Yrityskaupat kasvavat tällä hetkellä kovaa vauhtia. Suomessa on vain muutamassa vuodessa kasvanut kauppojen määrä huomattavasti. Parin vuoden aikana eniten kuhinaa on tapahtunut sosiaali- ja terveysalalla. Tuorein ketjuuntuminen sote-alalla on tapahtunut toukokuussa, kun Terveystalo Oyj allekirjoitti sopimuksen, jossa se ostaa Attendo AB:lta Suomen terveyspalvelut. Tällaisten suurien yrityskauppojen ohella tulee ottaa myös huomioon kauppojen välillä siirtyvät asiat, kuten esimerkiksi työntekijät. Mitkä on ne syyt, jotka laittavat yritykset ketjuuntumaan?

 

Yrityskauppa voidaan jakaa kahteen osaan. Osakekauppa syntyy siten, että osakkeenomistaja myy yrityksen osakkeita toiselle. Toinen yrityskaupan muoto on liiketoimintakauppa, jossa yritys myy liiketoimintaa. Eroa näillä kyseisillä kaupoilla on se, että osakekaupassa itse yritys ei myy mitään, vaan osakkeenomistaja myy omistukseen oikeuttavia osakkeitaan. Liiketoimintakaupassa myynnin kohteena on liiketoiminta, käyttö- ja vaihto-omaisuus. Näin ollen kaupasta saatavat rahat menevät yhtiölle, ei yrittäjälle. Liiketoimintakauppaa sovelletaan yleensä henkilöyhtiöissä (toiminimi, avoin yhtiö sekä kommandiittiyhtiö), sillä se on helpoin ja luontevin tapaa toteuttaa yrityskauppa.

Liiketoimintakauppaa sovelletaan myös työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena, sillä liiketoimintakauppojen ohella siirtyvät myös mahdolliset yrityksen työntekijät. Yritystoimintaan luetaan myös työntekijät. Työntekijöiden työsuhteet jatkuvat entisin ehdoin ja etuuksin liikkeen luovutuksessa. Vaikka työsuhteet jatkuvatkin entisin ehdoin, tulee uuden työnantajan ottaa huomioon heidän hyvinvointi siinä ohella.

 

Yrityskaupan syntyyn voi olla monia syitä. Alla listattuna muutamat syyt niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta.

 Ostajan näkökulmasta                                                      Myyjän näkökulmasta

– halu laajentaa toimintaa                                                      – halu luopua toiminnasta

– kannattavuuden kasvattaminen                                         – riittävien kehitysresurssien puute

– kilpailuedun hankkiminen                                                  – yrityksen strateginen tilanne

 

Yrityskauppoihin liittyy aina myös riskejä. Riskit voivat olla niin negatiivisia kuin myös positiivisia. Tärkeintä on ottaa selville yrityksen tausta, jotta voisi kartoittaa ensimmäiset riskit, kuten esimerkiksi sen, onko firman elinkaari jo valmiiksi loppusuoralla. Riskit eivät pelkästään koske yrityskauppoja, vaan myös kauppojen jälkeen on mahdollista niitä kohdata. Esimerkiksi yrityksen aikaisempi kannattavuus voi joko lisääntyä tai vähentyä kauppojen jälkeen.