e4yttelyprojekteista, valokuvapohjaisen taiteen kuratoinnista sek\u00e4 nykytaiteen ja valokuvataiteen kansainv\u00e4lisest\u00e4 kent\u00e4st\u00e4. Rastenberger pit\u00e4\u00e4 kokoelmia tulevaisuuden tekij\u00f6in\u00e4, seuraa uteliaana miten erilaiset valokuvien muodot vaikuttavat nyky-yhteiskunnassa ja harrastaa kest\u00e4vyysjuoksua.<\/p>\n Valokuva: Kerttu Malinen \/ HAM<\/p>\n [\/et_pb_text][et_pb_image src=”https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/files\/2026\/06\/Anna-Kaisa_Rastenberger_bw-1.jpg” _builder_version=”4.27.4″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″ title_text=”Anna-Kaisa_Rastenberger_bw-1″ width=”30%”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 16.10. Eeva-Kristiina Nylander: Provienssitutkimus, repatriaatio ja rematriaatio \u2013 saamelaiskokoelmien dekolonisaatio ja indigenisaatio Tarkastelen dekolonisaation ja indigenisaation k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 saamelaisten museokokoelmien kontekstissa. Prosessin syv\u00e4llisemm\u00e4n analyysin tueksi hy\u00f6dynn\u00e4n k\u00e4sitteit\u00e4 propatriaatio ja rematriaatio kuvaamaan uusien saamelaisten ontologioiden rakentumista n\u00e4iden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kautta. \u00a0\u00a0 Eurooppalaisella ja pohjoismaisella museokent\u00e4ll\u00e4 pyyhkiv\u00e4t repatriaatioon liittyv\u00e4n keskustelun aallot ja my\u00f6s keskustelu saamelaisten esineiden, eli museoduodjin, palauttamisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":551,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_et_pb_use_builder":"on","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"class_list":["post-29","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/users\/551"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":188,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29\/revisions\/188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tahiti2026\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}