kesä 06

For the last time.

Tervehdys, arvon lukijani.

Eli siis aloitan yksinkertaisesti ilmoittamalla, että Pohjois-Suomen Erämessut vuosimallia 2017 sai päätöksensä jo viime kuukauden 28 päivä (28.5.). Se miten tämä tapahtuma ja itse matka tähän kyseiseen tapahtumaan vaikutti sekä opetti minua itseäni niin messutyöntekijän, että henkilökohtaisen jaksamiseni suhteen, on täysin korvaamattomia opetuksia. Aloitan siis purkamaan tätä ”Erämessukevättä” teille lyhyesti aina vuoden ensimmäisistä tunneista aina tapahtuman loppuhuuman metreille asti kertoen samalla omat vuoristorataiset tunteeni liittyen tähän kokemukseen.

Alussa tunteeni olivat suoraan sanoen pelottavat, ajatellen että; ”näinkö iso tehtävä meille toisen vuoden restonomeille annetaan heti kättelyssä?”. Reaalisuus ja tunne siitä, että ei tässä nyt peleilläkään ollenkaan iskivät kasvoihini viimeistään silloin kuin tapasimme ensimmäistä kertaa kaksi johtavaa henkilöä kyseisiin messuihin liittyen; Erkki Kuoksan ja Mikko Vikströmin. Ensi tapaamisella olin suoraan sanoen kauhusta kankeana, kun sain perustiedot kyseistä tapahtumasta ja odotukset tapahtumaan liittyen meiltä, toisen vuoden restonomeilta. Tällöin vielä piti keksiä vähäsen uusia ideoitakin alkajaiseksi messuun liittyen ja voin myöntää, että tällä restonomilla löi tyhjää päässä kuin Matti Meikäläisellä lompakon pohjalla. Kuitenkin kaikki alkoi purkaantua alkuviikkojen tuntien jälkeen suhteellisen yksinkertaisesti ja lopulta päädyin noin sanottuun KV- Ryhmään eli Kansainväliseen ryhmään. Ryhmä koostui pelkistä miehistä mutta ihme kyllä, testosteroni ei virrannut sen enempää kuin pitikään tehdessämme meille annettuja tehtäviä, jotka olivat pääosin saada kansainvälistä näkyvyyttä messuille.

Puolivälissä tätä ”Erämessukevättä” jouduin lyömään vaihteeni messuja ja opintojani kohtaan kympistä ykköseen, omien perhehuolieni takia joita alkoi yhtäkkiä ilmetä kotipuolessani landeilla tuolla Keski-Pohjanmaalla. Lyhyesti sanottuna rakas isäntäni alkoi sairastua sen verran pahasti, että hän oli jo toinen jalka haudassa. Tämän kyseisen ajanjakson takia oli minun otettava perheyrityksemme haltuun ja yritettävä olla ”henkinen ja fyysinen tukipilari” perheeni keskellä. Tämä jos jotain olikin haastavaa ja tämän takia myös tunsin olevani taka-alalla messutapahtumiin liittyen. Harmillista mutta ei voi muuta kuin purra hammasta ja katsoa tulevaisuuteen.

Kun viimein tämä kyseinen itse messutapahtuma koitti, olin taas kerran kauhusta kankeana. Tunteeni olivat suoraan sitaten tällaiset; ”from the frying pan to the oven”. Pitkän pari kuukautiseni poissaolon jälkeen pelkäsin kuollakseni jääneeni liikaa jälkeen messuihin liittyvistä informaatioista ja sovituista suunnitelmista. Kuitenkin messuihin tullessani, heti ensimmäisenä päivänä kun meidän restonomien oli määrä avustaa näytteilleasettajia paikkojen pystyttämisessä, osoittautuivat pelkoni turhiksi. Kaikki opiskelijakaverini ja opettajat avustivat minua niin suurenmoisesti, että en kertaakaan tuntenut olevani jäljessä messuihin liittyen.

Loppujen lopuksi messut olivat itselleni henkilökohtaisesti hyvin opettavainen tapahtuma, koska kaikista aikaisemmistani vastoinkäymisistä huolimatta, sain nautittua messuista mitä parhaimman opiskelijakaveriporukan kanssa ja selvisimme vielä ehjin nahoin kaikesta mitä eteemme laitettiin. Kaikista tärkein oppi oli kuitenkin itselleni tämä yksinkertainen asia; vaikka kuinka synkältä päivä näyttäisi niin se aurinko silti nousee huomenissakin!

Tässä vielä loppuun on kuva meidän henkilökunnasta ja koulukavereista messuihin liittyen;

Kuva otettu Facebookista, Lapin AMK:n sivuilta.

 

 

huhti 11

Second time is the charm.

Tervehdys taas kerran arvon lukijani (toivottavasti teitä ei ole kuin muutama hassu niin ei tarvitse paljoa teitä viihdyttää 😉

Aikaisemmassa ”huikeassa” blogikirjoituksessani kerroin jo aika hitusen paljon itsestäni ensimmäiseltä yrittämältä, joten tässä on tämän artikkelin pääaiheet, joita tulen käsittelemään (kaikki nyt siis liittyy aiheellisesti tähän kuuluisaan ”koulutehtävääni”, joten en kerro yksityisasioitani tällä kertaa, pahoittelun jo etukäteen 😉

Eli siis aiheet ovat seuraavan laisen yksinkertaiset: Pohjois-Suomen Erämessut sisällöllisesti ja tietoja kyseiseen tapahtumaan liittyen, mielipiteeni tästä sekä oma panokseni tähän tapahtumaan liittyen.

Aloitetaan siis näin aluksi siitä, että mitä Pohjois-Suomen Erämessut on tapahtumana. Tapahtumana nämä kyseiset messut ovat Suomen mittaskaalalla toisiksi suurimmat Erämessut ja Pohjois-Suomen suurimmat totta kai. Järjestäjinä toimii itse Lapin Messut Oy sekä tapahtuma paikkana on Oulussa Oulunhallilla 25.5 – 28.5 välisinä päivinä.

Messuilla on teemoina mm. Kalastus, Metsästys, Luontokuvaus yms. Eli toisin sanoen kaikki eräjormailijat ja vähäsenkään luonnosta pitävät ihmiset ovat todellakin astumassa paratiisiin näillä messuilla, sillä erilaisista tuoteista ei tule olemaan puutetta. Myös koirien ystävät ovat todellakin tervetulluita, sillä heille järjestetään mm. Koirien haukuntaa sekä erilaisia ulkoaktiviteetteja.

Tarkemmat tiedot itse messuun liittyen löytyy Lapin Messujen omilta sivuilta tästä kyseistä linkistä; https://www.lapinmessut.fi/pohjois-suomen-eramessut/

Kyseistä messutapahtumaa voi myös bongata somessa hyvinkin aktiivisesti erilaisissa kanavissa mutta aktiivisimmat kanavat tapahtumaan koskien tulee olemaan totta kai Instagramin (eramessut nimellä) ja Facebookin (”Pohjois-Suomen Erämessutnimellä sekä parilla hashtagilla esim. #matkallamessuille, #pohjoissuomenerämessut) puolella täällä kuuluisassa sosiaalisessa mediassa.

Linkit Instaan ja Facebookkiin löytyy tästä alhaalta;

Instagram; https://www.instagram.com/eramessut/?hl=fi

Facebook; https://www.facebook.com/events/225005604571007/

Näin lopuksi, tämän kunnon edellä mainitun promoamisen jälkeen, haluan kertoa lyhyesti vielä omat mielipiteeni ja, kuinka itse olen osallistunut tapahtuman markkinointiin somessa sekä muualla mediassa. Omat mielipiteeni ovat hyvin yksinkertaiset; Tapahtumasta tulee tavalla tai toisella hyvin muistettava kokemus niin itselleni, että muille osallistujille. Tähän mennessä on ollut todella paljon suunnittelua ja toteutusta tapahtumaan liittyen ja toivon tosiaan, että nämä yritykset kantavat hedelmää.

Ja näin lopuksi haluan paljastaa, että kuinka paljon olen osallistunut omalta kannaltani tämän tapahtuman markkinoimiseen somessa tai muualla mediassa; Eli siis muualla mediassa olen osallistunut suhteellisen niukasti, yksinkertaisesta nojaten siihen, että en ole mikään median massakäyttäjä vaan enneminkin vältän massamedian käyttöä jos on mahdollista henkilökohtaisista syistä. Kuitenkin olen instagramissa sekä facessa tykännyt tapahtuman kuvista, sekä pyrin jakamaan jatkossa tapahtumaan koskevia tietoja/promoja. Yksinkertaisesti taas tulevaisuudessa teen tämän siksi, koska suoraan sanoen en jaa oikeastaan koskaan mitään omalla Facebook tililläni. En vaan tiedä miksi mutta kait sitä joskus pitää alkaa tehdä asioita ”outside of the box” meiningillä?

Huhhuh tulipas taas litanni tekstiä, toivottavasti arvon lukijani selvisit taas hengissä tästäkin, well done.

Kuitenkin näin viimeisinä sanoina haluan jakaa teille tämän kyseisen tapahtuman upean logon tietoineen;

 

maalis 13

Eka kerta kaikella.

Tervehdys arvon lukijani. Näin aluksi voinkin kertoa teille etten ole syntyperäinen rollolainen eli en ole Rovaniemeltä kotoisin. Kotikaupunkini on Keski-Pohjanmaalla sijaitseva noin sanottu ”landekaupunki” nimeltä Kannus. Kuitenkin olen jo toista vuotta opiskelemassa Lapin Ammattikorkeakoulussa Rovaniemellä restonomiaa joten näin lyhyesti sanottuna; tervetuloa seuraamaan landelaisen matkaa maailmalle ! Toivottavasti tulet viihtymään ja näin sivistäen vielä tähän alkuun; sana Lande tarkoittaa maaseutua. Tarkemmin saat sanan merkityksen käyttäen sivistyneesti Urbaania sanakirjaa netissä wink wink.

Linkki Urbaaniin sanakirjaa on tässä; https://www.urbaanisanakirja.com/word/lande/

 

Ekana paikkana tämän matkalaisen elämässä onkin jo aikasemmin mainittu opiskelupaikka Lapin AMK:ssa Rovaniemellä. Opiskelen siis restonomiaa, matkailu – ja palvelusalaa, polkuna toimien tapahtumajohtaminen. Eli minusta pitäisi valmistua tapahtumaosaaja tulevaisuuteen peilaten.Kuitenkin voin jo myöntää teille arvon lukijana, en vieläkään ole varma siitä, että mitä aijon tehdä tulevaisuudessani varmuudella mutta tällä hetkellä olen varma että haluan valmistua restonomiksi ja tapahtumajohtaminen on tällä hetkellä kiinnostavin asia. Se, minkälainen tapahtumaosaaja minusta tulee tulevaisuudessa, en ole tästä vielä varma mutta varma olen siitä, että seuraava kokemus jonka aijotte lukea tulee muokkaamaan omaa osaamistani tapahtumien järjestämisien suhteen valtavasti.

Tähän opiskelupolkuun littyen olen saanut muitten restonomi luokkalaisteni kanssa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa tämän vuoden Pohjois – Suomen Erämessut tapahtumaan. Tämä tapahtuma järjestetään Oulussa 25.5 – 28.5 olevina päivinä. Voin kyllä myöntää, että olen pelosta kankeana mutta myös samalla todella innoissani tästä tulevasta tehtävästä. Tulen takuulla päivittämään kuulumisiani tämän tehtävän suhteen niin positiivisessa ja negatiivisessä mielessä, omien kokemuksieni kautta.

Linkki lyhyesti Pohjois-Suomen Erämessuille on tässä; http://www.lapinmessut.fi/pohjois-suomen-eramessut/

 

Varmanakin olen saanut jo teidät vielä ajattelemaan että mitäs muuta voisin teille kertoa itsestäni? Hälventäen vähäsen tätä sumuisuuden verhoa voin kertoa itsestäni vielä näitä asioita; Olen kaksikymppisen miehen alku, koiria rakastava ihminen, horroskoopiltani härkä joka omaa itsepäisyyden, ammattilukion käynnyt, eli olen sekä ylioppilas ja ravintolakokki. Lopuksi olen välillä hyvinkin vähäpuheinen ihminen. Joten tähän paljastukseen voinkin lopettaa tältä erää.

Cya later ja ai niin, en jaa vielä kuvaa itsestäni. Ehkä joskus tulevaisuudessa, who knows?

Ps: Tässä on lopuksi vielä kuva yhdestä koirastani; Saanen esitellä rodultaan englanninspringerspaniel nimeltä Niki !

Niki eli ”Herra Nickson”

Vanhemmat artikkelit «